Canadan uutiset, July 17, 1924

              •""CÄNAfiASi.fJiRSKSPT;'OPOBT jiBTHimi pNIEJiOANÄKÄV'Törstainäi-Heinäk". 17,' 192$ 3!fDlIERO--2g
OAHADAH UUTISET
euomalafnea eanomalehtl^Ganadasea,
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Newe Publishing Co.
TILAUeJHINNAT:
Ganadaan: $2.50 feolio vuofl«^tta.
U.BO puolelta vuodelta, 76c. 8 Iniu-
((audelta Ja 25 senttiä Iniukaudolta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen; $8.60
iloko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo-
^ t a . ^.j^
ILMblTUSHINNATr
€0 senttiä palstatuumalta berren |n<
lalstuna. Pitempiaikaisille llmoituksl»
(s»^ kohtuullinen alennus, > Haluiaantle*
, to- Ja \nimenmuuttoilmotnkset 76 sent
' tlä kerta. $2.00 kolme kertaa. Naima*
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kulme
sertaa. AiBioIiitto- Ja kihlaus-ilmoK
•nkset 60c palstatuumalta. Kuolonll-ffioituk^
t $2.60, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.60. Avloerolt
moitukset $2.00.
= Pöytäkirjat, tiliselvitykset; keräys,
luettelot, tuentoilmoitukaet y^ m. 80
senttiä tuumalto.
Uutisten Joukkoon aljotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Poatissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
EHalta.' \
Kaikki liikkeelle aijotut klrjoet, tl-teukset
Ja rahat ovat lähetettävät
Moitteella:
CANADAN UUTISET,
'ort Arthur, Ont, Canada
tä kiivaat tämäntapaiset niielen-liikutukset
ovat muutamissa päi­vissä
tai viikoissa vanhentaneet
ihmisiä moneni vuoden verran.
— Canadassa on jokaista 220
asukasta kohti yksi maili rauta­tietä,
asukaslukuun katsoeu e-nemmäö
Ikuin missään inimssa
maassa. Rautateiden yhH:ciriien
pituus on lähes 40,000 mailia.
Hallituksen hallussa ja kontrolr
lissa 22,600 mailia — Canadian
National rautatiet — muodosta­en
se suurimman valtion omista­man
rautatieverkon maailmassa.
— Canadan kauppa on viime
vuosina, maailmansodan aiheut
tami&ta jälkivaikutteista huoli­matta
kasvanut nopeampaa vauh­tia
kuin koskaan aikaisemmin.
Nyt se ostaa tavaroita 77:stä ja
myy omia tuotteitaan 100 maa­han.
Vuonna 1923 kiipesi sen u l ­komainen
kauppa 1,918,264,789
d o l l a r i i n , kohoton siten vuodessa
16 prosentilla.
000 dollaria, \M arvo; läs-.
ketaan lähes kahdeksi biljoonak­si,
tehtaiden (mukaan luettuna
koneisto, varastot y. m.) 1,972,-
OOOjOOO, sekä taloustarpeidcn,
vaatteiden, autojen j.n.e. 1,144,-
000,000 dollariksi,: Hallituksen
l u p a k i r j a l l a toimivien pankkien
metallirahat, j o t k a tämän yhtey­dessä
katsotaan yleisen omaisuu­den
joukkoon kuuluviksi, tekivät
202 miljoonaa ja Canadan kai­vokset
559,514,000 dollaria.
— Olympialaisissa ' kisoissa., jpa
muissa urheilukilpailuissa Suomi
on ansainnut enemmän tunnus­tusta
kuin sen koko edellyttää.
Suomalaisten ihmeellisellä me­nestyksellä
maansa asioiden hoi­dossa
lienee jotakin salaperäistä
yhteyttä heidän erinomaisen ky­kynsä
kanssa johtaa urlieilun a-l
a l l a . — K u n Suomi astuu näky­v
i i n itsenäisenä maana on sillä
ilmoitettavana ; jtärkcä-mmänkin
k i l p a i l u n alalla ennätys, joka,
v a i k k a ei olekaan maailman en­nätys,
on varmasti paljon suu­rempi
ennätys kuin mitä useim-r—
Canadan väkiluku, joka
vuoden 1921 sensukson imukaan
oli 8,788,483, arvioidaan nyky- mat maailman suurvallat voivat
näyttää. Se on saanut tasapai­noon
maansa tulot ja^^m^
Canadan Uutisista lainattaessa on
iihde ritalnlttava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa ^ , • ,
lehden konttoriin sekä vanha että uu- l Canadassa mm nopeasti paisii-
— Maailmansodan päättymi­sestä
lähtien on kullantuotanto
ään virallisesti 9,146,4j57i hengek­si.
Siitä tulee hiukan vähemmän.
Ikuin kolme henkeä neliömailille,
vastaavan määrän Yhdysvallois­sa
'ollessa 31 ja Yhdistyneessä
kuningaskunnassa (Englannissa,
Skotlannissa ja Irlannissa) koko­naista
379. Lisäys vuosikymme­nenä
1901-11 oli 34 prosenttia ja
1911-21 22 prosenttia. Kaupun­kien
j a maaseudun osalle jakau­tuu
väestö jokseenkin tasan, ol­len
vuonna 1921 kaupungeissa
4.348,948 ja maaseudulla 4,451,-
000. i
si osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
fhe Finnish Newspaper In Canada.
Ptibllshed eyery Thursday by
The Canada:New8 Publishing Co.
Erick J. Kortet Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily New8 Bldg.^ Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and readjin every Finnish
home in the Dominion. It is the only
Itrect advertislng medium for thoso
manufacturers and merchants who
xrlsh to create and build a profitabl©
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandlse by the large and
eyer grOfWing Finnish population resld-hig
in Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertislng rates 50c per InoU.
Polltlcal advs. $1.00. per Inctt.
Aövertisements miist reach our of-f!
o© Wedne8da7 ! noen to appear on
Thursday's issue.
Subscriptlon prlce In Canada $2.50
per year, United States and other
counlries^ $3.50 per year in advance.
Entered as second ciass mall mat
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
«>ort Arthur, Ontario, Canada.
T H E AilVIOF T H E CANADAN
\ UUTISET.
To help preserve the Ideala nnd
iacred traditlons of this, our adopted
tountpy, the Dominion of Canada: To
observe Its law8 and Insplre others to
'espect and obey them: To strlve
knceaslngly to quiGl<er the public'a
eanse of civic duty:, in all vvaya to aid
In niaking this country greater and
better than we found It.
— Kokemus osoittaa, että sit^
vähimmin uskotaan joka ilmai­see
koko totuuden. Ruge.
-— Neitseellisyys ilman viatto-m
u u t ta on m e i d ä n s \v i s t y n e c n a i -
kakautemme taideteoksia. Bar-barit,
jotka harjoittivat väkival­taa
valloittarais.saan kaupungeis­sa,
jättivät jälkeensä viatto­muutta
ilman neitseellisyyttä. .
— Äluhamettilaisissa maissa tai­taa
itsemurHä-olla melkein tun­tematon
ilmiö. Voisi ehkä ilman
muuta a t ^ s u a , että .se on yhtä
tuntcmatöii ilmiö 1 U t a h ' i s s a . Jo
yksi nainen tekee elämän suloi­seksi,
saatikka sitten n^onet. ,
: — Ihmiskunta tuntuu nykyään
dleva^n erikoisen altis j a herkkä
käskijoillk Se on ikäänkuin
ntnuttunut entistään naisellisem­maksi:
se huutaa oikeuksiaan,
tappelee, repii ja raatelee, ja
taipuu suloLsestli jos nousee mies
käskemään.
' - ^ K a i k k e i n .turmiollisin tapa,
j o t a niin monet kuitenkin har­rastavat,
on nimittäin se, että he
puuttuvan aj,an vuoksi.. suoritta­vat
vain hutiloiden työnsä aiko­en
jalestäpäin sen korjata. Tuol-k
i n e n tapa.' ^tia-m^lee " ihmisen
luonteen ja hävittää hänestä huo­lellisuuden
ja tarkkuuden.
— N i i n k u i n älykkäät miehet
tunnetaan siitä, että he ilmaise­vat
paJjon asioita vähin sanoin,
on typerillä sitävastoin lahja pu­hua
paljon sanomatta mitään. —-
L a Rochefoucauld, i i i '
Ei mikään tuhoa elämänvoi­maa
• n i i n suuresti kuim kiivas
viha, hurj^ luUlevaisuus tai k u u ­raa
kostonhimo.' Me voimme huo­mata,
miten näiden intohimojen
o*jat muuttuvat kuihtuneen, l a i ­han;
ja vanhan näköisiksi Ijo en-rienkujxv;
ip^^t keski-ikään ehti­neet.
GOn ^ m u n u t ! tapauktiai et-nut
ja saavuttanut niin .suuren
laajuuden, että kuUankaivaiiii-sen
vähitellen ennustetaan tule-
V an D o m i n i o ni n p ä ä t e o H i su u d e k-si.
Pohjois-Ontarion, erikoisesti
Porcupinen seudulla sijaitsevat
kaivokset edistyvätliämmästyt-iävällä
nopeudella. Muuan hy­vin
tunnettu kaivosalan erikois­t
u n t i j a laskee, että vuoden 192.5
loppuuri mennessä maakunnan
kvltaoorivarastoista, s. t. s. siitä
oorista, joka on näky vissä j a val­miina
kaivettavaksi, saadaan 100
tonnia puhdasta kultaa, arvol­taan
lähes 200 miljoonaa doUa.
ria l .
Porcupinen kaivokset tuotta­vat
melkein ka'ksi koi ma ttaosaa
tävstä. • suunnattomasta jpiäärästä.
Jälelläoleva yksi kolmasosa ja­kautuu
Larder Laken,: Matche-:
vv an in j a K i r k l a n d Laken; p i i r i en
osalle. Porcupinen seudulla tä­hän
mennessä päivänvaloon saa­tetut
.oorivarastot arvioidaan 85
miljoonaksi dollariksi j a saatta­vat
ne tällä hetkellä kohota jo
105. miljoonaan dollariin. K a i k ­kien
Pohjois-Ontarion kulta-alu­eiden
juokseva tuotanto on vuo^
sittaiu; 25 miljoonaa :dollaria,:kun
taasen ooria saadaan- ylös 50 m i l ­joonan
arvosta vuodessa cli lä­hes
yhden miljoonan dollarin ar­vosta
viikossa.
^Moottoriajoneuvojen val­mistus
Canadas.sa y l i t t i vuonna
192)? k a i k k i edelliset saavutukset
vohoten 147,52 kappaleeseen ja
97,369,814 dollariin, vastaten
101,007 kappaletta 1022 ja 94,-
114 vuonna 1920. Tuotanto kä­sitti
100,22.6 Imviantoa, hinta
$69.904,073, 19,222 kaupallista
autoa, hinta $8,941,011 sekä 21,-
750 chassis-vaunua, arvo $8,:-i78,-
299.
j a s e on aikanut maksaa velko­ja
nsa Y h dy s valloi Ile - — a i van k u -
ten maailmanvaltias Suur-Bri­tanniakin.
Muut maat, jotka ei­vät
ole niin kuuluisia urheilus-taan,
varsinkin juoksusta, kuten
esjm. Ranska, ovat paljon jälellä
Suomesta raha- j a , muidenkin, a-siainsa
hoidossa. Suomen suu­remman
menestyksen syyt eivät
kuitenkaan ole hämärän pcito.s-sa.
Tuloarvion osoittaessa 52,-
000,000 d o l l a r i n tuloja, käyttää
Suomi ainoastaan 3,000,000 ar­meijansa
ylöspitoon, v a i k k a sillä'
V e n ä j ii s s ä o n y 1 i v o i m a i s i n \' iho 1-
linen, — suhteellisesti katsottu­na.
Mutta tuo vaaleavcrinen
Pohja n poika onkin — paitsi -. u r ­h
e i l i j a ja- liikemies — m y ö s pe­loton
soturi. ,
Eurooppa, voisi,, j a t k a a lehti,
m en n ä ö t ta ma a n o p pi a S uo m e s ta
ja sen osuustoiminnasta, saadak-scnsa
asiansa " j u o k s u k u n t o o n . •!
matkakustannuksia ja, elinkus­tannuksia
halpavaluuttais. Suo­messa.
' Y^hteiset huvi- j a vierai-lumatkat,
jollaisia siirtolaiset o-vat
useamminkin Suomeen jär­jestäneet,
tulevat, paitsi huoke­ammiksi,
myös muuten miellyt­tävämmiksi
kuin tavalliset turis­timatkat.
- Tällaisten vierailujen
vastaanottajana ja oppaana U l -
kosuomalaistoimisto tarjoo aulis­ta
palvelustaan.
K u n vieraissa oloissa j a vieras-kielisesiiä
ympäristössä suoritettu
ankara työ on uuvuttanut sirto-laisen
ruumiillisesti j a henkisOvS-ti,-
kaipaa liän vjrkistystä j a k>-
poa. Hän ehkä silloin kaipaa
myös ystäviä, joiden parissa voi
leppoisasti' seurustella, -omaisia,
joiden Uvheisyydessä on hyvä ol­la,
vanhaa kotiseutua, johon lap-
*suuden ja nuoruuden muistot
n i i n inieluisesti • sitovat. Silloin
on hyvä muistaa, että vanha; ko-i
timaakin kaipaa ja tarvitsee liiln-tä,
hänen kokemustaan, j a hänen
koeteltua tarmoaan. Kotoinen
ruoka, j o t a muualla ei saa, koti-tuodut
varat ovat vaivalla han­k
i t u t . . Houkutukset niiden tuh­laamiseen
tai muuhun harkitse­mattomaan
käyttämiseen voivat
tosin olla varsin suuret. Onpa
täälläkin vakituisia. keinotteli­j
o i t a , JQtka -palaavalta siirtolai­selta
koettavat vietellä hänen
hankkimansa omaisuuden. Niin­pä
on hyvä ajoissa ratkaista, mi­hin
asettua kotimaassa asuinaan,
mihin toimeen ryhtyä. Asunut'
paikoiksi Amerikasta palaaville
voidaan suosittaa, paitsi kunkin
omaa vanhaa kotiseutua, yleensä
maamme tiheiraipin akuttuja seu­tuja,
joissa hyvien . liikenneneu-vojen
j a mu'iden välineiden avulla
voida a n 11 e 1 [) o i mi n i n y 11 ä p i t ä ä ul­komailla
totuttuja elämäntapoja.
Sellaisissa seuduissa toimeentu­l
on ..mahdollisuudet yleensä par­haiten
va.staavat siirtolaisten
vaatimuksia. Moni suure]i niaa-ilman
meluun ki^llästynyt siij-to-lainen
taas haluaa jonnc^kin i-aii-haii^
een maankolkkaan, kauas lii­kekeskuksista.
Sellaisista asuin­paikoista
ci Suomessa . ole puu­tetta.
l.ilkosuonuilaistoimisto(lle
tyksiUe 'SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on :
seudun tavat, sen tutunomainen 1 . , . - i , r- vaateparsi, sen k, u. Mimurre, ..] ok, a ,6in.k i, Aurorank. ^ / ,, .• p ul. i; 42 ..r8i. f2v1. )
; Myös myöinme pankki-aaoiiuk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa vfj»
täviä matkusiajien shekkejä del.
lareissa, jotka Suomessa lunas w
taan siellä voimassa-olevan'do^'>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilh
postin kautta on 15e. summill*»
alle $20.00; sitä suuremmilta suir-miltä
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 k ^ i k i l t a summilta.
OQ
Eliel Saarinen Amerikan kau­punkien
uudestijär jesteli jänä.
— Enemmän kuin 100,000 hen­kilöä
on .Canadassa -sen teollisuus
alan palveluksessa, Joka metsien
tuotteet jalostaa muotoon tai t o i ­seen.
Perheetkin mukaan luet­tuna
merkitsee .se, että . y l i puo­len
miljoonan asukkaan toimeen­tulo
Dominiossa on riippuvainen
metsästä ja sen tarjoamasta
työnansiosta.
Tehdaslaitoksissa , valmistetun
paperimassan ja valmiin paperin
tuotantoarvo yksinään on 250
miljoonaa dollaria vuodessa.
Massa- ja paperitehtaat antavat
työtä 33,000 miehelle ja maksa­vat
niille palkkaa 40. miljoonaa
d o l l a r i a vuodessa. Canadassa
yhtenä v u o n n a valmistetun puu­tavaran
arvo on noin 450 miljo'o-naa
dollaria.
— Vuoden 1921 yleis-sensuksen
mukaan oli Canadan k^insallis-rikkaus
sinä vuonna 22.195 biljo:-
naa dollaria. Ensimäisellä sijal­la
oli maanviljelys, tehden 8 b i l ­joonaa
dollaria eli 35 prosenttia
kokonaissummasta, keskimäärin
908 dollaria päätä kohden. On­tarion
maakunta johti yleisrik-kauteen
katsoen,, mutta länsimaa-kunnat
olivat ensimäisinä päätä
kohden jakautuvassa varällisuu-
.dessa. ^ Kokonaisvarallisuuden
kesikiarvo päätä kohden oli eri
maakunnissa ^seuraava •' Yukon
$4,058; Saskatchewan $3.757}
A l b e r t a $3,317; Manitoba $2,705;
B r i t i s h Columbia $2^604; Onta­rio
$2,5Q7; Quebec $2,347; New
Brunswick $1,541; Nova Scotia
$1,437; Prince' Edward Island
$1,353 ja koko Dominio $2,525.
Lähinnä maanviljelysvaralli-suutta
ja kaupunkien kiinteätä
omaisuutta ovat Canadan sijoi­tukset
rautateihin ja niiden ka­lustukseen
suurimpana tekijänä
ja lasketaan ne 2,159,218,000 dol-
JaEiiks.! Kaupunkien kiinteä o-maisuus,
veroilmoitusten , mu­kaan
arvioitutfa,^ tekee 5,751,505,-
J o i t a k i n aikoja sitten rvalmisti
prof. Eliel Saarinen Chieaj,^on
kaupungin järvenrantai-aluetta
varten jälleenrakennussuunnitel-man,
joka herätti arkkitehtii)ii-reissä
suurta huomiota. Toistai-selxsi
, ei suunnitelman johdosta
liene tehty lopullista päätöstä,
mutta todennäköisesti t u l l a a n se
ainakin osittain hyväksj^inään.
'Nyt on p r o i Saarinen saanut
va 1 m i ik s i s a m a n 1 u o n to is e n a s e m a
kaaViasuunnitelman Detroitin
kaupunkia varten, V Detroit
News'Mehdessä sekä myöskin
' ' D e t r o i t Free Press"-lehdcssä
olevissa kuvaliitteissä .. on kuvia
tästä uuilesta suunnitelmasta, jo­ka
on i)ienoiskoo.ssa nmovailtu
kipsistä 'prof. Saarisen piirustus­ten
mukaan ja .sellainen esitettv
D e t r o i t i n kaupunginhallitukselle
Michiganin A r k k i t e h t i y l i d i s t y k -
sen j a Memorial H a l l komitean
toimesta.
.Suunnitelman mukaan tulee
Detroit-joen rantaan, Woodward
avenuen päätekohdalle rakennet­tavaksi
suurenmoinen muistora-kennus,
Memorial Hall, jonka
*py h^äis töju. reunustamaan; si i p i ra -
kennukseen tullaan tekemään
näyttelysali kansainvälisiä auto-mobiilinäyttelyitä
varten. Ra­kennuksen
pohjoispuolella tulee
olemaan laaja aukeama^ iVictory
Square, jonka toisella sivustalla
kulkee puistokatu. Aukeama eli
;tori tulee olemaan kaksinkertai­nen.'
A l l e tulee maanalaisen rau-tätien
asema sekä autoraobiilitie
ynnä sijoituspaikka 2,000 auto­mobiilia
varten. Täten isäilyte-tään
maanpäällä oleva tori va­paana
ahdistavasta liikenteestä.
Memorial H a l l i n takana kohoaa
kaupungintalo, upea 35 kerrok-
Kotimaassa vierailu ja
sinne asettuminen.
Suomi on Euroopan laajimpia
valtioita, jossa asuu vain noin
3,5 milj. asukasta, m u t t a jonka
on ..laskettu hyvin viljeltynä • ;voi-van
elättää omalla viljallaan 10
—15 M vi 1 j o o n a i ne n' < v.ä e s t ö, pui lu-.
mattakaan teollisuuden,varsinkin
suurisuuntaisen puu- jav paj)eri-teollisuuden
ja kaupan y. ni.
tuotta vai-suudesta.
Voidakseen nopeammin kohota
suu r e m p a a n h y x i n \' o i n t i i 11 S u o m i
tarvitsee ka ik kien maan mi cstcn
yhteistä • ka nn at us t a. ; • V a i k k a
Suomi nykyääu' on Euroopan on­nellisimpia
maita; jonka aineel­linen
ja henkinen hyvinvointi
enenee, sen voimat kuitenkin o-yat
pienet '.-omintakeisen sivistyk­sen
kunniaan - kohottamiseksi.
Sen vuoksi kotimaa kääntyy nyt
ulkomailla, asuvien* poikiensa : ja
tytärtensä puoleen, tarjoten heil­le
tilaisuuden yhteistyöhön suo­malaisuuden
hyväksi.
Moni ulkomaille asettunut
m aan miehein me, jo k a on päässyt
s i nn e hy vin . si j o it tum a a n, 1 ie nce
mielistynyt uuteen kotimaahan­sa
ja päättänyt ruveta sen ala­maiseksi.
Ja niin oikein ja koh­t
u u l l i s t a kuin onkin, että kukin
tuntee kiitollisuutta j a rakkaut­ta
sitä uutta isänmaata ja kan­saa
kohtaan, joka antaa hänelle
huolettoman • toimeentulon, yhtä
oikein j a kohtuullista on myös,
että k u k i n pitää arvossa j a kii­tollisessa:
muistissa sen kansan,
josta hän on lähtenyt, ja sen
maan, josta hänen sukujuurensa
juontavat.Vaikka on. tarpeellista
ja välttämätöntä että kukin
mahdollisimman pian oppii sen­kin
kansan kielen j a tavat, jon­ka
keskuudevssa hän asuu j a saa
sinen pilvenpiirtäjä. Seniympä-i toimeentulonsa, lienee toki Jo­rilla
tulee olemaan suuri j ryhmä
muita yleisiä kaupungin i raken­nuksia
sekä yksityisiä liiketalo­ja,"
joiden kuitenkin täytyy^roUa
kokonsa ja muotonsa puolesta'
suunnitelmaan sisältyvien pii­rustusten
mukaisia. Prof. Saari­sen
sommittelema rakennusryh­mä,
muodostaa eheän j a sopusuh­taisen
kokonaisuuden, ja jos
suunnitelma hyväksytään i j a to­teutetaan,
jota ei ole syytä epäiU
lä, n i i n Detroit tulee ojnistamaan
rakennustaiteellisen ihmeen, jon­k
a - vertaista mahtavuudessa ja
kauheudessa ei ole missään muu­a
l l a Amerikassa. — (N.Y.U.)
Suoim AmerikaB lelidissä.
Yhdysvalloissa ilihestyvä sa­nomalehti
St. Lo.uJS Democrat
kirjoittaa hyvin 'suosioliisesti
S^uomesta;: _ saöoen ^ sielläf ;qlevan
**Europan parhaan hailitäksen.'
kaisella sielläkin vara säilyttää
myös vanha äidinkielensä v i l j e l ­lä
sitä kotonaan ja opettaa sitä
lapsiileen. ,. Suomi ei ole enä^
n i i n köyhä, ettei^se voisi tavalla
taij/toifeella palkita kieltään ^ ja
k i r j a l l i s u u t t a a n kohtaan osoitet-tua
arvonantoa.
Siirtolaisten yleisenä tapana on
a i k a - a j o in käydä katsomassa
vanhaa kotimaata. Halu nähdä
synnynseutuja, vanhoja tuttuja
siellä, sitä maata, jossa esi^-isät
ovat eläneet, on yhteinen k a i k i l ­l
e kansoille. Suo'mi on ihana
maa, jossa vierailut varsinkin
kesäaikana ovat hyvin suosittuT
ja. Erikoisesti tällaiset vierailut
ovat suositeltavia silloin, kun
vieraassa maassa vallitsee seisa-usaika
ja tyÖpula. Elinkustan­nukset
korkeavaluuttaisessa
maassa, n i i n k u i n Yhdysvalloissa
^a „Can^das^^ ,ovat^«.,yleensä niin
suuret, että nepianKin vastaavat
soi kuin soitto palanneen siirto­laisen
korvissa,, pitkiit illat hu-:
päisine tarinoineen, kesät kokko,
valkeineen, siintävät salmet ja
ulapat, kauniit lumiset talvet ja;
eräretket, kirkkomatkat ja, ino-n
c t i n u u t kotoiset asiat j a olot o-vat
omiaan lääkitsemään uupu­neen
ruumiin ja sielun. Suosit­telemista
ansaitsevat. :mv<is tno-net
suomalaiset halvat lepoko­dit,
tävsihoitolat, kylpylät, erin­omaiset
.sairaalat, joissa väliä v a ­ra
i s e m I) i k ] n v oi s a a d a h y vä i i i ä ä -
kärinlioitoaj sekä ; monet nmut
kot im a a n 1 a it o k s t. UI 1\os u o m a-laistoimisto
antaa i)yy(lettäessä.-.
tietoja ja opastusta kaikissa täl­l
a i s i a asioita koskevissa- kysy­myksissä.
]\lonet .siirtolaiset ovat lähte-,
neet viei-aille maille: nähdäkseen;
maailmaa, ansaitakseen rahaa . ja
kokemusta ja palatakseen sitteiV
takaisin kotimaahan. Mutta ir­tautuminen
vieraan maan jo tu­tuksi
tulleista oloista ja O I O S U I IT
teista ei sekään ,ole aina suinkaan
helppoa. J o s II1 k os 11 o m a l ai s t o i -
miston lahettätnät tiedot Suo­mesta
,ovat liyviä, :jos olot van­hassa
kotimaassa ovat sellaiset,
että s i n n e v o i kohtundelja nslcal-t
a a palata v vold a a n n e u \' o a s i i rt o -
laista menemään lähimpään' liöy-rylaivayhtiön
asioimistoon, siellä
selostetaan maksuttomasti, mi­ten
•' maastaliihtölupa " o n hau:-
kittava. Jos vielä Suomesta saa­tu
' ' u l k o m a a n p a s s i o n tallella,
saa jokainen suomalainen Suo.-
men konsulaatista viipymättä
varmistuksen, passiviseerauksen.
Suomeen pääsyä varten. J o s pa.s-
.si on joutunut hukkaan, on saa­tava
luotettava todistus siitä,\et­tä
on suomalainen, jollaisen to­distuksen
nojalla konsuli antaa
passin Suomeen. .
"i^latkaiippu on tilattava niin
hyvissä ajoin, että voi varata i t ­selleen
hyvän paikan laivassa ja
on siitä erikoisesti .sovittava mat­kalippua
maksettaessa.. Matka­l
i p p u olisi otettava, jos mahdollis
ta, suoraan. H e l s i n k i i n , niissä U1-
kosuomalaistoimisto sijaitsee
(Aurorank. 7) ja mistä kotimaa­han
palannut maanmiehemme
saa neuvoja ja ohjeita, joita i l ­man
hän mahdollisesti joutuu
vaikeuksiin oloja tuntemattoma­na.
Tuskinpa missään muualla Euö
roopassa ja Amerikassakaan on
laajempaa vapautta mieluisan a-suinpaikan
valitsemiseen kuin
Suomessa, joka mäkinen maa tu­hansine
järvineen on ikäänkuin
l u o tu satojen tuhansien kotien
tyyssijaksi. Jokainen, niemi ja
k u k k u l a siellä ikäänkuin houkut­telee
kotia perustamaan ja itse­näistä
toimintaa luomaan. Van­hat
tutut elinehdot, vanha tuttu
ympärS^tö ihmisineeil, joiden t o i ­mintatapa
ja ajatusmaailma on
ikäärik|uin sukulaisenomaista, te­kevät
täällä elämän ; miellyttä­väksi.
^ Suurimpana vaikeutena
,Suomen taloudelliselle kehityk­selle
on ollut pääomien puute.
Sen vuoksi täällä v o i verrateli
pienilläkin pääomilla, varsinkin
kun ottaa huomioon Suomen jä.
Amerikan rahan arvon eroujpääs-tä
hyvään alkuun, jos otetaan
täälläkin käytäntöön amerika-lainen
työteho j a vauhti.
' ' ' K o t i m a a h a n ^saapuessa; on tar-ixeellista'-"''
fuuist-aa,: • että * mufeäöa
antaa- tällaisistakin seikoista
pyych^l läessä lälicjiipiä neuvoja
j a oIijeit:a.
Amerikan eri kansanainesten
kiinteyttäminen.
Y l u l y s v u l t a i n uuden siirtolais­l
a i n laatija, koiifrres^-iinies-1 olin
.soii, :• f Hl j 111 k a i ss 111: j a 1 k i k a I .sa 11 k-^.
sen. s i i r t o l a i s l a i n , k k s i t l e l y yn
konL,'resHissa, perustellen niit'!
nii kö kji n to j a , joi (i\|Mi mu kaan sii r-t
o l a i s u i i d e n rajoittaminen tuossa
maassa, (ui välttämii1«)nta, iiim
p a l j o n enniielisyyttä kuin se.cm•
k i u aiheuttanut.
E n s j n u ä Mr. Jolin^-oii ennnslct<'f
Y h d y s v a l t a i n väkiluvun kolioa'-
van -200 miljoonaan seuraavan
v i i d e n k y m m e n e n .vuo.(len kulnes-.
sa ,ja silloin: on Y l u l y s v a l l o i l la
k'>:l 1 i lv s i t e k' e m ist ii - vä estonsa (; 1 i n -
tason ylläpido'--f,a.
S o d a n .syttyminen J a p a n i n ja
Aine i'i k a n A' ii 1 i 1 le . e ns i rv m a i n i 11 rn
ma a n . .:k a n s a 1 a i s i a k os k e \- a n . t ii y -
(lellisen . m a a s t a s u l u n ' v u o k s i , on
•^Ir; Johnsonin mielestä majulo-t
o n , Piiinva.stoin h ä n : sanoo sen
estäviin; sodan, j o k a muuten olisi
tulevaisuudessa välttämätön siitii
y k s i n k e r t a i s e s t a syystä, että ja-panilakset
eivät: sulaudu :ameri-k
a l a i s i i n sen paremmin kuiiv a-m
e r i k a l a i n e n . työväki voi tyi)-
m a r k k i n o i l l a . k i l p a i l l a , aasialais­ten
kulien kanssa. Jos.niaal.ian
saisi esteettii v i r r a t a ainesta, j d l -
la ei V ole kansalaisiumisoik-eutta.
voisi siitii seurata, vakava kan­sainvälinen
kamppailu.
K a i k k i lähetykset osoitetaaD
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoiHesti pyydetä.
I Osoi ttakaa lä h e lyksenn e va»
taanottajan ja lähettäjän osoi^
teellä varustettuna osoitteella
foreign Department
HANCOCK :: MICH
^ P e r u s t e t t u v, 1874.-f
Varat y l i $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a «uomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
• J a p a n i l a i s e t eivät ole aineellis-te
n: , etu me n:e i^vks le nsä • v i i o 1: si
.snuttunelta, vaan- harmittaa hei-til
se, että A m c i ' i k a ei ole suostu­nut.
t u n n us ta m a a n '' y h den ve r-taisuutta.".-
maailman: yhdelle
s u u r v a l l a l l e , J a p a n i l l e , ja sen a-suljckaille.
.alutta aika parantaii
s e n k i n . h a a v a n . Amerikan täy­t
y y lakata olemasta kansojen ja
r o t u j e n " . s u l a t u s k a t t i l a n a ' * , sillä
s e l l a i n e n • menettely ei: k u i t e n ­kaan
eniiä niemvsty. Ellei Ame-r
i k a kykene t.ulevnisuuilessa ko­koamaan
kymmenistä eri roduis­ta-
ja k a n s a l l i s u u k s i s t a muodos-t
i n i u t t a kansaansa, a i i i e u t u u siitä
aavistamat loman suuria vastuk-
.'?ia. - T u r v a l l i s u u d e n k i n j a maan
kokonais(^na pysymiscn kannalta
on s i i r t o l a i s i a l l e - asetettava
r-a j o 11: u k s i a. . V11 d y s v a l t a i n kan­sa
un eh ji^tylettiivä samanlai-s
e k s i k n k o n; i i s u u d ek s i k u i n m u is-s
a k i n mais^^a.
r
m
K
r r ^
Yhteys. Pohjoismaiden Yhdyspankin katissa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
mi
• > ms
AV
m
AV
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä.tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo j a voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
1 4 i
SUOMEN MAE&KAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lälietykset,osoitetaan postin kautta, jos säJi-kösanoiiialälietystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. 'Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille .$50.00 asti,
'75c. summille $100;0Q asti. Jok|aiseltaseu^«Ävalta^a.
dalta 25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksill®.
Läheitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin t@r.
kasti ^ i
rs.
tai:
' i»6ÄT ARTHUR, ONT.
518 St. Cathajrine St, West, Montreal, Que.
Mi
m