Vapaus, July 19, 1921

              @VU SAKSI VAPAUS TIISTAINA
VAPAUS
Csnadan suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy- Sodbo-jyssa,
Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai. •
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
"The only organ of Finnish Work-
€13 in Canada. Published in Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertisiag rates 60c per col.
inch. Minimam cbarge for single
insertion 75c, "Discoont on standing
advertisement The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish Peo^le in Canada. '
Ilmotnshinta 50c palstatuumalta.
^ Alin hinta kertailmotuksesta 76c.
—Kuolemanilmotokset ?2.00 (muis-tovärsyistä
50c kaitakin lisäksi). -•
Kihlaus- ja aviol. ilmot alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. {muuten
kain avioliittoilmotusten yhteydessä
1^.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa {3.00. .....Syntymä-ilm.
$2,00 kerta. — Halataan tieto>
ja osoteilmotuksot $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-fiista,
joista ei ofe sopimusta, tulep
sahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: ^
Canadasn yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $L50. ja yksi
kk. 76c,
Thdysvaltolhii) ja Stfome^n» ykai
vk. $5,60, pDoli vk, $3,00 J9 kolme
kk. $1.76. ^
TllauksiSji joito ei searaa vaha, ei
tulla lähettämään, päitä asiamiesten
joi])» 9n takaukset.
Vapauden konttori js toimitus on
Liberty MIding, Lorne 8t., Puhe-
Un l038. '
^pstiosote: Box 69, Sudbury, Onti
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseennej kir-
Jottakaa uudelleen 1 Ikk^eriboJfojsn
Ife)Soon8|Jisell8 pfffjp %
J.' y. KÄNNASTO, liikkeenhoitaja.
" Segistered at the Post Office De*
partment, Ottavra,. second dasa
matter.
Silglännilil köimiliiton
petollisuuden an-
^ tama opetus
Tunnettu brittiläinen uudemman
unionistisen liikkeen edustaja Jack
Tanner, joka oli äskettäisessä IWWni
konvenUonissa brittiläisten työläisten
velvesedustajana, kirjottaa köimilii­ton
johtajien petollispuden antamas­ta
opetuksesta äskeisen kaivostyöläis
ien. l^kon aikana Industrial iPlonee-rissa
seuraavaa: "
• . "'S
V Kolmiliiton
^ryhtyä- toimenpiteisiin äskeisen hii-
^lenkaivajain lakon aikana on katsel­tu
suurena takaaskeleena Britanni­an
työväenliikkeessä. Se seikka, et-
, teivät työläiset antaneet työnantajil-
Ie suurta yhtenäistä iskua, on todella
kih suurestUkävä asia. Kuitenkin
kun tarkastamme 7 huolellisesti ase­maa,
voimme varmuudella-sanoa, et­tä
enSmpi on sen ikautta voitettu
kuin menetetty. Nämä geikat ovat
olitiet ko^onäi&uudesiasn sauresta' kas
vatuiseiiiHesta merkitykäestä työläi­sille
ja ovat nciiatumeet esiin luokka
tieto:*e.i vähemmistön. Joukkojen
mieiiila sittejj Thomasin ja VVilllam-sin
pefttäniymiskäskyn jälkeen, joka
tapahtui huhtik. 5 p. ja joka päivä
tunnetaan «iluätan penantaini ni­mellä,
on yhä en»inpi krystallisoinnt
ja käynyt toisaalta yhä katkieramraak
si' petollisia johtajiaan kohtaan. Ja
tämä t x j ^ ä t ö a ja katkera mieliala
on-muj^riafisa toimlnrtaksi, erito­ten
rautatietyöläisten keskuudessa.
Useissa keskakeissa-on ryhdytty
toimenpiteisiin epävirallisen koneis­ton
luomiseksi, kuten eräässä koko-uksessa
selitettiin jtarkotu&fella «ryh­tyä
jpukkotojminamn avulla painos-tamaan
Toimeenpanevaa Neuvostoa
alkaman sellaisiin toimenpiteisiin
jotka meidän ymmärryksemme mu­kaan
ovat järjestömme parhaitten e-tujen
mukaiset, ja ottaen huomioon,
ettäjpohjajoakkojen suuri enemmis­tö
Yleismaalllseesa Rautatietyöläisten
uni(&sa on ilmaisBut jakamattoman
kannatuksensa vähemmistölle, me
katsomme velvolllsuudeköemme pan-na'tämä
koneisto heti käytäntöön;»
«Musta perjantai» on ollut toimin­taan
klihottimena epäviraDiselle työ-jäisten
komitealle. Sen edustamat
vallankumouksellise)! ; ja teollisuus-
•unionismln' aatteet 'ovat jSaanfeet yhä
«tfurempaa huomiota sittenKoImilli-iSimipM
epäonnlstumlran jäi-
}f£cn, ji^K» epSonnistumlnen/ johtui
sen johtajfc» ^ei^onisutfdeste. Niiire
jotkfli ovat tutustönoet itse itsensä
kobot^miin «johtajiin», hoidan, petol
lisuutensa ei tullut' yllätyfksenfl, ja
yksimpä yanholllislmpienkin alaeeten
oli vaikea Käsittää mitenkä he voivat
väistöä no esitykset mitä suuret jou­kot
vaativat ;Wdön toteuttamaan.
Kaivostyöläisten sihteeri Hodges,'jo­ita
haluaa loistaa pariamentin ala­huoneen
jäs^teii keskuudessa val-tiomlehenä,'
avasi välttämättömän
pako-oven ja Thomas kiirehti
;pään sitä hyväkse^n^ ^ j j g p j^
Huhtik. 16 j)äivän edelliset ajat
olivat mielenkiintoisia. ; Työväen
suuret joukot •olivat kypsyneet kes­kustelemaan
yleislakon mahdollisuuk
sista. Kysyttiin t Jos Kpimililtto
toimii, mitä se merkitsee?: Mihin toi
minta päättyy? Mahdollisuudet työ­väen
puolella olivat suuret ja löyt
jlrofeettoja joljka Uskoivat oltavan
vallankumouksen, pyörteissä. Siitä
huolimatta että Thoniäs ja muut joh­tajat
erikoisesti painostlyat sitä seik­kaa;
että kysymyksessä yksinomaan
ort taloudelliset seikat; palkkakysyr
jwys, ja ettei suinkaan ole mitään po­liittisia
tekijöitä kyseessä, niin kui-kykentmättömyyttä
tenkin, ollspa vain lakko alkanut, ei
•ole paljoakaan epäilemistä etteivätr
kö nämä,Työväenpuolueen mieh^ o^
Iisi liittyneet Lloyd Georgen kanssa
samaan riviin ja käyttäneet tilaisuut
ta hyväkseen, tehdäkseeh siltä »poHlt-tisen
ja pariamentteariaeh kysymyk­sen,
olisivat vedonneet; kansakun­taan,
saadakseen siltä poliittisen vai-:
lan — Työväenpuolueelle tai Kokop-muspaolueelle.
Kuitenkin he olivat ^tamaan työläisten komiteoita ja pai
liiaksi pelkureita saattaakseen tilan­netta
eelläisekfil, epäillen että kun
lakko kerran alkaa, nin he olisivat ky­kenemättömiä
kontrolleeraamaan si-
«• ,: /.
Mihin hyvänsä lakko-olisi johtanut
ja mitkä hyvänsä sen seuraukset —
minä en ole ainoa joka ennusti val-laskumousta
— se olisi kaikessa ta­pauksessa
ollut arvaamattomasta
merkityksestä työväenliikkeelle el
ainoastaan Englannissa vaan ^laikkial
la mailmassa. Mutta Kolmiliiton joh
tajilia ei'ollut vähääkään haluai lak­koon,
ja vaikka heillä olisikin ollut,
niin heillä ei ollut käsitystä seÄ"BiHi-rista
mahdplllsuuksista eivätkä he ol­leet
valmistuneet viemään sitä lävit­se
siinä mielessä, että ee olisi tuotta­nut
mahdollisimman suuret ^iJokset.
Hallitus, kuten nyt on ^ y n y t tavak­si,
oli ryhtynyt kaikkiin mahdolli­siin
toimenpiteisiin elintarpeiden va
rustamiseksi . ja jakamiseksi jne.
Kaikki valtion, voimat ja laitokset oli
panta JHkkeelle. Maa^- ja merisota-väki
oli • mobiliseerattu. Reservi jou­kot
ki^tsuttiin aseisiin ja Kansallisia
puolustasjoukkoja f muodostettiin.
Kapitalistista Bsnomalehdei julkaisi­vat
kokosivun ilmotuksia,j(iigsa se­lostettiin
hailitukäen ja hiiliparooni.
en puoli asias^.Ilmotustaulut oli
koristettu 12ijaikal8illa ; ilmotuspla-kaat€
illa:r--iUoyd' Georgen Vetoo-mukeilla
kansakuntaan, jotka tosin
sahrat fi^kaasi teiigen vähän Innosttis-ta.
Hallitus ei jättänyt m|tään sattu
man varatai,, se oli paljon paremmin
varuatautunui kuin työväki; Lloyd
George oli täysiii selvillä aseman va­kavuudesta,
ikuten käy ilmi hänen
maaliskuulla, 1920 pitämästään pu-;
hefstarJogsahSn lausui m*m.:
«Kolme-neljannesta j ä s t ^ oiaaeta
(SuurBritanniasta) on teollinen ja
kaupallinen; tuskin ybi neljäsosa on
agraarinen, Minulla"on jatkuvasti
tftmä seikka inielessäni ajatellelsani
tulevia vaaroja täällä. Ranskassa
väestö. on agraariyäkeS^. jjten s\f]^
ön Va>iHa vääiSfyhffläj jttta ei voida
rtlln helpölil Innostaa vällflnV"'^'"iV.
sellislln liikkeisiin, -Näin ei ole laita,
täällä. ^ Tämä maa ylhäältä—raskas
(tarkottaa: vallankumnnV^'"'-'""^'*.^
kuin mikään mUu maa mailmassa, ja
jos se alkaa huojua, tuhytäällä, täs'tä
syystä| on suurempi kuin missään
muussa maassa.» ;
Kukaan ei voi sanoa mitä olisi ta­pahtunut
jos kolmiliitto olisi ryhty­nyt
toimintaan, mutta vaikkapa ei
koko kapitalistinen rakennus olisi­kaan
tuhoutunut, niin varmasti kui­tenkin
jotkut sen päälh^srakeriteet
olisivat kellahtaneet kylelleen; Ka­pitalistit
ja heidän renkipoikansa, työ
väen johtajat; .tajusivat tämän ja ky­kenivät
ehkäisemään sellaisen tilan­teen
syntymisen toistaiseksi'^
T'oimintaah imrustautumisen
la valla^umoukselilset ainekset kä­sittelivät
asemaa teoUisuuksien kont­rollin
vaitaamiäehkannaltäi:^inutta
mitään varmaa kantaa^ tail suunitel-maa
ei luotu. Propagandaa harjoi­tettiin
ja lentolehtlaiä levitettiin,
nostettiin Toiminnan Neuvostojen
uudestaan muodostamista, jotka
roonisHa piireissä hajotettu sen jäl­keen
kuin Puolan-Venäjän rauha on
solmittu. Kutsun lähetti ulos Työ­läisten
Komitean Liike, jossa työläi­siä
kehotettiin valmistumaan eri te­ollisuuksien
tarveaineiiten varasto­jen
jialtaunsa ottamiseen, keräämään
tietoja elintarvetilanteesta, kuletus-väjinemahdollisuuksista,
jne. Eng­lannin
työläiset ovat saaneet jon­kun
verran kokemusta yksityisten työ
pajäin' ja tehtaitten kontrolliin näh­den,
mutta mitään vakavampia yri­tyksiä
ei ole tehty eikä ole saavutetr
tu toisen, teollisuuden suhteen toi­seensa.
Ei ole myöskään kerätty ti­lastoja
saatavissa olevista raaka-ai­neista,
missä niitä olisi käsillä ja mis­sä
niitä tarvittaisiin ja /kuinka ne
voitaisiin mahdollisimman ekonomises
ti jakaa ja käyttää. Tähän perin
tärkeään tehtävään ei ole vielä käy­ty
käsiksi. Ei-mitään todellisia^aun
nitelmia ole luotu tämän tärkeän tie­toisuuden
saavuttarBiseksi Isossa
Britanniassa. Ammattiunlonis^nen
liike ei ole edes käsitellyt tätä kysy.^
myrtä.
Ja kuka voisi odottaa että n i i n '^
Iisi menetelty?' Sen virkailijat eivät
ole ajatelleet aikaa jolloin teollisuu­den'kontrolli,
ja sen mulkaiset tärke­ät
tehtävät olisivat työväen huolehdit
tevana ja käsiteltävällä ja nämä sei­kat
määräävinä tekijöinä.. Näitä ky­symyksiä
on tähän asti katseltu kau­kana
tulevaisuudessa tapahtuvina a-slolna,
Mutta Kolmiliiiton, voimien
liikkeellepana tuo y nämf ^ i a t esille
ja todellisuudeksii, Ja näitä asioita
ei saa lykätä siksi kunnes samalläi-nen
tilanne uudelleen syntyy, kuten
s;p: lähitulevaisuudessa varmasti syn-^
tyykin. Yhtieineh • Toimeenpaneva
Komitea asetti 'erikoisia komiteoita
käsittelemään tilanteen erinäisiä vaa
timuksia, kuten julkisUustyöta ja pro
pagan(^a, lupain antamista erinäi-
^jin toihir,^ j>,e^ jnuttft tämä jäpjSsto.
•i^uolo oHsr öäottau ):<)koiiaan
riittämättömäksi' käsittelemään ti­lannetta.
Kaikkein tärkeintä, nimit­täin
elintarvetilanuetta ei-käsitetty
ensinkään. Kolmiliitto, jonka tehtä­väksi
olisi j^än^t tästä kysymyksestä
huoiehtlrilinen, jätti sen; kokonaan
hallitukselle." ^
Iso Britannia on kokonaan riippu­vainen
muista ihäista . ruokataipei-siin
nähden, ja samoin tarvitsee, me­rimiehiä
ja lämmittäjiä laivainsa mie
hittämiseen, jotta elintarpeita voitai­siin
Jjulettaa sen satamiin."Nykyisin
on Merimiesten Unio täysin taantu­muksellisen
johtajansa (J.Havelock
'Wilsönin,pariainenttledu6tajan'. kä­sissä.
On totta että hätien valtansa
horjuu, mutta kunnes se on tuhottu,
ai paljoakaan apua voida odottaa Me
rimiesten Uniolta' elintarpeitten saan
tiin liähdeh kriisiri aikana. Paljon
arvokasta kokemusta olisi .epäilemät­tä
saavutettu jos •rautatietyöläiset
la kuietustyölälset olisivat liittyneet
kaivostyöläisten lakäcoon. Mutta ää­rettömän
paljon pn siitä opittavaa
- Vallankumonksellisten ainesten tär
keä velvollisuus on ryhtyä todelli­seen
voimaperäiseen työhön ehkäis­täkseen
samallaisen'epäonnistumisen Ig
uudistamisen tulevaisuudessa. Ja
ensimäinen tärkein velvoUisuus on sei
laisten johtajain suistaminen, jatka
osottautViivat olemaan heikkoja, ky­kenemättömiä
ja petollisia työläisille
— kutea Thomas, Hodges ja.TVilll-ams.
Thomasin suistuminen on vai­keinta.
Hänellä, Yleisenä Rautatie­työläisten
Yleismaallisen Union sih­teerinä,
joka on keskitetty' anio, on
kontrolli koko tärkeään koneistoon ja
hän tietää kuinka käyttää sitä. Hod­ges,
kuten on jo päätetty, joutuu jät
tämään paikkansa niin pian kuin kai­vostyöläisten
lakko on päätetty ja on
melko varmaa, että hän joutuu sen
tekemään. Williams on menettänyt
kaiken aktiivisen kanhatoksen vallan
kamouksellisen vähemmis(tön taholta
työväenliildceesäS, eikä hänellä tule
olemaan siinä, paikkaa, varsinkin
kun kaksitoista • kuletustyöläisten jär
jestön kohnestakymmenestä uniosta
bn yht3rn3rt yhteen, eivätkä ole" va­linneet
häntä sihteerikseen.
Seuraava luonnollinen askel on:
muuttaa kaiyostjröläisten ja kuletus­työläisten
union' rakenteet täydelli­sesti
todellisiksi teoUisuusunioiksi
Tähän suuntaan on jö toimittukin
vissisisä määrinNJä kehitys tähän suun
taan saa yhä enemmän virikettä Kol-mili?
ton epäonnistumisen takia, jo­hon
epäonnistumiseen suuressa mää­rin
yaikutti liian hajanainen järJ£|Stö-,
muoto.
^liiiiiiitiiiiiiiiiiiiuiiillliiiliiiiUiliitiUiUiiiiliiiiiiaiiUiiiiiiiiinnn
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
ff Torontossa ottaa*rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 177
s iair Avenue. ' •
joissa työläisiä kehoitettiih muodos- vaikkapa ne eivät liittyneetkään.
Räif^kan kommunistit
ia ranskalaisten por­varien
sotahank-
^^'•^'•:'-'^^:keet-:^^;-
(Kirjeenvaihtajaltamme)
Pariisi 13-5.
La Bourgeoisien julistaessa «isän-maällittelun
» uudeksi vältiouskonnok-seen
ovat ranskalaiset kommunistit
ryhtyneen tehokkaisiin ehkäisytoimen
piteisiin siltä vatJdta, ettei vain mai­nitun
porvariston • ja isänmaan väli­sestä
lempeilystä syntyisi ja sikiäisi
poikanen, joka ravinnokseen vaatii
kansainvälisen köyhälistön verta, tuo­ta
'^la vraie chair a canon la» (oike­ata
kanuunan ruokaa jota kuten
samaisen köyhälistön hikeäkin, oike­astaan
vaadittaisiin jalompiin tafkoi-tuksiin.
Sodahvaa^ ei nyt ole sen
pienempi kuin elokuussa li914. Si­täpaitsi
on parempi ajoissa hillitä
porvarien sotaisia intohimoja, jotka
joka suhteessa ovat työväelle vaa­rallisia
ja turmiota tuottavia. Rans­kasta
saapuikin nyt yhä useai^min tie
toja kansan antimilitaristisesta hen­gestä,
jopa suoranaisesta tyytymättö­myydestä,
joka johtuu, siitä, että uu­sia
ikäluokkia; on .kutsuttu aseisiin.
iSodanvastustajia eivät nyttemmin ole
enää kommunistit Tyytymättömyys
on saanut jalansijaa- sellaistenkin
kansankerosten keskuudessa, jotka
UUSI KIRJA SUORAAN SUOMESTA
. Meidän kirjakauppaamme on juuri saapunut uusi kiri» »
raan Suomesta ja tällä kerralla sellainen kirja jollaista ilmestlr^
noastaan harvoin. Kirjan nimi on: «yjö-
00
ja on sen kirjottanut suurta kuuluisuutta saavuttanut kiriaOiis
Konrad Lehtimäki. Kirjassa on neljä eri kertomusta: Hullun
väkirja, Turvapaika, Vallankamouksellinen ja Hävittäjä Ke^
mukset.oyat viimeisien vuosien sota- ja vallankumous aikoja kuvat
via; Jokainen joka On kerrankaan enpen lukenut Lehtimäen teok
sen tietää että hänen vertaistaan kauhujen knvaajaa ei löydy toisti
suomenkielisessä kirjallisuudessa, Hän on. etevä siinä että iäa
voi pukea sanoiksi sen mitä karm ja yksityiset ihmiset voirat ai.
noastaan vaistomaisesti tuntea, fk mikä kuitnekin on aivan selvää"
jpkaiselle kunhian on vain-saanut lukea Lehtimäen esityksen. Motta
vaikain Lehtimäki onnistui kuvauksissaan jo silloin kun aiheet ei­vät
olleet niin suuremmoisia kuin nykyään, niin hänen viimeinen te-oksensa
sentään vie voiton kaikista edellisistä. Uskomme siis että jo
kainen tämän ilmotuksen lukija lähettää tilauksensa aivan heti, Asia^
miehiämme myöskin kehotamme tätä kirjaa tilaamaan. Hinta 75c.
Box 69. SUDBURY,ONT.
^ 5
I
elävät kansanvaltaisen tasavallan ym.
samanlaisten harhaT^UloJen vallassa.
Hetiententeläisten pariisilais-heuvot-
'telun jälkeen ja säigalefesien ryhdyt­tyä
erinäisiin paköiitUskeinoihin sak­salaisia
pikkutyttöni Vastaan Reinin
rannalla katsoivat Seine-depardemen-tin
vallankumoukseiliset. työväenjär­jestöt
t^eelliseksi masentaa Rans­kan
röyhkeilevän ja imperialistisen
porvariston rasväamir-ta politikoit-semis-
ja skandaalihalua. Ja niin
muodostettiin Pariisissa «Sodanvas­tustajien
Toimeenpaneva Komitea»,
jossa oli edustajia:
1. Ranskai^ kommunistipuolueesta;
2. Vallankumouksellisten syndika-listtien
komiteasta:
. 3. Ran^äkan kommunistisesta nuo­risoliitosta;
4. Anarkistiliitosta, ja
. '5. Entisten sotamiesten ja ivalii-dien
yhdistyksestä.
Tämä komitea ryhtyi heti perusta
misensa jälkeen erittäin tarmokkaa­seen
ja laajaan sodanvastaiseen valis
tustoimintaan. Se julkaisi kpiM;
niätuhainsia lentolehtisiä ja useita ti
hansia julistuksia, joissa valiailni.
moukselliset varoittivat työiliää jj
talonpoikia puoluerajoil»i«*?atsoniai.
ta kallistamasta korvaansa imperä-listien,
houkutuksille. Ei ollut sid
kylää, tai maakuntaa, jossa kansa .a
seiniin naulatuista julistuksista cB-si
saariut tietää sitä uhkaavasta por­varillisen
ryöstösodan vaarasta ji
mielettömyydestä. Ranska kärsi tä­hän
aikaan suoranaista, hätää. Soti
oli: jättänvt pysyviä muistoraerjj^eii
ihmisiin ^^iie'idän taloudellisiin oloi­hinsa.
Hävitetyn Pohjois-Eansh]
sotilashautuumaat; puhuivat onia
mykkää kieltään. Kansa tiesi kob
muksesta, mitä uusi sota merkitsee
,Sen isänmaallisuuteen oli turha TJ
dota,' sillä tuntui siltä, kuin olisi toi
tosta.huolimatta köyhtyneen, raisb
tun ja hävinneen Ranskan ninkaJ!
hävinnyt koko tuo tarpeeton isäaM
käsitekiir. Kommunistien y.m. pwp)
ganda lankes .siis otolliseen maAa
•a.^ (Jatkoa niroon 66) ' j^''
Tätä kaikkea aattelenkatselle/sani ukrainalai­sen,
aromaanlapsen tummia, säännöllisiä kasvoja.
— Nukkukaamme yhdessä, sanon minä leikillä
ja nojaudun hänen lähelleien.
Haavoittunut hymyilee heikosti;
-—Minäkin olen väsynyt, lisään minä leikilli-
:.se6ti..-:-
Hän tarttuu minun käteeni, ja me istumme käsi
kädessä, hymyillen ja vaieten,
Hänen kasvonsa ovat tuskan hiessä: Minä pyy­hin
niitä. Se liike näkyy rauhoittavan liäntä ja hän
sulkee silmänsä.
\ Katselen hänen sulkeutuneita silmiään. Minä
tiedän, että hänestä on tuleva täydellinen rampa.
Liikkumishermosto on pilaantunut.
i Hän on tullut vieraatta maalta, vieraalle maalle,
een maan vapautta puolustamaan. Hänen kansal­lisuuttaan
ovat vuosisatoja venäläiset taantumuksel­liset
yrittäneet hävittää pois maalimasta asettaen
sen viimeisessäkin maailmansodassa. Riian rinta­malla
tahallaan kuolemaan ilman ampumtarpeita,
ilrnan muonaa. Tietäähän koko maailma, että, Ka-ledinit
ynnä kumppanit möivät rahasta Riian kau­pungin
ja sen osan Kuurinmaata saksalaisille. —
Kuljen pitkän tyhjän salin läpi, eteisen poikki
yksityiseen huoneeseen. u
Nuori kaksikymmentäkolme vuotta vasta täyt­tänyt
lättiläinen viruu siinä tautivuoteella.
Hänen säärihermonsa on poikki amniuttu. Näen
hänen korkean otsansa kastanjaruskeine auortuvi-neeni
Hänen nenänsä on voimakkaan kaareva, 8Xf%
ilmaisee miehekkyyttä ja mielenlujuutta. Päivällä,
kun tuskat joskus lauhtuvat, muistan hänen rohke­an
hymynsä ruskeitten, sirojen viiksien alta, kun
hän sanoo: cEi mitään hätää.>
Hän ei v^l tuskiltaan nukkua öisin. Nytkin hän
valvoo. Kumarrun hänen ylitsensä, ja kysyn :^
Särkeekö jalkaa kovin?
— Hieman, hän vastaa huoaten. <
V \—Koettakaa nukkua!
—Ehvol. •
• H i e r o n hänen kipeää jalkaansa.
•' Hänen rinnastaan nousee helpoituksen huokaus.
• S i v e l e n viileällä kädelläni viihdyttäen hänen
-kuumaa otsaansa. Hänsulkee silmänsä.
— Pitää nukkua, sanon minä hyväillen kuin
pienelle lapselle.
— En voi. . « ^ ;,. r. Ä- ' I ? ^ - "i'
Uneksin sanoin kuvaamattoman kauniita unel­mia
tuon jalopiirteiseft lättiläisen vapaustaistelijan
vuoteen ääressä. Venäjän ihanimpia ilmiöitä näen
ruhjoutuneena ja miten monta tuhatta ja miljoonaa".
on tuota ihanaa kansaa sorrettu ja tapettu vuosina
1905--1918! M---.—.-»-;.»-.-• « ' « v ^ " -»
; Lättiläisten ^verilöylyt ovat Maailman kuuluisat
julmuudessaan.
01 sinä elämän kuningatar,, sinun sydämettö-myytesi
on ollut rajaton. Miksi sinä haaskaat ih­miskunnan
hyvettä ja autat eloon vaan rumuutta ja
alhaisuutta? v
Haavoittunut lättiläinen nukkuu kuin hyvä
•lapsi.'..•
Minä irroitan käteni hänen kädestään ja hiivin
hiljaa pois.
Eteisen penkille istahdan ja itken, itken ääneti
ja ahdistavasti.
Kauhea on ihmiselämä! ' ^ •
Ei mitään kaunista, ei mitään uutta synny"" il­man
hirveitä tuskia ja verenvuodatusta.
Istun kauan kasvot käsien varassa.
Välskäri tulee tohveleineen suuresta salista e-teiseen.
~ Mitä mietitte?
— En mitään, sanon ja tukahdutan tunnelmani.
— Se on minulle niin kaunis, ettei voi sitä jo­kaiselle
kertoa.
EI SINUN PIDÄ TAPPAMAN
• , / .
Leirillä pakinoitiin. fLeiri> käsitti tunkkaisen
maalaispirtip, jonne punaiset sotilaat olivat sullou­tuneet
kuin silakat suolaan; siellä oli epämukavaa,
ahdasta, mutta kiitti kun sai oijasta huokaamaan
edes kostealle ja likaiselle pirtinfcttiälle ja kuvitella
olevansa ihmistenilmoilla ja levätä tuokion neljän
seinän sisällä —r taivashan sitä oli saanut jo pitem-vitiän
aikaa tehdä katon virkasi ja hankijpöykky pat­jan
»— siellä taistelulinjoilla.
pakinoitiin, niin.
Toiset olivat vilkkaasti seuranneet sanomalehtiä
—Punaisen Suomen punaisia lehtiä.
• Joku oli juuri lukenut punaisen prokuraattorin
varoituksen väkivallanteoista.
iTietäkööt sellaisten roistontöiden tekijät, sa­nottiin
julistuksessa, etteivät he vältä rangaistusta,
vaan heidät ennemmin tai myöhemmin tullaan ran­kaisemaan
vallankumouslakien kaikella ankaruudel-i
la.» (
— Eihän niissä lehdissä enään' muuta näy ole­vankaan,
tokaisi luetun johdosta muudan ärtyinen.
punasotilas tlrskauttaen pitkän syljen: tänään va- jälleen edellinen.' Mutta ensiksikään ei k^y kieltä-roittaa
prokuraattori, eilen Kansanvaltuuskunta, minen, että porvaristo n^yään vain nauttii «paho-toissapäivänä
yUpäälUfckS ja niin edespäin ja niin jen ekojensa huonoista hedelmistä». Mistä näitä
edespäin. Ojkein minua ihmetyttää, että annetaan kaikenlaisia hulikaani-aineksia sitten on ilmestynyt?
edes lähettää kuulia päälle hyökkäävään lahtariin. Mistä' muualta kuin varjoista ja liepeistä, jonne por-
Sanoi ja sylkäsi uudelleen.
— El se ole mikään leitinpaikka, puuttui pu-he'
6seen muudan jumalattoman kookas asetoveri,
varsinainen ryys5j-Zeus, jonka ulkomuodosta -päät­täen
olisi luullut oikeaksi hirmuksi. Eihän voida
kieltää, ettei jotkut^muka meikäläiset eri seuduilla
mqata olisi puuttuneet kerrassaan surkuteltaviin
tekoihin, suorittaneet kostonmurhia jne. Jä median'
talstelummehan ei tarkoita yksityisten henkilöiden
poistamista, vaan kapitalistisen järjestelmän muut­tamista.
Paitsi sitä, että yksityisten, aseettomien
henkilöiden murhat ovat hyödyttömiä, vahingoitta­vat
ne lisäksi taisteluamme sillä, että ne vieroittavat
puoleltamme ymmärtämättömät heiluvat anekset.
— Heiluvat ainekset! HeiluVai ainekset saavat
minun puolestani heilahtaa vaikka .helvettiin, kivah­ti
äskeinen puhuja. Sanoni että noiden tihutöiden
takana ovat juuri cheiluvat ainekset», kaikellainen
sakka, ja sitte laitetaan erinäisiä manifesteja ja ju­listuksia
meille, ikäänkuin me muka olisimme mitä
hummerijoukkoa, joka mikä silmänräpäys tahansa
on valmis päästämään päiviltä kilttejä, ylevämie-lisiä,
jaloja ja hyvänahkaisia porvareita. Piru; noil-la
jokapäiväisillä marinoilla ei tehdä muuta palve­lusta
kuin että lopulta saadaan koko punakaarti us­komaan
itsestään paljasta palturia. Sähisi ja syl­käsi.
• V. . • •
— Niin tähdellisestä seikasta ei koskaan puhuta
liiaksi, huomautti tähän kolmds, muudan kärsivän
ja väsyneen näköinen asetoveri, nähtävästikin kä­sityöläinen,
jolle tällainen aamioelämä ilmeisesti
kävi liian raskakasi. Kyllä se on sillä lailla, pojat,
ettei meidän sovi olla julmia kuin raamatun Jehova,
joka Egyptissä tapatti kaikki esikoiset faaraon esi­koisesta
orjan esikoiseen asti. Nouskaamme tätä
porvarien jumalaa ylemmäksi. Meidän on voitetta­va
koston tunne sydämissämme. Niin ryysypekkoja
kuin olemmekin, on meidän esiinnyttyä aikakain-temme
ritareina. Nyt taistellaan yhteBkunnan, ei
yksityisen tekemää vääryyttä vastaan. Ja me olem-varillinen
yhteiskuntamme on ne viskannut. Nälkä-ja
kurjuus ja alennus ja pilkka niitä on siittänyt.
sJa kuka tietää sanoa, kuinka monella niistä, jotka
näinä melkeisinä aikoina ovat satuttaneet kätensä
noihin ylen kelpoihin porvareihin, kuinka monella
niistä mahdollisesti ori ollut aiVan erikoinen aihe is­keä,
kun tuli tilaisuus. Kuka voi väittää, etteivät­kö
he joskus ja usein tavallisuudesta poikkeavasta,
luonnottomasta vääryydestä, ja sen takia kasvaneet
kieroon, niin kieroon, ettei kaunopuheisimmatkäan
•manifestit ja julistukset voi heitä oikaista — kun ei
\ sitä, ole voineet papit eivätkä lukkarit, ^ivätnimis-mifehet
eivätkä poliisit, ei Lappeenranta eikä kuri­tushuone.
,.
tiin uteliaina. ..
. — Mistä täällä niin kiihkeästi keskusteto.
tutkasi tulija pitkän tovin ikäänkuin voimia koota
ääneti istuttuaan. .,
• , — Punaisesta terrorista, sutkautti'äskeinen mt-täjä
ilkeästi.
— Onko sitä sitte sellaista?
:— Vakuuttavat olevan. Kerrotaan, että siellä ?
täällä on murhattu joitakin porvareita
— Niin, mutta tekoja ei voida panna punaista
. tilille, vaan harmaiden, hunkaanien, huomautti/
ku.
— Hulikaanien* (hymähti pohjalainen. TääEi
on siis asianlaita aivan päinvastainen kum <v
sessa» Suomessa. Siellä murhaavat berrasx^j
sivist^eet, paremmat ihmiset, «kulttuunn esitasi.^
lijat», f oikeuden ja totuuden apostolit».
— Miirhiako siis sielläkih?
verllöylJ-r
_ K m m H a / i u m a I a p a n t k o o n , v f f l ' ";
tamistä. Sanon teille toverit, että se,
osin omin
Ja toiseksi: tuntuu aivan kuin lähdettäisiin sii­tä,
että ine, vain alaluokan hulikaanit ovat rois'
joista ei koskaan voida olla varmoja mihin verkasen
työhön ne ryhtyvät, ja että porvaristo, herraskaiset,
aateliset ja koko tuo petkuttava ja pirullinen kopla,
että ne ovat niitä varsinaisia hyveen lapsia. No, on­han
sitä jotakin puhuttu heidänk. cerehdyksistään»,
ovathan he «vahingossa» tulleet ampuneeksi mei­dän
punaisenristin tyttöjämmie ja haavoittuneitam­me,
takoneet rautanaulalla jäsenkirjoja vangikä
mmiunsapunakaarölatrten-pa^ ^S,-^irmaodöttonnksl ^
i valoon, „!l„„*„:v:„ .;^f.vä vain joitakuita.."^
•teloituksia, ei apuharvennusta vaan pt
V teille toverit, etta se, nuto o
siellä osm omm silmin nähn.vt, osin ^««"2'
kin sellaista, mistä ette te täällä ole u n e t a n ^
,»,.^ _^ ' .;:*;r «ffAiVät tyjiJ" ^
asiassa ollaan heidät jätetty niin edulliseen
että oikem ällöttää. Kun sen sijaan olisi pitänyt
Mitä pidätte esim. siitä, etteivät valkoiset
edes kylmästi ampumaan työläisia,^vaan
heitä icuin metsäkarjut: ruhjoivat P?J
pääkalloja, raatelivat pistfmilläänn^
vät jäseniä, viskasivat 1
uhrinsa avroohhaauuttooiihnimn,, eeiivväatiksäa vain joit Blitir
kruuvata heitä. W a t a niin että olisi lähtenyt lia-
- - - X . . w. - . te0ajaiMsta. Mitä pidätte suu., - ^ p..^.
w Mutia mmapa tedan! kuultu ^^m:-i^^ise^^ Suomessa löytfy paikkakuntaa ^ ^ ^ ^
mutta vakuuttava aaai ovensuusta. Sinne oh-kah- ^etaateja ei olisi lopetettu k««:*^f!^'oieri£^
den punakaartilaisen saattamana ilmestynyt outo, sellaisillakin, joissa tvöväH ei milloinkaan
raUrnas mies sisäänpainunein, melkein kuumeisina '^^^^m^^^i'''f^^<^^
hehkuvin silmm: ulkomuodostaan ja asustaan päät- ^ j ^ ^ ajattelette siitä, että esim. Varkaade^»^
taen - mieheUä oli «nilkastahirtettävätj.ja näapuk- p^^"JI^O Vsiäistä, Pietarsaaressa - - ^ ^ ^ -
ka - o h han pohjalaisia. Saattajat osoittivat hä- eläimelKsemmin - satakunta, V a a ^ ^ ! ^ ; ^
net lieden ääreen, sen edessä lojuilevat kaartilaiset ^"nnli™' Kajaanissa, Kannuksessa, i " " ^ ^ ^ ,
oem. vetäytyivät s.vrjään, toivat, tulijalle jakkaran J^ fatSSkjÄ
md, nyt vastuussa siitä, mitä yksityinen meikäläi- tarjosivat virkistyksdcseen höyryävää teetä. Sa- '"--"'ir verikenräali Mannerheimin ^'»'T.j-sj
nen tekeei Parhaat ovat panneet koko elämänsä nattomana ja konemaisesti hän istuutui, otti vastaan selustoilla, niinikään kymmeniä, sa^a,
kaämnie kynnyksemme niin korkeaksi, ettei mikään , nistunut ihmeellisten, viikkoja kestäneiden harhäi-niatala
halu voi astua sen yli näinä Suomen köyhälis lujen jälkeen pääsemään tänne; kuului puolueeseen
tön suurina päivinä. ja oli kotoisin Oulup puolesta. JJyt siis saataisiin
— Rakennetaan vain minun puolestani, jankutti tietää jotakin «valkoisesta» Suomestakin. Odotet-dasta
jälkeä, tapettu työläisiä t— ^
liarkiten; riautUen.:iopa,valokuvaaniaI^ ^
en tappajaisia.