Vapaus, July 16, 1921

              mW KAKSI VAPAUS LAUANTAINA
Can&dan cuomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-
.tyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PURO, J, W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnisli Work-ers
in Canada. Published in Sud
bnry, jOnt,, every Tuesday, TJiursday
and Saturday.
oikeuttaisi alennukseen^ palkoissa, työväestön «tujen katsomiseste kapi-
He seljtt£vut, että ennenkuin pälk-itelistein taholta, vaan siinä tähdä-
Advertising rates 50c per col.
inch. Minimum charge for single
{nsertion 7'5c. Discount on standing
Bdvertisement, The Vapaus is the
best advertising medium among the'
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
«— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
'~Kuolemanilmotukset $2.00 (mui8>
tovärsyistä fiOc kultakin lisäksi). ~
Kfhlaus» Ja aviol. ilmot. alin hinta;
$2.00, nimenmuutosilm. , (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-
Bista, joista ei ole sopimusta, tulee
nhan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: '
(Tanadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 Ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yköi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75. '
Tilauksia, joita ei seuraa raha^, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
koja alennetaan on saatava nao-raattavia
ale.i.-iukäia niljsfi v21ttämät-tömisjä
t3rpei:£2, njjtä työväestö tar-vits£
e'»'ku)uttaa tavallisten raokatar-peiden
olieila. TyZvlestZ selittää,
että alennettal-oon rMil raskaita ye-irojä,
"Jcita sekä suoranaisesti että
välillisesti lyaväenluokalta kannetaan
Alennettakoon asuntojen vuokria, jot
ka yhä vieläkin ovat huimaavat ja
ryhdyttäköön toimenpiteisiin joitten­kin
rajoituksien aikaansaamiseksi
pikkuyrittäjäin ja välikäsien huomat'
tavan kiskonnan lopettamiseksi. Ei­vät
saa työläiset kenkiään korjatitet-tua
ennen' sotaa vallinneella hinnalla.
Eivät myöskään parturit katkaise
miesten tukkaa ja ajele partaa ennen
sotaa vallinneella hinnalla. Eivät o-le
lääkärit ja monenmoiset muut a-lentaneet
taksaansa sellaiselle tasolle,
että voitaisiin palkkojen alennuksista
puhua, ei ainakaan siinä määrässä
kuin kapitalistien tarkoitus on. E-lintarpeiden
alentuminenkaan ei ole
hdomattava. Työläisiä on huomatta­va
osa sellaisia, jotka joutuvat pu-rasemaan
ravintoloissa ja ravintoloi­den
hinnat ovat miltei samana kiiin
kaikkien korkeimmillaan sodan ajal­la
ja jälkeen.
tään yksinS^ertaisesti mahdollisimman'
suuren liikevoiton saavuttamiseen
omistavalle luokalle. Europan vara-rikkoiset
roaaf eivät voi ostaa Cana-dalaisia
tuotteita samassa määrässä
kuin ennen ja kun kapitalistit eivät
saa tuotteitaan myydyksi n iHipaljoa
kuin he olivat tilaisuudessa valmista­maan,
on itsestään selvää, että ylii
jäämä pienenee. Tuo olisi saatava
korvattua laskemalla työläisten palk
koja ja siinä on kohta josta kenkä
kapitalisteja purijptaa. Ei se teolli-suUs
pyörisi paremmin 'sittenkään
mutta työväestön palkoista saatai­siin
yliä*vojb' korvaamaan markkinoi
den puutteesta pienentynyt liikevoit­to.
Nykyinen- yksityisomistusoikeu-den
pohjalla lepäävä yhteiskuntajär­jestelmä
ei parane vaikka teollisuus
pyörisikin, eikä sen paikkailemiseen
kannata aikaa haaskata. Se on ker­ta
kaikkiaan mätä ja ainoastaan sen
perinpohjainen kukistaminen on
tuova helpotuksen ihmiskunnalle.
Tuo on seikka, jonka työväenjofita-
Jiön ja työväenluokan kokonaisuu
dessaan sietäisi ottaa tutkittavafc
seeii. Taloudelliset parannukset näyt
täkööt ne kuinka lupaavilta tahansa
nykyisessä kapitalistisessa järjestel-painavat
syyt vastustaa toimenpi­teitä
palkkojen alentamiseksi. Työ­väestö
antaa työväenjohtajille mää-
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St, Puhe­lin
1038. ^
Postiosote: Box 69, Sndbury, Ont.
. Jos ettemil)oin tahansa saa "vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne^ kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
pezBoonallisella nhnellä^
J.- V. KA^JASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office DÄ-
.g^rtment, Ottawa,' a9 second class
matter.
Työväenjohtajat ja Ca-nadan
kapitalistit
Canadan . kapitalistien ihailemat
maltilliset työväen johtajatkin ovat
alkaneet käydä itselleen kapialiätoil-le
vastenmielisiksi. Työnantajat ovat
alottsneet htrvedn porun, kun työ-vöenjohtojat
eivät tanuita työläisiä
•kttikcBHa Juuri holdän^etujcnsa mukai-
Tesii. Viimeisinä kuukausina käyjii
niäsä ollut työpäivän pidennys ja
palkkojen alennusyritys ei ole' kai­kessa*-
mennytJ}(tpita!j?tein viitoitta^
itnäa tietä. Työläiset kautta Canadan
ovat asettuneet vastakynteen työn-antajayhdistyksen
toimepjpiteittt vaso­taan,
eivätiipli19l0<-ni{n vain ruostuneet
vapae^toj§esi\~'öttämaan vastaan aV
lennirt&Ia palkoissaan. Työläiset 0-
vat käsittäneet, että; vielS ei ole' tuK koko Europa ja kun tämän lis. monet
lut aika palkkojen laskemiseen ja elin
Työläisillä näin ollen on täysin mässäävät vaan väliaikaisia ja me-nettäa
työväenluokka ne nimpian
kun työnantajat ovat tilaisuudessa
ne t i a i s in ottamaan,
kapitalistit Canadasöa kuten sa­nottu,
ovat nauttineet; siitä, että työ-väen
johtajat ovat rientäneet heidän
avukseen kriitillisillä hetkillä.^ Mi­ten
riemuisasti Canadan raha ja lii­kemiesten
äänitorvi cThe Financial
Post» johtavassa artikkelissaan kir­joittaa
j[ä kehuu entistä työväen joh­tajaa,
nykyistä senaattoria ja työmi­nisteriä,
siitä että hän tuli lausu­maan
muutamia pelastavia sanoja,
Jotka koituvat kapitalistien hyödjrk-si.
Kuten Jo aikaisemmin olemme
k^ftoneet, kehoitti hän työläisiä suos-turnaan
pjajkkojen alennukseen ilman
iakköja. Kapitalistit odottavat sa-malaista
pelastusta tointen työväenT
johtajajn taholta. Tom Moorekin,
vaikka ori kapitalistien kiltti ihailija,
heidän vaysinajnen Juhlavieraansa ei
ole vielä jjntariut ääntään palkkojen
alennuksen puolesta; mutta ei kai
Käh ole huonompi «ystäväämme» Rof
bertsonia. Joten pien kai saamme
kuulla hänen gamansuuntalsen lau­suntonsa.
» , -
räyksiä toimia mahdollisimman Voi
makkaasti käpitali^ien pyrkimyksiä
vastaan alentaa työläisten elintasoa.
Canadalaiset kapitalistit ovat oppi­neet
pitämään työväen johtajia tul
sunaan ja heidän välityksellään o
vat-voineet menetellä mielensä mu­kaan
rlistäessään työväenluok. Työ
väestö alkaa kuitenkin herätä Ja^ sa­noo
Johtajillee, että te olette meidän
määräystemme alaisia Ja on teidän
esiinnyttävSi- kapitalisteja vastaan
vaan siten kun itse työläiset teitä vel­voittavat.
,
Kapitalistit ovat hämm88tyn§iJI,
he eivät aavistaneet, että työväestö
alkaa lakkojen ,tai muitten toimenpi­teiden
avulla vastustamaan heidän
yrityksiään^ Kapitalistit hyökkäävät
työväenjobtajlen kimppuun Ja selitr
tävät että ne Johtavat työläisiä vää-rään.
" Työnantajain yhteinen sota-huuto
ön, että korkeat palkat oVat
syynä nykyisin vallitsevaan teollisuus
kriisiin. He eivät voi kilpailla mall-man
inarkklnollla,tuotteiden halpuu­dessa
muitten maitten kanssa^ siksi
että työläisten elintaso ja palkat ovat
korkeat. Seurauksena tästä on nyky­ään
suuri työttömyys. Työväenjohta
Jllle. he selittävät, että työväenluo­kalle
on selostettava nykyinen tilan­ne
siten, että Jos tyydytään pienem­piin
palkkoihin ja pitempään työpäi­vään
aikaa teollisuus laitosten sei­sahtuneet
pyörät uudelleen, pyöriä,
Jotka muussa tapauksessa 'täytyy
pitää seisauksissa. Kapitalistit ei­vät
Solosta mitä mahdollisuuksia
tuotteiden - myymiseen olisi silloin
tasonsa alentamiseen kapitalistien
määräämälle-fakollek. Ei ole autta-nut
sekään, että työnantajat ovatikai-kella
tarmollaan koettaneet selvittää
elinkustannusten alentuneen siinä
määrässä, ettii palkkoja voitaisiin las­kea,
Työväestö yksinkertaisesti se­littää,
että elinkustannukset eivät o-
Ie alentuneet siinä määrässä, että se
Mtafaiiirikyspylisen
iiistoriasta'
(Jatkoan:rooiK;64)
' Näin-ollen tuo ottamamme yksin­kertainen
esimerkki sisältää kalkki
ne ainekset mitä sisältyy tieteelli­seen
käsitteeseen «vallankumouksel­lisen
kansan diktatuuri» Ja myös kä­sitteeseen
tsotilas- Ja polllsldiktatuu-ri
». Tästä yksinkertaisesta esimerkis
tä, jonka saattaa ymmärtää jopa op­pinut
kadetti-professorikin, voimme
siirtyä mutkikkaampiin yhteiskunnat
Ilsen elämän Ilmiöihin.
Vallankumous, tämän sanan anta­massa,
välittömässä merkityksessä, on
yksinomaan kausi kansan elämässä,
jolloin abramoffien (•^olilslvallan-)
sankaritekojen Johdosta vuosisatojen
oluessa kertynyt kiukku 'puhkeaa
teoiksi, el sanoiksi, ja miljoonaisten
kansanjoukkojen teoiksi, eikä yksityis
ten henkilöitten. Kansa herää ja nou
^ee vapauttamaan itsensä abramof-felsta.
Kansa vapauttaa lukematto­mia
Venäjän Spiridonovoja abramof
feilta, käyttää väkivaltaa abramof fe-ja
kohtaan, ottaa vallan abramoffien
yli.. Se ei luonnollisesti käy niin yk­sinkertaisesti
Ja niin nopeasti kuin
tuossa esimerkissä, jonka yksinker-talstutlmme
herra professori Kise-wetterin
takia, — tämä kansan tais­telu
abramoffeja vastaan taistelu ah
taassa, välittömässä merkityksessä,
tämä abramoffien poistaminen kan-
• san seasta venyy kuukausia Ja vuosia
kestäväsi mllankumousryöpyksi».
Niin kutsuttu Venäjän suuren vallan
kumouksen todellinen sisältä on juu­r
i se, että kansa poisti abtäMoäeja
saastaan. Tämä poistamineni,Jos kat
selee sitä historiallisen luomisyöi-
, man metoodina, esiintyy niissä niuo-muut
maat ovat maksukyvyttömiä
3.0. eivät voi ostaa Canadan kapita­listien
tuotteita. Sitäpaitsi ovat
varastot edelleenkin tuotteita täyn-nänsä.
Joten teollisuuden vilkastumi­nen
ei, ei näytä niinkään lupaavalta, el
vielä sittenkään vaikka työläiset tyy­tyisivät
pienempiin palkkoihin Ja pi­tempiin
työpäiviin.
Mutta tässä ei nyt olekaan kysymys
Työläisnaisten osanotto
kansainväliseen nais­ten
konfierm
Moskovassa pidettävästä kommunis
tisten naisten kansainvälisestä konfe
renssista, kirjoittaa Parisin «Bulletin
Cominunistessa»- toveritar Ludmilla
Stal m.m. seuraavaa:
Viime vuonna; Moskovassa kolman
nen .intrenationalen toisen kongres­sin
yhteydessä pidetty kommunistis­ten
naisten kahsainyällnen [: enslminäl
nen konferenssi saattoi laskea vain
sen työn erislmälset perusteet, joka
sille kuuluu. Itse asiassa kommunis­tisten
naisten järjestö el ^laisinkaan
saavuttanut; sitä' laajuuttaan,, jonka
se on saavuttanut tämän ajankohdan
jälkeen. Useista mäistä sitä edustivat
vain pienet''ryhmät, joilla ei ollut
suurta vaikutusvaltaa. Siksi on ilmi-selvää,
että kaikissa pojiittisisto pao-lueista,
kommunistinen puolue on ai
njoa, josta naiset voivat saada vaka-
V33 jä ehdotonta apua-tai^lussansa
v^autumisensa puolesta. Naisliike
tulee kehittymään siis vain siinä mit­takaavassa,
jossa kommunistinen puo
lue itse seuraa taktiikkaansa.
Niin alkeellinen kuin onkin tämä
totuus,'eivät sitä ole vielä ymmärtä­neet
kalkki naiset. Lukuisat sisarem-me'
kulkevat vielä porvarillisen tai
oikeistososialistisen naisliikkeen ri­veissä,
sosialistien, jotka ovat Jääneet
tfciseen internatlonaleen. Tämä joh­tuu
ennenkaikkea siitä, että kansain
välinen, sihteeristö. Joka perustettiin
kommunistista propagandaa varten,
naisten keskuuteen, on voinut toimia
tosiasiallisesti vasta viime maraskuus
ta' lähtien, eikä sen toiminta, useitten
esteiden johdosta, ole voinut saada
kaikkea välttämätöntä tarmoa.'' Eräs
niistä esteistä, jotka ovat vilkastutta
heet: kansainvälistä toimintaamme,
on länsimaisten valtojen' pldentämä
Venäjän jä Saksan saarto^ joka on
tehnyt valkeaksi ja milteipä mahdot-tomaksi.
Toisen konferenssin aattona
ovat olosuhteet paljon edullisemmat.
Meillä on lännen pääaslalllmmls-sa
maissa kommunistisia puolueita
jotka ovat vahvasti Järjestyneitä. Ne
ovat Jo aloittaneet toimintansa nais­tenkin
keskuudessa. Uusia nälskuka-sia
on puhkeamassa. Intemationalen
valtava voima ön murtanut saarron
virittämän verhon Venäjän - ympäril
le ja äskettäin eri valtojen kanssa
solmitut rauhansopimtijcset mahdol­listuttavat
meidät päästä lähempään
yhteyteen Venäjän kanssa. Toiselta
puolen on Venäjällä ilmennyt eräitä
taloudellisia, ja yhteiskunnallisia kysy
rnyksiä. Jotka johtuvat sodasta, kal-ceesa
kipeydessään. Venäjän neuvos-tolaltosteri
kehittäminen ja vakaan­nuttaminen
vaatii nyt enemmän kuin
milloinkaan ennert koko kansalnvä-
Isen köyhälistön veljellistä apua ja
tämä täytyy naisten syvästi tajuta,
naistenj jotka ovat kapitalistisen riis-ännän
pääaslalllslmpia uhreja.
Kommunistisen propagandan tulok
set Idässä ovat roKkalseyia. Kaikki­alla
näniä kansat, jotka ovat köyity-neet
nykyaikaisten kapitalistisen riiä"-
ännän kärjistämän vuosisataisen or­juuden
alla, nostavat päätään Neuvos
«-Venäjää kohden, johon ne kilnnitr
tävät kaikki toivnsa. Ja tämä liike on
niin voimakas, että musulmanlnalset-kln.
Jotka niin kauan ovat saaneet
olla kaiken sosiaalisen elämän ulko­puolella,
ottav. osaa siihen sikäli kuin
;^än naisten, Moskovassa viime kuul-a
pidetyssä kongressissa ilmenee.
Kalkki nämä seikat antavat aiheen
toivoa, että kpramunististen naisten
Kansainvälinen toinen konferenssi,
joka, kuten tunnettua : , kokoontuu
: kloskovassai tulee olemaan runsas-ukulsampikuln
en&immäinen, että
sen työt tulevat olemaan tärkeämpiä
, a sen päätökset tehokkaampia ja yih
doin, että se tulee alottamaan pro­pagandassa
ja järjestämisessä toimi­van
hedelmällisen aikakauden kom-tulee
osaltaan laajasti auttaman kom
miinismin lopullista voittoa.
'; o;' ; , v •
dolssä, joitä-iiiö juurikaan kuvailim
me puhuessamme vallankumöuspyör-teestä,
nimittäin: kansan valtaa po­liittisen
vapauden, s.o. sellaisen va­pauden
jonka toteuttamista abramof
fit olivat estämässä; kansa muodos­taa
uuden, vallankumouksellisen ;iral
lan, vallan abramoffien yli, vallan
vanhan sortavan poliisilaitoksen yli;
känsä käyttää väkivaltaa abramof fe­ja
kohtaan voidakseen pidlättää, a-seista
riisua ja vaarattomiksi tehdä
nämä julmat: koiratj kaikki Abramof-fit,
Dumovot, Minivlt, Dubasovit ja
muut (Tsaarin kenraaleja. Jotka jul­masti
.kukistivat vallankumouksen v.
1905-6). Onko se hyvä, että kansa
käyttää sellaisia laittomia, Järjestä­mättömiä,
suunnittelemattomia tais-telutapoja
kuin vapauden valtaami­nen,
uuden, vallankumouksellisen vai
lan muodostaminen, jota el kukaan
ole tunnustanut, ja väkivallan käyt­täminen
kansan sortajia vastaan?
^yllä, se on erittäin hyvä asia. Se
Oli kansan vapaustaisitelun korkein
aste, Se on se suuri hetki, jolloin Ve
näjän parhaitten Vapaussutmnltelmat
muuttuvat teoiksi, Itse suulrten kan-sanjoiUkoiJen
teoiksi, ei sanktlrlllisten
yksilöitten.-"Se on aivan yhtä hyvä
asm kuin (esimerkissämme) se, että
väkijöukb vapfautti Spiridönovan Ab-rämoffln
kynsistä, yäkivalloih Tilstl
Abramof f ilta aseet ja teki hänet vaa
rattomäksi. .
Nytpä tulemmekin kadettien saläis
ten ajatusten Ja salaisen pelon keski-pisteeesen.
Kadetti on pikk\ipörva-rilliiien
ideoloogi siksi että hänellä
politiikassa, koko kansan vapauttami
sessa, vallankumouksessa on sama
kanta kuin pjkuporvarilla, joka esi­merkissämme
olisi estellji; väkijouk­koa
vapauttamasta SpiridonöVäa Ab
raniof fin .kynsistä, joka olisi .anta­nut
neuvon, että ei pidä rikkoalakia,
ei pidä pitaS kiirettä uhrin vapaueta-misella
teloittajan kynsistä, silla hän
toimi laillisen vallan himessä. Esi­merkissämme
tuollainen sivustaneu-voja
olisi tietysti huluun verrattava,
mutta kun tuollaisen pikkuporvarin
hulluuteen sovittaa koko yhteiskun­nalliseen
elämään, niin se ei ole, tois
tamme sen,''ollerikaan mikään yksi­löllinen
vika, vaan yhteiskunnallinen
ominaisuus, mikä johtuu päähän eh­kä
lujaan juurtuneista poroporvaril­lisen
oikiBustleteen kylvämistä en­nakkoluuloista.
Minkätähden herra Blank arvelee
olevan tarpeetonta todistaa sitä väi­tettään,
että «pyörteen» kaudella u-nohtul^
t karkki marxilaiset periaat­teet?
Seii tähden, että hän väärentää
marxilaisuuden brantanolaisuudek^,
siksi että hän el pidä marxilaisina sei
laisia <periaatwta» kuin vapauden vai
taaminen, kuin vaiiankumouksellisen
vallan muodostaminen, kuin väkival
lan käyttäminen kansan puolelta. Tä
mä kanta kuvastuu herra Blankin ko
ko kirjoituksesta, ^ikä xrain Blankin
vaan kaikkien Icadettien, kaikkien niit
ten vapaamieTlsen ja »dikaalisen lei
rin fcynäilijäin tekeleistä, jotka nyt
ylistelevät l>lehahövia siksi, että hän
on Tnieltynytlcadetteihin, läikkien ai
ria hemsteiniläisiin asti — herra Pro
kopovitshin, Kuskovan Jne. loppumat
torniin saakka.
TfifkastakaamYne miten tämä käsi­tyskanta
on syntynyt j a mlnkätäh-den
sen oti täytynyt syntyä.
Se syntyi välittömästi bemstelnl-läisestä
eli,"laajemmin, opportunisti­sesta
sosiäiidemökYatian käsityksestä
Länsi-Europässa. Ne tämän käsityk
sen virheet, Joita järjestelmällisesti
ja kautta koko linjan «puhdasoppi­set
» Länsl-Europassa" paljastivat, e-esiintyvät
nyt "vaivihkaa Venäjälle toi
sellaisena seoksena ja toisesta syystä,
Bemsteiniläiset hjTäksyivät Ja hy­väksyvät
marxilaisuuden pBiui senyä
Fenaatteelllsen Belvyy-suos
nadan työväen­liikkeessä
Dollarisbi
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVATs
lellistä Ja syvällistä |= ' '40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä s'<?n •
ä käytännöllistä er- S'lähetyksistä $40.00-$60.00; 75c lähetyksistä $60 on V v ! ^ ^ ' ^ ' ' :^
-*....;.*s.-U-. •..-.-i. SlO0.no 2.'5c. ioJf/iiKPlte nlfcntralfa co,?„U„ t:-M= 5100.00. ^ i ir
5
Ybteiskunnallissn vallankumouk­sen
perustehtävien "'ymmärtämiseksi
vaaditaan täydellistä Ja
aatteellista sekä _ ^
kaantumista opportunistisesta; lilk-]i ^l^O.OO 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisään'
l
Robert Willlamsin kysyessä. Leni-nlltä,
onko asiallista toimia eritylsisr
sä rauhanhommissa, yastasi tämä:
«Työskennelkööt ne, - jotka uskovat
rauhaan rauhan puolesta; ja työsken­nelkööt
ne, jotka uskovat kommUnis-mm
ja proletariaatin diktatuuriin, ka
pitalismin kukistamiseksi.»
ittömän vallankumouksellista puolta.
Pariamenttaarista taistelua he pitä­vät
pääasiallisena ja miltei ainoana
aistelumuotona - Joka' tekee tarpeet­tomiksi
: «väkivallan»,; «valtaukset» ja
«diktatuurin, eivätkä yhtenä monista
taistelutavoista, joka on käyttökelpoi
nen erittäinkin visseinä hlstöriallisi-na
kausina. Juuri tätä ältelän pikku
porvarillista väärennysä levittävät
nyt Venäjällä herrat Blankit ja muut
Plehanovin ylistäjät. Niirt vakavasti
on tämä väärennys heihin pesiinty-nyt
etteivät.he pidä edes tarpeelii-sena
todistaa >^tetlään, että muka
marxilaiset peiiaateet unohtuivat ^al
ankumouspySrteen aikana.'
Miksi täytyi tällaisen käsityskan-nan
syntyä? Siksi,; että se parhaiten
vastaa pik^porvatiston l&okkä-ase-maa
Ja etuja. «Puhdistetun» porva-rillisen
yhteiskunnan ihannoija "hy­väksyy
kaikki sosiafidemofclratian tais
telutavat |«itti j u i r i iiuttt j^^^^^^
aTikinnouk«elIinen kttUÄ kayttaa
pyörteen» aikana Ja Jöiten käyttämi-sen
hyväksyy ja sitä atftöia 'väUaiikifi"'''»*»^-
möukselllnen sosialidemokratia. Por-
Viariston etu vaatii, että proletariaat­ti
ottaa osaa taisteluun itsevaltiutte
vastaan, mutta että se ottaa osaa vain
siten ettei siitä kehity proletariaatin
ja talonpoikaiston yliherruutta, vain
siten ettei se kokonaan poista vanho­ja
itsevaltiaan ajan orjuutus^ ja po-liisivallan
elimiä. Porvaristo tahtoo
säilyttää nämä 'elimet heti kun se on
5^anut alistetuiksi nie oman välittö­män
kontrollinsa alaisiksi,—- ne o-vat
välttämättömiä sille proletariaat-tii
vastaan, jonka proletaarista tais­telua
näitten orgaanien täydellinen
Kävittaminen liian,suuresti helpoittai
si. Tässä syy miksi porvariston luok
kaedut vaativat sekä, yksinvaltaa et­tä
korkeinta pyöveliä, vaativat vallan
kumouksellisen kansan diktatuurin es
täraistä. Taistele itsevaltiutta vas-keestä,
olkoon se polittista eli talou­dellista
laadultaan, sillä erotessa
näistä kummäsyta hyvänsä, vasta sen
'jälkeen ryhdytään selittelemään, mi-
'tä yhteiskunnallinen vallankumous,
sen perusteltavat Jokaiselta sen kan
nattajalta vaatii. Canadan työväen
liike niin poliittinen kuin taloödelli
nenkin suurelta osastaan on opportu.
nistista. Poliittinen liike on refor­mistista
kokonaan ellei sillä ole vaU
lankumouksellinen , päämäärä ja ta-ioudelllsessa
liikkeessä on vallalla
täydellinen käsite, että Anierican Fe­deration
of Labor on alhoa ja autur
aaksl tekevä.. Totta kyllä, että suu­ret
joukot ..unioidensa ,^työn tarjoa,
mattomuudin ^ vuoksi oVat eronneet
tuosta järjestöstä, koska heidän am-mattialallaah
ei ole ollut työtä saar
'tavissa, on ikäänkuin itsestään selvä,
iettä he ovat vetäytynee syrjään tuon
uniön korkeiden maksujen suoritta,
misesta, siis Jättäneet unlonsa, joka
on heille ollut monellekir^"vuosikym­meniä
ainoa järjestö, johon ovat kat­soneet'velvollisuudekseen
kuulua, ja
juuri tästä seikasta onkin noiden uni-oiden
johtajat, alkaneet käyttämään
sanontaa työläisiä kohtaan, kuten e-slmerklksl
James Simpson, käyttämäs
sään puheenvuorossa eräässä yhdis­tyneiden
unioiden kokouksessa, joka
tunnetaan nimellä «Trades & Labor
Council. Hän^ (Simpson) sanoi «työ­läisten
pitäisi omata enempi taistelu­kuntoa,
sillä työläisten teistelukunto
on voimaa, jota, kapitalistit pelkää­vät
ja toimivat sen mukaisesti. Työ­läiset
ovat järjestyneet liian heikosti
ja nekin ovat liian välinpitämättö­miä.
Tällä sanalla välinpitämättö­mät
hän juuri tarkoitti sitä joukkoa,
joka el ole vähäinen, joka on Vetäy­tynyt
syrjään, mutta jos Simpson o-lisi
vaivautunut selittelemään syitä
miksi työläiset tulevat välinpitämät­tömiksi
järjestöjään kohtaan, jos hän
olisi selvittänyt nykyisen pulakauden
synnyttäneen sellaisen tilanteen, jo­ta
kapitalistit el pyrikkään lieventä­mään,
yaan yhä kärjistävät sitä Juuri
siksi, ettei he mailman imperialistit
näe ulospääsyä nykyisestä umpiku­jasta,
ja siksi kolmannen kansainvä-isen
toisen kongressin manifestissa
sanotaan tästä umpikujasta ulos johta
vasta tiestä seuraavasti: «Täytyy ju-istaa
mitättömiksi valtiovelat,, täy-
;yy saada vapautetuksi työ ja sen
tuottamat'.tulokset hirvittävästä ve­rosta
mailman porvariston hyväksi.
On välttämätöjntä saada kukistetuk­si
rahavalta. On välttämätöintä pois
taa' valtiolliset sulut, mitkä paloitte-
'evat mailmantaloutta. Ententeri Im­perialistien
korkein neuvosto tulee
vaihtaa mailman proletariaatin kor-ceimpaan
talousneuvostoon, ihmis­kunnan
kaikkien teloustarvevarasto-jen
keskitettyä käyttämistä • varten.
On välttämätöintä tuhota imperialis­mi,
jotta ihmiskunta voisi edelleen e-lää.
» Jos näin selitettäisi taloudelli-taan,
mutta älä koske vanhoihin valta
järjestöihin,' niitä tarvitsen minä —
puhelee porvaristo, proletariaatille.
Taistele «parlamentaarisesti», s.o. nils
sä rajoissa jotka ininä sinulle mää­rittelen
sovittuani yksinvallan kans­sa,
taistele järjestöjen avulla, •—
mutta ei kuitenkaan sellaisten kuin
yleiset lakkokomiteaty työläisten ja
sotilaitten edustajain neuvostot ym.
sellaiset, vaan semmoisten järjestöj.
avulla jotka tunnustavat ja järjestää
ja pääorjialie vaarattomiksi tekee la­ki,
minkä minä yksinvallan kanssa so
vittuani olen laatinut.
Tästä ymmärtää niiksi porvaristo
puhuu «pyörteen» kaudesta halvek­sivan
ylenkatseellisesti, kiukkuisesti
ja vijballa, mTötta Dnhasovien suojaa­man
pei^äStusMlisuTuäen ajasta lie-mulla,
innolla, pilclaiiiorvatin—ajat-tottfalla
taantumu^ksen ihailulla. Tä-mä
oh myös.kadettien ainainen ja
muutumaton ominaisuus; he pyrkivät
nojautumaan "kansaan, mutta "pelkää­vät
sen vallankumouksellista itsetoi-
|Boxfi9, Sudbuiy,(k|
=5 Tfoarior nAtovsesan uoe.t taa rahalähetyksiä vastaan tov. A' T ' H•"i"ll' -^i^^7v B J•E J*.|
UUSI H R J A SUORAAN SUOJUSTA
v> Meidän kirjakauppaamine on' juuri saapunut uusi irf,;, j
i-aan Suomesta ja tällä kerralla sellainen. Ksja: jollaista iln.i
noastaan harvoin. Kirjan nimi on: J°"aista ilmestyy c..
ja on sen farjottenut :suuria fc^^^^ saavuttanut kirjailii,
Konrad Lehtimäki. Kirjassa on neljä eri kertomusta: H u l B
väkirja, Turvapaika, Vallanknmo-uksellinen Ja Hävittäjä ^ 2
mukset,<)vatviimeisieh vuosien apta-'ja vallankumous aikoja b «
via.- ;Jokainen joka on kerrankaan ennen lukenut Lehtimäen ^
sen tietää että hänen vertaistaan kauhujeii kuvaajaa ei löydv ta
suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hän on etevä siinä itk^,
voi pukea sanoiksi sen mitä kansa Ja yksityiset ihmiset voivatT^
noastaan vaistomaisesti tuntea, ja mikä kuitnekin on aivan selvä,
jokaiselle kunhan on vain saanut lukea Lehtimäen esityksen
vaikain Lehtimäki onnistui kuvaukslsgaffn jö silloin kun aihee^eu
vät olleet niin suuremmoisla kuin nykyään, niin hänen viimeinen*
oksensa sentään vie voiton kaikista edellisistä. Uskomme siis että h
kainen tämän ilmötuksen lukija lähettää tilauksensa aivan heti. Aa
miehiämme myöskin kehotamme tätä kirjaa tilaamaan. Hinta 75c ^^^^^^^^^^^^^ Box6a SUDBURY,OE
7
slssa liikkeissä pulakaudesta kärsi­mään
joutuneille työiäisllle, niin he
eivät vetäytyisi ulos liikkeestään,
vaan ryhtyisivät toimintaan yllä sa­nottuun
muotoon, he huomaisivat en­sinnä
sen, että yksistään tuö taloudel
inen Järjestäytyminen el voi tuoda
lellle pelastusta tuosta kriisistä, jÖn
ka käsissä he viruvat nälkäkuolemas­sa,
ja toiseksi he huomaisivat^ että
vasta silloin työväenjärjestöt ovat
vaarallisia kapitalisteille kun he pel­käämättä
julistavat tuota kolman­nen
internationalen> lausuntoa pula-cauden
poistariiiseksi, miitta tuompa
jätti Simpson visusti selittämättä ja
jättää jokainen tuon liiton jäsen, ja
samoin sivuuttaa Independent La­bor
Party nuo vallankumöuskäsittel-tä
selventävät sanat; Ja koska ca-nadalaista
työväenliikettä .suurelta
osaltaan vielä kontrolleeraä nämä
caksi mainittua järjestöä, niin on se
kokonaan reformistista ja siten tosi^
valla^nkumouksellisuu^yielä lepää keh
dossa. Mutta lyhyessä ajassa voi­daan
se kyllä voiiriakkaämmaksi he­rättää,
sillä suuret joukot kärsivät
tiedon puutetta, jotka ovat^joutuneet
luomaamaan reformistisen liikkeen
aikaansaamattomuuden, juuri yallal-,
a olevan pulakauden johdosta. Tä­mä
maanvärsinainen työväenliikkeen
«piyörteen» kauteen on mitä suurim­massa
määrin luonteenomainen kuva
siitä kuinka mahdotonta poi^aristo
on käsittämään proletaarista liikettä,
cuinka porvaristo pelkää kiivaan ja
ratkaisevan taistelun edessä, kuinka
porvaristo vihaa kaikkia jyrkkiä, van
haa Järjestelmää pirstovia ilmauksia,
sanan välittömässä merkityksessä vai
ankumouksellisia; yhtelskunnallis-hl^
töriallisten-- kysymysten ratkaisUkel-leima
se kulkee ikäänk-uin perii xj !|
ulkomaalaisien työväenrjimien L? %
kuudessa, sillä eri, kansallisuud ti
yat jakautuneuia eri ryhmiin jabfj
telien kuluttavat aikansa, ja
teellinen kasvatustyö jää heiltä m
asiaksi, joten hekin ovat kulkeid
tielle,-jossa ei heillä ole selvää vala!
kumouksellista mielialaa. Suonii!i:.|
"set ja ukraahialaiset ovat kuitcjö
suuremmasti omaksuneet, _tai opp-j
neet ymmärtämään, että ilman ij5-
väenjoukkojen kumouksellista Ä |
alaa ei synny työväen mikään !&
mailmassä, eikä ilraaii sitä MetS
ikinä voida kukistaa kapltalim
Mu'tta suomalaisia työläisiäkin
jalle repiinässä on ollut vuosiisn
taloudelliset syndikalistit ja oppoiii
nistit, heidän vouhottelunsa miHois
minnekin, ovat jonkunverran haital­lisesti
aina vaikuttaneet'' suonaks-ten
keskuudessa tehtyyn vallankuB>
ukselli^een kasvatustyöhön, nyt piP;
haallaan Vitikainen koettaa lelit«s
avulla horjuttaa suomalaisten te
kuudessa käynnissä olevaa manfc
sen vallankumouksen kasvatnstySi.
(sillä on • otetta'va huomioon, ff»
kasvatustyö se on joka meillä kais­taa
kansallisuuteen nähden;
vasta kun voimme yhdistää ibfnö
maan varsinaisen väestön k a n ^
noja. Herra Blank paljasti, itsensä,
paljasti kerralla koko porvarillisen ty - - - , ,
peryytensä., Hän oli kuullut ja luke y^^simielisyys kysymyksessa a.
nut, että sosialidemokr«,Hf t«t,vöf sesta kumouksesta. Kumpaancn •
ta.
Jos katselemme sosialidemokrat^ ^
poikkeamista tavalliselta <norMi^ii,|
selte» tieltään niin me näemme e»
tosiasiallisesti eristää cvallanknnioE-pyörteen
» kausi paljon tiivnnpaal»
aatteeHisesti yhtenäisempää so
demokratian kuin «norniaaliset» » J ,
«Pyörre»-kauden taktiikka ei nos­tanut
kumpaakaan siipeä sosmtts^l
mokratiasta, vaan saattoi ne m
maksi sitä. Sen sijaan etta «jo
oltiin erimielisiä, saavutettm 51M
•ymmärrettävää myös on miksi por
Varisto pahemmin kuin tulta pelkää
«pyörteen» toistumusta, miksi se el
ole tietävinään 7vailankUmouksellisen
kriisin aiheista vaan koettaa salata
niitä, miksi se kansassa ylläpitää ja
levittelee perustuslaki-harhoja.
Olemme nyt täydellisesti selvittä­neet
miksi herra Blank ja hänenlai­sensa
Julistavat, että «pyörteen» kau
della unohdettiin kaikki marxilaiset
periaatteet ja käsitykset. Herra
Blank, samoinkuin kaikki pikkuporva
rit, tunnustaa marxilaisuuden vähen-nettyääa
siitä pojs vallankumouksel­lisen
puolen, — tiinustaa sosialide­mokraattiset
taistelutavat vähennet-tyään
niistä itse vallankumoukselli­set
ja välittömästi vallankumouksel­liset
taistelutavat. • O
Herra Blankin suhtaantumineh
sosialidemokraatit tekivät
«pyörteen» aikana «virheitä», ja
;hän riensi itseluottamuksella vetä-mään
johtopäätöksen ja vetoamatto-masti,
mutta perustelematta julista­maan,
fettä kaikki marxilaisuuden
j«periaateet» (joista hänellä ei ole kä
sitystäkään!) unohdettiin. Me huo­mautamme
näitten «virheitten» joh-dostai
önkohSn ollut sellaista aikaa
työväenliikkeen kehityksessä, sosia­lidemokratian
kehityksessä. Jolloin ei
olisi tehty mitään virheitä? Jollain
el olisi ensinkään poikettu, oike^le ei
ka vasemmalle? eiköhän Saksan sosia
lldemokratian parlamentaarisen tais-telukaaden
historia - - tuoa kauden
jona porvaiisto näyttää asettaneen
toiminnalle ähtaimmat TaJat mita mii
loinkaan maailmana, joitteii yli älä
astu! — täynäan tnöllalaa vir­heitä?
Jollei herra Blank olisi täy­dellinen
moukka sosialististen kysy-my^
en alalla niin hän helposti muis­taisi
sekä Myhlbergerin että Buhrin-gin
ja Dampfersubvenfioni-kysymyk-sen,
sekä «nuoret» että bemsteiniadin
ja paljon muutal' VMotta, her­ra
Blankin mielestä ei ole tarpeellista
tutkia sosialidemokratian todellista
kehitysk-ulkua, hänestä oh tärkeätä
vain proletaarisen .taisteluvoiman hai
yenfäminen ylistääkseen oman kädet
tipuolueensa tyhmää porvarillisuut-mään
lukeutuvat sosialidemobö-työskentelivät
työläisten e d u ^ :
neuvostoissa,: näissä kehitt^
män vallankumoukselli-sen vaito^
maperäislssä elimissä, f j ' ^ !.
na^: sotilaat ja talonpoja^n^
vostolhin, julkasivat jallanKi^;,
selllsia manifesteja yhdessä J ,
porvarillisten' yallanknmo^^ = :
•ten kanssa. Ennen v a l l a n ^^
esillä olleitten riitojen_ «Jf»' ^
lidaarisuus käytännöllisissä
slssä.. Vallankunu^usaa^^^^^ ^
jään eripuraisuuden,
väksymään taistelutakti^^P"^
duumakysyroyksen, «sen^ ^
kysymyksen ^^^^J^^^^^rX^
sialldemokratian.ja vall^^ jji^
lisen porvarillisen
rassa toiminnassa. ^gft
niniisessa lehdessä n ^ e n ^ ^^
dessä bolsfaevlikkien kanv
vat lakkoon ja kumonb^J^^^^
vat työväkeä iatkamaan^^^
si kunnes on vallan -^^^^
Vallankumoustilanne n o : ^ ^ . £,
edlle käytännöllisiä tunu.^^^^^
mielisyydetkoskiva. ^ ^ . ^ ^
tia.tepahtumia axT^'-—^^^^^^^^
«cNatshalo» (v. ^^^'l.^!^^^
lehti) piti työläisten j ^ ^ ^ ^ ^ ^^
vostoja vallanknmouk^elU-tän
tov
PE;
•. ,\
R.A-Kö
KY
Kö
. SU
Äll
i B(
irillilllli
Icen, SI
työväer
tekemä'
tne ty''
tämisek
ta niill
rajojen
iimaa'n
sen tyc
xilaisei:
maassa
iimätt(
marxih
tässä
joka c
tö? ke
fportnn'
että se
daan t
kainen
taisteli
kea tj
kautta
. SDUS t
nä, tn
vastav
ei
män
taa, 1
hyvin
salTisti
'mään
maan?
tuo k
gressi,
tä m
me V
tyneei
kaami
talon
Mutti
muist
on ta
lumo
vasta
voimj
ukser
sa, ]J
-f don
' esim.
On a
tarpe
dassa
parcr
teen,
Titys
että
sen
periä
hekir
ilma:
linno
1905
moni
nä a
letar
demc
Täini
<Xo^
talor
tunr
tä t
mok
me
listi!
kijia
S(
siasi
tää
tettj
eäm:
van!
valli
miel
ovat
vä j
mut
hutt
mau
näy
suu:
Tän
kan
va
na 1
sen,
tää
se(
• r "
Ä
koi
on
ne;
m
alk
vii'
<p=