Canadan uutiset, September 21, 1922

              3^
Maanviljelys Europassa.
' kialla Europaäsa, paitsi VenäjHl-lä.
Mutta sielläkin ollaan ipa-
' rempaAnpäin mehossa; , N i in ol­len
j sanoo Mr. Murrey, on vain
ajan kysymys, kun Europa on
päässyt öiihen asemaan, ettei sen
tarvitse tuottaa viljaa valtame­ren
takaa. Venäjän ja Siberian
'Yhdysvaltain liallituksen maan- maanviljelijät ovat pääsevät ja-viljolys
osaston vuodentulojen loilleen joskus, ja silloin heillä
tutkija, :SIT. ihirrey, joka juuri on viljaa omiksi tarpeikseen. Ou'
on':)alanmit matkoiltaan Euro-, ^ikuistettava, että Venäjä yksin
pasin, jossa hän on ollut teke-! tuotti ennen sotaa melkijin niin
mäs«--i tutkimuksia viime aikoi-' PalJon viljaa kuin mitä Amerika
na, >unoo euUpalaisten tekevän tuottaa nykyään. Miksi se ei
kaikkensa, yrittävän kaikkensa,' voisi päästä siihen vieläkin, kun-saadaksecn
niaantiiotteet lisään- han olot ja hallitus siellä 'pääsee
tymiiiin niin suuriksi, että Jie ei- paremmallo puolelle, s. o., joutuu
vät olisi pnkoitettuja ostamaan sellaisiin käsiin, että elämä alkaa
3eip?l;i ulkoranilta, Amerikasta,! kulkemaan määrättyä rataansai
ArgontinastA, y. m. Mr. Murroy ] että maanviljelijät tahtovat ja
sanoo, että maanviljelys jo lä-, uskaltavat ryhtyä kaikin voimin
ihent 1'lee normaalia melkein kaik^' ponuistamaan maatalouden ja
Seuraavia kirjoja on nykyä^^n saatavana Canadaa
1 1 Uutisten kirjakaupasta:
(4
Ui&id Testamentti (Uusi suomennos)............... .75
*' (vanlm ) 65
Herran Tulon Kantaja $2.00
Biblia (Pioncmpiä) 1.7'"'
(Keskikokoa) 2.00
asoja) , 2.50
TTusi Postilla (Laestadiuksen) 3.50
Pyhä Kaipuu 1.75
Kansallista Itsetutkistelua 1.35
^linkä n i i t ä k i n Italiasta 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta 1.25
Tiellä 2.00
3 r i t ä on kuO|lema 1.75
Pyhä|koiilun laulukirja (nuoteilla) . . ; . . . . . . . . . . . . . . 3.50
Martti Luther 2.00
Amerikan ^Suomalaisten ITisloria 1.75
Finn in America . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . .oO
Tarinoita Amerikan Suomalaisista , . . . . . . . . . . . . . ^. .25
Kaivannosta hautaan * 1.25
Jean Sibelius', L45
Mäkelän Pentti 1.50
Pienestä pappilasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.2r)
Ei sitä voi koskaan tietää 1.50
Mooses ja hänen hevosensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.50
Petsamon rata 1.35
Paimen ja lampaat 1.25
Munkkikaramio . . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . . . . . . . . . . . .85
Sianhoito oppikirja 75
Kapinoitsija 1.50
Michifranin ICnparialue ja suomalaiset s i i r t o l . . . . . . : 1.00
Biologia 2.00
Miksi tahdon olla suomalainen 85
Englantilais-Suomalaineu Sanakirja (Arminen).... 3.50
Suomalais-Englanlilainen Sanakirja 3.25
Sanakirja (Rekonen) 2.25
Katekismus . . . ! 35
RaaTflatun historia 75
Pyhäkoulun laulukirja. 35
Opiksi ika eletty 60
Eläinten lääkäri 45
English.Firinish St. Lnke 35
Punahen kardinaali 40
Amerikan Suomalaisten kotilääkäri . . . . . ,. . . . . . . .
Elämää ikuisessa yössä . . . . . . . . . . . . ..
Viisi tarinaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , ..
Muulfiu kaltuvallan kumous . . . . . . . .
Myötävirtaan •..
Moraalin Uhripappi . . . . . . . : . . . . . . ..
Suomen Perustuslaki ja Hallitusmuoto
Kaukomieli
< • t * * * • • • *
.50
.50;
.15
.la
.io
.10
.25
.85
A Finnish Grammar - 1.35
That Printer o f UdelPs 2.00
Undying Pire" 2.00
The Sampo . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . > . . . . . . . . . . . . . . . . .2.00
Life' and Iler^ioic Deeds of R o o s e v e l t . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
Finland and 'the Finns 2.00
Sioniu^ Kannel , 1.00
Virsikirja, .virret ainoastaan i. .i -75
Virsikirja • " " v... .50
Onni Kalpa, kirj. J. Ilemmer $1.75
Kalevalan Avain, kovissa kansissa . i , . . . . . . . ; . . . . . 5^50
Rauhan iSointuja, nuottien kanssa > . . . . . . . . . . . . . 2.50
Koraalikirjay 1 virsikirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.0.0
Piloja ja Pilakuvia •. .25
Collie rs Now
Opiksi ikä el
'hotographic Hist. -of the World "\Var 3.00
etty JO
Virsildrja, evankeliumin kanssa . . » . . . . . . . . 1.25
PALUU, kirj. Uuno Hirvonen • «T • « •
TIEN RISTEYKSESSÄ, kirj.. Uuno Birvonen .
KATINKA BABE, kirj. Aino Kallas • • • • • • • r« •* • • • ».
$1.75
$1.00.
r$1.50
KIVIRANNAN PIENTILA, kirj. K. Kasiin $1.00
SELJA KUKKII, kirj. Gunnar Engberg ...>..., $1.25
TOISTENSA TIELLÄ, kirj.. Urpo SankilA . . . $1.25
ETSIVIÄ SYDiÄMIÄ, kirj. Urpo Sankila $1.25
KAUNIS VALHE, kirj. Viljo Kojo . . . $1.75
UNELMIENSA UHRI, kirj. Marja Salmela $0.85
KAPINA, kirj. U. W. Wal.akorpl $1.25.
• IRTI SORTAJISTA, kii^j. K. Merikoski' $1.00.:
. KIRJA PIKKU VEIKOSTA, kirj. G. Qteijerstam $1.25
. TUSKAA, kirj; Väinö Kataja • $0,85
UUTEEN ELÄMÄÄN, kirj, Väinö Kaiaja
HENKIPATTÖNiA^jkirj. K. Isomäki . . . . .. • • ' • J * m • • • $1.50
Tilaukset jä rahat'lähet^tä&ti o»)itteells: %
CANADAN XroraSBT,
Port Arthur, ^Öi&ib,
-viljelyksen eteen.
^ Amerikassa ja pohjois-läntises-sä
Ganadassa lisääntyy viljan
tuotanto säännöllisesti vuosi vuo­delta.
He, tämän maan viljan-kasvattajat,
ehkä katselevat
tummin silmäyksin Europan e-distystä
ja omillaan toimeentule-mista.
Mutta se on kuitenkin
turhaa suremista, äillä ellei viljaa
lähetetä ulkomaille, niin on Ame­rika:
itse kuitenkin pysyvä osto-kykyisenä,
ja se on tärkein asia.
- (GPS).
Perunasäiliöt on puhdis­tettava.
Perunasäiliöt on tarkoin puh­distettava
ennen kuin uusia pe-runia
niihin pannaan, »ia peru-nia
on käsiteltävä hyvin varo­vasti,
ettei niihin tule reikiä,
joista mätäneminen voi alkaa.
Ennenknin uusia porunia pan­naan,
on säiliön seinät ja lattia
ruiskutettava vedellii jossa en 10
gallonassa vettä 1 panna Copper
s u 1 p 11 a 1 e a el i f o r m a 1 d e h y d e a 1
painti 10 gallonassa vettä. Sitte
tuloo antaa säiliöitten • hyvästi
kuivaci. ja saada ilmaa ennen
kuin niihin uusia perunia pan­naan.
35—40 asteen lämpö on
kohtuullinen porunasäiliössä kos­ka
idut silloin vähemmin syuty-viit
ja perun{fin kutistuminen on
pieneni])!.
Suurin määriä lämpimiä peru-niii
ei sovi panna'kylmään kel­lariin,
koska son kautta ''ilma tu­lee
kosteaksi ja perunat alkavat
lämpenemään.
On paras jättää perunat yöksi
ulos, :«kun ei ole pelkoa paleltu­misesta
ja panna ne sitte aamulla
kellariin ennenkuin, ne päivän
päälle lämpenevät.
|\u'unat tarvitsevat rajoitetun
nvääriin ilmaa, ja siksi on tar-
Iioollineii olla aukko säiliön poh­jassa,
muutoin kosteus, joka on
sä i 1 i ön pi n n ai l a, tu o 11 aa mä tä n e r
mistä.
Säilytyskellareissä tulee olla
ilmareikä katossa, josta säiliöön
t u 1 liit kostea i 1 m a pää soe i il os.
hintaisten mimien; v tuottajina
syksyllä.* Sellaiset kanat, vaik­kakin
aikaisin sulkasadossa, ovat
useimmiten pikaisia ja osittaisia
siinä ja pian ovat jälleen muni­massa.
Kuudenneksi —• Ne, joilla on
pieni, kellahtaja takalisto ja sul­kasadosta,
oval suorittaneet vuo­tuisen
niunimisensa> ja jos ovat
hitaita ja täyldellisessä sulkasa­dossa,
kapeilla lanteilla, pienet
pääosat ja lihavat, niin ovat ne
karsittavat pois parvesta hyö­dyttöminä
munatuotantoon.
Usein Snyydään kanoja, jotka
olisivat olleet pidettävät: kotona.
Eräässäkyi siipikarjan välitys­liikkeessä
poimittiin kolme laa­tikollista
munia,90 tusinaa/kes­kimäärin
viikossa liliottamishä-keistä,
joissa kanoja säilytettiin
lihottamisen tarkoituksessa käup
paa varten. -Näissä kanoissa oli
kaiketi suuri • joukko sellaisia,
joita oli huolimattomasti ruokit­tu
ja alk o ivat j ä 1 leen m u n i ma M n
j ou d u t tua au j) ar e m}) i i n olo i hi n.
Jotkut maanviljelijätmyyvät
kaikki kanansa, joilla on ohentu­neet
säiiret ja karkeat, katken­neet
höyhenet sentakia että öljy,
joka i)itää hiiyhenet notkeina, on
kulunut keltuaisen muodostaini-,
seeii munissa. Eräskin maanvil­jelijä
möi 90 sellaista kanaa ja
muutamina seuraavina' ))äivinä
poimi välittäjä 54 munaa tästä
k H n a p a r v e s t a. Tiili ä m aa n vilje­lijällä
oli väärä ymmärrys siipi­karjan
karsimisessa. Ei koskaan
ole myytävä munivia kanoja
'taikka sellaisia, jotka ovat muni-inishommissa.
Käykää katsomas­sa
karsimis-tilaisuuksissa paikka­kunnillanne
ja oppikaa alkeistie-dot
karsimisess^i.—U. K.
SUOMALAISET ETEUi-
AFRIKASSA. '
Siipikarjan karsiminen.
Nyt on si; aika vuodesta, jol­loin
niaau vii jeli jäin on toimitet­tava
karsiminen eli jaiitelu siipi-k
a r j a SS a a n. N i i nk a u a n k ui n hä­nen
kanansa mun ivat 50 pros., se
on noin i)uolet kanojen lukumää­rästä,
niin sauf^en vähän karsi­mista
on 1 arpeeii. M utta kun
munien tuotanto laskeutuu alle
50 pros. taikka väli.empään ; kuin
50 munaa sadasta Icanasta, sil­loin
on joukossa joitain "släk-käreitä."
Oikeastaan pitäisi kerrata jo-kapäivainen
keskimääräinen mu­nien
tuotanto yhden viikon a-jalta
kahdella ja vähentää täten
saatu luku kanojen kokonaislu-kumäärästä.
. Jos esinierkiksi
saadaan keskimäärin 30 munaa
päivässä ja se kerrataan luvulla
-2, niin olisi tulos GO kanasta
keskimäärin yksi muna jokaises­ta
kanasta joka toinen i>äivä.
Jos sitten vähennetään (>0 pois
100, joka on kanojen lukumäärä,
niin jäisi 40 kanaa sellaiseksi,
jotka eivät tuota mitään. En­nenkuin
se määrä Ipanoja myy­dään
pois on kuitenkin koetetv
tava keksiä syyt miksi ne eivät
muni kuten toiset kanat.
Ensinnäkin. — Ne ehkä ovat
iiautomakipeitä ja alkavat jäl­leen-
munimisen niinpian kuin
tämä tapa niistä on vieroitettu.
Tällaisia kanoja ei ole myytävä
elleivät ole auttamattomasti tä­män
tavan orjia.
. Toiseksi. — Ne ehkä kärsivät
jostakin loukkaantumisesta taik­ka
/ kylmyydestä päässään tai
kculikoissaan.
Kolmanneksi. — Ne voivat ol­la
munimatta sopivan ravinnon
Koli t a k oi m i se n k y nimen t ii vu o t-ta
Etelä-A ('rikassa, Natalin va­paavaltion
pääkaupungissa Dur-banissa
asustanut :.suomalainen
\Villielm Laggar, on äskettäin
s a n ]) u n u I; Suomeen v i e r a i 1 e nui a n
;ja kertoniit Helsingin .Sanomille
oloistaan ja vaiheistaan uudessa
kaukaisessa maassaan. ;
hra Laggar suuresa mittakaavas­sa
myös huonekaluja asuntoihin,
kouluihin, konttoreihin/ kirkkoi­hin
y. m. Hänen palveluksessaan
on useita kymmeniä valkoisia ja
mustia työmiehiä. Lukuisimrail-laan
ollessaan on liänen työvä-kensä
käsittänyt 75 valkoista ja
50 mustaa työmiestä. Hiinen l i i -
kekumppaneinaan on suurimman
osan a jaosta ollut hänen kaksi
veljeään, jotka kuitenkin nyt o-vat
kuolleet.
Hra Jjaggar on aina talitonut
esiintyä suomalaisena, ja hän itse
katsoo menestyksensä osaksi joh­tuneen
siitä, ettei hän ole häven­nyt
kansallisuuttaan. Suomalait
sista on nim. Etelä-Afrikassa hy-vä
käsitys, koska heitä yleisesti
pidetään, rehellisinä^ ahkerina ja
luotettavina. Tätä eivät kummin-kaau
likimainkaan kaikki vie­raille
maille . vaeltaneet Suomen
ruotsalaiset ole oivaltaneet, kos­ka
he Etelä-Afrikassakin melken
järjestään esiintyvät -'skandina-veina."
He, näyttävät häpeäväii
suomalaiHta kansallisuuttaan,
mennen niinkin pitkälle, että va-.
lehtelevat syntyneensä Tukhol-massa
tai muualla Ruotsissa.
Maailmansodan aikana joutuivat
useat heistä kuitenkin tunnusta-niaan
oikean syntyperänsä siitä
syystä että sikäläiset englautilai-st't
epäilivät ruotsalaisia saksa­laisi
e. 11 ys t ii V ik s l ja v a k oi 1 i,j öiksi.,
Tällöin ei'äskin Etelä-Pohjan­maan'
ruotsalainen, joka siihen
saakka oli. syntynyt Tukholmasr
sa, katsoi viisaammaksi pyytää
Laggaria todistanuian, että hän
oli k in syntynyt Suom essa. • Suo-menkiclisiä
suomalaisia on hra
Laggar ta\''ann\it hyvin harvoin,
sillä he nähtävästi kieleut^ita-mattomuudesta
ovat pysytelleet
syrjässä.
Työväki Etelä-Afrikassa on mi­tä
kirj a vi n t a koko on pa no 11 aan.
Mutta olivatpa työmiehet mitä
kansallisuutta tahansa on heidän
keskuudessaan sielläkin vallalla
sama villitys kuin kaikkialla
muualla maailmassa. Työtä ei
tahdota tehdä, odotellaan vain,
milloin kello osoittaa työajan
ovat yhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tautiemme»
kärsimystemme ja kurjuutemme aiheuttajina. Suurirt osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga-Tone lääkettä; joka luo vahvan, punaisen
veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokkain
miehiä ja naisia. i
Heikot Hermot
merkitsevät heikkoa;
kulunutta, vUsynytttt,
lamoantunuita ruumiin­rakennetta.
Ruumiin
teittava ja kaikkien sen
elimien eUnvoinia^tolmln-:
ta Ja elämä riipjpau ii^r.
mostosta. Hermosto oii
se tärkein vieteri, joka
hallitsee meidttn terveyt»
t^mme, toimintaamme,
ilojamme ja menestyo-tiimme.
Miehet ja tiaiset,
joiden hermot ovat mur-
^ , . , . tuneet ja lamaantuneet,
ovat sairaloIsla» Urtvisltt, riidanhaluisia ja
onnettomia ;seka kykenemättömiä kan­tamaan
eiämlin raskaita velvollisuuksia.
Nuea-Tone pn maailman oivallisin ISHke
heikolle, kuluneelle liermostollc. Se sisäl-tHM
runsaasti fosforia, joka luo voimakkaat,
vakavat hermot, hyvän terveyden, punaiset
posket ia tyytyväisen, iloisen luonteen.
Vatsa-Vaivat
huono ruuansula-
-tus, umpitauti,
kaasu vatsassa Ja
suolistossa, tWm
votus, vatsa­happo,
pahan
hajuinen hengi­tys,
tahmea kieli,
sappitauti, röyh-tcieminen,
polt»
tava tUnne, vatsakatarri kouristukset ja.
muutruuansulatus häiriOt voidaan nopeasti
huojentaa käyttämällä tätä mainiota Nuga-
Tone lääkettä. Se antaa hyvän ruokahalun: Ia unen, painonne lisääntyy la tunnette
tsenne kokonaan uudeksi ihmis '
Heikko Veri Huono
Verenkierto
Nuaa-Tone sisältää
suuren määrän rautaa,
joka on yksi par­haimpia
tunnettuja
apukeinoja vahvan
punaisen veren luomf-seksli
Ei ole mitään
sen vertaista kalpeille,
heikoille, vähäverisille
ihmisille. Se myöskin
elvyttää sydämen toi­mintaa,
joka puoles­taan
parantaa vereni
kiertoa lähettäen
lämpimän, vahvistavan verivirran Jokaliecn
elimeen ja lihaskudok^n ruumiissa. Nugd-
Tpine'n vaikutus ulottuu maksaan Ja
sujatistoon aiheuttaen säännöllisen Ulostuk­sen
ja siten poistaen umpitaudin.
Täydellinen
Takuumme.
Nuga-Tone'n hinta on SI.00. pullof joka
riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI eli 6
pulloa S5.00. Nauttikaa Nuga-Tone'a M
päivää ja ellette ole tyytyväisiä tulokkUn,
palauttakaa jäännös sinne mlstäolott* »en
ostanut ja rahanne maksetaan takaisin
viipymättä. Ette voi hävitä penniäkflfiri.
Me otamme kaiken vastuun. Lähettäkää
tilauksenne tänään Ja saavutt«[kaa takailin
terveytenne, tarmonne ja elinvolmarir».
Nus:a-Tone'a myydään kaikissa parhaissa
apteekeissa samanlaisilla ehdoilta ja ukaUk*
^ tonaan Ijlrmlseksl silla.
POSTITTAKAA TAMA KUPONKI TÄNÄÄN.
National Uboratory. F. 200,1018 So. Wab««h Ave., Chicago, III.
Oentlemen r^Enclosed plc ase fInd 5...
...... ............. bottles of Nui{a-Tone.....
for which send me puatage prepald;
Name
O
St. and No. ör R; F; D.
City „
O
btute.
Montrealiin lähelle
Sax.miaV
vat suoraan
laivaa.
H()yrylaivoillc "haxonia"
"Cassandra", jotka liliitevät Ila-lil'axi.
sta jouliikiiiui 1 pnä, kulje-te
taa n iri a t k us ta j i a e i-i ko iso 1 la
tiirisliinakiurvauHulln,, jf)ka liiter
tään junaan "C-ontinental Limi­ted"
: ja liihtee Fidmontonista ja
Saskatoonista marraskuun 27 ja
\Viunipegi.stä marraskuun 2vS
p :nä. Vaunut kulkevat .suoraan
laivan sivulle ITalifaxiin.
•\ TTöyrylaivalle *VReL,'iua", joka
lähtee Halifaxisia joulukuun -i
päättyvän. Kuria on vaikea, u- P ^"^i kuljettaa matkustajia eri-
Ilra Ija}?f,'ar on syntynyt Ete­lä
{pohjanmaalla Munsalassa, joka
vielä tänäkin: päivänä on melkein
pulitaasti ruotsinkielinen pitäjä.
Vuojina 1893 lähti ftän 20-vuoti-aana
l]telii-Af rikaan, pyrkiäk­seen
erään Sjiiblom-nimisen suo-m
ai a i se n palvelu k' s e e n, j o k a ot t i
osaa Delagoa Bayn-Johannesbur­gin
rautatien rakentamiseen ra­kentamalla
itsenäisesti omaa rata
osaansa. Kauan ei hra Laggar
kuitenkaan viipynyt radan ra­kennustyössä,
sillä luonto veti
toiselle alalle. Hänen suvussaan
M.un.sala.ssa oli mennyt perintönä:
kirvesmielien ja puusepän taito,
ja hän päätti täälläkin pysyä us-kolli.
sena sukunsa ammatille. Biis
I)ä hän matkusti Durbaniin, ru-veten
siellä puasei)äksi, tyiisken-.
nelien aluksi muitten 'palveluk­sessa.
* Kotimaassaan on hän saa-nut
silloisiin- oloihin katsoen hy­vän
pohjasivistyksen aikoinaan
hyvin tunnet, valtiopäivämiehen
Anders Svedbergin perustamassa
j a johtamassa kansakoulussa
i\ I u n sai assa. S i inä saa dut t iedot
olivat hänell^ hyvään tarpeeseen,
kun hän ennen pitkää rupesi y-rittämään
itsenäisesti. Hän pe­rusti
Durbaniin 20-vuotta sitten
puusepänteiltään, joka vähitellen
on kasvanut yhdeksi kaupungin
hiiomatuimraista. Hra Laggar on
piirustanut ja, rakentanut ainar
k in 100 asuntotaloa,' joista useat
suuria, monikerroksisia. Sitäpait­si
on hän piirustanut ja rakenta­nut
2 kirkkoa, 2^ koulutaloa, suu­ren
sähkövoima-a.seraan lisära-,
kennukseUj useita suuria autotal-^
leja y. m. Edelleen on hän laa­tinut
useita tuhansia rakennus-sein
mahdotonta ylläpitää. Kai­kenlaiset
kiihoittajat, joista u-seimmat
bolshevikeja, ovat teh­neet
sikäläisenkin, työväen kes-kuudes.
sa myyräntyötään joka lo­pulta,
viime talvena, johti bol-shevikikapinan:
puhkeamiseen.
Kapina-alue oli niin v laaja, että
sen läpileikkaus laskettiin 100 ki­lometriksi.
Kapinalli.sten luku-mäiirästji
ei ole täyttii selvyyttä,
sillä ainoastaan johtajilla oii sel­vät,
punaiset merkit, kun taas
muilla oli jonkinlaiset salaiset
merkit. Kapina tukahdutettiin
kuitenkin nopeasti. Valkoisten
ylipäälliköksi nimitettiin kenraa­li
fSmuts, ja 118 tuntia hänen a-s
e i s ii n k u t s u.s t a, . i s t u i Jo h a n ne s-burgissa
fxOjOOO buuria satulassa.
Useilla ei ollut edes kenkiä ja­lassa-
niiii nopea.sti olivat he suo­raan
pellolta heittäytyneet rat-vsunsa
selkään. Pian saapui kau­punkiin
yhtä paljon säännöllistä
sotaväkeä Natalista; Transvaalis­ta
ja Kap siirtolasta. Viikkoa
myöhemmin oli kapina liukistet-tu.
Johtajat ammuttiin, usein il­man
tutkintoa ja tuomiota. .Pian
oli järjestys palautettu. Kaksi'
hra Laggarin poikaa oli kapinaa
kukistamassa. Punakaartilaispe-syeet,
joita oli siinnyt sinne tän­ne
Etelä-Afrikassa, m. m. Durba-niinkin
kaksi :0sastoa, hajosivat
niinkuin akanat tiudeen, ennät­tämättä
mihinkään ryhtyä.
koinen turistimakuuvaunu,: joica
lähtee Edmontonista ja >>aska-toonista
''.Continentai J/imitcd'
junan mukana :maiTa.skuun .28.
p : n ä ise k ii \\^ i uni pe g i s t ;i . i i.i a r r a s-kuun
29 p::nä.: iM-ikoineii tn risti­in
a k n V a u n u C a 1 ga r v-sl ä Sas ka too­nin
ja Heginau kautta juiiifu. 10
ja .() mukana mai-raslaniu 27 [mä
kulkien suoraan laivan >;i\^ulle;
Erikoinen läpimenevä juna
liöyrylaivoillo Aiidaula" ja
^fegantie ' j - ' d e l l i u en lähtien
maila yhden sormen ulospäin.
Oil^eudenpalvelija kohotti jo^
piiskan,:j antaakseen sen vinkua
miehen selkään, niin i)ian kuin
tuomari antaisi merkin.
.".Sinä ()li!t sittenkin syyllinen,"
huomautti tuomari, katsoen terä-:
västi .syytettyyn.
".Minä vakuutan teidän kunni­anarvoisan
päänne kautta, että
olen syyt ön," toi.sli niies ojenta-en;
Ramalla 'kaksi sormea.
Hiin toisti saman: vakuutuksen
vieläkin/ ja joka kerta lisääntyi
ojennettujen sormien lukumäärä,
kunnes kaikki oikean käden sor­met
olivat ojennetut. :.
"iNiyt tietlän, ettei .syytetty ole"
syyllinen .siihen rikokseen, josta
häntä syytetään." lau.sui tuoma­ri.
i* ' I l än on siis vapaa."
Rian sen jäikeen sain selityk­sen
| siilien, mitä olin oikcudes-sa
nähfnyt. :• Kun syyte11y Persiassa
ojentaa yhden sormen, merkitsee
sej ottä hän tarjoo tuomarille yh­den
tomanin ^Parikymmentä
maikkaa) vapauttamisestaan^
vaikka hän olisikin syyllinen.'
Mutta persialaiset tuomarit eivät
usein | tyydy, näin : pieneen sum­maan,
vaan antavat syytettyjen
korottaa summan airui k-ymmen-kertaiseksiki.
n .
IlaliVaxista joulukuun O ja jälki­mäinen
joulukuun 10 p-nä.:.kä­sittäen,
•läpimeneviä turisiima-kuu
vaunu ja lähtee Vancouveris­ta,
Calgarystä, Edmontonista ja
Keginastav sekä 1 isäksl standard-ja
turistinnUiUUvannuja v^Vinni- Mitä korkea korko voi
pegistä, josta lähtien kaikki ma- matkaansaattaa.
kuuvaunut mafnitull- kahdelle PariiMlainen neiton.ni. nimel-laivalle
yhdistetään yiidoksi ju- ^-.j ^^^^j^j ^-3^^^^^^ kävellä sipsut-naksi,
jossa myöskin tulee ole-|4|.! i^j^i-k^ine kengänkantoiueen
maan erikoisen hyvät ruokailu- j^^^jj^ ^vilkasliikkeistä Rue La-:
vaunut ja ensiluokkainen Piiivä-' ^..^^^^J^^^,^^ Parhaasta käynnistään:
vaunupalvelus. Tämä ^^^koisju-1 ^^^^-1^^^,^,. ^j^^^^ ^ ^ ^ ^ ^-j^^ pääs.syt
na lähtee AVjnnipegistä joulu- j^^^i^JaUaan. Hänen toinen ken-kuun
O i^:nä ja kulkee «moraan ^^^^^^^.j^^^^^j^ tarttunet kiinni
laivan sivulle Halilax^iin. ' raitilotien kiskonuurteeseen ja sii-
Matkustajat, jotka varaavat ^^^^ .^-g^j ^vsin kunnes eräs auto
tilan jossakin yllämainituista lai- gjoij i^^net kumoon. Kun oltiin
voista tekevät viisaasti .samalla p^^iiaamassa nuorta naista
Erikoismukavuuksia jouluksi ja
uudeksi vuodeksi vanhaan
maahan matkustaville.
puutteessa, mutta jos ovat saa­neet
laaman ruuan ja huolenpi-
'• don ikuiu toisetkin, niin mahdol- arvioita toisten- rakentamia talo-lisesti
se ei ole syynä.
Neljänneksi.-^Ne ehkä ovatlii-aksi
lihavia voidakseen munia.
Jos niiden vatsa on kova ja nahr
ja varten. Durbanissa, jossa asuu
n. 100,000 henkeä, värillisetkin
asukkaat mukaan luettuina, on
rakennustoiminta hyvin kiihkeää.
ka paksumpi tavallista, niin dn'Joka viikko rakennetaan;useita
satoja Takeiinuksia, kuten suuria
asuntotaloja, hnvilöita, makasilr
iieja, liiketaloja^^: in.r^^^ ra^
kennetaan tiilestä' tai seinentistä,
tarvittavat, rakennuspuut tuote-tämä
seikka saanut ne lopetfa
maan munimisen. Sellaiset ka­nat
pitäisi karsia pois parvesta.
Viidenneksi. — Ne yoivat olla
munimisvuotensja lopussa ja sul­kasadossa.
Jos niissä näkyy oh-' taan Ganadasta, Ruotsista, Suö-kaisiä
paikkoja höyhenpeittees-1 mesta ja . Siperiasta. Erityisen
sään^ nokassa{"ja säärissä, mutta kovia ja hienoja puulajeja tuote^;
niiden selkä on leveä ja pitkä,; taan Australiasta, Keski-Euroipas-joka
oöoittaa hyvää kykyä, voi- ta y. m. Kaikki rakennukset 0-
nfaa' ja -runsasta 'munimishalua,^ vat mitä uudenail^aisimpia. Pait?^
^niin tulisi .ne* säilyttää korkea^ stni ttaällooijcehn rraakkeennttaammiissttaa vvaallmmiissttaaaa'
Kenenkään jotka suunnittelevat
kotimatkaa vanhaan maahan en­si
jouluksi ja uudeksi vuodeksi,
ei tulisi laiminlyödä erikoista
makuuvaunu- ja junapalvelusta
Länsi-Ganad^sta Atlantin ranni­kolle,
jonka Canadian National
Rautatie varaa ensi marraskuul­la
ja -joulukuulla. Lähemmät
yksityiskohdat ovat seuraavat:
S. S.;'Ganadaan" ja S.S. ''An-toniaan",
jotka lähtevät Mon­trealista
marraskuun 18 p :nä,
kuljetetaan matkustajia erikoi­sella
turistivaunulla, joka liite^
tään Edmontonista marraskuun
14 p:nä lähtevään Continental
Limited," junaan, ja toiiien tu
ristimakuttvaunu !Bdmontonista
junaan No. 6 marraskuun 13
P4nä.. Molemmat vaunut,J^ulke,
y •
varatessaan sijan myöskin läpi-meneviussä
makuuvaunuissa, jot-ka
heille takaavat suoranaisen
äyt
. tyi „ .
yhteyden laivaan. ^Matkalla ei (i^i^^g^j^ välttää uutta yliajoa Ja
ole mitään junanmuutosta ja ^^^^^^ pysähtyi niin äkkiä, että
kaikki käy mahdollisimman mu­kavasti
ja .ilman lisämaksua.
Matkustajien sallitaan ollai ma­kuuvaunuissa
laivan lähdön edel­lisen
yön, jos se on tarpeellista.
Paikantilaukset tulisi tehdä a-joissa,
sillä matkustajatulvai jou­lun
edellä on suuri.
Lisätietoja maksuista, lähtö­ajoista,
paikantilauksisla y. m.
antaa- jokainen Canadian Natio­nal
Rautateiden asamies.
pois kiskoilta, tuli raitiotievaunu
;ä vauhtia. Kuljettajan täy-arttua
magneetijarruun, yöi-
Syytettyien merkkikielL
Eräs matkustaja kertoo seu%
raavan tapauksen Persiasta:
Eräänä päivänär keskustelles-sani
tuomarin kanssa oikeudessa,
tuotiin sinne vanki, jota syytet­tiin
murhasta. Kuulustelussa
vanki ktiitenkin kielsi syyllisyy­tensä.
.Lopulta antoi tuomari
tuoda piiskan. \^
"Mii^ä vannon olevan syytön,"
vakuutjti syytetty, asettaen käsi-
.vaEtensa ristiin ja ojentaen sa-suistui
kiskoilta ja kaksitoista
matkustajaa vahingoittui. Sillä
aikak oli auto, joka ajoi neiti
Besspnin yli, kiiruhtanut autojen
rakaistettavaan tapaan, häviä-
'määii näyttämöltä välttääkseen
polii äia ja jälkilaskuja. Sitä läh^
dettiin a jamaan takaa ja tiiman
julman jahdin kestäessä , ajoi. se
lyhtypyh^^äseen, joka taittui ja
kaataessaan vahingoitti kolmea
henk ilöä^ 'Vihdoin . on merkittä-;
vä, jttä' raitioliikenne pysähtyi
ruilsaästi neljännestunniksi, kun­nes
neiti Bessonin onneton ken-gänkorko
saatiin pois raitpestji.
Suolet saavat hyvän i
menekin.
idys^-alt^in hallituksen par*
hiiili aan rakenteilla olevaan:: il­malaivaan
"^U, S. Zei" tarvi­taan
kah.den: miljoonan, lehmän
suolc t. Suolien tulee . laadultaan
olla erikoisia, joten kustakin
lehn^ästä saadaan vain, pienjl -^^^