Canadan uutiset, June 5, 1924

              BIVU 6
Kaikkialta |
LADYSMITlk, B. C.
Toukok. 27 p.
X
Va.nhasta maasta saapuivat kulu­neen
viikon' ajalia tänne Ladys-mitliiin
herrat Werner Gullbaek
nen kevät. Karmarit ovat ahke­rasti
Jiyntäneet ja-kylväneetytoir'
vorikkain mielin odottaen mitä
aittaan saamme kun syksy tulee.
Orpo.
OANADAN ipUlUl^ET, POliT AllTHUH, OJST., OANAL>A, Toiötaina, Ke«äk. 5 p., 1924 NUMERO 23
VIEB AILUMATK ALLE
KOTIMAAHAN.
Canadan IJiitisten kirjeen^^^
taja Australiassa, Mi\ Adoll- We-
' Oravaii^ista ja Jussi Löfberg Y l i - gelius, on viime kuun alkupuolel-häraiistä.
Edellinen on vähän la matkustanut tervehdyskäyn-ihmeissään
'k\m hli|n ei osaa suo- nille omaistensa luokse' Ilelsin-mea
ollenkaan ja niissä piireissä, kiin, tullen matkalla viipymään
jossa hän seurustelee ei moni- _ puolisen vuotta ja sinä aikana
kaan osaa ruotsia. laajemmaltikin kiertämään Suo-
Vrr.Ukuume alkaa täällä jo o- inen eri seuduilla,
saksi saada kansaa valtoihinsa. Lehtemme puolesta toivotamme
^Ir. AVegeliukselle mitä onnistu-neinta
matkaa ja virkistävää pe-
Ostakaa pilettinne paikka­kunnalta.
Eri }!Uohiei^ten toimikunta-huo­neita
" j o näkyy olevan. Kokouk­siaan
jo ryhdytty pitämään vaan rilläoloa.
mitään repäisevää ei niissä tähän
mennessä ole tapahtunut.
Mr. Hawthorntwaite, joka vii-mois':!!
25 A'Uoden ajalla on use­amman
kerran ollut , työläifiten e-dustajana
Nanaimosta, B. C, par­lamentissa,
on taas arenalla. Täl­lä
kertaa on hän työläisten eh­dokkaana
Victoriasta. Viime
vaaleissa oli hän tässä Ladysmit-hin
piirissä palanneiden sotilas­ten
ehdokkaana, vaan joutui hä- l»int« k^^i" täälläkin,
viölle :\Ir. ^^anl. Guthrien tullessa I Ostakaa täältä. Silloin sääs-valitiVksi.
^ kaikki tarpeettomat menot
5:es Avenue suom. asutuksen Ja lisäätte Port Arthurin liikettä,
kohdalta on nykyään korjauksen 1 Jos suunnittelette matkaa van-alaisena.
Tähän asti on siinä li^an maahan, tai jos aiotte tuot­taa
ystäviänne vanhasta maasta,
voitte kaikki - sen yhteydessä o-l
e v i i t a s i a t ^ järjestää :C'anadian
Nattunal; rantatien: jasemaTagent-tien
Tälityksellii.; Ne pdustavat
in y Ös ; k a ikk i a höy rylai valin jo­ja
' l -V
Aikoessanne matkustaa jolle­kin
kaukaiselle seudulle tulisi
teidän ostaa pilettinne täkäläi­seltä
rautatieasetnalta. Jos me-netlo
sitä hakemaan muualta, ai­heutuu
-siitä turiiia kulunkeja, .ja
kuitenkin tävtvv teidän . maksaa
OSASTO
dcssakyiumenessä kolmessa talos- j le, jotka lähettävät kananniuuia
sa tehtiin korjauksia ja uudis- |kauppamarkkinoille. Jo« kanan-tukfsia
kuton uusien lattioiden • munat pestään^ pahenevat ne pal-laskemiseen,
uusien sisufituksien joa nopeammin kuin ne, jotka
sm
kärrytie ollutk n käytävien lin­joilla.
Toukok. 24 :ttä päivää ei täällä
muusta juh 1 aksi huomannutkuin
liehuvista lipuista. Ivansa oli va­eltanut
Nanaimoon. jossa, sitä vi­rallisesti
ja käytännöllisesti juh­littiin.
Ileinäk, 1 sp. juhlitaan
täällä.
V. J. Laaksonen.
CANDAR, ALTA.
Ruokamyrkytykset ja kannu-
'.:r•/ •ruQat.;.-.';,; • •••••i
r Entiset-käsiitykset yhdestä ja
toisesta ] asiasta osoittautuvat
kerta kerran perään olevan har-haanjohtavia.
Esimerkiksi kari'-
nuruokiin nähden on yleisesti
ollut vallalla se mielipide, että
niin pian kuin kannu on a vattu,
on sen sisältö tyhjennettävä toi­seen
astiaan, jos mielitään vält­tää
myrkytystä. Äskettäin on
tieteell i st en tu tkim u sten ka u tt a
saatu selville, että tämä ei pidä
paikkaansa, että ruoka ei isiyr-kyty
vai kk a se sei s ookin a vatus­sa
kannussa. . ^lyöskin. on saatu
selville, \ että ruoka myrkyty k^ek-s
i (p to m a in). on useink in hi m i-tetty
myrkytystä, .joka onkin
johtunut botulinus-nimisestäj, hy­vin
f •turmiollisesta ja vaikeasti
vältettävissä olevasta myrkystä.
Se on inaässa oleva a myrkkyä,
josta se kulkeutuu kasveihin.
Tutkimukset ovat osoittaneet
palköpapujen si.sältäyän hyvin
paljon tätii myrkkyä. ' Myöskin
muut \*ihahnekset ovat alttiit tä­män
myrkyn tartunnalle.
,~ Jos tämän myrkyn basilleja
pääsee kannuun ruoan mukana
kuolettamat töitia n a, ,.. kehittyy
myrkky siellä ja kasvaa ajan
kanssa niin suureksi, että sitä
n a u 11 i V a t 11 e n k i l ö t ••• sairastuvat,
riippuen sairauden vakavuus
henkiltin , vastustuskyvystä ja
nautitun; myrkyn; paijoudes.ta.
Suomalamen si.i.rt.o.la. isuus„ C« anv,a«- J^s . vihannek.s et p' estään huolelli-sesti
ennen kannut usta, voidaan
m y r ky n nui k a a n p ä ä syä vähentää.
laittamiseen^ uusien keittiökalusr
tojen hankkiliiisecn y. m. sellai­siin.
Satakolmekymmentä kah­deksan
i emäntää hankki koriste­puita
ja — pensaita talonsa ym­päristölle.
^
•Kaikki nämä kotikursseihin . o-feooattaneet
.oliv((t erityisesti in­nostuneita
työhönsä ja jatkoivat
opinnoitansa. vielä sen jälkeen,
kun neuvojat olivat poistuneet.
Tulokset näyttivät, että uhrattu
työ ja vaiva eivät olleet- menneet
hukka^u. Samanlaisia kursseja
sopisi toimeenpanna muuallakin,
sillä federalisenhajlituksen asia­miehet
ovat valmiit valtioiden
agen tt ien . k anssa ry hty mään yli-teistoimintaan
maanviljelyksen
eri aloilla.
daan huhtikuulla.
Suo m e n Konsulinvirasto M o n t -
realissa ilmoittaa, ettii kuluneen
huhtikuun aikana saapui Cana­da
an Suomesta kaikkiaan 916
henkilöä, joilta täysi-ikäisiä mie­hiä
oli 726. täysi-ikäis'ä naisia
165 ja lapsia alle 14. vuoden 25.
A m m a t ti n s a puolesta ja k au tn i -
vat nämä siirtolaiset seuraavasti:
.M a a n \' i 1 j e 1 >' s t y ö ^• ä e s t i •) ä 545,
sekat v i l l a i s i a 102, mekanikkoja
72, kauppa-alalla palvelevia 16,
: Kaunis on kevään ihanuus.
Lu on to y lp eil e e v ih r e ä llä. u r. d elbi
puvullaan. Linnut laulavat via­tonta
: lauluaan jLu(j)jansa kunni­aksi,
alutta sinä, i'hminen" 0-
.'letko muistanut sitä. jolta kaikki­nainen
hyvä anto tulee?. Kikö se
tulo ylhäältä,, valkkidcn Isältä.
[Miksi et 'häpeä, kun junmlat|o-]caivöstyömiehiä'l, naispa!velijoi-muudessasi
kerskaat, että ei Ju- ta-87, luokittamattomia 3'.), yh-malaa
ole? Luontokin ilmoittaa, | teensä 916.
että se varmasti on. Mutta kun i Eri maakuntiin Canadassa nial-synnin
tähden olet musta sisältii kusti yllämainituista siirtolaisis-ja
päältä, niin etsit rauhaa tun--ta .seuraavat määrät:
nollesi kieltämällä Jumalan, jon-| • Nova Seotiaan 9, Ne\v Bruns-ka
kasvoin edessä sinun kerra.i wiekiin 5. Quebeeiin 208, Onta-tiiytyy
paeta. Et |;illoin pilkkaa' j-ioon 597, Manitobaan 10, Sas-etkä
kiellä, vaan sinun täytyyvOt-:katehewaniin 2, Albertaan 15 ja
taa'se kuorma, nimittäin ijan-BritishColumbiaan 70. : ,
kalkkinen helvetin i.vaiva, jonka - .—--—
itse olet olemattomaksi kuvitel- .Muistutus,
lut ja kuitenkin sen itse päällesi Tsovarvas-Ludde tulee johtaja
sälytät. Vielä kovasti vartioit,' Sillenin konttor'iu ja pyytää lant
ettei .se vain jäisi sinidta pois. |tia. Sillen antaa hänelle viisi
Oi, siuä ihminen 1 Oilinkätähden j)enniä, lausuen:
sinä valheen uskoit ja vääryyteen . 'Kas siinä. Minun korvani o-suostuit,
suostuit uskomaan kans­saihmisten
vääriä selityksiä Ju-
-3nala.sta ja Lunasta jastasi. Minä
varmaan tiedän, i^tä se jää ihmi-seltä
tutkimatta, ja siinä meillä
on kylliksi että uskomme Pläneen.
joka on meidät luonut ja lunasta­nut
poikansa Kristuksen kautta.
Siispä sanon sinulle, epäuskon
lapsi, älä enää päätäsi vaivaa tur-liilla,
vaan seisahdu, pysähdy a-jattelemaan,
mitä sinun rauhaasi
sopii. . ,
Kylvö on melkein tehty tällä
kontrilla, vaikka tulikin myöhäi-
vat aina avoinna hädänalaituUe. ? 7
"Saattavat olla", virkkaa Lud-
(le, " mutta.-" en millo'nkaan ole
nähnyt niin pientä läpeä niin
suurissa korvissa."
Mutta 'botulinufi-myrkyn itiöt ei­vät
lähde perinpohjin pois pese-mälläkään.
Se kuolee vasta sit­ten,
kun sitä on kiehutettu 10
minuuttia 240 asteen. (Fahren-heitin)
kuumuudessa tai kuusi
tuntia 212 asteen kuumuudessa.
Vilianneksia keitettäessä on täs­sä
tapauksessa otettava tarkoin
liuomioou ilmasto; jos esim. kie­huttaminen
tapahtuu • .4,000 jal­kaa
merenpinnan yläpuolella, kie-
Iniu vesi 205 asteen kuumuudes­sa.
Happoa .sisältävät ainekset,ku­ten
tomaatit esimerkiksi, eivät
ole y h tä lei i tollis ia my rky n kehi­tykselle,
i Pavut, koornit ja spi-naatit
. kuuluvat ankarasti kei-tettäväiu!
joukkoon.-
Liiaksi ^huolellinen el tässä suh­teessa
voi olla milloinkaan.. Ja.
siksipä - ! keitettäköön kaikkia
kannuttuja vihanneksia vähin­täin
puoli tuntia, ennenkuin ojil­ta,
tarjotaan: syötäväksi.—(OPS)
Suu ja sorkkatauti.
Lauhkeasta ilmanala.staan, vil­javuudestaan
ja rikkaudestaan
tunnettu G a li f o rn ia n a 11 i o on
nyt saanut osakseen vitsauksen,
tarkoita m m e n a u t a el ii in t en s u u -
saavat olla luonnollisessa tilas­saan.
On tapahtunut, että osta­jat,
jotka ovat löytäneet tilaa­mistaan
munista pestyjä joukos­ta,
ovat kieltäytynyeet vastaan­ottamasta
lähetystä, taikka ovat
maksaneet paljoa alhaisemman
hinnan.
. Monilla maanviljelijöillä, joilla
on epäpuhtaat kanalat ja joiden
kananmunat siten saadaan ottaa
likaisina pesistiji, pesevät ne, jotta
näyttäisivät munat paremmilta.
Tänä keväänä on lähetetty tavat­tomat
määrät pestyjä munia
ka u pp a ma r k k i n o il l e, hu o m a u t ta a
maanviljelysdepartementtij joka
on asiaa erityisesti tutkinut. L i ­kaisista
munista ei voida saada
saijiaa hintaa kuin jyuhtaista,
mutta pestyistä munista saadaan
vielä alempi hinta, jopa kieltäy­dytään
niitä lainkaan ottamasta
vastaan.
Ainoastaan puhtaista, pesemät­tömistä
ensi luokan muni.sta voi­daan
saada hyvä, korkein mark­kinahinta.
Puhtaita munia saa­ja
sorkkatautia, joka Californi-j ^^^.^^ ainoastaan silloin, kun'ka-assa
on raivonnut viimeiset kol- nalat pidetään puhtaina, munat
me kuukautta, •^en seurauksena ^ ^^^..^...^ ^...^^j^^ji^^^^j ^^^^^^ p-.j.
siellä on jouduttu hävittämään.^^. pijetään kanat sisällä sa-yli
,50,000 kotieläintä .latai.stelun ^^.^^^^^ ^ ^ ^ ^ iltapäivään saak-taudin
leviämistä ! 1^*'^' kunnes ne ovat ehtineet mu­nia.
Parasta on aina lähettää
m a r k k' i n oi 11 e e h d o tt b m an p.u li t ai -
Ryhmä ylioppilaita seisoo yöl­lä
kadulla. Poliisin epäluulo he­rää.
" M i t ä .te oikein tässä tirkiste-lette?''
"Tähtiä", vastaavat j^lioppi-laat
kuorossa. .
**]\Iinkä ihmeen takia ette voi
niitä tarkastella päivällä?"
Kirj. Anna-Kaisa.
Tämä suositun. Amerikan snomalaisn
kynäilijän kirjoittama, liyvin hauska kirja
on ilmestynyt.
HINTA 75 SENTTIÄ.
Tilataan osotteella:
C A N A D A N U U T I S E T,
PORT ARTHUR, ONT.
Kanojen kasvatus farmilla ja
innostus siihen.
Charleston kauntissa South Ca­rolinan
vai tio.ssa myivät maanvil­jelijäin
iemännät vuonna 1923
kaikkiaan' 5,441 paunaa kananli­haa
ja 10,388 tusinaa munia.
Vuonna 1920 olivat vastaavat nu­merot
600 paunaa kananlihaa ja
1,000 tusinaa munia. Tämä ta^
vattoman suuri lisäännys kanan­hoidon
alalla johtui siitä, että
federalisen hallituksen edustajat
toimittivat yhteisesti jatkokurs­seja,
joissa seudun maanviljeli­jäin
vaimolle tehtiin, selkoa puh­taiden
rotukanojen merkitykses­tä
samoin kuin siitä tärkeydestä,
että kanat ja -niiden munat laji­tellaan.
Näiden kurssien kautta
saatiin seudun talonemäntiin har­vinainen
| innostuminen. Halli­tuksen
ja. valtion maanviljelys-neuvoja
ja erityisesti kanankas­vatuksen
[erikoistuntijat toimeen^
panivat kotinäytekursseja, joissa
yksityiskohtaisesti teijtiin selkOa
kanankasvatnksesta ja sen mer­kityksestä
lisätoimena maalla.
Näihin ikotikursseijiin otti osaa
138 talonemäntää. Niistä 70 pa-;
ranei kanakarjaansa sillä, että
ostivat i uu.sia rotukukkoja ja
iiuoria^ kananpoikia, joten tulok­set
alkoiA^at heti näyttäytyä,;
Samalla aikaa myivät nämä
kursseihin osaaottaneet naiset
2,368 dollarin arvosta voita ja
vihanneksia.* Näin saadut raha,i
jaettiin kjolmeen yhtä suureen ö
saan: yksi osa säästöille vastai­suuden;
varalle, toinen osa käyr
tettiin joko lasten vaattjeiden ös-
.^ tamiseen taikka kodin ruokava­rojen-
ostoon ja Jsolmasv osa! käy;^
tettiin kodin korjaamieeen. Kali­se
saataisiinkin pysähtymäiin ny­kyiseen
pisteeseensä, lasketaan
tqlevan maksamaan < noin $10,-
OÖO.OOO.
Suu- ja sorkkatauti on sorkka-ejäimissä
esiintyvä tarttuva tau-ti,
jo.ssa suun limakalvoon ihoon,
sorkkain ruunuun ja rakoon i l ­mestyy
rakkuloita, jotka suunii­niä
kai vossa pu h j et t u a a n. j ä tt ä v ii t
niljettymän jälelle ja ihossa kui­vuvat
ruvelle. Taudin itiimisai-ka
on 2—3 vuorokautta. Oireet
ovat lyhyesti selitettynä, keskin­kertainen
kuume, kuolanvuoto,
ruokahalun puute, rampaantumi-nen
j.n.e. Tcrveysasetukset y-leensä
kaikissa .sivistysmaassa c-dellyttävät,
että taudin ilmesty­misestä
on viipymättä ilmoitetta­va
asianomaisille terveysviran­omaisille.
Taudille alttiit ovat
kaikki sorkkaeläimet, mutta sai­rastuvat
siihen myös hevoset,
koirat, ki.s.sat ja>*.siipikarja. Ih­misiin,
etenkin L^psi^^, tarttuu
tauti usein maidon kautta.
Taudin aiheuttajana on niin
pieni organismi, että tiedemiehet
eivät ole vielä milloinkaan on­nistuneet
sitä eristämään tai nä-k
emä ä n si t ä m i k rosko o p illak a an.
]\ritään suojelusistutuskeinoa-kaan
sitä vastaan ei ole vielä
keksitty vaikka sitä on yritetty,
etenkin Europan maissa.' ,
Taudin tartunta-aine joutuu e-limifitöön
sekä ruoansulatuselin­ten
että ihohaavojen kautta, mut­ta
voi tartunta tapahtua hengin
tyselinten, utarien, peräsuolen ja
emättimen kautta. Tartunta ta­pahtuu
tavallise-sti suoraan eläi­mestä
toiseen, mutta yhtä hyvin
tahraantuneen rehun, lannan,
maidon, ajokalujen y. m. välityk­sellä.
Taudin aikana nmmiin eri
osiin lilmestyvissä .Takkuloissa
säilyy tartunta aine, mikä voi
saastuttaa maidon, syljen j.n.e.
Tartunta-aineen , elinvoimaisuus
on melkoisen heikko-, kuumuus,
kuivuusi auringonpaiste ja puh­distusaineet
tuhoavat ne verra­ten
lyhyessä ajassa.
Suu- ja sorkkatautiin sairastu­nut
eläin kyllä tavallisesti para­nee,
mutta ei tule vastustusky-kviseksi'
mutta taudinkohtausta
t a nm n ia. t u o r e i ta . j a ku n nol l is ia.
Sit e n sä i lyt e t ä ii n 11 y v ä n i m i, jo 1-
la on suuri merkitys kanankas­vatuksen
alalla, jos kanoja on
niin paljon, että munia riittää
myytäviksi. > hionet tekevät sen
vahingollisen erehdyksen, että
lähettiivät myyntiä. varten lika-sia
ja usein vanhentuneita ja pa­hentuneitakin
munia ajatellen,
että eihän.sillä ole väliä, antaa
kaupunkilaisten maksaa. Mutta
kaupunkilainen on tarkka muni­en
suhteen ja kieltäytyy, otta­masta
vastaan huonoja ja. epäil­täviä.
Itseänsä . hyödyttää jokainen
kanankasvattaja, kun myy aino­astaan
kunnollista tavaraa. Sil­loin
saa hän. aina myöskin par-
•haan käyvän hinnan mukaan suo­rituksen
tavarastaan.
Apilaji kasvatufeen^i^
suudet ja vaikeudet. /
.yäikein ky.symys ' Amerikan
niaahviljelijöillä nykyhetkellä oi;
se, miten saada apila ka.svam.aan
kunnollisesti, sillä apilahan on
ka r jankasyatusseudu illa tärkein
heinälaji. r Tähänasian piioleeh
on- hallituksen Äanvi^^
parttementti kiinnittänyt eri­koista
huomiota. Kun maasta
yhtämitaisen viljelyksen kautta
poistetaan sen kasvuvoimaa, hu­musta
ja ja kasviruokaa käy vai­keammaksi
saada puna-apila kas-
. va ma an j ä m enesty mä än ke d Oi k-
51; jatcityillä pelleili • Ellei ^t^
kysymystä ratkaista, tulee seu­rauksena
olemaan yhä huonontu­vat;
sadot kaikelle; sille viljalle­kin,
jota mailla yiljellään, sillä
apila;Tuörotelturia antaa/maalle
nutta kasvuvoimaa.
Apilan kasvatuksen itilee ta­pahtua
vuoroviljelyksenä/^^,^^^
mauttayat hallituksen erikoistun­tijat,
• :^ä,: nierkille^ : täytyy? aina
parina paikalliset olosuhteet, i l ­ma
j a sade m ä ärä. .: Apil an kylvä­miselle
tulee lainata suurempi
huomio kuin tähän saakka on
tehty, Tavallista on ollut, että]
kun apila kerran on kylvetty,
vastaani joten voi saada tartun-'.lijanyähän huomiota on lainattu
nau useammankin kerran. Tau- luennoille oraille ja taimille. Täy-din
kestäessä-eläin ei kykene kä^ tyy oppia tuntemaan paikallisen
yelemään eikä syömään, joten se tarpeen vaatimaa siemennystä-
Seuraavia kirjoja on nykyään saatavana Canadan
UntiBten kirjakaupasta:
(4
Uoai l*estamentti (Uii.gi suomennos) 7ö
(vanhd " ) 65
Herran Tulen Kantaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .$2.00
Biblia (Pienempiä) 1.75
(Keskikokoa) 2.00
(Jsoja) 2.50
UHisi Postilla (Laestadiuksen) 3.50
Pyhä Kaipun j 75
Kansallista Itsetutkistelua 1 1.85
Minkä Mitäkin Italiasta 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta ]^25
Tiellä 2.00
Mitä on kuolema ^ j 75
Pyhäkoulun laulukirja (nuoteilla) .! L 3.50
Martti Luther 2.OO
Amerikan Suomalaisten Historia . . . . . . . . . 1 . 7 5
Finn in America . . . . . . . , . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . .50
Tarinoita Amerikan Suomalaisista 25
Kaivannosta hautaan 1.25
Pienestä pappilasta '...^ i.2r,
Ei sitä voi koskaan tietäni 1.50
Paimen ja lampaat ^ 1.25
Munkkikammio ' §5
Sianhoito oppikirja . . . . . . . . . . . , . . . . . . . ; . . . .75
Kapinoitsija 1.50
Michiganin Kuparialue ja suomalaiset s i i r t o l . . . . . . . 1.00
•^'^?ogia 2.00
Miksi tahdon olla suomalainen 85
Englantilais-Suomalainen Sanakirja (Arminen).... 3.50
3.25
2J»5
.35
.75
.35 m
.35
: .40
.50
Suomalais-Englantilainen Sanakirja
Sanakirja (Rekonen)
Katekismus
Raamatun historia
Pyhäkoulun laulukirja
Eläinten; lääkäri . . . . . . . . . . . . '.
English-Finnish St. Luke
Punanen kardinaali . . . . . . . . . . . . ..
Elämää ikuisessa yössä . . . . . . . . . . . .
• • • * • »
• • • .• t • •
• • • • • • •
.25
.85
2.00
2.00
2.00
Muuan katuvallan kumous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10
Suoaien Perustuslaki ja Hallitusmuoto
Kaukomieli . . . . . . . . ..
That Printer of Udeirs
Undying Fire
The Sampo . . . . . . . . ..
Life and Ileroic Deeds of R o o s e v e l t . . . . . . . . . . . . . . . 2.00
Finland and the Finns 3.00
Sionin Kannel l.OO
Virsikirja, virret aino'astaan . . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . .75
Virsikirja . ** " 50
Onni Kalpa, kirj. J. Ilemmer $1.75
Kalevalan Avain, kovissa kansjssa 3.50
Rauhan Sointuja, nuottien kanssa 2.50
Koraalikirja, virsikirja 2.00
CoUiers New Photographic Ilist. of the World War 3.00
Opiksi ikä eletty 50
Virsikirja, evankeliumin kanssa 1.25
PALUU, kirj. Uuno Hirvonen ' $1.75
TIEN RISTEYKSESSÄ, kirj. Uono Hirvonen $1.00
KIVIRAMNAN PIENiTHiA, kirj. K. Kasiin $1.00
Tilaukset ja rahat lähetetään osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ontario, Canada.
luonnoUiseti laihtuu ja maidon-anti
vähenee huomattavasti. ^lai-tolehmillä,
etenkin jos ne sattu­vat
saamaan - tartunnan useam­man
kuin yhden-l^errart maidon
herunta ei sen jälkeen enää mil­loinkaan
palaa entiselleen, alut­ta
tämän lisäksi taudin tartun­nan
leviämisen-' vaara on niin
fiuuri, että ei ole, vielä nykyään
muuta keinoa kuin kaikkien sai­rastuneiden
ja tartunnalle alttii­na
olleitten eläimien 'hävittämi­nen
iUiin nopeasti kuin mahdol­lista.
'
Kananxnimia ei saa pestä, jos
ne ovat likasta.
Jos kananmunat ovat likasia,
p\ pidä' niitä, .pestä, 'thnoniaultaa
maanyiljelysdepartementti Yh­dysvalloissa
niille ^maanviljeliöil-tr
<
pa, ottaa huomioon maan laatu
ja muut seikat, jotka ovat oleelli­sia
apilan menestymiselle ja sie­mennyksen
hyville tuloksille.
Apila kaipaa kalkkia, fosforia
ja potaskaa. Jos maassa ei näi­tä
aineita ole.^ riittävästi, tulee
niitä siihen hankkia ennenkuin
apilan siemennys toimitetaan. Sy­vään
kynnetty ja hyvin kuivattu
maa on on aina paras sillä huo­nosti
kuivatulla maalla puna-api­la
61 ota menestyäkseen. Huonos­ti
kuivatuille maille on paras kyl­vää
alsikeapilaa, sillä sen menes­tyminen
on varmempi sellaisilla-:
kin mailla, joilla pohjavesi ei ole
riittäyän hyvin poiskuivattu.
Kalkin ja muun lannoitusaineen
käyttäminen riippuu suuresti
paikallisista olosuhteista. Samal­la
seudulla ja samaUa maatilalla ment of Agriculture,^^
voi maanlaatu suuresti muuttua,
joten jokaisen viljelijän täytyy
itse ratkaista minkälaista menet­telytapaa
kukin eri ala kaipaa.
Kokeilut mitä mikin eri ala maa­ta
kaipaa, voidaan toimittaa i l ­man
suuria vaikeuksia.
Maauviljelysdepartementin toi­mesta
on ^juuri ilmestynyt kirja­nen,
jossa tehdään selkoa apilan
kasvatuksesta ja hoidosta. Siinä
myöskin 'selostellaan miten on
tutkittava maan laatu j a kunkin
eri alan vaatimukset lannoituk­seen
ja muuhun nähden. Tämä
pikkukirjanen tulisi jokaisen a-pilaa
viljelevän itselleen tilata,
sillä siinä esitettyjä ohjeita seu­raamalla
voi jokainen saada huo-matusti
paremmat tulokset hei-häviljelyksestään.
Kirjanen lä­hetetään
jokaiselle pyydettäessä
ilmaiseksi. On kirjoitettava 0-
soitteella: lUiiited States' Depart-ton,
D. C, ja pyydettävä kirjasta
Farmers Bulletin No. 1339, Red
Glover Culture.
EpäiOnnistui.
To'htori A. halusi saada vai­mokseen
johtaja B.n tyttären^
Siksi hlän johtajan kuukauden
kestäneen sairauden jälkeen lä­hetti
hänelle aivan pienen laSr
kun. *|Hiukan sen jälkeen pyysi
hän tämän tyttären kättä.
*' E i , en voi antaa tytärtäni teil­le,
tohtori."^
''Mutta miksi?"
** E i , tehän ette osaa laatia kun­nollista
laskuakaan."
— Haluatteko tehdä maailman
vähän paremmaksi ja onnellisem­maksi?
Aiota siitä pienestä maa­ilmasta
jossa asut. Tee oma ko­tisi
iloisemmaksi ja pyri sitten
vähitellen laajentamaan työsken­telyäsi
ulospäiit
\ -