Canadan uutiset, September 18, 1919

              CÄKÄBÄN OUTISET, piORT 'lUTHUR,, ÖNT., OTIIES; Torstaina, Syyslc. 38 p. 1919 I .1 NUMERO 38
CANADAN UUTISET
ainoa suomalainen sanomalehti Cana-!-
dassa, ilmestyy jokaisena''Torstaina^
Kustantaja '
yhc Otmada No\vs Publishing Co.
Erick J. Koitte, Lilikk^enhoitaja.-
J. H. Hirvi, Toimittaja. '
IlLAUSmNNAT: |
Oanarlaan:; $U.0O kdko Vuodelta,
? 1. fj O ? .]c u u kau cl o 1 ta, $ 1.2 5 ] p uo Ie 1 ta
vuotloUa, Gf; sontllil 3: kuukaudelta Ja
i55 senttiä kuukaudelta, i •
Yhdysvaltoihin ja .Suomcc,n: ?2,50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­dolta.
aiiMOITUSHINNAT .11 > s e n t t i ä pals^atuumalta kerran juj-
•a'atuna. Pitempiaikaisille i l m o i t u k s i l ­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
j a nimenmuuttoilraotukset 50:sent-r,
ia korta, $ 1.0 O l<olme kertaa.r Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, .i$3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlalii^-ilmol-lukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoltukset
91.50, m u i s t o v ä r s y l l ä $2.00. Syntymä-
Ilmoitukset $1.00.. Avioeroilmoituk-set
$2.00. ,
PiiyLäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-^ilmoiluksc^l y. m. 15.
s e n t t i ä •tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulfita ilmoi-tuksjista-
p c r i l u ä n lol .'^?enUiä r i v i l t ä.
: P t o n i m m ä n k i n ilmoitulcsen j^iiiita- on
50-peottiil. Postis.s\a tulevia ilmoituksia
oi liyvilksytiL vclaicMi tuntcmattohiilta.
P o l i i t t i i ^ e t . ilmoitukset $1.00 -tuu­malta.
1 •
notettx Ylidysvallat myyvät
nyt terästä eri osissa maailmaa
^^aljoii halvemmalla kuin Eng­lannin
tehtaat voivat tehdä. Täl­lä
seikalla on mitä kauimmaksi
ulottuva vaikutus. Häiriöt Eng-
] aiuii n hiili tuo tannossa^ niinikään
merkitsevät ' paljon. Englanti-varusti
hiiliascmia ympäri maa­pallon
verrat lomalle kauppalai­vastolleen,
ja monet sen laivoista
saattoivat edullisesti tuoda las­tinsa
Knglantiin kaukaisista
nutista vain senvuoksi, että ne
palausmatkallaan saivat ottaU;
liiililastiii vietäväksi. Nyt sano-taan,
että Ylidysvaltalaiset ulos-viejät
voivat myydä hiiliä alle
i^higiauniu . hintojen monissa,
maissa, ja ICnglaiinissa vaadittu
kaivosten valtion . omaisuudeksi
ottaiiiiiien ci lunltavastikaau tu­le
supistamaan sikäläisiä Iviilen-tuotaut
o-kustaunuksia;
K a i Ic k i l l i !<: li e el 1 e a| j ot u t k i r jee t, 11-
larilvsct ja. rahat ovat l ä h e t e t t ä v ät
o;5oitteclla:
CANADAN UXJTISKT,
Port Arth\ur,, Ont., Canada.
\\uja(llan Uutisista laiiiatti^essiv on
lähde luaUiKUiva.
. O.soilomunto.ksesla tulee ilmoittaa
.lphd;'U Iconttöriin s e k ä vanha e t t ä uusi
osoite, I 1
CANADAN U U T I S ET
(Thi' Canailu Ncvvs)
I h e only Finnvi-jh NevvspapcriIn. Can­ada;
l'ublished every Thursday 't)y
IViic Oaiunla NcNvs IMjbUsliing Oo.
E r i c k .7. Korte, Manager.
J . 1.1. J l i r v i . "iCditor. i
Da 11 y i \ e \vs B Id ff,, 1' o r t Arthur, : O n t.
V• ÄVNADÄNvUtJTISjETi^---y
.'B welcomed and r e a dm every ; Finnish
home.in the Dominion. It :s the only
(\ire/t advertising medium for those
manufacturei'.>i and merhants : who
•«leh to ercate and build a profitable
HU d per m a n e n t d e m an d. fo r t h ci i r p ro d-ucts
and mcrchandise by th'-^larffe and
eve r g.r o \v i n g F1 n n 1 .s li p o p ui at l o n r es i d -
.jng. In Canivda.. 1'lace ybur. trial ad-verti-
senieni and get rcsults. "
: Advertisingcrates 40c. per inch.
l'()liLical advs. ifl.OO per inch.
: Adv(:'r(.i.'^^cments must reach lour of-ficc>
^Vednesday noon to appear on_
Thu.rsday's issue.
.Subscription price in Canada' $2.00
per yoar. l'nited States and| other
countrii-s. $2.50 per yoar in advance.
Entcred as sccond da.^s ma il mat-
M>r, Doc. 1, 1 Dl 5, at tbo l'ost Oifice ai
tort Arthur, Ontario, Canada.' -
THE AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideais and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its l?v<;s and insplrc others to
respect and. obey thcm: To strive
unceasingly to qu'icken the 'public's
Gense of civic duty; In alt vvays to aid
in making this country greater and
better than we found it;
— Ivuollee vvaaiiAi uusproscntti, mi­käli
lieukivakiuitustilastoi.sta nä­kee,
oli V. :i!J18 :J2 profsenttia
suurempi ('auadassa ja Vhdys-
^•allois^a kuin edelliseuäi .vuouiui,
ja 14 i)roseuttia suiu\Miii)i ktiiji
viimeisen 20 vuoden kuoliutai)a-iisteij
vuotuinen keskiarvo. Hen­kivä
kimt usrahoja mak.s,ettiin
uäissji maissa viime vuomui noin
12;^ miljoonaa dollaria finemmän
kniii tavallisesti. Varsijnkin vä-
!iem[H\-ai'aisille veljeys- 'ja' sala­seuroille
oli vuosi ankara. Suu-i'in
.syy niiin tavattonuum k\io-levaisuuteeu
oli vuoden loinilla
i'aivoiuiut iiiFIuensa.
— iOriiiin lehden mukaan jul­kaistaan
^'lldysvalloisscl 320 ra­dikaalista
julkaisua. Niislii ovat
2-1:0 englanninkielisiä, joita luke­vat,
varsiiuiisel amcrikalaiset.
l^^nglanninkielislen radikaalisten
lehtien tilaaja niäiirä on noin
10,000,000. (Ukoniaisille kielillä
j)ainettujen radikaalisten lelitieu'
tjlajijamiiäriin arvioi lehti (i30,-
O00:ksi. nminilen että monet
niistä eivät nauti hallituksen
my()jitämi;i , postioikeuksia, kun
taas useilla englanninkielisillä
ra ci i k'a ai isil 1 a ; le h di.ll ii .. on postioi-.
keudet. Vierailla kielillä julkais­tujen
' ei-i*adikaalislen lehtien ti-laajamäärä
on yhteensä yli 8,-
000,000. Nämä tiedot julkaisee
lellii todistaakseen, (;ttä vieras-kiiOiset
lehdet eiviit ole kovin­kaan
suuria tekijöitä bolshevis­min
levittämis(^ssji. kun sitä vas­toin,
suin-i: i n ' o s e n t t i n i i s t ä a\'us-^
taa tehokkaasti Amerikan- isiin-iimallista
toimintaa.
-lokaiselh; asioita tuntevalle tä-mii
onkin selvä, ^'liii enemmiin
aletaan amerika Iäistenkin kes-kuudes.
sa huomata - vieraskielisten
lehtien vaikutus ulkomailta tul­leiden
siirtolaisten amerikalais-tuttamisessa.
-Jos nämä lehdet
]akk'autettaisiin, kuten on esitet­ty,
jiiisiväl: suuret joukot Yhdys-
111 a i n s i i 1' t o 1 a i s ia ; jok' s e e n k i i i
tietä-miiltömik'si aikansa ta f)a h tu­mista
ja aatevirtauksista, ja sel­laisten
keskuudessa l)olshevill;mi
parhaiten juurtuu ja liukaskie'^;
listen agitaatioiden kiihoituspu-heet
helpoimmin uskotaan. Vaik­ka
suomalaiset ovatkin radikaa­lisuudessaan
edellä mclk(3in kaik-
] V i a m ui t a, on y k si n m e i 11 ii k i n
suhdeluku sellainen, että maan
lakien ja ihanteiden polijalla toi­miva
sanomalehdistö' on aina ol­lut
lukumääräänsä nähden huo­mattavasti
runsaampi, ja punai­sen
lehdistiin loistoaika on ohi
ja bolshevistisen sanomalehdis­tön
kannatus vähenemässä mei-dä
n ki n k e sk un d essa m m e. Vi 11 a an
ja väkivaltaan perustuvien aat­teiden
mahdottoinufis ja turihiol-liset
seuraukset alkavat in ei Hä­kin
paljastua yhä useammalle. :
nialta se kiellettäisiinkin. Presi­dentti
AVdlson on asettunut sille
i annalle, että sellaisessa'tapauk­sessa
ei ^Canadalla olisi äänioike­utta.
Oanadalla olisi täydelli
licn äänioikeus ja äänestyksen
tiilds olisi Suur-Britannialle vas-i
ainen, mitä tulisi Canada siinä
t{?paiiksessfi t e k e m ä ä n J o s liit;^
\o määräisi sen lähettämään so­taväkeä
ulkomaille, tulisiko se
noudattamaan' sellaista määräys­tä?
Jos se niin tekisi, rikkoisi
se • omia perustuslakejaan, jotka
määräävät, että canadalaista so-iaväkeä
ei saa käyttää muuhun
tarkoittikseen kun Canadan puol-lustamisek.
si.
Eriis» toinen edustaja lausi\i,
ottfi Yhdysvallat ja Suur-Brita^
nia eivät näytä olevan taipuvai­sia
asevoimiaan vähentämään.
Yhdysvalloissa ehdotetaan ase-soimien
moninkertaista lisäämis-
I. Sinir-Pu'itania on lähettiinyi;
aaiiraali dellieoen tarkastusmat-t.
alle, jonka tarkoituksena on
kehoittf'ia alusmaita lisäämään
ei'ivoimiaan. "Kun tämä jalo
!'eri'a saai)uu Canadaan." lausui
edustaja, ''ehdottaisin että hä-j
lel I e : suu i'i m ma 11 a k olit elia isu n-della,
ilmoitettaisiin, että mitä
hänen Cänadassa käyntiinsii tu­lee,
oljsi hänen ollut vii.sainta o-dottiia
siksi kunnes Canadan
kan.sa.olisi häneltä neuvoa ])yy-l
ä n y t ."
Vastaisen suunnan edustajat
yleensä väittävät, että kansojen
liiton perustusl. kymmenennen
])yk'iiHln hy välvsyminen tuli.si
riistämiiän parlamentilta sen pe-
1'nsfuslaillisen määräämisvallan
maan: sola- ja raha-asioihiji iiiih-den.
Kysymyksestä koettaa
vastapnolne tiiällä, samoin kuin
Yhdy.svalloi.ssakin, saada itsel­leen
jonkun verran i)oliittista
piiäomaa.
lavalta — kaikki jotka vain voi­vat
kodin siteistä irtautua, rien­tävät
näihin yleisiin, tanssiaisiin,
puettuina huvipukuihin, jotka
New Yorkissa olisivat omiaan
saattamaan poliisit • asiaan se-kaatumaan.
^ V i i n i on ainoana
virvojtiisaineena näissä "huveis­sa,
jotka tavalli.<i;esti kestiivät
koko yön, poliisiviraston sää­döksistä-
huolimatta. ,Kun viime'
maaliskuun mellakkain aikana
ja taas silloin kun Saksan kan-'
sa vii-allisest i .suri rauhanehtojen
kovuutta poliisit määräsiviit y-leiset
tanssipaikat suljettaviksi,
muodostivat nämä tansftikiihkoi-set
yk.sityisiä klupeja' ja kieltäy­tyivät
suremasta. Silloinkin kun
veri viiMasi Berlinin kaduilla,
kuului Uerliiiin tanssi saleista
tanssimusiikin sävel ja haisten
kirkuva naniMi. .TIeille oli sa­nottu,
että Sak.sa on nyt va])aa,
ja. vaiiaus merkitsee heille mo-raalista
siteiden poistamista.
Hyvin kuvasi yhdstä ajatuskan-taa
se 18 vuotias tyttönen, joka
min n lie sei i t t i : ' Neljän vuoden
ajan olen ommellut: vaatteita so-taväelhi
'ja nähnyt nälkää —nyt
tahdon huvitella." Neljii vuot­ta
sitten oli hiin 14 vuotias tyt-tiinen
ja elämä oli liänelle juu­ri
allcanmssa. Nyt on se alka­nut,
vaan miten tullenee se lop-pu.
maan?"
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ja Sähköteitse on
Kieltolakitaistelu.
Raittiuslehti Pioneer esittää.
—: OMasko\vissa viime "viikolla
pitii mässään yleisessä kokouk­sessa
hyväksyivät Siunr-Britanii
an ammattiyhdistysten edusta­jat,
suurella äiinten enemmistöl-ä,'
kaivosmiesten johtajan Ko-bert
Smillien ' esittämän päätös­ehdotuksen,
joka vaatii hiilikai­voksien
kansallistuttamista. Tä­ten
tidevat Suur-Britanian liit­toutuneet^
ammattiyhdistykset
kannattamaan kaivosmiesten k^ai
vantojen kansallistuttamista koH
kevia vaatimuksia ja vaatimaan)
ettii hallituksen tulee hyväksyä
viime ke.säknulla hiili-Valtnn."^-
kunnalle ehdotetun euimmistö-esityksen
— n. k. Shankey esi­tyksen
— jonka mukaan kaivok­set
tulisivat valtion oinik.si ja
että tulevaii kieltolaki ääii'estyk-sen
ajalla tulisi jokaisen äänes­tys]
)aJ ka n ovella 'istua kaksi äi-liä.
niin että jokaisen ääijestä,jän^ ^ i , , , ^ , - i , ^ , ^ huisui,'"'eUä "vaikka
— Canadan paidamenthi istun­noissa
viime viikolla olivat rau­hanehdot
ja kansojen liiton pe­nis-
säännöt piiäasiallisesti kes-kustehui'.
alaisena. Samalla tuli­vat
keskustelun alaiseksi Cana­dan:
suh.de: emämaahan, ja sen a-seina
kansojen liitossa. Eräs e-täytyisi
mennä luHdän välistään.
Lehti sanoo: ''Ontarion äideille''
on tämän vaalin tulos erilioises-ta
merkityksestä. Näiden äitien
ei tarvitse puhua mitään. Yk.sin-omaan
heidän läsnäolollaan! olisi
'hyvä vaikutus. i\roni, joka 'muu­ten
voisi äänestää - kieltolakia
vastaan, joutuisi'ajattelemaan a-siaa
uudelleen ja- huomaamaan
sellaisen äänestyksen \ koituvan
suruksi ja mielikarvaudeksi äi­deille
maakunnassa."
II •
Vi'-'. '
— Y''hdysvalloissa liike- ja te-ollisuustilannetta
tutkimassa ol­leet-
brittiläiset liikemiehet lovat
tuoneet maan. tehtailijoille ja ul-komaakauppiaille
sangen huoles­tuttavia
tietoja. - Ennen sbtäa oli
Englannin terästuotteiden: lulos-vienti
sille sangen suuresta Imer-kityksestä
ja auttivat sitä i saa­maan!
jalansijaa ulkomaidGn
rmarkkinoilla. iNyt ilmoittavat
jtutkimusnjatkalla olleet, että
Englannin ylinr sija terästeolli­suudessa
on auttamattomasti
Canadan parlamentilla ei ' ollut­kaan
mitään tekemistä näiden
sääntöjen laatimisessa ja vaikka
se olikin aivan voimaton niitä
missään suhteessa muuttamaan,
ovat nämä säännöt kuitenkin si­tovia
Canadan suhteen. Ganä-dalle
oli inyönnetty jäsenyys
kansojen liitossa vain sentähden,
että se oli osa hrittiläistä: valta­kuntaa.
. "
Otaksukaamme, lausui han, et­tä
erimielisyyttä syntyisi Cana­dan
ja Yhdysvaltojen välillä,
mikä tulisi Canadan asema sil­loin
olemaan? Kangojen liiton
säännöt määräävät, e t t ä erimieli­syyden
syntyessä kahden. valta-^^
kunnan ivälillä, joista kumpikin
ovat liiton jäseniä, ei kumpikaan
näistä valloista saisi äänestää
silloin kun heidän asiansa - on
ratkaisun alaisena. Jos Canadal-la
olisi täydellinen jäsenyys kan­sojen
liitossa ja jos sillä olisi
niiden valvonnassa tulisi kaivos-michillä
olemaan tehokas mää-räiiniisvalta.
TIiilikaivoksiin näh­den
on ehdotus pääpiirteissään
saniakuin Yhdysvaltain rautatie-tyliläisten
veljesliiton lakimie­hen
.Plunbin tekemä ehdotus
Yhdysvaltain rautateiden kan-sallistuttamisesta.
Äänestyksen tulos osoittaa, et­tä
Englannin parlamentilla tulee
olemaan pulmallinen kysymys
ratkaistavanaan kun se kokoon­tuu
ensi lokakuulla. Ainmatti-unioiden
johtomiesten keskuu-:
dessa ilmenee erilaisia arveluja
siitä, millä tavoin hallittis tulee
asi;ni suhteen menettelemään.
Useat arveh^at, ' että pääminis­teri
ei tule myöptymään hiilikai­voksien
kansallistuttamiscen.Toi-'
set taas arvelevat, että hallituk­sen
täytyy lopultakin myöntyä^
sillä • kansan yleinen mielipide
on yleisten tuotantovälineiden
kansall istuttamiselle suosiollinen
j a voi se pakottaa hallituksen
myöntymään. Monet uskovat,
että Lloyd^ Georgen hallitus tu­lee
kukistumaan ja että yleis-vaalit
ovat odotettavissa. . -
Eräs huomattava juirre viina-
[)o.rvarien taistelussa kieltolakia
vastaan on se, että varsinkin nyt
vaalien edellä, koetetaan viinan
salakau})pa saada rehottamaan
niin ilmeisesti kuin suinkin. Vii­naa,
korivirojua ja muita väki­juomia
hankitaan kaikkia mah­dollisia
teitä, ja suuret vaalira-h
a s t o t .™ , AJtinamie.sten sanotaan
k ä y t t i i v ä u Ontarion kieltolaki-vastaisessa
taistelussa- näiden •
vaalien. aikana^ kymmenen mil­joonaa
i)itäneviit'' ainakin U-seis.
sa paikoin huolta' siPtä, että
viranoihaiset eivät lilaUki tuota
salakaiiplVui ahdistyiy.' ^1^'koi-tu."^
tällä ^on saadlf'" kieltolain
puolIusta;ja'fkfii uskbfetnksi, • että
n y k y i n e 11" '"'"ki e 1 tola kitrl anne • on
pah e nvpi'''-Ovu in a vonaiiieiit- ka pak­ka,
jasäat.taa heidätkin aänestä-miiii
11 -viinojen puolest^i.' 'Viina.
Iniehot ovat epätoivoisina. Toi­selta
i)uolen heillä on toivo .^uun-iiattomista
voitoi.sta, joita janoi­set
Amerikan puolelta, kieltolain
siellä voimassa ollessa tulisivat
stuiresti lisäämään, ja toiselta
puolen, pelko näiden entistä hou-kuttelevimpieii
toiveiden tyhjään
]\ryös m,y3']nmG pankki-osoitnksia (shekkejä) ,markoissa yllii-
Tnaiiiitmi kurssin jiilkecii ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä niatknstajie]i shekkejä dollareissa, joi^ix l^uomessn, lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kin-.ssin jiiIkeen.
' Liilietysknlut ralialiilietyksillc postin kantta on l^e. s u n i n i i l la
alle $20.00; sitä snnrenimilta summilta mitäiin ki|liija, ei ])erilii.
IJähct3^sknlut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta;
K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kantta, jos \siihkösano-maläln^
tystä ei erikoisesti p}'ydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja läheiiiijiin osoit­teilla
va]'nstettnina osoitteella:
F O R E I G N I)EPAR^r]\IENT
H A N C O C K , M I C H.
Perustettu vuonna 187-k Varat vii $:V)0(V)()0
Kirjoittakaa .suomeksi; meillä on kuusi snomaiaista liikkees­sämme.
•>'i. ' I t.
si>. teosta viinakau|)|)iasta on vai­kea
saada svv^hvn, sillä uskolliset
j v i m d i t eivät- todista häntä vas­taan.
Asiassa on vielä eräs huomioon
otettava kohta. Nykyinen kiel­tolaki
on sota-aikainen neuvosto­ni
äii r'ä y s ja vi in a in ie h e t \' iiii tii v ät
j a viranomisistakin monet usko­vat,
eli ainakin ovat uskovinaan,
ettei se ole loinsa n tahto.' Tästä-kili
voi osaksi johtua se- ettei sen
n o u d a tt a m i st a inn o k k a a'i a m i i L j a
kiinieämmin valvota. Alutta jos
kieltolaki tulee vahvistetuksi ää­nestyksessä
ensi kuun 20 päivä,
ei tällaiseen epäriiiniiseen ' eikä
yäitteihin ole enääjimitiiän syy­tä.
Saattaneekin . sen vuoksi o-dottaa.
että kieltolain voimaan­paneminen
tulee äänestyksen jäl­keen,
siinä tapauksessa, jos se
jää voitoiv puolelle, huomattavas-
— Kuvauksen sodanaikaisten
puutteiflen ja kärsimyksien vai­kutuksesta
kansan yleiseii mo­raalisen
tilan alentumiseen ja si-veyskäsitteiden
höllentymiseen,
kirjoittaa Charles Victor, ' Les-lies'
Magazinessa Berliuissä val­litsevasta
elämästä seuraavaa:
"Yleinen fanssikiihko on ny­kyään
vallalla Saksassa. Berli-nisöä
ovat' siiuret loistavasti ko-ristelluf
tanssisalit, Joissa yleisiä
tanssiaisia harooitetaan, jolta ^'il­ta,
täpötäjrnri^^
teli joita etiipäässa' nuörikä;
riippumatoin kansallinen asema, mutta myöskin :paljon vanhem-lisi
sillä tällaisessa tapai^ksessa pia mieshenkilöjä.'^ Tytöt* r - . teh-
Viinapohatoilla, jotka, tietäen
että kieltolakiäänestys tullaan
sodan lo])uttua toimittamaan, o-vat
koettaneet ])itää yllä sala-kaujypaa,
) saattaaksQpn kieltola­kia
huonoon huutoon ja näyt­tää
ksc(ni muka miten sitä ei voi­da
panna käytäntöön, ei ääne.s.-
tyksini jälkeen ole myöskään
syytä jatkaa tätä tointaan. Jos
lid nyt liäviävät, täytyy heidän
pitää liikettään menetettynä, ja
kun suurliikkeet heittävät taiste­lun,
.'niin ajanoloon saadaan kor-pirojun
laittajat kyllä aisoihin.
Pääasia nyt on vain se, että
ihmiset eivät anna itseään eksyt­tää,
vaan äänestävät suoraan ei
jokaiseen kysymykseen äänestys­lipussa
vetämällä ristin jokaisen
-kysymyl^fsen perään , no-sanan
alle.
raukeamise.sta, sillä jos kansan-j rif^eämmäksi ja tiukemmaksi,
iiiinestys nyt vah.vistaa kieltolain,
niin voi melkein sanoa, että. vii-napohatoilla
on tie ainaiseksi tu­kossa.
Siksi taistelevatkin he e-pätoivon
viminalhl; Siksi käyte-tiiän
kieltolain kumoamiseksi
kaikki mahdolliset keinot.
Entä sitte_, häviäisivätkö sala-k
i i p a k a t j a 1 a i n ri k k o m i n e n ' vii iia - •
puolueen voittaessa"? IMiettikäa
t ä t ä kysymystä tarkasti, ^ ja jo­kaisen
asian t.untevan j"a sitä
•tyynesti punninneen vastaus; on
luullaksemme jyrkästi kielteinen;
Kaupungeista se saattaisi hävitä,
sillä olisihan silloin tietysti joka^
kodissa .oikeus pitää tilkka pul­lossa
ja" tarjota vieraallekin, ja
loppuessa saat^aisiin lisää muuta­man
katuneliön päästä. J[uop-pous
rehottaisi kuitenkin pahem­min,
kuin se pahimmankaan sa-lakakoimisen
aikana tekee. Mut­ta
maaseuduilla, ~missä salaka-pakoiminen
tekee jo nytkin sel­laista
kirouksen kylyöäj ^uhaten
turmiolla yksin vielä kasvavien
nuortenkin moraalia ja ruumiin
terveyttä, ei salakapoiminen var­maankaan
nykyisestään'^ pieneni­si.
Päinvastoin lolisi' sitä silloin
jokseenkin mahdoton hävittää.
N y t k u n suureinpien viinapank-kojen
löytyminen jo itsessään o^i
tuollaista rikbllisutittk todistava,
on fcelppo, jos paikkakunnalla
'löytyy joitakaan,' jotka uskali-aasti
nousevat -viinan salakaup­paa
vastustamaan, se ehkäistä ja
kävittää tai -ainakin melkein mi­tättömiin
rajoittaa. Mutta miten
voidaan , se - silloin tehdä,' miten
kyetään .haali- tai' kouluhuoneis-
"?sa pidettyjen tanssiaisten' ja ke-
(jnujen ohella loiäena harjoitettua
Kielletty kirjallisuus ja
suomalaiset.
: Timmins Advanee kertoo seu­raavan
uutisen : V'Kun Porcupi-nen
kämpällä syytetyn suoma-lais-
amerikkalaisen Johan Tova-rin
juttu; tuli tuomari. Atkinso-^
nin> eteen hänen viimeisellä tääl­lä,
käynnillään, tunnusti syytetty
itsensä , syylliseksi, tekoaan tai
kantaansa juuri ollenkaan puol-lustämalta.
Hänellä ei ollut la-
Icimiestä, eikä sanonut sellaista
haluavansa. Hän nähtävästi kat­soi
asiaa siltä; kannalta, etitä hä­net
oli' saatu^ kiinni ja että oli
parhainta mitään puhumatta ot­taa
vastaan' seuraukset. Sarna-^
ten ovat menetelleet toisetkin I.
"W. W. agitaattorit joutuessaan
!^yiinakauppaa'-uvSstuStaWfftan>. jösj Canadan poliisien kynsiin. Toi-
;iriinoja itse kullakin"on' oikeus vvpärriinn .vvfalTnigffititsseemmiisseenn ttbbiimmiittttiivviä t
poliisi M. Allen seurauksena sii­tä
ettii kyliiiin levitettiin suuret
määrät kieli ettyii, lvii'jallisnutta.
Toivar vangittiin : -yrittäossäiin
ottaa •asemalta lakivastaisia leh­tiä
ja kirjasia. Kuulustelussa
tuli selville, ^että vangittu oli
,yksi toimivia virkailijoita erääs­sä
Yhdysvaltain 1. AV. AV.-liitoi,i
osastossa ja ()li tullut tänne niili-tävästi
levittääk.seen 1. \V, \V.
j a bolsheviki-kir.Jallisuutta., tiiäl­lä,
erittäinkin • ulkomaalaiseen
keskuudessa.. . .lonkunlaincn jiir-jestö
toimii ahkeraan liilliiis(>ssä
levitysty«)ssä, sillii useita Inkku.-
levityksiii .on. tapahtimut alueel­la,
hiljakkoin. Toivar ei kuiten-sia
laittoman järjestön tai sen
sialaittoman. jiirje-stiin tai sen
menette'lytapojen . ja tiirkoitiik-sen
suhteen. Hän on hiljaisen-luontainen
. suomalais-amerikalai-nen,
monissa suhteissa hyvin op­pinut,
o l l e n hänellä hyvä pinta^
puolinen lieto talousopissa. Tuo­ni
i t o s s aan . h ii n (M' k' a h (i e k s i ^' u o -.
(leksi . vankeuteen, kiiytti tuonui-ri
Atkinson lilaisuutta liuomaiit,-
taakseen että J<iihottajicn .ja ka-pinanyllyttäjien
ei aijota sallia
tulla tä n n o . ; aika a .vsaadakseen
hiiiriuitä ja le\0tt;oniuutta. Osa
Toivarin tänne tuomasta kirjal­lisuudesta
oli räikeän, kapinallis­ta
ja kaikki se oli kiellonalaista,
koska sen tarkoitus oli kiihottaa
tietämättömiii ja pppimattom'ia
perustuslakivastalsiin ja maalle
vahingolliseen toimintaan."
Puhuessamme äskettiiin Ame-rikassa
ilmestyvien vieraskielis­ten
lehtien lakkauttamisuhkas-ta,
viittasimme miten koko kan­sallisuutemme
täällä joutuu kär­simään'
muutaman tuollaisen ' y l -
tiöpään metkujeii vuoksi. Mitä
enemmän tällaisia vangitsemisia
tapahtuu,. sitä enemmän kohdis­tuu
epäluulo kaikesta lakivastai-sesta
toiminnasta suomalaisiin,
ja sitä tarkemman valvonnan ja
kiinteämpien rajoituksien alai;
seksi •tulee ka^ikki suomalaisten.
yhteispyrinnöUinen , toiminta.'
•Tältäkin kannalta katsoen luuli­si
jo punaisimpienkin karttavan
kaikkea lakivastaista toimintaja,.
sillä, heidän omakaan asemansa
ei sillä parane. Toisin ajattele­vat
taas saavat siitä moninker­taisen
mieliharmin. Ensiksikin
joutuvat hekin rikkoneiden kans
sa satnaan kansallisuuteen kuu­luvina
kantamaan ansaitsema­tonta
epäluuloa .toiskielisten ta­holta
ja kärsimään niistä seura-f
uksista, hankaluuksista ja 'rajoi­tuksista
jotka ovat olleet pu-naist?
en toiminnasta seurauksena.
Punaisten puolelta saavat" he
/taas kaikki riuo hankaluudet ,o-.
maksi
I i s i i se
n i i i i i.
syyksi-en. .\iiiahan M)sia-aim>
k.S('l o\-at s\:yu;ineef;
jotl\a eiviit heidiin ,jouk-k(
j(]!nsii.; k u u l u , . k a i k i s t a , o m i en
k o l t l o s i e n s a epiimieluisi.sta seu­r
a u k s i s t a .
~ PiK)lueeitomnus on sana, jo­ka
"ollenkaan eiole sieflettävii ja
kai k k ei n. v ii h i m m i n ; t a i s 11' i n ssa,
valon ja piiiiey<len. vapauden* ja
orjuuden välillii. Kaisot f a koon
vaiu: hereillJL • ja tuomittakoon,
mikä on valoa ja piim.^vtlii, vapa­utta
ja o]'jiintta.
--r- T;iysil;asvuisen eleianlin
sanota an voi va n kulei t aa Icol me
tonnia kuormaa, soliissiiän.
Käyttäkää
Minard's
Liniment
Espanjan
Lentsuun
».
Yskään
Kylmyy­teen
Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
REUMATISMI
Kivut jalois.sa ja käsien invelissäsekil
ylimalkaan koko ruumiissa, ovat kaikki
reumatismin tuntomerkkejä. —- Tämä
t^ti 6n yleinen kansalaistemme kes­kuudessa
täällä, johtuen ilmastosuli-leista
y. m.
Kun kipu kaivaa lihaksia ja muutluu
toisesta ruumiin osasta toiseen kutsu­taan
sitä kuume-rcumatismilcsi. Kun
taas kolotus ilmenee jäsenissä kutsu­taan
sitä kroonilliseksi reumatismiksi,
'ja kun tuntuu kovaa kivistävää kipua ja
5alat ajettuvat on se leiniä eli nk.kihUä.
Lukekaa mitii tämll mies sanoo:
Arvoisat Herrat: Kiitos klrjeestännö •
jonka sain vastaanottaa eilen, Jossa ky-
Bytte Josko olen saanut vastaanottaa no
lääkkeet jotka tilasin teiltä, niin nyt mai­nitsen
että olen saanut ne Ja myös naiit-tinut
ne teidän sääntöjenne mukaan . Nyt'
saan lausua teille tuhannet kiitokset tei­dän
erinomaisesta lääkkeestänne, sekä
rehellisyydestänne.» Lääkkeet oli niin hy­vät
Jotta el voi rahalla jparempla saada,
minä olen nyt aivan terve mies. En tiedä
nyt tällä kertaa tilata uusia lääkkeitä, '
Blllä en tarvitse, vaan kalkkia Jotka kär­sivät
Reumatismista keholtan tilaamaan
teidän kuuluisia hyviä lääkkeitänne.- .;
Piirsi Kunnioituksella, Victor Mäki.
i Erikoislääke No. 450 on erinomainea
lääke yllämainittuihin kipuihin. Kuu­kauden
hoitoon kuuluu" suuri pullo lää­kettä,
rasia pilleriä ja vindi-voide ulko­naisesti
vjDideltavaksi.
Tilatkaa lääkemääräys-^o. 450, lähe-
(tetään ''po_^tissa,; lähetyskulut suofltet-tuna
' hiönasta.,
—LlgnelUn Apteekki on suurin—»,
—suomal. apteekki Yhäysvallolasa—*
f. An LIONELL, ISup^rlOPA WlU