Vapaus, April 19, 1923

              Torstaina, hnhtikmin 19 p. ~ Thu. April 19
V A P A U S
{[ansdan snomalaiBen työväestön äänenkannattaja, ilmeS'
tijf Sadbniyssa, Ont. Joka tiistai, totstai ja lauantai
H. PUBO.
, VafltMva toimittaja. _ _ _ __
V A P A U S
Th« only oigan of FiHnLÄetkere in Canada. Pob-
B&ed in Sndbury, Ont, every Tneaday, Tiiarsday and
Advertifling ratea 40c per col. incl»., Minlmum cnargc
for 8iBg}e insertton 75c. DiBConnt on staadingTtdvertiBei
ment Tiie Vapaus is the best advertising medium amon0
' • F)nni?h ppoplein Canada. . • • ; • ''
Oanadaaa yksi vk. HM, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja ykfll kk. 76c. , , , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?6.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk.'$1;76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
i r . c f .. i r t i l l^ rip tflkRukset.
ilmoiushinta kerran iulaiatuista ilmotulsista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c; lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c.
kerta, ^l.OOkolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
8^.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; Ha-lotaantieto*
ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme*
kertaa. — TilapäiBilmotnksista pitää raha seurata mu-
Itana.'' • • ' • ' >• •
JOS ette milloin tahansa saa vastausta •ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Uikkeehoitajan per-
«oonallisella nimenä.
J V KANNASTO. Liikkenhoftaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
iioma St., Puhelin 1088. Postiosote:
<»«x 89. Sudbiiry, Ont.
, Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ••••r
Reeistered at the Post Office Department, Ott&m, as
•erond class matter.
Armopaloja terästyöläisille
Yhdysvaltain teollisuuselämän virkistyessä ja rä-j'oitetun
siirtolaisuuden rajoittaessa teollisuuden va^
ra^armeija lukumäärän, ovat terästrustin herrat Ie-vottorauuksien
syntymisen ja työläistensä järjestymi­sen
pelossa taas ehättäneet jakelemaan työläisilleen
isällisiä armopaloja, myöntämällä kalliille sulinio- ja
myilylyöläiBilleen 11 prosentin palkankorotuben. Tä-mä
ovela temppu on auttanut tämän jättiläismäisen
työläisten riistäjätrustin tähän mennessä ylläpitämään
avonaista työpajaa.
Multa ovatko terästyöläiset edelleen taipuvaisia
raatama-n 10-tuntista työpäivää. Ovatko he tyytyväi­siä
pieneen, armosta annettuun palkankorotukseen ai-,
. kyia, jolloin elintarpeet.taas alkavat huimaavalla vauh­dilla
kohota?
Vallankumoukselliset ajatukset, jotka niin tavatto­malta
nopeudella ovat levinneet suutien tyÖläismas-sain
keskuuteen sitten suursodan, ovat epäilemättä löy­täneet
maaperää tuhansien terästyÖläistenkin keskuu­dessa.
Heidän omat lakkokokemuksensa ja muiden
työläistoveriensa kokemusten on täytynyt opettaa heil­le
lujan, voimakkaan järjestymisen merkityksen. Toi-seltapuolen,
vallankumouksellisesti valveutuneen Ame­rikan
työväen järjestöjen agitationin tehokkuus ja laa­juus
on suuresti kasvanut, ja tulevat nämä järjestöt
epäilemättä entistä tehokkaammin ja voimakkaanimin
"Avustamaan terastyoläistenkin jarl^tymlstä.
^ Ja nyt jos milloinkaan, on efpätlemättä edullinen
aika terästyöläisten järjestämiselle.
o —
JDniry menee "kansan eteen"
Neljä Vuotta sitten toimitetuissa maakuntavaaleis-
6a Ontariossa, saavutti Yhdistyneitten Maanviljelijäin
puolue huomattavan vaalivoiton, valiten enemmistön
Ontarion parlamenttiin. Johdonmukaisesti joutui puo­lue
myöskin muodostamaan hallituksen^ Riippumaton
t^väenpuolue, joka myöskin sai vaaleissa 11 ehdokas­taan
lävitse, antoi kannatuksensa maanviljelijäin puo­lueen
muodostamalle hallitukselle, jonka päämieheksi
tuli Drury.
Se että formaripuolue valitsi enemmistön parla­menttiin
ja muodosti hallituksen, oli suurten maanvil-jelijäväestöjoukkojen
epäluottamuslause vanhoille por­varillisille
puolueille ja he odottivat jotain hyvää, uu­distuksia
ja parannuksia omalta hallitukseltaan. Nel­jän
vuoden ajan on Drury ollut ohjaksissa. Mitä hän
on saanut aikaan. Paitsi aivan mitättömiä, vähämer­kityksellisiä
reformeja, on hänen aikansa mennyt po­litikoidessa.
Hän ei kykene osottamaan tekemässään
tilipäätöksessä mitään tärkeitä saavutuksia tai aikaan­saannoksia.
Siksi tyytymättömyys maanviljelijäin kes­kuudessa
onkin alkanut ilmetä avonaisina protesteina^
Jopa puolueen edustajaryhmässä on syntynyt avonais­ta
kapinaa Drurya vastaan. Sen sijaan, että Drury
olisi pysynyt iLskollisena maanviljelijäin ja työläisten
asialle, on hän ryhtynyt ajamaan «laajentamispolitiik-kaansa
», selittäen ettei joku ryhmä tai luokka ole oi­keutettu
hallitsemaan, ja ettei hän tyydy edustamaan
vain luokkaa, vaan «kansaa». Tässä mielessä syyte­tään
hänen olleen' läheisissä kaupantekohommissa li
beraalien kanssa.
Viime viikolla parlamentin isutnnossa alkoi ka
pinallisuus Druryn omien kannattajien keskuudessa
syttyä ilmilidckiin. Puolueen yksi päapuhemiehislä,
Andrew Hicks erosi ryhmänsä pääpuhujan toimesta,
avonaisesti; syyttäen pääministeriä kompromissisia li
beraalien kanssa. Eräs toinen maanviljelijäin puolu­een
johtavimpia edustajia Casselman esitti epäluotta­muslauseen
hallitukselle, jossa sVytetliin häntä puo­lueensa
ohjelman pettämisestä.
Näistä epäluottamuslauseista äkämystynecnä Dru­ry
päätti hajottaa parlamentin ja toimituttaa uudet
vaalit. Sita ennen on kuitenkin saatava vaalisyöltejä.
Pääministeri onkin esittänyt suhteellisen vaalilain, se­kä
lakiesityksen vaalipiirien uudestaan jaosta parla­mentille
ja toivoo saavansa ne lävitse ennen kuin pa^
lamentti hajoaa.
Farmaripuolueen' virallinen äänenkannattaja «The
Farmers Sun» viime lauantain numerossaan vaatii
Drurya selittämään avonaisesti, mikä on hänen ohjel­mansa.
Lupaako hah olla ehdottomasti erossa liitos­ta
porvaripuolueiden kanssa simakin tapauksessa, et­tä
farmaripuolue saa vain suurimman ryhmän paria-menttiin,
mutta ei enemmistöä^ vai tuleeko hän kan­nattamaan
kokoomushallitusta porvaripuolueiden kans­sa.
Mainittu lehti lisää, etteivät maanviljelijät tule
antamaan ummessa silmin kannatustaan pääministeril­le,
vaan on hänen tehtävä kantansa selväksi ennen vaa­leihin
manoa. Lehti vielä vakuuttaa, että puolue tu­lee
järjestönä seisomaan ehdottomasti vastaan kaikkea
kompromissia vanhojen puolueitten kanssa.
Vaikkakaan Canadan Työläispuolue ei ole vielä
määritellyt virallisesti kantaansa tulevissa maakun-tavaaleissa,
niin on todennäköistä, että puolueemme,
yhteisrintamaperiaatteensa mukaisesti tulee kannatta­maan
maanviljelijäin ja työläisten yhteisten ehdokkait­ten
asettamista misiää se suinkin on mahdollista ja ot­tamaan
osaa vaalitaisteluun. Miilta samalla se tulee
jyrkästi vastustamaan Druryn kompromissia ja köni-kauppäa
porvaripuolueiden kanssa ja sen sijaan te-rottamaan
kaikin voimin sekä maalais- että kaupun-kilaisproletaarien
yhteenliittymistä työläisten luokka-vaatimusten
ympärille ja niiden puolesta taistelemaan.
Meidän puolueemme tulee lähestyvässä vaalitaistelus­sa
paljastamaan Druryn ja muiden politikoitsijain ove­lat
yritykset johtaa maanviljelijät harhaan, kuin myös-kin
näiden yritykset käyttää maanviljelysköyhälistön
poliittista voimaa porvariston vallassaolon tukemiseksi
ja lujittamiseksi. Näin oUeii tulee puolueellamme ole­maan
sangen tärkeä tehtävä lähestyvässä vaalitaiste­lussa.
Pmitavarafyö^
järjestäyt^imsestä
*l*anktVi irtin konferenssi — jälleen
askel eteenpäin
Otsikolla «jälleen iaskel eteenpäin» kirjoittaa Lo-
5owfti«RoteFahnessa» mm. seuraavaa:
Frankfurtin konferenssi päätti ennenkaikkea käy­tännöllisistä
toimenpiteistä, jotka ovat omiaan luo­maan
taistelullemme uusia tukikohtia, kuten kontrol-likomiteatj
toimintakbmiteat, kansainvälinen yhteistoi­minta
jiie. Kaikki nämä ovat uusia organisatsiopni-keskuksia,
joiden tehtävänä on edelleen liittää yhteen
joukkoja niiden taistelussa imperialismia vastaan.
Kaikkien muodostettujen organisatsioonien huippuna
on ulkoparlaraenttaarinen kaiuatnvälinen toimintako-mifea,
jonka tehtävänä on johtaa kaikkiin suuntiin lu-keutuvain
vallankuniouksiBllisten työläisten toimintaa,!
ryhtyä kiinteään suhteeseen kaikkien työväenjärjestö­jen
kanssa ja tehtävä kaikkensa kansainvälisen työvä-e/
iÄro/igreiii» kokopnkutsumiseksi.
Mutta paitsi monia konkreettisia prgahisatoorisia
antoi kansainvälin^ konferenssi tärkeimpi­en
niaideh vallankiimoulesellisille työläisille k6hkree^
tisia osoituksia heidän välittömistä tehtävistään nyky­hetken
tilanteessa, minkä kautta heidän maidensa pro­letariaatin
huomio on keskitetty nykyiseen kansainvä-asemaan.
Ranskan, ^aksan^ Italian, Tshekkpslo-yakian,
Puqlan ja Rumaanian työläisillä on varsin
konkreettiset tehtävänsä; ohjelma valinisteltiin hUq-lellmli;
ja täihä ohjelma ei ole mikään kansallisen
liikkeen vaan kaikkien _ni8iden valla^umouksellisen
liikkeen kokeittusten tuote. '
Tärkein työväenluokan strateeglnen kysymys on'
toiminnan kansainvälinen yhdistäminen. Näemitie, mi­ten
Amsterdamin ja Toinen Internatsionaale, jotka so­dan
jälkeen saatiin vaivoin kokoon, heti kohta hajaan­tuvat
kansallisiin alkiiosasiinsa, kun Europaa uhkaa
räjähdysvaara. Kaikkien maiden pasifistit arisevät
Kansainliitolle ja haukkuvat Poincareta tämän epäri-tarillisen
menetlelynsä johdosta, mutta samaan aikaan
kuitenkin asettavat, «kansalliset edut» luokkaetujen
edelle. Frankfurtin konferenssi on kouraantuhtuval-la
tavalla osoittanut mitä proletariaatin /ran^ainvä/men
5o/iiG^aamu{M merkitsee. Samaan aikaan kun ranska­laiset
ja belgialaiset reformistit tyytyvät salonkikoru-puheisiin,
ilmestyvät ranskalaiset kommunistit ja val­lankumoukselliset
ammattiyhdistysläiset Frankfurtin
konferenssiin ja selittävät siellä kaikkien maiden työ­läisille
olevansa valmiit tekemään kaikkensa taittaak-seen
raivoavalta imperialismilta niskat. Ja he saa­puivat
(mikäU ei molempien maiden kapitalistien san­tarmit
ottaneet heitä kiinni) siitä huolimatta, että kol­metoista
kommunistia ja ammattiyhdistysläistä osanot­tonsa
vuoksi edelliseen kansainväliseen konferenssiin
'Essenissä istuu yhä vielä vankilassa. Siten käsittävät
kaikkien maiden vallankumoukselliset velvollisuutensa
kansainvälisten selkkausten ja yhteentörmäysten het­kellä.
WorkerspuoIue Amerikan kommu­nistinen
puolue
Amerikan kommunistinen puolue äskettäin New
YorkissS:Lpitämässään konvehtionissa oh päättänyt yk­simielisesti
hajottaa toimintansa ja luovuttaa kaikki
valtuudet Amerikan WorkerspuolueelIe, joka tasta lah­tien
tulee olemaan ainoa kommunistinen puolue Yh­dysvalloissa.
Millään muulla puolueella tai ryhmäl­lä
ei ole oikeutta edustaa Kolmatta Intemaliö&alea )ai
sen osaa Amerikassa.
Tämä on uusi a^el julkiseen kommunistiseen toi­mintaan
Yhdysvalloissa.
Kaikista Palmerin, Daugherlyn, Burnsin y:m. ka­pitalististen
viranomaisten aiikarista ^junofeta huoli­matta,
on Amerikan kommunismi taistellut itselleen
julkiseii toiminnan oikeudet. Tämä jo sellaisenaan ön
suuri voitto. Sillä julkisena puolueena voivat kom­munistit
ulottaa vaikutusvaltansa laajempiin työläis­joukkoihin.
Julkinen puolue voi myöskin paröMnin
suojella itsensä provokaattoreilta.
Nyi koska työväenliike yleensä
näyttää elpymisen merkkejä kautta
Canadan ja Yhdysvaltain, olisi jo
aika, että metsä- ja muut puutava-ratuötannon
työläiset alkavat anta­maan,
enemmän huomiota asemansa
parantamiselle. Onhan yleensä
myönnetty tosiasia, että ennenkuin
työläiset millään tuotantoalalla voi­vat
parantaa olosuhteitaan missään
muodossa, niin täytyy heidän ensin
keskittää voimansa liittymällä yh­teen.
.Sen kurjan aseman kuvaaminen,
jossa puutavaran tuottajat vielä ny­kyään
joutuvat työskentelemään ja
asumaan, on tässä tarpeetonta. Sil­lä
jokainen joka on Vöakennellyt
tällä alalla ja joutunut kulkemaan
ympäri Canadan '. ja Yhdysvaltain
metsä- ja myllykämppiä, tuntee itse
niissä vallitsevat olosuhteet ja
myöntää, että parannuksia niissä pi­täisi
saada aikaan.
Mitenkä on sitten järjestöjemme
laita? Ovatko ne sellaisessa kunnos­sa,
että niiden äviilla voimmiB saa­da
parannuksia aikaan oloissamme?
Olen varma että jokainen joka näi­tä
asioita tuntee, myöntää että ne
eivät sitä ole.
Katsotaanpa ajassa kolmisen vuot
ta taaksepäin, tie muistamme että
meillä silloin oli järjestö, josta jo
aloimme olemaan ylpeitä. Ja myön­tää
täytyy, että me sen järjestön
avulla saimme monta parannusta ai­kaan
oloissamme, sillä lyhyellä ajal­la
jonka tämä järjestö säilytti yh­tenäisyytensä.
Seurasi sitten lamaannus teolli­suudessa
yleensä. Sen johdosta suu­rin
osa puutavaran tuotannossa
palvelleita työläisiä, muiden mukana
joutui työttömäiksi. Tätä yleistä
työttömyyttä käyttivät aina valp­paat
työnantajat hyväkseen. Levit­täen
ja lietsoen erimielisyyttä jär­jestömme
keskuudessa ja onnistui­vatkin
saamaan aikaan hajaannuk­sen
joukossamme. Suiirin o^a jä­senistöstä
jäi syrjään järjestöstä,
puolustellen menettelyään erinäisil­lä,
alkuaan työnantajain taholta
keksittyjen ja , levitettyjen oletta­musten
perusteella. Pääsyynä tä­hän
menettelyyn kuitenkin oli se,
että työläiset eivät käsittänieet yh­teenliittymisen
merkitystä eivätkä
siis voineet antaa järjestölleen kyl­lin
suurta arvoa.
Tulos tästä kuitenkin oli se, että
me vielä tänäpäivänä löydämme
puutavaratyöläiset Canadassa ha­jaantuneena
moneen, keskenään
kilpailevaan ryhmään, joista yhdel­läkään
ei ole paljonkaan merkitys­tä."'
Z;-. •
Elinvoimaisin näistä ryhmistä on
lännellä toimiva Lumber Workers
Industrial''. Union of Canada, joka
myöskin on liittynyt Punaiseen T.
Kansainväliseen. V Mutta ei sekään
ole vielä voimistunut sjinä määrin,
että se kykenisi pakottamaan työn­antajat
mihinkään myönnytyksiin.
Ontariossa on meillä toiminnas­sa
vielä—OBU metsätyöläisten jär­jestö,
jolla kuitenkaan ei tänäpäi­vänä
ole muuta merkitystä kuin
mahdollisesti vähäsen , agitatsioonin
kannalta katsoen.
Näiden lisäksi on meillä vielä ai­nakin
kaksi yhdysvaltain puolella al­kanutta
järjestöä, nimittäin Timber
Workers International Union of
A. F. of L. ja IWW, joista ainakin
jälkimäinen koittaa ulottaa toimin­taansa
Canadankin puolelle ja on
ainakin lännellä saanut aikaan jon­kun
verran hämminkiä.
Jokainen, näistä eri järjestöistä
julistaa maailmalle olevansa ainoa
oikea puutavaratyöläisten edustaja
ja vapauttaja. Näin ollen niiden toi­minta
pakostakin muuttuu keski­näiseksi
kilpailuksi. Sattuu niin
hullusti, että samalle kämpälle mo­nasti
tulee ainakin kahden eri jär­jestön
lähetti, aikomuksella järjes­tää
siellä olevat työläiset. Mutta
useimmiten tapahuu,etä miehet ei­vät
liity kumpaankaan. Tuumivat
vaan että kuka sen tietää mihin
tässä yhtyisi, tapelkaa te (delega-tit)
keskenänne, me katselemme
täältä sivusta.
Pahinta kuitenkin on, että niin
kauan kuin nämä eri järjestöt näin
kilpailevat keskenään, jäävät ÖJ^-
dän vastustajamme työnantajat
rauhaan ja saavat he aivan önefi-valtaisesti
määritellä palkat y, m.
ehdot, joilla ineidän on tyoskermel-tävä
elämämme säilyttämiseksi.
Omituisinta tässä jupakassa ön
%tt& 'ks&\ii nämä edellämainitut
järjestöt, ehkä Timber ^ölrke^rsi^
lukuunottamatta, tuomitsevat am­mattijärjestöt
ija väittävät ölövah^
teollisuusjärjestöjä. Sekä edelleen
sanbvai torkbituksöuaan olevan ei
ainoastaan työläisten .aseman pa­rantamisen,
tässä yhteiskunnassa,
vaan että he rnjFoskih taistelevat
käpitalistisein yhteiskUritajäi*jestel-män
poistamisetesi.
Ja koska ; tarkoitus ja päämääri
ovat yhtälä^ti niin mikä sitten pi­tää
nlÄitä näin eri tyhfiiiin tojaan-tnnefifa.
" ^ a t ö ^ Ä i l l a ^iäJfjestöiili
ei menetteljrtavoistakaan pitäisi ol­la
paljon erimielisyyttä.
Näennäisiä syitä tähän asian ti­laan
ehkä voidaan luetella useita.
Mutta päätekijänä kuitenkin on se,
että joihinkin näistä järjestöistä on
tunkeutunut aineksia, jotka joki
tahallaan tai tietämättään toimivat
niissä työnostajien eduksi ja teke­vät
kaikkensa pitääkseen meidät
puutavär«fe?öläiset hajaantuneina
moneen eri joukkoon.
Ne työläiset, jotka ovat liittyneen
näihin eri järjestöihin tositarkoi­tuksella,
nimittäin turvatakseen
hiiden avulla olemassaolonsa, ja
|otka vaativat, että järjestön ollak­seen
nimensä arvoinen täytyy kyetä
muuhunkin eikä ainoaltaan jäsen­maksujen
kokoamiseen, alkavat jo
kuitenkin käsittämään, että tällai­sesta
hajanaisesta eri ryhmiin^ ja­kaantuneesta
toiminnasta ei hyödy
muut kuin työnantajat Ja että ai­noa
keino yhtenäisyyden aikaan
saamiseksi on järjestää järjestöt
eli toisin sanoen yhdistää kaikki
nämä puutaviaratuotannon alalla
toimivat eri järjestöt yhdeksi voi­makkaaksi
järjestöksi.
Lumber Workers Industrial Uni­on
of Canada käsittää myöskin tä­män
yhtenäisyyden välttämättömyy­den
ja on koittanut saada aikaan
läheisempää yhteistoimintaa näiden
eri järjestöjen, varsinkin IWWm
kanssa. Mutta on se siinä tähän asti
epäonnistunut siksi, että näiden
järjestöjen virkailijat eivät ole an­taneet
tälle tärkeälle kysymykselle
sen vertaa huomiota, että olisivat
suvainneet Vastata L W. I. U. of
C. taholta heille lähetettyihin, tätä
asiaa koskeviin tiedusteluihin.
Juuri tästä syystä onkin jäsenis
tön itsensä annettava tälle asialle
enemmän huomiota ja toimittava
niin, että huolimatta siitä, mitä
jotkut heidän virkailijoistaan sano­vat,
kaikki liämä puutavarateolli-suuden
alalla löytyvät eri järjestöt
läheisessä tulevaisuudessa liitetään
yhteen Ja muodostetaan yksi voi­makas
järjestö, joka käsittää koko
puutavarateollisuuden ei ainoastaan
Canadassa, vaan koko Pohjois-Ame-rikassa.
Sillä me ehdottomasti tar­vitsemme
voimakkaan järjestön, jos
haluamme säilyä vaipumasta aivan
suoranaiseen orjuuteen.
Ja vaikka tällaisessa yhteenliitty-misprosessissa
joudutaankin lak­kauttamaan
järjestöjä, joissa me
olemme toimineet, toiset ehkä vuo­sia,
ja me niin ollen olemme oppi­neet
niistä pitämään, niin ei.se
saa estää meitä ottamasta tätä as­kelta.
Sillä pitää muistaa, et^ 'jär­jestö
ei ole meidän päämärä, vaan
keino eli väline päämäärän saavut­tamiseksi.
Luokkatietoisten työläis­ten
päämääränä on muodostaa työn
tasavalta. Ja jos me tämän pää­määrän
saavjittamiseksi joudumme-
LÄHliTYSKUSTANNUKSETt
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetvks.
40; 60c lähetyks. 140—160; 75c lähet ?60-$ioo n
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähk5««15
lähetyksiUe 13.50 lisämaksu. ^ansosaoBiE^
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 g^j,
view Ave. -
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen raltuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS, SUDBURY. ONT
PQettiliike tehtävä J , V . Ksnnaaton nimessä.
4.
i i
kin luopumaan joistakin meille tu­tuiksi
käyneistä järjestöistä, niin
tällaisessa tapauksessa se on sa­maa
kuin vanhan uloskuluneeh työ-aseen
pois; heittäminen, jonka ti­lalle
otetaan uusi > parempi, jotta
työtä voidaan jatkaa entistä tehok­kaammin.
,
" Kukaan ei voine väittää, että nyt
ei ole sopiva aika tällaisen yhteen-seksiliittymissuunnitelman
toteut­tamiseksi,
sillä kapitalistien omien
sanomalehtien mukaan on puutava­ralla
nykyään ennen kuulumat m
kysyntä .markkinoilla.. Sitten viime
joulukuun on puutavaran hinta ko­honnut
$9.00 tuhatta jalkaa kohti
ja puutavaran tuotanto yleensä on
yli normaalin (Winnipeg Evening
Tribune maalisk. 8-23). Nyt juuri
on siis aika ei ainoastaan muoka­ta
järjestömme oikeaan kuntoon,
mutta myöskin käyttää järjestöäm­me,
pakottaaksemme työnostajat
maksamaan enemmän palkkaa, ly­hentämään
päiyää y.m. parannuk­siin.
Siis kaikin ponnistelkaam­me
yhteisen asiamme hyväksi.
" es.
Port Ärthonn Dutisia
Vaitolaoiekokout (tUcUtiriikettä
>a>t&an
Huhtikuun 22 p. näiden kaksois-kaupunkien
työläiset tulevat järjes­tämään
Vastakusekokouksen fascis-titerroriliikettä
vastaan, joka on le­viämässä
Canadassa ja Yhdysval-lwfisa.
Tiedämme hyväsä »ikä tä^
mäU teTToriliikkeen tarkotus ja jää­määrä
on, isen terkoitus ei ole nfi-
•kään muu kuin synnyttää täällä sa-mallainfen
terroriliike koin On isaatu
aikaan Italiassa. Sfen päämääränä
on pukea työläiset riistettävät yhä
a"nkarampaan pakkopaitaan ja or-
:jtiat^n. l[ok)»)nttie'äsmme kuse­maan
palHSvan 'sanamme sitä liiket­t
ä vastaan tulisi kaikkietf i?yhmien
ja eri työväenjärjestöjen ottaa tämä
huomioon jokaisen Tryhmän joka to­dellisuudessa
kerran aikoo esiintyä
potvaristo-, ^riistäjäludkkaa vastaan,
tulee sen näyttää myöskin käytän­nössä.
Järjestö ."joka kieltäytyy te­kemästä
niin, osoittaa sen ettei
sen "tarkotus öle mitään todellisuut­ta.
Uskallan kuitenkin olettaa ettei
«elläiÄt -ryhmät kuten "P. -Ä. Ren­gas
ja OBUmunitit sitä tule kiel­täytymään,
jos he sen tekisivät, niin
silloin he ainakin osottaisivat sel­vän
taantumuksellisuutensa. Otta­kaa
siis kaikki F, Williamin ja P.
Arthurin eri työväenjärjestöt tämä
vastalausekokous huomioon ja ko­koontukaa
sankoin joukoin lausu­maan
jyrkkä vastalauseenne tätä
kapitalistien terroriliikettä vastaan.
Port Arthurin piiritoimikunta oli
myöskin sitä mieltä ja lausui sen
toivomuksen, että ympäristön far-mariväestö
myöskin kokoontuisi sik­si
päiväksi tänne kaksoiskaupunkiin
yhdessä kaupunkien proletaarien
kanssa lausumaan jyrisevän vasta­lauseen
porvariston katalia suunni­telmia
vastaan.
Edistykien merkkejä. Joku aika
sitten P.A.K. Rengas, tai oikeam­min
sen agitatsioonikomitea tilasi
Suomesta Industrialistin hengenhei-molaislehden,
nimeltään «iKansan
työ», mutta nyt jostakin tuntemat­tomasta
syystä he ovat suuttuneet
tähän sisarlehteensä niin että polt­tivat
joka numeroii mitä sitä oli
Arthurin lukusalissa. Se kylläkin
on oikea menettelytapa noskelaisel-le
lehdelle," mutta yksi säälittävä
puoli siinä on, kun ette sitä tul­leet
ennen huomanneeksi, että an­noitte
sille liikkeelle rahallista avus­tusta.
Vai luu)ittekp että kun oi-keen
Suomesta asti tilaatte samoja
periaatteita ajavan lehden, kuin
mitä Industrialistikin ajaa, että se
paremmin edistää Industrialistin ja
sen ajamia periaatteita, koska joi-kein
Suomesta asti piti hakea peri-a^
tteillentie tuka. No niin, koska
nyt kerran olette tulleet jo niin
paljon ymmärtämään että olette yh­den
noskelaisen lehden karkoitta-neet,
niin minun toivomukseni olisi
että annatte samallaisen kohtelun
Industrialistille, sie on samallainen
noskelainen, sandgrenilainen lehti
kuin polttamanne Kansan Työkin,
tai oikeammin se on vielä osaksi
paljon salakavalampikin. Oppikaa
kerrankin näkemään se salakava­luus
johon Industrialisti teitä joh­taa
ja antakaa kaikille oikeistolai­sille
äänitorville samallainen koh­telu.
Gompersilaiieen malliin. — Kai­kissa
järjestöissä aina kun taantu­mus
niissä pääsee valtaan, aletaan
vainota niitä jäseniä ja henkilöitä
jotka uskaltavat olla erimieltä sen
johdossa olevan taantumuksellisen
joukon kanssa, samaten on käynyt
•Canadan 'OBU:ssa, etenkin Ontari­on
metsätyöläisten järjestössä.
Huhtikuun 27 p. minä allekirjoit­tanut
eroitettiin sen jäsenyydestä.
Syytös mikä minua vastaan tuotiin
ja jonka perusteella sitten lopulli­sesti
eroittaminen tapahtui oli se, et
tä vastustan OBXJ,:n toimintaa. Min­kälaista
se minUn OBU ••n toiminnan
vastustaminen sitten oikeastaan on?
Jokaiselle teistä, tai ainakin hyvin
monelle on se kylläkin selvillä, että
minkälaisen kannan P. T, Km pn
ottanut OBU m nähden, se lyhyesti
on: että sen on lopetettava toimin­tansa
sellaisilla teollisuuden aloil­la
jossa jo ennestään on olemassa
jäigesto, mutta taas niillä teollisuu­den
aloilla kiiten esim. puutavara-teöBisuudeMa
jossa ei ammattiuni-oflla
ole olemassa järjestöä, siellä
jo olevan teolfisnusjärjestöh toimin­ta
on tehtävä yhä enemmän tehok-kaakä.
l^un taas niillä teollisuuden
aloilla missä OBU esiintyy Mlpailc-vana,
siellä sen •on lopetettava toi­mintansa.
Jos "nyt minä olen sa­malla
kannBlla kuin hätä on Pu­nainen
Taloudellinen Kansainväli­nenkin
ja nähdessäni sen että OBU
oh epäonnistunut, se ei ole kyennyt
vetämään joukkoja puoleensa sii­nä
määrin l(uin mitä se ensialussa
näytti, ollen sillä tällä kertaa niil­lä
teollisuuden äldiDa, missä se e-siitttyy
kilpailevana, "ainoastaan pie­ni,
mitään merkitsemätön jäsenmää­rä,
jotenka AräSanknmouksellisen
tyo'^enliikkeen kmniälta katsoen ei'
I
ole. ollenkaan väärin, että Tastis.
taa. OBU m toimintaa sellaisilla
lisuuden aloilla jossa sen toin^i
on suorastaan taloudellisten jät}f^|
töjen radikaalistuttamista jarmtts.
vana liikkeenä.
Kummallisin puoli tässä aiEtj
erottamisjutussani oli se, «iti a
minulta ensinkään kysytty sitä jV
ko minä vastustan Ontarion mefcj.
työläisten järjestöä. E i kukaan o^l
minun koskaan kuullut vastustara
sitä sanottua järjestöä, en koskia
ole ietään kieltänyt siihen yhtymäs­tä,
ainoa mitä olen siinä painostv
nut on se seikka että sen talis
yhtyä yhdieksi länsirannikon mets-työläisten
kanssa, näin menetelej
olisimme paljon voimakbaapii
taistelemaan Canadan puö^avaij.
parooneja vastaan j a edelleen siti
tietä tulisimme osaksi Punaisesu
kansainvälisestä.
Kovin hataria ovat ne teidäji ui-nun
erottamistani koskevat pykälät
kuten viimeisen konventsioonin hy­väksymä
kohta 9, jonka loppuosa
joka luettiin siinä kokouksessa, jos­sa
minut erotettiin ja joka kmi.
luu seuraavasti: «Taikka tekee is-dustriälistisen
unionismin vastaista
agitatsioonia, otettakoon häneltä
kortti pois». Jos. olisitte tämän py­kälän
laittaneet kuuluvaksi vaikki-pa
vaan tähän tapaan: Joka vas­tustaa
OBU:n toimintaa, mutta ei
Ont. Metsätyöläisten järjestöä, iä-neltä
otettakoon kortti pois, nua
silloin olisitte saaneet tukea menet­telyllenne,
mutta sen pykälän W
rusteella. ette ole oikeutettuja nu-nua
erottamaan että vastustaisin te-ollisuusunipnismismia,
sitä en ole
tehnyt, ette ole koskaan sitä knol- 1
leet. Siinä kokouksessakin misä
minut erotettiin juuri nimenomani
siitä huomautin ja vaadin vielä li­säksi
sen merkittäväksi pöytäldi-jaan,
joskaan ette sitä tehneet
Teidän käsityksenne mukaan kaikld
muu mikä on ulkopuolella teidaa
patenteerattuja mielipiteitänne, d
enää ole teollisuusunionismia. Tei­dän
mielipiteenne mukaan OBU i»
IWW ovat ainoat teollisuusjäige!-
töt mailmassa. Joten kaikki mitlä
ovat niiden ulkopuolella eivät ole
mistään merkityksestä. Säälin tei­dän
lyhytnäköisyyttänne.
Pyhä yk«inkertai»uu«. Pykälä jo­ka
koskee minun erottamistani In-dustrialistiih
lähetetyn raportin mu­kaan
kuuluu seuraavasti:
: 15 pyk. E. ja k. Kalle Laii")»»
fcorttinumero 26140, erottamista jär­jestöstä,
koska hän myöntää ei hT-väksyvänsä
O. B . U:n eikä l. W.
W:n menettelytapoja eikä toimin­taa.
Hyväksyttiin.»
Siinä siis patenteerätaan IWW:-
kln vielä lisäksi. N o niin, jos se tei­dän
väitteenne kuten tapaatte sa­noa,
että . IWW on kansainvälinen
järjestö; olisi oUut hyvä että oliat-te
patenteeranneet muutkin siihen
«kansainväliseen» kuuluvat järje-''
töt,_jai onko se teidän kansainri-lineiT
järjestönne siinä tilassa ettei
siihen muuta kuulukaan kuin IW
ja mahdollisesti lähitulevaisuudeai
Ont. Metsätyöläisten järjestö,^ ia*
ten teidän hommistanne näyttää.
Sitten seuraa raportin kirjottajan
Uuno 'Järven kunnianarvoisa lopP'''
huomautus, joka kuuluu settraavaJ-ti:
• •
Huom.I KaUe Laiho ei ole ero-te'ttu.
ainoastaan toisin ajattelevat»
toverina, vaan hän on yksi DUi4
fcatalimpia teoUisuusjärjestön äs^
täporaajia ja hajoittajiä, joten bii-
Id rehelliset teollisen vapauden puo­lesta
taistelevat palkkatyöläiset
vat antaa hänen kaltaisilleen
jpiUe sen kohtelun, minkä t ä l l a i ^ ,
la mieUpiteillä varustettu fae^ci»
ansaitsee rehellisten työläisten ^
veissä. .
Tämän johdosta minun ensin
tyy' huudahtaa Hussin sanoilla ^
•hän astui polttorovioUe ja
erään uskonnonkiihkoisen
kaikessa pyhyydessään tuovan
puita hänen polttoroviolleen, ^
hän lausui: «Oi säälittävä pyhä *