Vapaus, March 9, 1921

              aasaa
VÄPÄUS
fi^ja ihamys SrsähurfBsa, OnU, jo»
Ka tesMröiasoas ja I&oantalna.
• VAPAUS (libeity)
. Th» only organ of Fiimisb Workers
fn Caoads. Pobli^ed in Sodbury.
Ont. every Wednesday and Satutday.
AdfeitisiBs *s.Us 60e per esL iadi.
Minimum charge for single insertion
m . Discoont 00 standiog a d m t i^
ment The Vapana is tbe best ad7er>
tising raedlum among tbe Finnisb
People in Canada.
IbnotaäuQta 60e palstatamnalta.
— Alin hinta kertallmotubsesta 75e.
— SuolemanUmotnkEet $2.(H) ( n i ^
toviirssyistä 5Qc kultakin IhSkä).—
Eihlaufi* Ja avioi; ibnot. alin hinta
Q2.00,j)imenmDatesiUn. (muuten kuin
avioliittoilmotusten ^htejidessä $2.00
li«rta. — Aviocroilm. $2.00 kerta (2
kertaa 98.00. — S^tsTBiSibn. ^2.00
kerta. — Halutaan tieto- ja7)soteilmo-tokset
91.00 kerta (8 kertaa $2X)0)~
Kaikista ibnotuksista, joista ei ole so-pimusta,
tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa 93.60 Tuosikerta; |2.00
puoliv. ja 91JK 8 kk.
Yhdysvalloissa. 95.25 vuosik. 92.76
puoliv.ja$1.60 3kk.,lkL75c.
Suomeen: $5.26 vuosik. ja 92.75 6
kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tuUa lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
JodouinBkick Gm St. East Kont­torin
ja toimituksen pubeUn 1038.
Postlp^t^le: Bo» 6», Sodbury, Ont.
HENRY PURO
comUtaja
i. V. SANNASTO
iiStheenhMtaja
Re«»stered at the Post Office De-parlmcni,
0"tam, as ttecond clas^
luatter.
Miksi d yhtäjhyvin sota-
Kirjecnväilitajamme lähettämien
sähkösanomien mukaan on Raivaa­jaa
edustavan Suom. Sos. Kustannus­yhtiön
johtajat Syrjälä-MooseS'Sud-minen-
Annala y. m. turvautuneet po-
Jiisivaltaan syrjäyttääkseen Kustan­nusyhtiön
osakkeenomistajain
mlstot^don ja pitääkseen Raivaajan
lehtiliikkeen käsissääjtu
Olemme j(< pJljkän aSkaa surulla
katselleet mitenkä idän suom. sosia­listisen
työväen raikentama lehtilii-ke
on Ijilsumassa muutamllen härkä-päitten
käsiin, jotika itsepäisyyd€s-sään
ja suuruudenhulluudessaan va&
toin omaa parempaa tietoaan tekevät
aiitä' aseen vallankumoukselliseh työ-
; väen pyrintöjä alaslyödäkseen ja •sar
boteeratäkseen. Olemme kiiiterddn
karttaneet kovinkaan paljönsahomas'
ta asiasta toivoen, että vanhat vete-
Taani-sosialistit sentään vielä edes
jossain määrin antasivat työväen luoik
kamoraaJin johtaa toimiaan ja vai­kuttaa
itseensä, ja että he huomai­sivat
niennfiensä itsekkyydessään lii­an
pitkälle, ja lopulta väis^sivät siyr
Teollisuusuniomsiid.
Motto: "Ammatillisen liikkäen uudel
leen järjestelyyn, ammatti­järjestön
teollisuusliitoksi
, ' ttutttamiaeen on tarmolla ryh­dyttävä".
Dauming, Sak­san
kommunistien yhdisty-
> miskongressissa.
Saksa on vanha ammatt^unionismm
maa. Yhtähyvin n. B. sosialistiset
koin keltaset eli katooliset uniot oVat
järjestetyt ammatillis. pohjalle, Sak­san
samoin ammatillinen kuin poliitil-linenkm
järjestyminen on ollut esi­kuvana
monille muille Europan mail­le,
lukuunottamatta Englantia, jossa
on oilut omintak. historiansa ja josta
taasen ^Amerikan ammatillinen liike
on ottanut paljon oppia ja ohjausta.
• Mutta nyt on Saksassakin herännyt
uusi kysymys •— kysymys ammatti-liittoj.
muuttamisesta teollisuuslaitok
Kysymyksen on herättänyt kom-munfetinen
virtaus. Sitä ei tyydytä
enää vanha ammatillinen rakennel­ma.
Työväen tabudeliinen liike kai­paa
käytännöllisemmän, joustavam­man
nmodon. Sellainen on teoUisuuk-sittain
järjestyminen.
Kuitenkaan ei Saksan Yhdistynyt
Kommunistipuolue enempää kuin en­tinenkään
Kommunistipuolue, lähda
siltä pohjalta, että olisi lähdettävä ko
konaan uudestaan rakentamaan teolli-suusjärjestöjä
jätätettävä vanhat
ammattiliitot sheidemaneille ja legien-neille,
ja siitä on heitä KoIm.Intema
tionale varottanutkin Sitä ajatusta
Saksassa edustaa joukko syndikalis-teja
ja Kommunistinen Työväenpuo­lue.
Mutta Yhdistynyt Kaommunis-tipuolue,
kuten mottolause osottaa läh
tee siitä ajatuksesta, että vanhat am­mattijärjestöt
on sisäUä työskennel­len
muutettava teollisuusliitoiksi.
Se on kuitenkm merkki siitä, että
teollisuusunionismi On saanut Saksas­sa
valtavan puolustajan — puohista-jääa,
antamiseen T^Msm lii^een
sen asian palvdukseen, mihin taiko-tuks^
n sen An^rikan Suom. Sos. työ
väki on aikonut. Motta mitä viääl
Syrjälä-IIooses-koplakuata näkyy
liiin tyysten paatuneen itsekkj^des-sään,
että se on nyt alistunut vaikka
kuinka taantumuksellisiin ja likaisiin
toimenpiteisiin anastaakseen työväen
hiokkatasteluomaisuuden ja- välineet
itsekkyytensä ja Amerikan häviävää
pikkuporvaristoa cidasteT^sn' ^»si^isti
puolueen palvelukseen.
Onnistualtseen tässä vehkeilyssään,
on Raivaajan johtajat käyttäneet hy
väkseen sitä psykologiaa, mikä idän
suomalaiseen työväikeen luonnollisesti
vielä suuressa määrin vaikuttaa. Idän
suomalainen työväki on ollut, osa jo
noin 15 vuotta, ja enemmänkin sosia-listipuolueen
mukana, lujasti yhdis­tettynä
siihen." Se on ollut tämän
puolueen mukana siUoin, kun se on
ollut vielä Ameikan työväestön/voi­makkaimpia
luokkataistehjärjestöjä,
huolimatta kaikista virheistään. Luon
nollisesti tämä pitkäaikainen kiinteä
yhteys, sosialistipuolueen eteen toimi
minen ja sen taisteluissa' mukana ole
ininen vaikuttaa vielä nytkin joihin­kin
kun proletaarijoukot ovat jo jät­täneet
tämän puolueen sen pikkupor
varillisuuden takia. Ja tätä mielia­laa
Raivaaja on käyttänyt omien tar
kotusperiensä ajamiseen. Se on maa
.Ismnut tästä hautaan hoippuvasta nfil
waukeelai8ten j a riew yoirkibistcn la
kimiesten j a kaikenlaisten pikkuyrit-telijäin
puolueesta Raivaajan lukijöil
le puolijumaan,'jolle yhä tulee vilpit
tömästi kantaa uhreja, jolle suitsut­taa
ja jola payella.
Raivaaja ei ole täyttänyt tehtävään
sä vaJlankumoufoellisen tyOT^
tenä. Se ei ole psöttanut, kuten sen
olisi tullut ^ d ä , mitenkä kaikissa
maissa sosialistisessa liikkeessä on
käymässä Resänselyitys. Kuinka pro
letaarijoukdt hyjjääyät petturijohta-jansa
ja |lttö,vöt entiset sosialistipuo-lueet,
elleivät kykene niitä enemmis­tönä
valtaamaan.
Amerikassa on käynyt sosialistiäs
sa puolueis^ soma prosessi kuin Eu­rassakin,
joten Amerikan sosialisti
puolue ei ole poikkeus siitä. Sen joh­tajat
ovat joukkojen enemmistön tahr
toa vastaan, jonka nämä joukot ovat
tinkimättömästi monasti ilmaisseet
kieltäytyneet liittämästä Amerikan
proletariaattia työväen todellisen kan­sainvälisen
taistelujoukon järjestön
— kommunistisen intemätionalen
kanssa j a erottaneet puolueesta sen
vallankumoukselliset ainekset. Kai­killa
näillä toimenlpiteiilään ovat he
repineet Ameriksi prolctatiaatin vai
lankumouksellisen voiman ja järjestöt
pirstaleikaei, auttaen täten vallassa-olijdta
näiden ankarissa vainptpimen
piteissä kumoukilellista ty)övä^li|ket-tä
vastaan. , '•• • :,.
Sen.sijaan, että Raivaajan velvolli
suus oJisi ollut paljastaa jorukoille nä­mä
tpsisiat, se Oli saJanhut ne. Vielä­kin
enemmän. Se on taistellut mitä
kiivainunin sosiaUstipuolueeh petturl-johtMB^
leh puoliBäta, pysyttääkseen stio
malaiset työväenjoukot näitten talu­tusnuorassa
j a heidän käytettävä-jon,
joka varmasti saa sen hyväksi
myös jotakin aikaan. Tulee nimit­täin
muistaa, että Saksan Yhdistynyt
Kommunisiipublue käsittää ylitse
puol^ miljoonan jäseniä. Joka päivä
kun lähtee rehellinen joukko teoUisuuj,
unionismin agitaattbieita liikkeelle,
niin ne saavat myös jotakin aikaan.
•Samaan aika^ saa
tepllisuu^ipnisi|j^^
natustä, Äyy• usefesaij^^ mais
sa toimintaa teoUisuusunionismin hy-yäksL
Esim.. S ^ ^ pn viinie ai­koina
s a a n u t . kannatusta
ajatus,muttttaa anu^
si " teolUsuusliit^^^^ ja: tiedok­seni
; siinä suhteessa käytän­nöllinen
puoli voi nyt verrattain jou­tuin
edistyä, kun ammattijärjestöjen
johto on saatu pois paasivuorilaisilta
slosialidemokrateilta ja joutunut So­sialistisen
Työväenpuolueen miesten
k&iin.:
Mutta kuitenkin on teoUisuusunio-nismista
puhuminenkin Europassa
verrattiun nuori asia. Vasta Venä
jän vallatÄumouksen yhteydessä on a-lettu
puhua teollisuusliitoista jne.
Amerikassa sitävastoin teollisuus­unionismi
aate on jo vuosikymmenien
vanha. Etkä suinkaan ole mikään
sattupna, että se on ensiksi Amerikas
sa saanut suurempaa jalansijaa, ai
ntdkin teoriana, i»invastoin, se on mi­tä
luonnollisinta, että juuri Ajmeri-kassa,
jossa pääoma on aikoja sittc
trustiutunut, jossa trustit tavattoman
suurine pääomineen ovat mu.odostu-neet
erikoisiksi "valtakunniksi", oii
myöskin teollisuuksittainen järjesty-misajatus
saanut alkunsa. Täällä on
sellaisia trusteja kuin Yhdysvaltain
teiiistrsti, lihatrusti, viljatrusti, he-delnsitrasti
jne. Kaikkien Yhdysval­tain
trustien pääomat ovat lasketta­vissa
kymmeiussä biljoonissa dolla­reissa,
yhteensä. Yksinomaah teräs-trustin
pääoma on 1,451,000,000 dol­laria.
Sen omaisuus on 2^72,000,000
dollaria. V:na 1918 oli sillä aina ra-
[iiasoM'ijMysi.|j,
tään tcdeUa kmmiksäli^ t j M e a -
liikettä vastaan.
Mutta &nn kultesäls mmA
rikan suomalaiset so^alls^ea l o i s et
joukot ovat sSksmi vastia Baivaa»
jan palaamaan ma^alsea ssglaliS'
min komoukselliseUe tk]k, tämä jook
ko Raivaajankin kamiattsji^ ja
sakkeenomistajissa iiyt jo oUea esem
mistonä, ci Räiijaaja lyydy enaän 'si­veellisiin
keinoihin eikä tosladoidea
voimaan, vaan turvautuu hallitsevan
luokan voimakeimSiin — pdiinroi*
maan, pitääkseen idän työläisten luol^
kataistduaseet käsissään TamäaJoSi'
dosta voisi hyvällä syyll3^syä:~inik
si ei Raivaajan johtajat yhtähyvin
käytä valtioa isotavoim^?. Sillä se-h&
i olisi loistavampaa ja olisihan kai
Raivaajalle sptavoimatidn saatavissa,
ovathan nämä johtajat hyviä tuttuja
muutamain sPtaherräin kanssa.
Kaikessa tapauksessa on jo ihnei-sen
selvää, että Raivaajan herrat o-vat
jo aivan samaUa tasolla aätevel
jiensä saksalaisen No^en ja Sdiei-demannin
kanssa, jotka puhuivat kuu
laruiskuiUa Saksan vallankumouksd
ILselle työväelle.
Tämä.ka£ld^ osottäa päivän selypn
idän sama\a\se]k tyj^^
osalle, joka vidä pn J^SMin n i ä ^
luottanut faivaajalaisiin johtajiin,
että on aika «tehää selvä j^säerö näi­den
herrain kanssa.
TUänteesta
Tov. A. ARimpilä, joka äskettäin
on saapunut Suomeen, kirjoittaa t i l^
teestä siellä seuraavaa:
Laivan lähestyessä Helsinkiä, sen
tullessa i^menliima^^^ (entisen Via­porin)
saariston keskellä olevasta kul
kuväylästä-kauptogpn r a i r t ^ huo-maa
linoituksella heti muutoksen,
Entisen venäläisen sotilaan tilalla sei­so
supi Biiomalainen sotilas; Mahdol­lisesti
ruotsli^elinenj^^ m^^
lainen kuitoöcin. Pois on nyt vahdil
ta pitkä parta^^ (ei se olhit ennen*
kään kaikilla) pitkä palttoP japitkä
vartiset saappaat. - Tilalla oin mies
puolipalttoolla ja sidotuin'^rin, mat
kien puvullaan jonkun verraii ameri
kalaista sotilasta. tHerääpä mieleen
kysymys, vapäaehtoisestikohah hän
siinä Uenwvail» Täällä
kun on molempia .Muiia ei si^^^
kiä paljon ajätellafenhenkuin saavu
taan; rantalän.^ V laivan
vasta&tlttajat, nrnutama satamatyö*
läinep, ^ u l U y i x k a i l ^ ja - poliisi.
Kuinkas muuten. ViimemainitUnkm
univormu on muuttunut etisestään
aivan toiseksi. Pitkä harmaa palttoo,
saappaat jalassa, merkkuhiek., karva
lakki-kallossaan verhona ja -—ka­pula
kourassa, niinkuin sielläkin. Nä
kyypä suhen ilmestyvän joku sotilas­kin
ympärill^ niin, vj^eläpä^^^^^s^^
kuntalaisiakin. .Viimemainittujen ni­meksi
sopisi paroipiin,'dna^^ sen
miokaan mlt^ ieistS. yleisemmin olen
kuullut selcä sanomalehdistä (työv.)
lukenut, 'turmelusenkeli'. Saavat sit
teii laiVan kiinnitettyä laituriin. Pääty­tetään
ensin ensi ja toisen luokan
matlcustajät maihin. Tuleepa sitten
haa pankissa vähintäin 200^,000
dollaria. Se käsitti vara- ja lakltPjen
sähkemistahastbt. On helposti käsi-tettävisö,
että^^^ t^^^ trustin voi
mä on kecrassaian jättiläismäinen.
Ja seVaisten trustien käsissä on ol­lut
Yhdyv^täih tttotimto viimeiset
vuosikymmenet. ' Sitte on olemassa
vidä kaikkien näiden trustien trusti
— rahatrusti, jofika suunnaton vaikU'
tus on tullut' näkyvihi vasta viimeksi
kuluneiden sotavuosien' vurella. Sen
pääomat käsittävät yk^e kaksikym»
nientä» kaSsi ^a
töin summaa Kun s^^tddtää; luoton,
inverkitsee se liike- ja teolIisuuselSm.
haipaantumista ei ainoastaan Ameri
kassa, vaan kaikkialla! maailmassa.
Kun kapitaiistihjen' t^lbuiseiäRiä on
tällä tavalla järjestynyt, sflloöi ei e-nää
sitä vastaan voida liappulakons-teillä
tapella. Ammattiunipnismi läy
tehottomaksi yksinpäivin palkkatai^
tahissakin. Trustia ei voida aina
amattiuniolla sellaiseen loukkuun, et­tä
sen oliii paosta antauduttava e-sim.
työtaistelussa. Jos se antaa pe­riksi,
tapahtuu se kokonaan muista
syistä kuin avuttomuudesta.
Asiain näinollen, on luonnollista, et­tä
työväestö On alkanut karsain sil­min
katsella ammattiunion., ei suin­kaan
yksinomaan vallankamoukselli-sen
taistehm tärkeyden tähden ja ha
lusta saattaa sp tehoisemmaksi, vaan
opportunististen pBdniparannustenkin
nidkeinpä mahc^ittoman saavuttami­sen
tähd^ apnimattiunioiden kautta.
Siifö johtuui ettei suutkaan teollisuus
unionismia jb sinänsä ole pidettä^^
minään vallankumouksellisena ilmai­suna.
Sellainenkin työväestö voi pi­tää
teoUisuusunionismin parempana
ammattiunipnismiin verraten, joka «i
suinkaan ofe mitenkään per&pohjin
vallankumoidc^llista anieleltään. Se
johtuu siitä, et@ lapsikin ymnrärtää
teolUsuuksittaih järjestymisen olevan
paremmin tnotantoelämSU vastovaa
kuin ammatillinen järjestijrminen :on.
Mutta epäilemättä taasen teoUisuuk-m^
a&&h Eiitolslstm xmio.Jo PoV
jaa mmS^ ann^sis meille izevsik'
Isita t ä y t e t t ä ^ j&ism piti ilssot-tsa
i^mka^ aramattinsay^leaasalUsQa
tesm tai atoaisuQtensi» 'n»ustaa&'
m&'nJAyj!&7m>sMn ed^ paikka jo.
benka täallil aikoo, ja m i ^ kaik­kea
I^oes^ pitikö selostaa, liaä
lappi sitten ,piktin äännös ja passf
kotiras^marBättini laivan läpi. Eb-sin
maim^ kaavake otettiin pois, plp
letin j^mm smoia. Passi leimat-näyt^
ennenkuin ^ästun pois lai
•vasta. Sitten tnUUiuott^seen. TuUi'
tiin ja piti sitä vielä kerran
taika^tts oU jokseenkin kphtaolUffim.
Ei sivaxi 'TfM&jfv^ ei
niip perin tanakkakaan, Bkä sen
tarkempi o M m l ^ hyödyttänyt^
kääi^ k e l ^ kun ei oUut mitään sa­lattavaa.
- ABmUppuIaflyaloara.
Lähdm matkatoverini kanssa kou-pungille.
Koetimme saada habiiet-ta
kaupungissa yöiqrmistä' ""Väiten
liratta emme saaneet.' VälH^ttUn
huone pulaa, e M syj^Biämi, sUiä si-.
tä omkin. Ehkä^tääa^ hotellista o-lisioune
saaneet jos; olisimme • oUeet
"genämaiujiksi'^ puettuna, jota em­me
olleet siUoitt. SUlä s^läises^ lai­vassa
matkustaessa ^Imanneäsa Ino-kassa<
inm.n8mä S. . 0 . Y:tt y. m. M
vat ovat, ei puoU hullukaan pidä par*
haitaan ^Säliaäii. Näytti sUm kun o-
Iisi vaan meitä vaatteistanmte arvel­tu
ja ibhan pitempiä k^nosteluita sa­nottiin
lyhyesti "ei ole". .Matkusta^
jakodeissa oltun- sentään kohtelialm.-
pia. • V- •
Kun £mme saaneet huonetta ei oUut
muuta neuvoa kim ottaa ajuri ja: a -
jattaa tavaramme asmaUei Nyt tul­tiin
enslMiseksi tekemisiin' maan
rahan kanssa.' Tällaista rahaa; juma
liste. Kaikki paperia. Markat kuin
k£U'ajnelU pape^ta, ^0 jä 25 pennin'
'fseteleitä", melkein Vuin tulitikkulaa-tikoiden
etiketit. "Jopas jumalauta
tämä on rahaa", kuuli monenkin lau­suvan
ensi kprrän sitä nähdessään.
Mutta jos ei se ole kaksisen; näköis­tä,
nun. ei]^ totisesti sen :^ ostokyky-kykääii
ole juuri^niistään kotoisin. Ij)
markkaa laatikoltaan f saimme maki
saa satamasta asemalle, airioastaan
muutama kadun Väli matkaa. Lukuun­ottamatta
rautat?epilettien hintaa on
kai^ä suunnilleen kymmenen kertaa
kaUiimpaa kuin emien. Tavaroita pi­letin
mukana ei kuletetacen^pää
kuin 6 kg. Muusta saa maksaa' ja
pirusti sittenkin., Yleensä rkun.ja
matkatavara».kisietus maksaa lamtUf
vasti enemmän'kuin matkapilettl
Junaa odotelleilsammemeninufie T^
y:n ravintolaan syömään; P»[vällinew
oU kyUä hyvä ja annokset runsaita^
mmit paitsi l e i ^ S i f ö ei-bUutkuii^
pari pientä palaa. Vbita ei liiträo^
lut kuin nimeksi, eikä sokäria ollut
sen enempää.- IMutta muuten ruoka
oli maukasta ja hyvin valmistettua-ja
<äx sitä riit^ään astL Kun ver4
tailimme sen hiiiiaa Amerikan raha»
pa, ei se maksanut kuin noin 8c sil­loisen
kiirssih mukaan (jouluk. 16 p
1020). Siis meUän' silmistämme hal-i
vempia. Mutta ottaen huomioon' tä-j
kSläisct hinnat ja^ työpalkat, on se
MsaMimBo jfiiä Irallis km meille
ba^a.
Mskittakoon vielä yks! kuvaava
ta^us mainitassa ravintolassa. Mat­kassamme
oli noin 9:n. vuotias tyttö.
Hän oli m a ^ vaivoista ylen rasit­tunut
ja väsynyt Tilattuamme hä-neEs
psästb, kohvia y. m. mitä itsel-
Imaa^ ja niiden tultua pöyt^n i l ­moitti
h ^ ei voivansa &yö(E'mitään.
Olipa sUnä sanomalehtipoika taijoil-
Ien Työmi^tö, Kurikkaa ja S. S. De-ihbkr.
ka&paksl' Sanoimme lSn§lle
pikku toverittaremme devan sairaan,
että ei voi syödä tilaamaansa annos­ta,^
vaan jos bäntä haluttaa niin saa
ottaa sen. Ja minä petaan elämäni et
tä en ole iloisempaa ilmettä kenen­k
ä äimissä koskaan i&hnyt kum
b^ien sillä hetkellä. Nöyrä ja katol­linen
kumarrus, aivan sy^men
siämmästä lähtevä iditos, että tar-jotGmen,
meni viereiseen, pöytään ja
— uskokaa minua — harvoin näkee
kenenkään syövän {aremmalla ruoka
halulla kuin mainittu poikanen sil­loin
söL JolrtopäätÖksemrae: Ei ole
Suomen työläislapsilla vieläkään tar­peeksi
leipää.
Elmtarpeet ja työpalkat.
Yleisestä tUasteesta voin antaa ta­lon
asti tekemäini havaintojen perus
tedla seuraavan kuvauksen. Hinnat
ovat olleet äärettömän korkealla. V i i ­me
päiviiä on kyllä osittain vaate ja
ruokatavarain hintoja jonkun verran
lisiskettöjioUen lasku kuitenkin enem­pi
tUaj^istä ja taikotuksellista. Sen
nojalla nählöäs saadaan •sjfy palkko­jen
laskemiseen, ja tiettyöhön se bn,
että ktm palkkoja lasketaan, tehdälin
se mahdollisimman perusteellisesti; ja
mitä hyötyä silloin on elinkustannus­ten
kintain laskemisesta työläisiSe.
Itseasiassa dintaso vaan alenee. Hel-sin^
ssä, mahdollisesti muualtakin, on
ostava yleisö tehnyt ostolakon, eivät
osta enää muuta kuin sitä mitä ilman
eivät voi tulla; toimeen, pakolttaak-een
kauppiaat aientamaan tavarainsa
hintoja. Mutta vaikka ne vielä ale-nisiVätkin,^
ei kaikki sittenkään voi
niitö- ostaa. Sillä työttömiä on hyvin
paljon joka puolella maata. Mikä on
bUut pitemnän, mikä lyiiyemmän a '
kaa. Mutta ottaen huomioon vallin­neet
hinnat ja työpalkat, hiin on­ko
silloih kellään työttömäksi joutu­neena
varaa ostaa, miföän hiukan a-lehnetuillakaan
hinnoilla? Ja kuiten
kinon porvarilehdiUä otsaa sanoa:
"Oikeat sanat oikealla ajalla". Että
työläiset ovat työssä ollessaan olleet
tuhlaavaisia, ostaneet. paQon ^ tdrpee-
(biita tavaraa ja syöneet herfciUlisem-
: pia aterioita kuin virfcoiniehct, eivät­kä
ole tulleet ajatelleeksikaan että
huonommatkin ajat ovat mahdollises­ti
tulossa,^ joidMi varalta oliai pitänyt
säästää. Ja nyt kun on työtön aika
kulkee niin nuoria kuin vanhojakin
työmiehiä pyytämässä seka ruokaa et­tä
rahaa. Sanoopa vielä että ei ke­nenkään
pitäisi niille antaa, ei aina;-
kaan'rahää, vaan käskeä heitä kääit-tymäan
köyhäinhoitohallituksen • puo-
• leen/ Se kyllä ottaa'onUka selvän
kuka on toddlisesti avun tarpeessa Ja
kuka bn - piilaaii joutumiseensa its-syyllinen".
"Hanka" lehti, tammik.
Canadan Dollarist a
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
40c lähetyksistä alle 930.00; 60c lähetyksistä $30.00-$4000
60c-lähetyksi8tä 940.00-$60.00; 7gc lähetyksistä 960.00-$IOO.ÖÖ.'YI;
9100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisäa.
Box 69,
VAPAUS,
Sudbury, Ont
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. A . T. Hill, 214 Adelaide
St. West. • • ••
sittain'järjestynyt työväki on helpom* niiden jäsöunäärä bn vidä kovin pie
joutumassa vallankum. idcselli-'. ni ja tolmintakuntoisuus heildco.. Sii-seeiikin
taisteduun kuin ammatillisesti • hen bn syynä, se, että Amerikan työ-
Jos teolUsuuksittain jär U ^ i on vielä verrattain alhaisella
jestyiniben pn tpdeUista eikä väin; luokkatietoisuus astedla ja että Ame-tebrlisnisesti
ulotteina, . niin silloin ;tikankapitalistiluokk3 on tehnyt kai­ken
voitavansa teoUisuusunionismin
vastustamiseksi; Siinä on kapitalisti-luokan
parhaana aseena olleet van­han-
ammattiunioiden johtajat, " k a -
kiin työv^ jouluii taisteluun, muut-'
tu se taistelu luohteelt hyvin, hdposti
^vallanku|noulcselliseksi siliä^
voi pysyä kovin kauan aihoastoian yh­den
teolisuusdeh puitteessa, vaan ton- pitalistiluokan työläisluutnant^t", ku-paa
se mukaansa.k^klä läKinimSt te- ten Daniel De Leon heitä nimitti,
otiisuudet. TeUöin oh työväestön san Nyt kuitenkm on "merkkejä olemas
gen helppo havaita se tosiasia,.ettei sa, jotka viittaavat teoUisuusunionis-heidän
asäansa voi täygin; "onnistua min voimaSkaseen t»]istymiseen läh"in
niinkauan kuiri bn olemassa porvaril-löien
valtio. Väkistenkin he joutuvat
yhteenottoihin porvanffisen valtion
valtaeUntcn kanssa, Tällöin voi-al.
kujaan mahdoU&esti Mppeavaatimuk-sinenkih
lakko flnratiuä vaUankumou-ufeelKsdcSi
^ " i t o val-lankiimoukelfisiiuden
kouluksi työ^-
ell^ yleensä ja eritoten sille osalle, jo-ka
oii joutunut j taiistelun etiirinta-maan.
.
Me havaitsemme'siis, etÄ teolli-suiiksittain
järjestynyt työväki jo yk­sistään
tebllisinisniubni
kin tähden joiitiru bdpömmin vallan-kuniottkselUseen
tustduun kuin am­matillisesti
^U:^stynyt työväki. Jo
senloii tähden bn "syytä inariulaidlla
sbsiali^Ua asettaa tSx^ teoUisuus-unionismi
etutilaUe ammattiuniohis-nismin
rinnalla.
Edellä jo sanottiin, että teolUgus-unionismi
Amerikat ei suinkaan ole
mi^n^uusi aaie. Matta kuiteiddn
ovat sen käytännölliset saavutukset
täöllä verrattain SähäiÄtöisio^
ota lukuun sitä iexrattain laajaa agi-tatsionia
mitä täällä on varsinKn vii-ndsen
vuosikytmneneii aikana tehty
teoUisuusum'onismin hjnraksi, niin voi
sanoa nnraten, että ollaan vielä aivan
alussa.
MeUlä on täällä kylE joitakin teoUi
mässä tulevaisuudessa. Vanhoissa
ammattinnioissakin on alkanut ilmetä
melkoisen laajaa kapuiällisuutta ja
lähin tulevaisuus panee ne (vanhat
ammattiuniot) sellaisen koettelemuk­sen
alaisdöi, josta ne eivät ehjin na­hoin
selviä.
Tällöin epäilemättä alkaa valtava
tieoUisuusunioihin järjestyminen. Osa
vanhoja teollisuusunioita voi muodos­tua
teollisuusliitoiksi, osa niistä ha­joaa
ja muodostun niiden tilalle uu-äa
teollisuusliittoja. Lopuksi näiden
tepliisuusliittojen yhtyminen I. W.
W:n suunnitelman mukaisesti on väit­tämiin
asia. Tämänlainen teolli-suuksittain
luja järjestyminen on vält-täipätöintä
ei ainoastaan lämän päi­vän
taistelujen tähden, vaan vielä
suuremmassa määrässä uuden yhteis-kunnan
rakentamisen vuoksi.
7\Meidän sosialistien keskuudessa on
näihin asti %ydytty pelkkään teolli-suusunioniamin
paremmuuden tunnus
tamiseen vanhaan ammattiunionis-miiQ
verraten. Nyt sellainen kanta
ei enää riitä, nyt täydytään ruveta
myös jotakin tekemään teoUisuusunio­nismin
hyväksi. Kohnannen Kansain
VäUsen aatteet vdvoittävat meitä. On
^tettävä menneiden muistoja) jouk­koon
ne Toisen Kansainvälisen aikai-
|-set sunkoput, joissa ei ollut mitään si-
25 p. Mutta eihän porvaieilta voi
muuta odottaakaan.
Kumouksellisen tjöräen vaino kiihtyy.
Poliittinen taivas on yhii vaan synk­kenemässä.
AJati lisääntyvä työttö-niyys
katkeroittaa työläisten mieliä.
Sitä kiihoittaa vielä ohrana alituisilla
vangitsemisillaan. Ja nyt, kun jou­kot
jatkuvasti jättävät S. S. demoxr.
puolueen liittyen Soii.alistiseen Työ­väen
Puolueeseen, niin siitä herrojen
porvareiden ja nöskelaisten demok-raattiemme
kiukku päivä päivältä y l ­tyy.
Onpa porvarillisissa lehdissä
herätetty.kysymys viime mainitun
puolueen laittomaksi julitamisesta ja
sen lakkauttamisesta. Suomen Työ-mifehen
kimppuun ovat porvarimme
iskeneet kjTisin hampain, aina S. Sos.
•dombkrätiaa myöten. Varsinkin sen
tammik. 2 3 päivän numerossa olleen.
kirjoituksen johdosta jossa vaaditaan
vielä vankiloissa olevien tovereidem-m
vapauttamista, Tuo kirjoitus
näyttää olleen katkerimpia paloja por
väreille mitä he ovat pitkiin aikoihin
saaneet purtavakseen. Ja siksi se
suuri melu. \ .
Kun nyt vielä ottaa huomioon etta
Venäjän -kanssa tehdyn rauhansopi­muksen
nojalla olisi kaikki vankeu­dessa
ftlevat punikit vapautettava,,
mutta off-tämä hallituksen taholta jää
nyt, ainakin toistaiseksi siDien e*-
on ainoastaan vanlcilojifen johtajir
pyydetty jonkunlasta tietoa niistä
navangeista jotka mainitun rau.ian-,
punuksen perusteella voihan v*pai'
taa, niin näyttää siltä että ei ne
läkään kaikki pääse vapaaksi.
Myöskään ei mainitun rauhan so
niuk'sen mukaan enää saisi nostaa t
sia kanteita punakapinaan osaaoti
neitä vastaan ja ne syytökset jotla
olivat nostettu ennen mainittua 5>
pimusta, oHsi sopimuksen mukaan h
mottava ja jätettävä sikseen. Jiutlä
niin ei oJe tehty. Päinva.^toin nävtäia
uusia nostettavan.
Kun nyt S. Työmies k a i k k i nuo pal-ja-
staa kaikessa alastomuude^ asi,
niin onko ihme että porvarit hio'a;
kynsiään sitä vastaan ?
Meille vasemmistolaisille näjtää
olevan raskaat ajat .etlessämme. SiE
jos porvarit saavat puolueemme ju­listettua
laittomaksi, seuraa siitä a-nomalehtiemme
.lakkauttaminen, joiii
ko vangitsemisia sen kaikkine seura­uksineen.
Mutta me emme peilaa.
Fää pystyssä ja toivorikkain mieiu
katselemme läpi lähimmän tulevaisiB
den kohti niitä aikoja jolloin päaomaj
valta on kukistettu ja työläiset hali
sevat maailmaa kommunististen pe-aatteiden,
mukaan. Eikä se aika ew
olekaan kaukana.
Vapauden tilaausmääräkatsaus
Viimeisen kahden viikon ajalla o-vat
Vapauden asiamiehet lähettäneet
uusia tilauksia 92 ja uudistuksia 35,
samalla ajalla entisiä tilauksia kat­kennut
25, joten tilaajamäärä on ko­honnut
67':llä. Tämäkään saavutus ei
ole huono, vaikkakaan ei niin hyvä
kuin edellisen kahden viikon ajaUa..
Parhaiten ovat toimineet viime a i ­koina
seuraavat asiamiehet: August
Koivisto, Thorhild, Alta. Väinö Leh­ti,
iSob, Ont., Emil Tiivis, Fort Wil­liam,
Ont.,;Ei Jouppi, Copper Cliff,
Ont, D. Aho, Port Arthpr, Ont., A.
Lampi, Millar. Ont., Rauha Grönberg,
Cobält, Ont, Kalle Peltonen, Toron­to,
Ont; Jacob Huhta, Wolfsidiii?,
Gnt., iMatti Riihimäki^ Creight
Mine, Ont., Isak Mäenpää, Mertai
asiamies.
Kuten edell^olevajjfa ; näkyy, vi
daan pienilläkin paikkalkunnilla t(
mia tehokkaasti.- Niinpä v p i e n i
kojen ajalla qnkin pienten paikkalc
tain asiamiehet toimineet monin TI
roin vilkkaammin kuin suurten. .
Kuolleista lätto\akktu liMad.
Kuuluisa saksalainen sotapiiälliUö,
kenraali Ludendorff valittaa t e oU
saan "Sotamuistfilraat vv. 1914-191S'
sitä seikkaa, että Saksa oli liittoutt-lisuusunipissa
työläiset
luokkana ja luokkataistelua v£
Silloin on kokonaan hassua puhua po-liitillisvastaisuu(
festa, ko.<ka kerM
luokkataistelu olemukseltaan on polu-tillista
taistelua, s. o., taistelua *
Syndikaiismin harjiakäsitykset
lä sangen surullisia muistoja. Esim.
Yhdysvaltain sosialfstipuolue vallotti
Vanhoja ammattiunibita ylitse puoli­toista
vuosikymmentä ja tuloksena o-h",
että vanhat ammattiuniot valiot-itivät
sen. Parhaana todisteena siitä _
On se, että puhuttelee ketä tahansa vallasta,
nykyään "sosialistipuoluee)! kannal­la"
olevaa henkilöä,, joka kuuluu jo- .
honkin vanhoilliseen ammattikunnalli-1 vät siis oleellisesti kuulu vallaito
sia piirteitä. Vallottaessaan vanhaa • mouks. teallisuusuniomille, teollijun»
ammattiuniota sosialismille, onkin | unionismi hyilkää syndikalistiset
ammattiumonismi sulattanut hänet it-|hakäsitykset Siten ovat tehneet
seensä. . i taloudelliset järjestöt, jotka ovat
Tämänlaista ei enää saa tapaMua.!f^|y"^«*,K^^^^
Kolmas Kansainvälinen varottaa .J^^^^^^^^^^^^^toor^- I.W. W-lntont
laantumasta vajihoillisiin aineksiin I "^'^"^^ Yhdysvalloissa riippuu hf
Heidän keskuudessaan^on oltava jai '''"'^''^ määrin st.tö, jmten se =i
toimittava, mutta ei heihin sulaan-L kyymykseen. Ja^ei
uuttava. Niiden, jotka vanhojen am- • " ^ J ' v a l l a n k u m o u k s e i lu
mattiunioiden keskuudessa työskente- teollisuustyöläfsten jiittoon, on se n
levät teoUisuusunionismin h Jyväksi, on
sangen tärkeää muistaa tämä seikka.
iBUttäunioita, ]6iteni t Big^r^lS. Siltä aatepohjalta lähtien van-
Unio ssMlmuQt&mIa multa^^&den te-jiiojen ajinnattiunioidten vallankumouk*
<äHsttasal8n teoUisuusnioHa", muttajs^UisQaddle vaUottamise«ta on meU-TeoUisuusuniomm
periaatteet Ame­rikassa
ovat ejo .melkoisen laajall
tunnetut I. W. \V. on sunä suhtees­sa
tehnyt naelkoisen hyvää agitatsio-nia.
Kuitenkin on mainittava, että
sen agitatsionim on sotkeutunijt vierai
takin käsitteitä. Poliitillisvastainen
kanta ei suinkaan ole mikään oleelli­nen
ominaisuus teollisuusunionismille,
pikemmin se on sille vieras katsomus.
Tulee muistaa, että teollisuusjärjes-töjen
laajat lakot sa^at tavallisesti
poliittisen luonteen. I. W. W:lläkin
on ollut runsaasti taisteluja, jotka o-vat
olleet poliittisia-luonteeltaan. Mut
ta sitä eivät syndikalismiin taipuvat
i . w. vvläiset hevillä tunusta, vaan kyl
läkin sdiaiset i.-w. vr-Iäiset, jotka
ovat toddla vaUarfcumouksellisia ja
uskaltavat ilman ennakkoluuloja asi­oita^
arvostella. PoliitiUisvastaisuus
onkin paremmin ammattiunionismille
kuuluva ominaisuus. Yhdysvalloissa
esim. bn ama vanha ammattium'oluut-nantti
eli pikemminldn kenraali, Sam
nettävä kaiken mahdollisuuden ko}
ta ja laajentua Yhdysvaltain
vaksi työväen taloudelliseksi jar^
töksi. '
Kuten jo sanottti, vahvat teollj--
järjestöt ovat tärkeitä
den yhteiskunnan luomisessa.
jällä näemme niiden tavattoman if
keyden tänäpäivänä. Ilman teolli J
järjestöjen apua, olisi Neuvosto
näjän'mahdoton seisoa. Mutts f
suus.Srjestoissään työläiset jär.'^ ^
vät tuotannon. Sentähden ovat -^^
lisuusjärjestöt pidettävä Ne/" ^
Venäjän tärkeimpinä orgaane'
pitäesM. yllä pioletariaatin dii '
ria. Ahtaat"ainmatiUiset puitte > ^•
Iäisten järjestöille eirät sovella ^
lä, misä työväestö luokkana t>
voitti
Sei
Gompers, koettanut pitää jÖ\&kojaan^
erossa itsenäisestä poUtiikasta. Teol-
Teollisuusunionismi on
alaa kaikkialla maailmassa.
rJoja sdvitellään ja ni'tti^käytä^^
sovellutetaan ei ainoastian
sa, vaan kaikkialla mi.t?ä vain oi'
massa teollisuutta. Sille kuulujj;
buddlisella alalla tulevaisuu-s. e
tomästi. —!R. P, •