Canadan uutiset, April 24, 1919

              mm
a i n o a siipmalairifen sanomaleYiti Gana-»
^ tdfassiii i l m e s t y y j o k a i s e n a : l \ ) r ö t a . i n i a.
' v^-Kiistantaja,::V"^;-;-^' -^.v'''^
'Jlie Cariuda Ne\vs Pu Oo.
/ / ' ; . E r i c l c J'. K o r t e , J^ i i l v k c ^ n h o i t a j a.
• • Carradu^^ ^-i^OO :• koko]:/ vuodxilta,^
-kuvikiuirtelta.^
viinet'»]la, OC scntMJi ](u uJcauaelta: Ja^
• li5 . s e n t t i ä k u u k a u d e l t a . ..^ .
; y hd>'i!V'altöihin:; j a Sii^iii^eeii: ;§2.50
k ö l c o ; ; v u o d c i t a ja:' ^X-i^tVvii^vi^^Jeitä vviio-;
/(The. Canada-; IfetysX' . " ' " v : : > .
The only Finnish New8paper :in Gan-ftda;
Published ^every Thursday "3)y
Th« Canaila Neiys J?hÄbllshing^^^
E r i c k J. K o i t e , Manager.
Daily News Bldff. . P o i t i A r th
iI;MOITXJSlUNNAT
' •: V sen t l iii: p a l i t a t n m i i a l t a Icerran; >:Ju-
- S f l ' S t i i n a . / H t c n i j i j a i k a i s i j l o : i ] m o . i t i ] k s i l -.
;, Vie k V r i i t u a i l i h e n alcriniiH. I U u u t a a n t i e -
'H() -: j a n i in e n in \ai t LiJ J j n i o l i i k s e i ' 5 O sen t>
t t i l k e r t o . "$;i-Ö0.:kf>lnve• k Nainia-
' . d l m ö i t u k s e t ^2.Q0 k<?rt{t, JJS.OO kolin©
" ' kerluu:,:' jVVi^oliiitor J a V)>i)ilaui^-ilmoi-.
Mikset $2.00: k e t - i a . : K i i o l ö u i r i n o i t u k s e t
>l;i30, m\ustcB'äi-syl]ä • $2.00:: S y n t y m ä^
::ilmoitiiksGt • ?1,00. Avio^^rpiimoltufe,
:::'-• P ö y t i i l v i r j a t . ^ - t i U ^ e t v t l y ^^
fivifett'elotv';Iu:enU«vihnpiiirk m. : 15
• v s e n t t i ä tmuhalta.-v: : • - : , : : : : ; v ' ;:
XJntiston' j o u k k o o n a!jatuista| ' l l i n b i -.
i tulfsis:ta :j^ei'itM.än iO
,;;::; i M e n i v n m l l n k i i v i l h i o f t u k^
: öOyetittiä. r'osti$sa tiijevia- llmuitukf^ia
:: »•!' 11 y \'ä k i^ y t ä y o l tik s i: Vt vn t e; n H t r o m i 1 la..
;: : V P o i n t t i m ::ilraoitukset^^ , VCfXi-
;^; : Kaik\l<i 1 iiJvIvOGlie, a!jot ut lcii\ieoi; d-
•:;>\aukKt?t: ja- r a l i a t ' ' o v a t : : ^ J ä h e t o t t i l v äl
;)Soittoella; . •
:•••.;•::;:;;-•• (ANADAX runsi i.
PoTt Arthur, :/
O n i . . Canada.
: <-anatlau Untisista lainattuefc^sa on
Uihdc mainittava.
• v ö s o i t e m i n i t o k s ö s ta
Jf-hdr-n könttoi-Mti s e k ä iVaitha e t t ä : m i^
' *(,5»olte. ,Av^;;-"/•./-"•"•.:--' • - ' : ; • " ' ':
t u l e e ilmoittaa
: :^ CANADAN U U T I S ET
.s w e l c ö j n e d aiid read, i n e v e r y F i n n i sh
homo in the D o m i n i o n . • I t is the only
•3iröw"t a d y e r t i s i n g meidlum föi^- those
mänufacturc^r»: and Vmet-hants who
wl«h to creato and b u i l d a p r o f i t a b le
« n d permanent d e m ä n d fcy t l i e i r p r o d -
ucts and m e r c h a n d i s e b y the large and
ever g;rpwlng l i ^ i h n i s h p p p u l a t i o n resld
i n g iii C a n a d a : V P l a c e yöijr t r i a l : a d -
vevtisement and get results,.
A d v e r t i s i n g : rates 40c. per ineh.
P o l i ti c a l advs, $1.00 per. i n c h,
"'. A d y e r t i ^ e m e n t s rriust Teach ö u r - ö^
fice AVednesday y n o o n 10 appear oh
Tliiir.sday's issue.
• :• Subseij-iption prlce. i n "Canada";$2.00
per 'yeaijv- l ' n i t e d ^ States and , o t h er
coiint r i e s $2,1)0: per year:^n advance. i
EntertMl u« secohd tlas);! niiviJ mat-tor,
Ji>cc. j ; lj>15i at the PoÄt OftJce
l'6i't Arthur. OiUarJo. Canada.
T H E A I M t ) F T H E C A N A D A N :
To heip prescrve the Ideals and
s a c r e d traditions of t h i s , our adopted
country; the Dpminlon pf Gänada: To
reserve fts and «nsplre otherB tö
respeqt and obey thcm': To strivc
unceaaingly to quicken the public'3v^Vvvdr
eense of C i v i c diity: in ali w^ aid ;
{n ,rnaf<ing this country greater ,anä
better I h a n we found It, i
emme.
a 'M 11 UI tn 111111 ir t (* 1- k ki
• •; ö u: • xe: jivie jf-u t il a/, jvi i^;-a Ivan ly i)-
• :: 1 iiiiisn;;;: t^) ie<:^e; -^^>^ ^i^^i'' t oJ^t.-t*' -scii
• V-M st a 1J a koiisui^tr kttt (in .;'»:>i'.iui:; •i;i.ios-
•Jlain :iihftri'>isa ; 3^
^uiä;: V
: : - : i o i i s a . . ; ^ j ' u ; r a k k a Iit
•:. j n k s t i ^ jvoiioti^^ :sitii::yk8it( u k k o j a
^ ; stiud^*sl.:K .:;• lllDt,
:; :s^']) • s i j a a j j :^^^
::;: h i i l i fnkosk/KiuJn:!•^^san^^^^
>; irK('l!Olin': it i e i k i l v i : i \ ' i i i l •::,^^aj^cui''<'::
: : l i i a a i i i i i a H s a . : ' : ;
• v S t ' : i n : i i ; ] o n t i i a . j()s^^a:^^.^ art-
• • ritii ;iyöhfviiKii^.CMi.knikiKta i ä r k i M i i•
a a f l i i i r j a ]v\iniioni-vaikcuk-aa
;:1iiinui|(-:. iloa-.
k a v T v t r i i . : ' n i i j i:
laiioii i.voii:>a
: v^tiU(li-n suliti-oiiV .ja; -se 11
j^iiMi,: s u l i t e c i i : IiiiiiirM liiot lei-seoriya.
; Si^ n; hl i i i i : niii/s ;t:l-!k(^(;^ oji :u^ liä-
J i<'Sla: ilj<osliiii.n.:^HfN^
v; t:ä; Ml ikji Iiii n O M , inidiJäii n; ;:l'])ii)liiiir
. f y ( I i i i : )11kIlyas^ aji; flyrkiiny:ksiiijit-
: : v - i i iI' . : i l i r i n l • ' i i a i i t i11. t<id^• 1 lisIaV^i]K?'-^
. iii:ii'Jiu:';-:'-[()S iiiirtio ;jii: < rl i en
• : l y ö n . ; n i i i i iiiif')-^^
\ lvi"kvtltajju; yui::vlanu)ioiiI>IH viisr-;
• ciiisii::^ inkii:: k^iii'11iikäiiIV Voi o l l a '
• ': t-nöia yiovää i i s l x d a / j i s i n - i i s a . jvilvii
• . rui::\-tilt1ii)i:iatö ^diTi)': ivOiMii-a ti)'|)ii^
*;:Ka;!\-n;i:iiksiijiv:;^^^ <%: aJa^
: : y i r y ( » i s l a v 'piipjiiiai^^ta,: Jiu
\ y öi ii-\ :r <'k J i i y i i ii 1 vsii;: 1^ il n-;" ei': v (ji
• ::.^s;iMda, kockeini^;i :itM(dj"s'Aiiksvinistii
. n;n ('11- k t i i n o n ; tel my t |:)a:rJ l a i i j e:n-v
:;: sav iMk^
^I)?lrlKi^u1;an^^a;.^^^•^^^ :Il-:
. : s i ' S ^ a ä n \ e s l l i . \ i i i m : k a i i a i i k i i l n h
:: ;]titili:i - työjiiiisii ^; j-a ja
: :^;A'a;sli:d\se|liKena.v ':. :' .
: : \ i o i i o y : iini^
^•;tyd^iiJ^>^ii; li:(>:|)^^
: • • y iiii lä 1 li ii 11 'o u) y yt (?Li ä.; • :;io 11 a <i J i S i l i -
; .taan iMibka^i.^
.: : i'<»ati|tti8eria.
::•---• k e l l ^ s i J a a l l ;k
:; i i d^
•< • I Iiii 11; k tjjd 11 n a: los i:i n iesr en; a : tosi -
; : naisireii lovliittäin -y::-;.
/ t näe y ä l j i : ä r a ä t t om
;: den j i i in
:; ^yktt^v: 1^^^ keluttii-
: i i i i i i i i i ' : (varkaansa inikii l)iiti<>ssä/
(iti> :keiii11 iiniiiäji Iridiinbii la
: • s a ; : la 1«1 e]lefeaf(n-;:|>yrkimystetisii;
:^ "^^^^
;'sa : j a :oTine^^^
Ile Vdviit.iiiie k i r o u s t a , Joka
k a niiaa kaniiust-.inie.n pois vni-
. :ki:iftpn('S^^^ tyo li^idUn luiides-
: 4 / i i i ^^
• r n i s l a r - s i i p i m H^
v^. Ile ei\'ät/ r i ä e sitä.: r y k t i ä .
vyy 11 ä. :j/d oin t a j a inloli uu Ita,: jo^
ka 'Il e r ä ä rkl m ;o n; pa^koiiet 1 u voit -
lä ji>aaii ^sen JM Itä \\akuay a t; yHfstii l< -
•sieii : likaJia: : E i \k li: voi • me-iiesryä-
ciäinässn,: j o k a kaiken ai­kani
iii UN-ksi k laikku, k äiyeksii työ-i
ä J i s i i . 6 tl ^ i l e i k tc o ii d en : t lu iiius-
;iu:^;ta. • " - i i .r/vi-yiV V::i'i:--v ••-"[J:-^ '
; : : l^ii 1 riisfrii ii 11:: o M s i i kteissa:: j>i 1 ä isi
•ieidiiri :-tel)(iil;: iintää)i^^-M^^
; T1 iks^'ä • :;Ta V o i H . : : Ei'. iriikaäix: / oI({
:qiin:. ; sivi'^llJi^^^^
; l i n o l i j u a 11 ;i,:;N s i i t i i ' ; V a i k k ä orosiik-
• t e e t ; . j ia k o i tt a :\-a 1 ~ tei tii J l e ke niää;n
j(vi,<ikiri::iyakletMii;ie listii., [ia koi i t ä ­kää
itsivi:!!'' löyiiituäjiii :siiiitäjt)ta­kaili
ViMitdiiikJiiiiiittiiyi^^ p:peti:a-yaisfa;.::•
fCai k»dla • tii it a • oii -tar|»eeti
:!ek(:!ii: (:ai iiuekuikiintoji; joth
:Kysy t i i y s V - rvii /vuip^'in^d(-'t^
•jolja ryiiclyniiiii^ : tyiil^ e. i())-
ki -a; ' Iiii i-1 eii 1 i I a te k t^(^; k ai Ice M: 'tai'-:
l>e('Tlisen vymj\ j n i i e l i ä dciiiihitiä-viiki^
i^ja kasvari:avaksi. •
.tn:S.tehtiiviiiihiiie oir va^itejiinieli-^
-•-:^i ^-^••.":v ".. • -v ••: :-''
neti.: i i i i n : jnkniiien :vastaliakoin(Mv
iljaniksriitfe jokaiinhi inhon tuii-j('
eii.ii:(vivaiii>::\viii|)ii^^^
i )iioi 111 ist it 1 lii se 11 ; i 11 n ap j i i-i 11 ii. j f)k a
yaiariasi i vaiir.j()ht;ia: yJiii siAireni--
Itaaii, eiiiioijn^istnniiseenii^
II e 11 i. - j ok a: \'e 1 iiii iii e n est y k sei^ n ; ja
kä iiihoittava, i'akästcttava laik-
V ka viinia, ii ui ostava taikka ale ula-vain
Oli, seu inu kaa n mi) 1 a isoksi
seu teette. :. ;/;:•-.•.•:.•:!
dokaineii toimi jonka teette, jo­kainen
kirja, jonka kirjoitatte,
jokainen kapjiale. jonka myytte,;
jokainen keskjiistelunne,: jokainen,
ajatuksenne — kai k ki mitä t(»elte
l a i k k a ajultelette, oii meisseli, jo--
ka tärvelee taikka kaunistaa
muistopatsastanne.
: ()ftaina 1 Ja tti\'ak.senne it.se11iinnt';
Aaa 1 ia parasta mihin pystytte te-,
lytM' croiluksen : i e i s s i l keskinker­taisuuden
taik kä epäonnistnniisen
ja nu!nestyks('nne välilUlV::
.Mies joka ei O l e o|)j,)iiuit eroit­ta
maan raatamisia työstänsä ja
pane maan koko s i e hiiisa \ oi mau:
lyöhniisä.. ei ole oppinnl inenes-tykacn
"ei k ii ou nen en.simiiisiä a 1-
keila ka a n. lieIj>poa on tehdä ta-:
y a I l i s i n k i n 1 yö inno-stiitta vakst \)'<i
nem.-illa siihen mestarin miej«^nt.i-lau
ja tehdä siitä arvokas kntsil-mus.
i'-.: i-::;-i:v:y;:--^-•:V;ii - - '
V i k a 1 ne \ ssii o ii sii nä 1 et lä n iin
-iieluosti '; vaiviiurmc. . jokapiiiväi-eii
tuoksinaan ja teemme
tyiimme konetdlise.sti, ilman yoi-m
aa. - - ilm a n • rohkentta'; ja, ili n an
piiämääriiii. Meidän :on vaikea
op]jia raito eliiä kasvua varteni
s i r l im ja inieicn . laajejdamista
varten. ':• r-::''i' -•.•: ••.••:'
Kurssimme nyt
DOLLARILTA
: iVIei eniiu.e :voi pifäii jlseämnie
k oy i iik aa n siiii ressa a r vossa. joi -
lein me ole rehell isiä I viissiimmc—-
jollemme, lee parhaiittamnn^
.Meifliln: on alett;ava lydmmo
si] lä .ymmiirryksella. <;tta liioidän
(Ml lehiävä i.tsestätiuin.' inies mak­soi
.mitii maksoi; että lydmlae pi­stää
cd ust a a korkeinta' ja f »a rast "a
/nikä nieissii iin ja että -meidiin ei
kannata halventaa taikka riöy-ryyi
rä ä itseiin i me turva ut ilma au
a 1 11 a i s i i o p i i n. h a I v <> k s i tia v i T (i p i i n
otitinajsituksiin itsessämme reke­in
ii II il työinme ala-arvniscksi hu­ti
loimisetla. ' i : -•• 1: i : : v i : i i
jio n a lal 1 a: Tasäi in aa ssa: oi i: k au-rasato
viimejsen- kyjnmenen vuo­denia
j a l la . 2 0 Inishelia eekkeriä
k o 11 de 11V -K an s k ä s.sa 80, Itävallassa
://3i iinittaijo Englannissa ja
: 8aksHs s a 52. hus11el i a i i
.Kdejlä olevat verrannolliset nu­merot
puhuvat seivästi' sen puo­lesta
että täällä ::ei niaanviljelyk-selle
• lainata sitä huomiota erkä:
iilirata siilien työtä ia I i u o l t a k i i in
{•]uropassa. Syy on yk.sinkertai-sest
i se ett ii maata täällä on ollut
helposti ja verrattaan huokealla
saatavana., kansoitus harvempi 'ja
el in kysy my k set hn okeainmat,' tn-joi
h in verraten. Siten'; on synty­nyt
ryiistiv Vilj%lv»s. ijoiika kantta
111 a a Oli laihdut et tii ja kiiyhdytet-ty.
liul ta maata o i i saatu helpo.s-t).
k un va 11 Ue ut u iiee.sta o n me h n
ja ydin' imetty. Seu johdosta sa­nookin
t i l l i torujan: A-a Ition majiii-yjl
jelyskorkea koninn vilji.-l.vsko-keide.
n tekijä V. TA Peerson
" K u n . tuotannon kysyni ä su li­i
k e n e e , on selvää että ei voi intkit-tyväsii
jatkua tajni kermaa suu-rist
a ' 111 ä ä n vi 1 jyly st i to i st a jiaras
nieli li jiuolimatlornalla viljelyk­sellä.
Toimitetuissa kokeissa i l -
incni että vissin maa- a l a n t uotan-t
OJ1 \'.<:» itiin h.u (»Ie IJis el la ja tie te c -
seen perusiuvalla viljelystavalla
p a r a n i a ä '200 prosentilla, josta
parannuksesta lOl) prosenttia
johtui |)arem.masta .kyntämisestä
ja äestämisestä., oO prosenttia pa-remmastii.
hoidosta j a lo[)))u sie- Kaksikymmentii vuolla sitte oli
m e n t ('Tl j 1 a r c nm n 1 n d e st a . ' ' | Yhdysvalloilla »-d ersään vaikea
y ,M aan vi I j i ; I y sa m lii at i n m e n e s t .vs j) ii Ima. minkä .sjllc aselti Kili p pii-j
ä rahallinen tulos ei r i i p i r T i i i i i hein valloitus. Vanhan imi)erialis-
L ä l i e t y s k n l u t postin Uäutta
snmmilta alle $20.00 on loe.; sitä
snuremm ilta. sumin i l t a oi mitään. ^
Kaapelin kantta on kulnt $3.50.
K a i k k i lähetykset "osoitetaan pos­t
in kautta jos ei erityisesti vaadi­ta
kaapelilähetystä. Käyttäkää
; kaavakkeitamme jossa On sitou-mu
s " K a u p a n käy n n istä-viholl is-ten-
kanssa" ja selitys; lähetyksen
tarkoituksesta.
i \ r a t k n s t a j i l l c suosit telemme
Säästö A^ekseleitäinme, kirjoitel­tu
dollai-eissa, j o i t a voitte vailtel-taa
Amerikassa dollareiksi ja
Suomessa markoiksi' korkeimman
/ [lankkirien oslo-kursf^in jälkeen
s i t ä myöten kuu haluatte.
Kurssimme on nyt
DOLLARILTA
Foreign Department,
HANCOCK, MICH.
()slaa ja myöjii Suomen rahaa, vokselci l i i ja; sitoumuksia ; ulos-hakee saatavia Suomesi a.
Saksan alusmaat
Suuremniat tulokset
maai
paljon Tuotteiden, hinnoista kuin
i f se 111 o 11 eei 1 r II nsa ud esi a ai aan sa
nähden. Huonolla " viljelystäval-la
saadajiu liitoiio: lopullinen 1 ulos,
vaik kapa hi n n at o lis i va f k.o r k ea t,
.lota \'astoih: raha 11 iiieii tulos on
t i,s e 11 S j) ii n j a n ka tik a i se 1 ; 111 is i n a at
(divai joinimeet Setii Sampan kä­siin
ylity nä siMi sotasaaliista. Mi­tä
: oi i si s( • n: n i itiei i k at issa. t eli 1 ä v ä l
Yl<si ehto, olisi aiit.aa ne taka isin
SlHihjalle: Mvulta kun Spanja oli
h y v ä . vaikka hinnaii ovat : a l h a i - « < > i ' i ^ saarialueita 4(iiV vuotta•
s e n i i i i a t i V ' r ä ä l l i i : ' i k o i t t ä a ^ ^ - r ja sen a4aiseiva o l e i i i i i K v n »di alkii-v
i l j y i i j ä : vallata, sutirel alat m ä a - i^^dkkalille n i i i i v a s t e i i n v i f d i s t ä . ^ e
i:n.)nern.:täylyy olla:: ladattuna:
s ii i i \- i se il ti. y : o j Ui i n i s t i s e 11 a . i n ii ()s-.
ilikseiv sähkdllii. ::•::•
; li I KI t y i ) m me ku i u kailutipa ta-k
| i M s a : . : ' t n i n v t i d d x ä j v ^e d;iit(vil
hengessä; tiu^stäriiV;k]id(dlii.
1 ä:.: ta \ • a 11; i i n o st a 1 t e : : s t^ n j (ik ä p ä t-vitisyydestii';
ja tV)i!^tat tiy s i i t i i ' k a i ­ken:
sen inikli nimitojn tiintuisivhr
sil tavalta, ' >i' ' ^ :
i d o s y piiiietie Jyöli.0 tiiiteiU-j
a ri : inielentilaii; s e n sija M k uin
käsityöliiiseii:: inieleiitilait: — jos
vpänette siiluOi>alavaa: innostusta;'
jOS :jiäätlitte: panna parasta; nii-tii
tei^isä oii kaikkeen iiiitiiit^
iiiitä tahansa-se jSitt^
e t t e kaiiankaait taryitse kärsiä;
rtts it u k sen tuntei^st:a.; ICa i k k i rilp-
:piiiiii|ielentilast;a: niissä; tYomme
äkimnie.:;; Oiki^a niit^lentila ;fOkfiti
taiteil iJHn : il alyi laina stakijv ty^
; sest ä. ^ mi d ta: väärä i n iel en ti I a te­k
e e käsityi)läisen jokaisesta am-iuattilaisesta,
olij)a tämä: gammat-ti;:
aitten]avinka korkea arv(>int?n
taliänfja.V' '.^ •'i • • ''i'
: Kaikessa ; i i i i t ä ; t e e i i i n l ^ i o n i are
vokkaistiuttä ja; sanoin selittik^
töntär ylevyyttä^ -jos^^^y^^
t äydell isesti;; j a t-eli eilisesti knnni-oi
täin m e, ; t n j t ä ä n vä h ä p ä l ö i s ta
tfiikka;; aleiitayaistaro^
joka t e i i d ä ä i i i k n a i s k u n n m i l i y v i^
;;y oin niksi.;::;;;:
; Elämäntyiinne dii teidän muis-tofiatsnäiiiie.
\
;• Tunnet!uaoaiiia:ion oilut että;
keskinii[iiriii]reUv i s;i1 o.. .eekkcvriii
köhihvn : tcaikellaisisla jnaaniuot-i
eist a t i i Iiii in ai d e ree 11 a: C) n pälj o ii
j)ieueiii|)i kiiiii iiseiinniissa jä ihid-keinpä
jokaisessa Huicipa n niaas-
Syynä s ii h ('n; on se i-yöstmd 1 -
jclystät.va, .jota;:itiiäH
: lyksessii ;lia rjoi tet aa n. v i : | ;
i Jjtii liisi -y 11 ii: l^u rojiast tij sa a pu-
;iieet: uViiiet ituldkkaat. vjoilla^^^^
kokevniistä pa rein massa jäi tuotta­vani
inassa iniiaii vii jelyksessäivoiy
; ^ i vat t^ id oi 1 a an;: ja ko k e in uksensa •
p.(>rijstce
ta. viljelee sitii luioliniatt;dinasti,
e i ; seuräa aikaansav^viljelyslavti^-
ija, t d h a i T a s t a iiet eesecdi perustiT-vieirti(
doj('n kttiikkiniistai s i i t i i ; : u ii
kä v i l j e l y s i a p a ; nn ; p a r a s , ; m i t k ä;
sietneuet tiio11 avinij>ia, m i t ä Itin-;
no i tn s i i t : k i i y t e l i a v i i ; j.n .e.; TJi äl I a.
y i i i i i ; n i e t a ä n inaä^ita, l i ä i v v o i n jfiil-;
l ^ i n i t ä i i n annetaaiivsiks^
. t ä. 1 iä m ii 111 o II e t er i t >dse i k (• l*r a t o -
livat kattinoiueet emisiä isäntiän­sä;
vastaan, oli pulman t iii laine n
ratkaisu itiijvhilöttOllitnis/d-^^
o l i sa.a r ien: i t >^*11 eifii oi ta -
Mni lä lienki j b k ä o i k tä-;
mä 11 • Aiyi eri k at i * • i m pe r i a 1 i st i sen "
t eon t ak a na a n toi maa i Iin ai le: J li«n
ainoa, tn
hiilien.-
d ä a i d v i n n i i n n h i s y u i t ä v ä t i l o p p u -;
tii!(d<s('1 ;:(d;tä;^^e^
liittolaisten huostaan, dos k'illp-p
i in i e ir S p a n j a 1 j e; ]) a 1 a u 11 a m i ii e n
oli, ihniiseHisistä syistii inahdot on-ta,
niiu.yhtii; madtitonta on, et tii
A Irikan tai töisten vailoitettuje|n
a 1 ueiden ai kuasu k kaa t syöst aii n
1 a k a i s in S a k s a 11 e. K11 i t e n k i 11 ra ? i -
ka valloitet I iijen alueideu liittii-injiieu
valloittajiin, tuntnu aivan
S()piinath>iniilta iiiiiitökseksi s()(lal-lei
joka taisteltiin heimo- ja kan-saliisuiis-
iiikeuksien |iuolesta. Sen
yu,oksi liy vä ksyi rauliaiikokoiis
saiijren sopivan " kiiskynalaisuiis'"
j ä r j e s t y k s e n i Xiio Stiksan siirio-
111 aa t t U1 e va t Ka 11 so j (M i -1 i i 1 o n; lm 1 -
hok ei ksi, m ii tt a n i ide n va rsi nai -
nen hoito annetaan " k ä s k y n a l ä i -
si 1 l e ; ' ka nsoi 11 e. 1^1 el ii- A l i i k an
i'nniooid luonnollisesti tulee Sak­san
• Lounais-Arrikani hoitajaksi,
R a n sk a Ka me r u n 'ii i, . A u st r a a 1 i a
Tilden Ciiiinean ja Samoan, ja da-päid
Marshallin ja; (•aVoline saai^-
t(Mi. Kaikki niimä kansat ovat
va.stuunAlaisia liitolle h o l h o k k i i M i -
sa : 1 loidosta ,)a ymiiiäryy>^ on, C11ii
niiden t u l e e hoilaa niitit a sukka i -
Käyttäkää
Minard's
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
I Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y.m. y. m.
|)e r i a ai tee n si i rt o m aa | )(di tii kassa.
Yhdysvallat tdti vat saaret hai-ijoista
saädaa eli kansallis-tlaa
ia i li ii un oo hi iOo nMiiipi ir lii^d[(o»ss kl yuuiiini Ki nniijr^riiai n - , .^^ , ,, • , • " . • d e n e t, i i j•a , i n.,k a.. ()inan i n a a n s a ,k. e i.,-
idssa vidtnäsiä s a m o i n in I c n i r n ^ . . Iäkseen holhoojana sen .kehttty- : :\ i - • • i ; •, n j s s a . \ ( nnasra .^Ijiiiio :.,> t n ^ i • ,/ i notteli.ioideuivtua siimalla pitäen.
ta lältes kaksi yeidaa picne '
kuin Haksiissa, j i i : liiäa k u i i i m i n;
k in ; on; \d 11 ä hed elm ii 11 istil; j a i i -
1 na n ai ä yhtä; suotuisa, kuin in a i -
nitsemissamnie maissa.i^^Svv'on^
te;iii--v:-::.:-v::--^
8),SM:::-::^:;::-V.: : •
fc»;i:::y;i;:,
Jokaisessa aikaansa
seuraavassa kodissa
1 li e i 'a a B iitkvaan;
;:^iP;'j-
Joko teille tulee?
'ijoka on
' n
idassai TiläuähiiMi; ^p- ;;
• k
i ^ i l ^ . ä ikuiik. 65d. i' v
: l u i o u i ä t i a v a s s a k iw
ni iiii rä ssii > koii) tt a a d iim ä n ma a n
liiaanviljelyksei) dnotäiitoniäärän
keskia r\'pa, iiiutt<i; niiii ei^ oly kiiy":
nyi. :Sa:)na Ha k n ititiiiniln ; maan:
vii je[yskelpois<?ji: inaän a la .oxi
;suirri;: samalta pni sei l i tuotanto,
k es k im ii ii ri n 1 lupiui. T i i i n i i . a si a i n-tila;
Oii Yht ii jiy vin tött a : n iissä:
va liioissa, joisi^a iiiaata viljeleyä^
v ä e s t ö i : ;on syntyp(u-uistii,- kuin
d) i i ssii:kin, j oissa, iiriä a n vii j (di jät: o -
Vati Europasta;:danne saapuneita;
On usein liuomatta j a totleltu: etta
luissä inaai^ääJlä
1 ili a ya mpaa, i K u ropa st a saatuinut
yil j tii i j^l Oli ;sti an II i j uit)!! om i n a t f i i -
inkset; (jekkeriä kolidi^n k u i n va n-;
liassa inaassa ennen t ä n n e lähtö-^
liiisä. Nihi pä Säiysan perimasat o
viinii?isten; kynirnt^iieii yrioi^ien a-jällaienntiiiisotäa
oli 106 i)UJ^lie^
j(da^ya^st()in taalla oUvain^^^^O
l)rishelia,iVemim
si mainittakoon että samalJa ajal­la
se oli I t ä v ä l l ä .ssa 152. Banskas-
I5a 12!) ja Englanuis.sa 202. Yk.sin-
;pä.' ;^'jscönsini ssa jä j\rinnosp tiisr
su.ij(dssa maanvjljelijät;pyat m»^l-kcin
yksinom. Kuropa.sta tulleita,
ölTptvrvinäst^do^
asiaan 1OO' edellisessä jä Tl O bus-lielia
ijäIkimäisessJl, jota >yaHtoin
sediiftksaHsa oli
Baina ; suhde on yallitsemassa
viljakäsviM/ajalla. Keskiraa
lien! Telinasat(^ v; 1904-—1913 oli
täälläi ainoastaan 14.3 biiohella;,
A^astoin se Jtävallassa saiiial-ijallä
;oli: 19, Kanskassij :20,
Bak^assa i 30 ,ja: Englm
jpteii erpitus M ^ n
lmdinattaya,ij()pa sii'l\eii mä
otfä Sak.san j a : Enginniiiu keski-määräinon
vehnä.sato, on enempi
Jeniin kaksi kci;taa suurempi.
:\ Kanien ka%atnfeeii' aiialla, .ei
tnotariijion. ero ole hiin silmiiö
pistäjvMi t luiömaU
ÄÄilij^Äol^
vain \;;lj(»lijäiin Ta samalla Icer-laa
kun Kuropassa sadon k-e.ski-niääriiinen
suuruus isonee, .se
i ii ii 11 ii ] )i e n e u e e se n 1 ii ii d eri että ei
1 Iiii 11 (il 11 ii 1 le ka n sa 11 e. j oka ei o 11 nt
vielii,.kypsynyt itsehallintoon. S i l -
lii ei.-oilut tarkoitusta pitäii niitä
aina isesti. vaan i imoitt i se a i ko­va
nsa hallita sitä alkuasukkaiden
parasta sil mii) lii pitäen i a litanialla
niille sivistyksen ja kansanvallan
•jieriisteet. kuten aIkeisopetuksen,
puhtauden jiidou. maan viljely k-y
i l j e l l ä niaata s i l l ä tavalla e t t ä «on. yleiset maaniier ja rautatiet,
s i t i i p a r a i i n ^ t t ä i f ^ i i n . vaäJi s^ (^ttä kuu .saaristo ka n,sa on t ä y t -
ettii s i l ä l i u o n o n n e t a a n ja laihdu- |i»">'^ o p p i - a i k a n s a ja s a a v u t l a i ml
l et aan ja r y ö s t e t ä ä n. Otta m ineii
;ei ijankaikkise<sti kestä, kun i.nii
t ä ä n (M takaisi n ;än n c t a i olipa niaa
Hijteu l i y y ä ä ja liecielniällistii' ;ta-;
h{->usa.: •:. •: i \- « v.;«Si,f'?|]i
l\y«>st()viljelyksen ; siirullisot
!äyuri^ukse:t ovat s e l v i i i i i n i i i näiltä
vinä id iin • j a etcdän .yaltioissu,
joissa Tiytyy tuhansia antioita t i ­l
o j a / joilta mehu j a iie<ielmälli-syys
on n isttdty ja n e niin uu­vu
lettuja että viljelys ei enää
kannata; ei enncMi kun on niihin
vniosien t y ö j a ,suuret rahasnnV-rnai;
uhrattu ja ididen kautta saa­tu,
takaisin annetuksi s^» mehu,
;i on k a 1 le k y i n m eniä v uosia kes­t
ä noen ajatteiemattoman viijelys-tayan
doiutta ovat. niemdtäneet.
•; Sauiallaista maata nuvuttavaa
viljelystapaa ()n.liarjoitettti mo­nin
; 1 )a i koin. 1 un n el lä, jo i lie seu­duille
sitten koetetaan saada ah-ke.
raii j a uupumatonta europalais-t
a vil.ielysväestÖä korjaa maan si-tä.
minkä muiit ovat raastaneet.
:Alaan\dlje|ys on ylitfir tiirkeäa^^^
tärkeitmpiiäkin kuin liiJckoen l i o i -
t<i jos siitä tahdotaan .hyviä tu-
1 oksia' saada : Täytyy oppia tun-ttnuaan
viljelystapa ja liuolelja
hoitaa se ala," joka viljelykselle
p ä n n t ^ a n i ja., siinä ;onScyntämisel-läji
äestämisellä ja lannoituksella
sunrin merkitys isainbin kuin sie-nie.
ntimvalttsemisellakin. Jos nii-deir
suhteen l a i n i i n . l y ö n t i ä tapah­tuu,
ei ole .\Yytä 'lijvviä'tuloksia­kaan
odottaa. • ;
^••:a--:"i'^-i'v^^
i .--Rehellisyys, .bn harvinaiBta
vyvyri itsehallinioon. kokemn k seu.
kautta, antaa se sille vapaudeii.
; Tänäii n e i löydy mont a ka a n. jot­ka
(dväl pi täisi t iiota k oetta san -
ji'e it onn is t un e ei i a. M uutos mi k ii
on saatu ajkaan .Filippiineillä, on
nyi tuttu kert(»mu.s. Suuri (ja i i ­ii
ta n ke rs k il aii\atta sangen menes­ty
k sellinen siirtonni a - vn It a k unta
Englanti, sarioo \Vprld Works, ei
voi u ä y t l ä i i m i t i u i n . tämän kehit­tymättömän
kansaa keskuudessa
viime 20. vuodeii aja Ila, t a pa hth nee
seen edist ykseen^ vi/ri-at ta vaa. 'J\)t-ta
e t t ä Anierika ei ole vitdä auia-tiiit
Filii)i)iineille itsenäisyyttä,
sil 1 ii luot et ta vi m m a t h n o i nioit sijat
pitiivät,;että aika yi (de idtdä kyj)-^
sä sellaiselle muutokselle, mutta
kuitenkin on totta, e t t ä n.seimrnat
filipiniläiset ovat- sellaisten edis­ty
ni 1 s in a h d o 1 li s u u k s ie n y mpä rö i -
miä, ettei sellaisia ole kellääii toi­si!
1 a Aasian asu k kai j 1 a. e i edes ja -
panilaisilla. Tuleeko Filippiinein
ivansa, kun hetJvi;' inahdollisesti
kymmenen, 50, tai sadan vuoden
kuluttua saapuu sille hailitnsnvuo-tonsa
; ra t kai «(uniseen julistautu -
maan itsenäisoksi, tai onrnsta va­linnastaan
olemaan osana yhdys­valtoja,
ei nierkitse suuria. Tär­kein
asia on ettii ' ' keli^ttymäfon''
id ä n k a n sa on sa a nn t tilaisnudeh
ottaa suora ry hl i tulla vapaiksi
ihmisik.sl. '•; ... ^ ' ,
Saksan alusin aidon luovnttanii-s
e s s t t n ä y t ä ä h oleellisesta
van siimaa menoltelyä, kuin mitä
A n i d y s v a l l a t . k ä y t t i v a t F i l i p p i n i cn
.suhteeni »Samoin kuin nuo saaret
:sodan johdosta joutuivat Yhdys­valloille,
iovat saksalaiset A f r i k an
ja Tyynen meren siirtomaat 'jou-kauan
k 11 n iiii i n ii " k ii s k y n -
alaiset" toimivat; telrtiivansä oi­kein
ja 1 unnollisesti, tulevat hei­dän
koi liokkinsa olemaan heidän
1 to 1 h O u k s(> 11 sa : a 11 a, ellei vii t uii m ii
pit k ii n kasvatuksen kautt a kehit y
kykeneviksi itsehallintoon. Sel­laisissa^
tapauksissa he mahdolli­sesi
i elä vii t tul la kseen osa ksi si i t ii
kansasta, joka kohotti Inddiit va­pauteen.
;
Kansainvälistyltäminen. ^hätäil-l
i i ä i i i on johtanut aina kun sitii on,
yritetty pettymykseen, mutta tä­mä
ei ole kansainVälistyttämistli.
Ja ; lii mä / ' k ä s k y n ä laisuusi'-iial l i -
tus on onnistunut sen kerran kun
sitä on tunnollisesti koetettii..: V i i ­meiset
20 vuotta Filippiineillä 0-
sottavat miteir::mah.dollisesti kiiy
Saksan siiiMoinaidon kanssa.
Räjähdys Helsingissä.
lllellnik. 8 p. klo 0.40 miu. täri­sytti
ai)ka)'a räjähdys Melsinfjin
ka UI n i n ki a.. Kyn i m en ist i i , ra k en­nuksista
särkyivät ikkunat, ovet
lensivät auki, il m anpain e 1 ö i n oei i
savupiipusta, alas permannolle ja
i*akcnnukset; huojuivat. Samnll
nousi itiiiselle taivaalle kirkas ti
jijjatsas muuttuen kumminkin het-
Jvise n ku lut tua tui n ma ksi. S a m al­la
kohosi ilmaan ääretön määrä
säkeniä. i
P i a n selvisi, että räjähdys olilä-paldunnt
Suomenlinnan alueeseen
kuuluvalla Vasikkasaandla. Siel­tä
olevista haftasäliiiistä dli yi in
j o s t i i i n / yästaiseksi tuntomattp-masta
syysty syttynyt ja räjähtä­nyt.
Paitsi nattaa säilytetään
saarella, maan alaisissa kellareis­sa
öljyä, tykin ammuksia j a Idväii-rin
patruunia.
Ensimäisen räjähdyksen jälkeen
jatkui tulipälp/ievittäen asetyleni-kaasnn
hajua mnistnttavaa käryä.
' Tnlimefen koskesta kuului krinu
•minkin jatkuvasti' pamauksia ja
samalla nousi siitä' ilmaan raketin
lapaisia . ^ i l i s i i j k a l e i t a . T;^t|!cin am-miukset
iiiiis näli^
vcnneot ;^ kuumuudesta rä;
lyneel ja: silloin olisi Helsinki ja.
Stioi^nenliniia s;iane'M kesläii. \ ' i e l ii
tuhoisamman riijiihdykseii.
Saaren t valitisotilasta ovat. pe­lasi
um\et k uol (Mii asla kuin ihmeiMi
k a u t t a . Jly.iitii hoidetaan sairaa-loissa.
i ' ! r
Vahtihuoneesta on lentänyt kat­to
i Iinaan, sängyt ulos j a erä ii n
V a 11 t i SO ta II i i e h e n k i n k e r ro t a n n 1 CM i -
t i i n ('0 n 1 a i n n u k s i SS a j i i i i 11 e s tl a k k a,
> ly (is k- i n Su o m e n 1 i n n aan _ k n u lu­valla:
Kirkko,saai'ella iiKMii eriis,
valli isot a m i e s 1 a inniiksiin ;riijiih-
(I y k se n vaik ut i i k sos l a.
liäjältdyksen voimia kuvaavana
mainit lakoon, eitä se kuului In k e - .
roisin ja 1 le i iib 1 a ai i : saa k k a, y 1 i
lOiVkm. i '
Suurimmat vauriot s a l i u i l u o n -
iiollisesti Suomen linnassa. Siellii
useiiiimat ikkunat rikkoni uivat. o-vel
lensivät paikoillaan ja katlo-rapjiaus
putosi alas. Santahami­nassa
haa voit tui lasinsiru isi a . a k-kunain
in en nessiisii pii leiksi, pari-•
kymmeniä sotamiestii.
1 tse Vasik kasa arolla Ovat luon­non
i .se st i kaikki rakennu k se t ri k -
k (Ml tiineet. Kranaatin ja kallion
kappaleita on jäii saaren y m piiril­lä
aivan kirjavana.
; Kaupungissa särkyi, varsinkin
rannoilla oh'vista taloista myöskin
ikkunoita, jopju 10 millimetrin
vahvuisia niiyteikkunoita.
: Kuten jo mainittiin ei syytä rä-jiilidykseeii
vielä tunneta,mutta
e t t ä oräällä t a h o l l a " lällasia tapa­uksia
seurataan .suurella mi(den-kiinnolla.
sidien.^viittaa, so, että
Suomenlinnan piiävahdissa siiily-t
e t y t v a n g m y r i t t i v ä t räjähdyksen
tapahtuessa, rynnätiiiilos luullen,
e t t ä bolshevikit olivat sanpuneet
heitä pelastamaan.
Suomalainen punaisten johtomies
vangittu Virossa.
Kapinan aikana Kotjvan eliiilar-yelautakunnassa
ja liiliatoimika-marissa
toiniinnt työm, A. ^lark-kanen,
joka omien ka])inait kukis­tamista
lähti Venäjälhvporunoita
ostamaan mukanaan n. 50,000 mk, i^
kau pun gin va ro ja ^on vangit t i l V i - i . .
^rbssa. ,missä:;h}in;t6iini."oräässiilai-.'i^
vvassa^^^^^^^ il
. Vangjittu ]\Iarkkatten/ tuodaan , ,4
%m:mi /v^:Ä.i:/'\;/i^'^;>!;;;^fe:i .:vv V 'ii / : H :i'rM-y^^^MM
m
ti.ififj?. • 3M