Canadan uutiset, December 6, 1923

              »ismmeniä
Kirj. Yrjö Halme.
e
BJYMMENEN VUODEN
KULUTTUA.
: Keski-ikäinen mies, jonka ylä­huulta
koristi tasaiseksi leikattu
yiiksipengcr j a jonka tukka oli
ruskea j a .kasvot teerenpilkkuja
täynnä, Jstui junassa ja katseli
ohikiitäviä, . m a i s e m i a , katseli,
mutta ei kuitenkaan nähnyt, sil­lä
hänen ajatuksensa olivat täl-
]ä hetkellä m u u a l l a , -eläen van­hoissa
muistoissa. Kymmenen
vuotta : sitten hän o l i nuorena
miehenä matkust;aput samaa r a ­taa,
samanlaisissa vaunuissa, sa­moja
maisemia katsellen j a ne
myöskin, nähden, sillä silloin ne
olivat olleet hänelle uusi^.. K y m ­menen
vuotta sitten hän oli mat­kustanut
ipaipimaau'kaupunkiin,
sen ajan suurimpiin, yhtenä päi­vänä
suoritettaviksi aiottuiiun
painikilpailuihin. liän oli silloin
tuntematon j{^ saapui yksin k i l ­pailuihin,-
mutta sitä kuuluisam­pana
hän niistä lähti. Hänellä
oli maalaisen miehen nuorekas
luonto, /kestävyys, jonka 'hän o l i
saavuttanut sekä kovalla työllä
että ankaralla harjoituksella.
Häntä olikin pienessä kotikau-p
u n gi s s a a n sa n o 11 u hu 1 lu ks i p a i -
uijaksi ja (tytöt olivat häntä sor­mellaan
osoittaneet— " s i i n ä me­nee
se hullu p a i n i j a . " Mutta
liänessä oli oikean painijan sie­nien
itämässä, hän painiskeli k a i ­kesta
huolimajta sekä itseään i -
sompieu että myöskin pienempi­en
kanssa j a voitti saaden heidät
aivan ihmetyksiin, sillä lie eivät
voineet tarkalleen sanoa, johtui­ko
hänen voittonsa voimien siiii-ruiidesta
vai ruumiin notkeudes­ta.
. S i t t e n , hän oli yht'äkkiä,
valmisteleuiatta syöksynyt pää-kaupunkiin
painimaan, lyönyt u-kon
'toisensa perästä nurin ja
noutanut^ jokaisen ihmetellessä
ensimmäisen palkinnon ennen
suuria, voimakkaita j a kokeneita
painiuroita.
Senjälkeen kävi hän kotikau­pungissaan
vain tavaransa nou­tamassa,
hän jäi pääkaupunkiin'
poliisiksi. Hän painiskeli suu-remlnissa
ja pienemmissä k i l p a i ­luissa,
voitti niistä yhdeksän
kymmenestä ensi aluksi, mutta
kuuden yuoden^kuluttua lopulta,
jokaisen ottelun, sillä nopeasti ja
varmasti hän k e h i t t y i , mestari­painijaksi.
:\rutta sitten pääkaupungin
Iiienipalkkaisen poliisin v i r k a a l ­koi
maistua puujta. Hän kuvit­teli
yhä elävämihin pienen, yk-sinketraiseu
kotikaupunkinsa pa­rempia
oloja, otti eron, matkusti
kotiinsa, nai sielfe ja r y h t y i sit­ten
kaikkien ihalilemana urheilu­sankarina
poliisilaitoksen etsi­väksi.
Yihä i^än oli painiskellut ja
hän kohotti monta kaupunkinsa
nuorta miestä urheiluinnostuk-sen
harjalle. Itse hän oli kiistä-mättömästi
ensimmäinen. Pari­na
vuonna muuttonsa jälkeen
hän oli : matkustellut kilpailuissa
eri piiolilla maata, mutta sitten
matkat tympäisivät häntä jä
yhä useammin hän kieltäytyi
kutsuista. E i hän enää pain is?
kelua kaivannut, kuume oli men­nyt
0'hitse j a . v a i n joskus, ikään­k
u i n välähdyksittäin, liän ilta-seuroissa
oli intoutunut muisto­jaan
kertomaan.
Viime aikoina hän oli painis-.
kellut paljon. Ensimmäisen voit­tonsa
. kymmenvuotispäivän lä­hestyessä
• o l i sieluun ilmestynyt
jonkunlaista hienoa . 'kaipausta,
muuton halua ja tiedottomasti
hän oli koventanut harjoitus­taan.
Ja k u n sattui, että pää­kaupungissa.
taas järjestettiin
k i l p a i l u t , hän yhtäkkiä tekipää-töksensä,
ilmoittautui n i i h i n ja
nyt hän oli matkalla sinne.
Hän ei ;epäillyt ottelujen ko-n
u i t t a , m u t t a ei myöskään voit­toansa.
Hänen sarjaansa ei ollut
ennakkotietojen mukaan kasva­nut
ainoatakaan oikeata voitta­jaa,
sillä joka kilpailussa oli v a in
ratkaisemattomia otteluja pal-kintotuomarien
pöytäkirjoissa.
Hän saapui k i l p a i l u i h i n vuoro­kautta
ennen niiden alkua; Hä-nellä
o l i hyvää aikaa j a hän kä­vi
lävitse vanhat tutut, uiuisto-r
i k k a t paikat, j a huomasi, että
olot o l i v a t samanlaiset kuin en­nen
.liä7)en mimttoaankin. Va­rovaisesti
telidyt tiedustelut vas-t
u s 1 a j i sta N- a h v i s t i va t h ä n e n 1 u o t
tamustaan varmaan voittoonsa,
ja hän nukkui rauliallisena yön.
' v M a t t i lviviporras painii
t a a s ! " o 1 i h uo ra a tuin u u t ine n il -
moituslehtisissä. Painin tuntijat
olivat jo ehtineet haastatella
häntä, ja ^ratti tunsi itsensä s i i ­tä
imarrelluksi, Yhfäkkiä hän
huomasi kysyvän.sä luottamuk­seltaan,
oliko hän todellakin en-nakkomainintain
arvoinen. Mut­ta
hän heitti epäilykset sikseen,
astui tyynenä vaakaan, painoi
puolisataa grammaa alle sarjan­sa
painirajan, j a senjälkeen hän
meni svömään. .
k i l i n hänen painivuoronsa tuli.
Hän sai riehuvat kättentapi:|
tukset osakseen astuessaan ma­tolle.
H i u k a n ne häntä hämmen­sivät.
Mutta vastapäisessä nur­kassa
oli jo vastustaja valmiina,
pienisilmäinen, paksuniskaineu
jurtikkay joka oli pyöreä j a muu­ten
mukavan näköinenj ja M a ­t
i n mieleen muistui kotikaupun­gin
;järven lihava, mustanpuhuva
ahvenj „
Muta sillä miehellä oli voi­maa.
Matti aloitti kivakasti, l i i ­ankin
tiuhassa tahdissa, mutta
hän ei ollut enää sama maltilli-1
nen, t y y n i mies kuin vielä neljä
vuotta sitten.: Hän tempoi mies­tä
luokseen, tämä tuli- hitaasti,
niska kyyryssä, katseli alta kul­miensa
kuin itse paholainen •—
kuten j\Iatti ehti miettiä — jä
K i l p a i l u t alkoivat,
F i a t i s t a tuntui siltä, kuin olisi
nykyajan painijoilta entinen
kurssi poissa. Tosin he häärivät,,
pyöriskelivät ja hikoilivat ja
vääntelivät toinen toisiaan, m u t ­ta
jotakin kummaa; puuttui.
'Elätti huomasikin pian, että he
eivät kyenneet voittamaan. ^ l u t -
ta^ pian hän myöskin ymmärsi,
että uudet painijat olivat kehit­tyneet
sangen korkealle tasol­le,
ja että voittajan täytyi olla
huikean paljon parempi. Ja sen
hän mielessään myönsi jo ennen
ponnisti vastaan kuin suunnaton
k i v i . ]Matti tasaantui kyllä, k un
ensi 'huohotus o l i mennyt ohitse,
sai takaisin tyynen, laskevan
järkensä j a aloitti entisten, lois-.
tavien päiviensä taidokkaat ote-sommittelut,
alutta ne Onnistui­vat
vain osittain. Ennenkuin ne
olisivat täydelleen toteutuneet,
olisi myöskin vastustajan täyty­nyt
jotakin tehdä; j a tämä j u r -
t i k k a ci tehnyt mitään, puski
vain. Matti .sätti häntä mieles­sään
pöh keloksi, joka ei osannut
ollenkaan painia, vaan ainoas­taan
puskea. J o k a taas ei ollut
lainkaan miesmäistä. .Samalla
hänen mieleensä laski lamaantu-niisen
oireita, tuntui siltä kuin
hänen vastustajansa olisi: tuon
puskemisensa takia aivan voitta­maton.
Herpaantumista enensi
vielä sekin, ettei hän voinut kei­noilla
milliiän saada, 'miehestä
py sy \' ä ii o te t ta; j a k u i t en k i n hän
tiesi, että yleisö odotti ^^latilta
jotain erikoista, jolca perustui
'Mati n en t i se e n, k u n n i a k k aas e en
l a a t u i u i , ja jota ennakkotiedot
oi ivat vielä lisänneet, •iretkittäin
]\Fatti raivostui, syöksyi - kuin
myrskyvihuri vastustajansa kimp
puun, heitteli 'häntä matonlaidäl­tä
toiselle, tuhlaten suurenmoi-sesti
: voimiaan ja työkykyään.
Eikä hän kertaakaan saanut vas­tustajaansa
edes. polvilleen, sen
kolvissa tuntui olevan hevosen
voimat, ja yhtäkaikki miehen v i i -
rirmaiset silmät osoittivat, että
hän.: o l i t a r k k a , j a — odotti.
Puoliajan kuluttua ]\ratin teki
mieli selittää yleisölle j a k a i k i l ­le,-
että hänen vastustajansa oli
v a i n pelkkä puskuri. Mutta hä­nen
raivokas aikomuksensa su­pistui
äh.kimiseen j a kumppanin­sa
katselemiseen. Tämä kyhnyt­t
i olkapäätään n i i n k u i n häntä o-lisi
viluttanut, j a k u i n liän • olisi
askein vain katsellut painia.
Kuohuvan kiukun vallassa .^latti
t e k i k i n heti' väliajan jälkeen r a i ­vokkaan
.'hyökkäyksen j a tunsi,
miten kerraukin käsivarsi otti
vu otta sitten lentänyt, — mutta
mies selvisi heitosta: helppoudelr
l a , joka saattoi olla taitavasti
teeskenneltyä, mutta joka kai­kissa
tapauksissa hirvittävästi
ruhjoi Matin itseluottamusta.
M a t t i uhrasi nyt k a i k k i voiman­sa
saadakseen vastustajansa a l ­leen
Hän sohi, huitoi, ähkikin
tiedottomasti, ei välittänyt enää
yleisöstä, palkintotuomareista,
eikä paininsa kauneudesta. Hän
o l i suuttunut ja j oskus hänen
kätensä aiheuttama^' läiskähdys
saattoi mielihyvän hymyn hänen
huulilleen. Mutta toisessa ei nä­kynyt
merkkiäkään kivusta t a i
vaivasta, yhäti samalla levolli­suudella
hän-puski, väisteli j a —
odotti, IMatti o l i k i n jo menettä­nyt
luottamuksensa sekä omaan
voittoonsa että myöskin toisen
painitaitoon, hän paini aivan
veltosti, vain j o t a k i n tehdäkseen,
jota aika kuluisi. Ja s i l l o i n . . .
Mistä miehen käsivar.si kiertyi
hänen niskansa j a kaulansa ym­pärille,
sitä hän ei tiennyt, mut­t
a sen hän tunsi, miten hänet
äkkiä nykäistiin jonnekin kor­kealle,
lyötiin alas .syvyyteen y-hä
samassa käsivarsivoiman ruu­vipenkissä,
j a painettiin yhtä är
killisesti: kuin voimakkaastikin
mattoon.
Jossakinv k i l i s i kello. Tahdon­voimansa-'
avulla nousi Elätti pys­tyyn,
puristi lihavaa, turpeata
kättä, joka oli hänelle ojennet­tu,,
j a . l i o r j u i : pukuhuoneeseen i -
van ja häpeän sekainen hymy
suupielessä.
Hän kuuli.käsien valtavan läis-keen
salista^ puki. kiireesti pääl­leen
j a hikisenä poistui;
Asemahuoneessä nähtiinmies
niska kvvrvssä svökse\*än läpi
matkustajajoukoii. 3Iatkälauk-ku
heilui 'hänen kädessään ja ta­k
i n niskamuksesta jiisti ru?,e1in-nauhan
valkea pää näkyviin. .,
Eikä pikkukaupungin ' ' h u l lu
p a i n i j a ' ' sen kokemuksensa jäl­keen
enää painihivalle astunut;
Hänen itseluotttrmuksensa oli
saanut kolauksen, joka ei ajan-kaan
kuluessa, lientynyt. Toiset,
olivat- tulleet paremmiksi ^ sen
hän oli kokenut, ja he olivat
myöskin oppineet odottamaan
kärsivällisestiy n i i n k u i n kalamie­het,
milloin h e t k i tulisi, sillä oi­kean
hetken täytyy tujla. ennem­min
tai myöhemmin, — eikä hä­nellä
ollut lialua uusia kulunei­den
vuosien perään-antamatonta.
kieltäytymyksistä
joittelua.
rikasta lutr-mies
lensi,. k u t e n oli kymmenen
SYVÄLAMMEN TAKAA.
P a r i pe n i k u l m a a v a l t a tiestä
korpeen sijaitsi Ison-^Mäen pieni
torppa. Korkean mäen etelääi)
viettävässä rinteessä, kalaisan
Syvälammen rannalla. Torpan-ukko
o l i jo vanha j a , a k k a vähän
vanhempi. Poika heillä oli, mut­ta
tämä ^ s t a kahdenkymmenen
vanha, lai'ha, pitkä huipelo. Sel­lainen
hiljainen tuhnus, joka ei
paljon puhu, mutta raataa kuin
heinämies aamusta iltaan j a vä^
liän matkaa yötäkin.
'Siinä pojassa, Ison-Mäen A n ­tissa,
oli torpanukolle ikuinen
arvoitus. K u n se aina oli sellai­nen
väkäleuka, ei puhunut eikä
puka'htanut, söi ja nukkui ja
raatoi. E i se pitänyt väliä ty­töilläkään,
mokoma. Joskus se
sunnuntaisin makasi nurmella,
vajan varjossa, ja l u k i kirjaa,
j o n k a oli joskus k i r k o l l a käydes­sään
ostanut. Kerta viikossa t u ­l
i ukollekin lähetys k i r k o l t a jos­sa
oli viikkosanomia, j a niistä el
poika paljon välittänyt. Kävi lä­vitse
j a etsi jotakin, ja kun ci
löytänyt, paiskasi aviisin pöydäl­le
j a meni menojaan. .
K e r t a ei ukko enää saattanut
h i l j a a pysyä. .Hän kysäisi:
— Mitä sinä haeskelet, poika?.
—- E n mitääUj sanoi Antti jä;
meni.
— E n mitään, tavaili ukko ja:
sovitteli laseja silmilleen. — E n
mitään, jauhoi hän yhä Ivun r y h ­t
y i tutkimaan lehteä. E n mitään,
sanoi kerran vielä itsekseen, k un
katsoi pojan jälkeen,, että niihin
se nyt taas.
J a sinnehän se meni aitan var­joon,
missä ei aurinko j u u r i sil­miä
sokaissut.: j a jäi sinne räh­mälleen
tutkimaan taas sitä sa­maa,
ikuista kirjaansa. Ukko o-:
li kerran jo nähnyt, että siinä
kirjassa oli kuvia, mutta joista-k
i n kaiken ma a i 1 m an ai a s t o m i sta
miehistä, j a jättänyt enemmän
tutkimisen, sillä häntähän se ei
liikuttanut.
Mutta poikaa l i i k u t t i , koska
niin uutterasti tutki ja veivasi
samaa kirjaa. Ukko ajatteli taas­k
i n sitä samaa j a hellitti, lehden
pöydälle.
Sitten, hiin nousi ja m e n i rys­tysillään
nojaamaan ikkunapie-leen.
^Missähän m u o r i k i n . . . ? J a
hän näki, miten Antti potkiskeli
pihalla oli hiljaa., j a ponkaisihe,:'
tuli takaisin, käänteli j a väänteli
puoleen ja toisen ja ponkahuttl
taas. Tämähän nyt oli peliä. U k ­ko,
lähti portaille, ; Mikä siihen
A n t t i i n . . ,
Nyt hän näki A n t i n menevän
vajaan. ]\Teni varmaan heiniin
maata.: \Mutta. hetipä tuli Antti
takaisin. Kädessä oli hänellä
pitkä, pajuinen kala vapa. Sydän
päivälläkö se hullu onkimaan.
V a a n eipäs. Sitä se nyt kädes­sään
sovitteli ja koetteli, j a l o -
puita taas rupesi poukkoilemaan
niityllä keskellä pihaa j a lennät­ti;
pajuvavan aina veräjään saak­ka.
Höhö, naurahti ukko j a otti;
ms
Koko VUOSI . . . . v . . . ^ V.^ $2.50
Puoli vuosi .. . - . . . 1 i. $1.50
Neljännes vuosi .............75c
THDTSVALTOIHINi;
Koko vuosi $3.00
Puoli vuosi , $1.75
Neljännes vuosi : $1.00
SUOMEEN
Koko vuosi , $3.50
Puoli vuosi $2.00
LAU U.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT AÄTHUBi ONT., CANADA.
Myötäseuraa Ö CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella':
Nimi
Postikonttori
Katu eli Box No.
Valtio
BSainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
lasit silmiltään.
(Jatk.)
e e
III luok. piletti
lÄhtopaiva Laiva Kantavuus Satamasta ~ SatAmaan Helsinkiiii
Jouluk. 1 Sw. American STOCKHOL:\I 12,967 tonnia New York Göteborgiin $110.50
• • : . . ( i - 7 Gan. P a c i f i c in ]\rONiTCLAPE 16,400 tonnia St. John L i v e r p o o l i in $106.50
i i . • 8 Sw. ' American D R O T T i X I N G I I O LM 11,254 tonnia New York -Göteborgiin $110.50
•Ci 9 Cunardin A U S O N I A 15,000 tonnia H a l i f ax P l y m o u t h i in $106.50
H .- 9 Valk. Tähden D O R IC 16,500 tonnia H a l i f ax L i v e r p o o l i in $106.50
i 13 Gan. Pacifiein M E L I T A 14,000 tonnia uSt. John . S o u t h a m p t o n ' $106.50
• i i . 12 Norjan American S T A V A N G E R F J O R D 12,978 tonnia. New York K r i s t i a n ia $110.50
• . i i ^ 14 Can. P a c i f i e in M O N T C A T iM 16,400 tonnia (St. John L i v e r p o o l i i n : $106.50
' - i i 14 V a l k . Tähden P I T T S B U R G H 16,50^ tonnia H a l i f ax Southamptoniin $106.50
: i i • 15 Valk, Tähden C A N A D A 10,000 tonnia H a l i f ax L i v e r p o o l i in $103.50 •
••..•••••< i • • 16 Cunardin A N D A N I A 15,000 tonnia H a l i f ax Plymouthiin : $106.50 .
• i i 21 Can. P a c i f i e i n . M O N T R O S E 16,400 tonnia iSt. John L i v e r p o o l i in $106.50 ^
^7 Canad. P a c i f i e i n. M I N N E D O S A 14,000 tonnia iSt. John Southamptoniin $106.50
l i .28 Can. P a c i f i i cn ]\IONTLAURIER 17,000 tonnia St. John L i v e r p o o l i in 106.50
i i . •• 29 Sw. American KUNGSHOLl^I 12,531 tonnia - N ew York Göteborgiin $110.50
Jouluk 4 Scand. American H E L L T G O L AV 16,000 tonnia New York K r i s t i a n ia $110.50
, 8 F R E D E R I K VIII 18,000 tonnia New York K r i s t i a n i a na $110.50
Kaikkli» yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1-^10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, joh«*n lir
sätään sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään"$5,50.
Rautatiekyyti Port Arthurista Halifaxiin ja St. John'iin laivapiletin yhteydessä on $44.65. V
töidaän lähettäS »UomeeH
ALKOHOLI SEURAELÄMÄIN
SUL0STUTTAJAN4 JA YH­TEISKUNNAN
ONNBL-LISTUTTAJANA.
Esimerkin mahti
on varmaankin suurin mahti
maai 1 massa. Oppimattomat : koet­tivat
kaikessa intohimossaan seu^
rata oppineitten j a köyhät rik­kaitten
esimerkkiä. Kuinka suu­r
i onkaan näin ollen k a i k k i e n e-simie-
sten, johtajien, isäntäväen,
j a ennen kaikkea sivistyneitten
esimerkin voima j a vastuu. Maa-s
a sa a t a i s i i n k ä ä n t y m ään e h d o 11 o
masti r a i t t i i k s i , niin- vähässä a-jassa
häviäisi alkoholismi, juo­pot
ja alkoholikysymys koko
maasta; Niinmuodoin ovat koh­tuulliset
nauttijat alkoholismin
synnyttäjiä." Kaikki alettavat
kohtuudella, mutta mistä juopot
tulevat.
Yksilön vapaus ja täysi-kielto.
IJp.salan vanhan yliopiston o-ven
yläpuolella on kultaisin k i r ­jaimin
. sanat: '' Tanka fritt är
stort men t a n k a rätt är sörre
(ajatella vapaasti on suurta,
mutta' ajatella oikein on suurem-jiaa).
Persoonallisesta vapaudes­ta
sanoo John Stuart M i l l . että
'•yksilön vapaus lakkaa silloin,
kun se alkaa tulla vahingollisek­si
j a onnettomuutta tuottavaksi
m u i l l e . " Ja erää.ssä kansainvä­lisessä
kongresissa • sanoi Tans­kan
sisäministeri Rode: aivan, äs­k
e n : Ei : mikään niin hävitä
persoonallista vapautta kuin al­koholi.
Missä kuningas alkoholi
iiällitsee, siellä on persoonallinen
vapaus vangittu. Raittiusväki
puolustaa todellista persoonallis­ta
vapautta."
Täysikieltoko?
Eräässä kirjoitelmassaan viit­taa
vapaaherra Ilermelin sellai­seen
- huomattavaan ajan merk­k
i i n , että etevä yliopiston opet­taja
Thyren Lundissa eräässä
julkisessa esitelmässään raittiu-ten
'seuraelämän ja kodit rait­t
i i k s i ja .onnellisemmiksi kuin
enr^en.—Virkamies. (Ilkka.)
ERINOMAISET KULKUVUO-ROT
VANHAAN MAAHAN
JOULUKSI.
1
Kolmannen luokan piletti Hangosta Port Arthuriin, maksaa cykyään $130.50. Pilettejä
loyöc sähköteitse.
Matkustaessanne itse Suomeen eli tuoitaessanne omaisia sieltä Canadaf'^n, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille suurimmillle liäjoille, kalkille laivoille ja kaikille -luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista. «.
Piletti-asidmies. ONT., CANADA,
K g 3C
ilma tulisi varmaan paljon pa- den edistämisellä lainsäädännön
remmaksi ja onnellisemmaksi jos
kansan johtajat, yleisen mielipi­teen
muodostava :sanomalehdistö
j a sivistyneistö tämän painavan
tosiasian syvemmin; käsittäisivät.
Ne voivat kansaa nostaa valoon
j a ihanteihin tai painaa alimmai­seen
lokaan. Tämä koskee mitä
voimakkaimmin sivistyneitten
l u o k k i e n asemaa, sillä j o i l l e pal­jon
annettu on, niiltä inyös pal­j
on vaaditaan. Niiden t u l i s i en-simäisinä
itse olla r a i t t i i t a j a en-simäisinä
liittyä raittiuden puo­lesta
taistelevien riveihin, jos
mieli saada parannusta aikaan. >^
Kohtuus on juoppouden äiti.
Prof. Forel sanoo eräässä esi­telmissään
: ' 'Jos jostakin maas-'
ta taikalyönnin kautta poistet­taisiin
kaikki alkoholistit, niin
ruutamassa'vuodessa olisivat 'he
täydellisesti korvatut. (Todellis
suudessa kuoleekin suuri murto-osa
juomareita ilman että heidän
kokonaislukunsa vähenee). Jos
sitä vastoin yhdellä lyönnillä
kaikki kohtuulliset ihmiset maas-
\
kautta tieteellisesti puolueetto-malta
näkökannalta jo parisen
vuosikymmentä sitten lausui v a ­kaumuksenaan,
että tulevaisuus
varmasti kulkee kieltolakia koh­t
i . " 'Säännöstelyjärjestelmät ei-,
vät ole vastanneet tarkotustan-sa.
Tästä sanoo Ruotsissa voir
massa olevan B r a t t i n järjestel­män
äsken eronnut johtaja, y l i -
tirehtööri Zethelius, että hauen
mieskohtainen toivonsa on, että
kehitys menee eteenpäin siten,
että säännöstelyjärjestelmän t i ­lalle
saadaan yleinen kieltolaki.
Ruotsissalian salakuljetus j a juo­pottelu
ovat suuremmat k u in
Suomessa, jossa on k i e l t o l a k i.
. Tulevaisuususkoni.
Samoin kuin ihmiskunta pit­käaikaisella
valistus- ja lainsää­däntötyöllä
. on melkein koko­naan
muinaismuistojen jeukkoon
karkottanut orjuuden, prostitut-sionin,
merirosvouksen y. m. s.,
samoin on se tarmokkaalla yh­teistyöllä
kykenevä poistamaan
alkoholismin ja tekemään ihmis-
Cah^dian Pacific-yhtiö antaa
jouluksi "vanhaan maahan mat­kustavien
käytettäväksi • koko­naisen
laivaston ensiluokkaisia
aluksiaan. Näiden kullm\aioro-jen
yhteydessä lähetetään eri­koisia
turisti-makuuvaunuja Port
A r t h i i r i s t a suoraan laivan, s i v u l ­le
'\Vest St. Johneissa. 'Siten saa­vat
matkustajat nauttia läpikul- ;
kupalveluksesta, tarvitsematta
muuttaa kuin .yhden kerran, j u ­nasta
laivaan.
Joulukuun kulkuvucrot, joi­den
yhteydessä nämä erikoisvau-nut
kulkevat, ovat: S.S. " M o n t -
clare-", jouluk. 7 pnä Liverpoo­l
i i n ; S.S. " M e l i t a " jouluk. 13
pnä .'Soutiliamptoniin; SvS. ^]\Iont-c
a l m ' ' jouluk. 14 p:nä Liverpoo­l
i i n j a S.S, ' ' M a r l o e h " jouluk.
15 ipuiä Glasgo-vviin.
r Läpikulkevien makuuvaunujen
lisäksi järjestetään erikoisjuna
jouluk^ 14 p:nä lähtevää hl.
"'Montcalmia'• varten. Tämä
juna lähtee Port Arthurista tiis­taina
,jouluk; 11 p :nä. Erikois-vaunuja
Lännen kaupungeista
liitetään tähän junaan: AVinnipe-gissä.
V Päikantilaukset olisi tehtävä
aikaisin, koska siten on tilaisuus
varata parhaat paikat. Lähem­piä
tietoja antaa jokainen Cana­dian
Pacific rautatien asia=
mies. . (50>:
11,660 henkilöä saanut summnsa
auto-onnettomuuksissa
viime vuonna.
11,6^60 henkilöä sai surmansa
automobiilionnettomuuksissa Yh­dysvalloissa
vuonna 1922, mikäli
sensustoimiston hankkimat; tie­dot,.
edustaen noin 85 prosenttia
maan koko väestöstä, osoittavat.
Uhrien 4uku on 1,498 suurempi
'kuin/edellisenä vuQuna. 'Keski­määrin
sai noin 12.5 henkilöä
surmansa jokaista 100,000 asu­kasta
kohden. Vastaava luku
vuonna 1921 oli 11.5. Vuonna
191T oli se 9.0, jonka jälkeen se
oni kasvanut säännöllisesti. Suh­teellisesti
suurin oli surmansa
saaneiden luku Californiassa, eli
'26.0 jokaista 100,bOO asukasta
koihden. Minnesotassa oli se 10.5,
1.6 suurempi kuin edellisenä
vuonna.