Vapaus, September 27, 1921

              TIISTAINA SYYSKUUN 27 P:N£ ~ SUOBUEY, OUT., CAN. — TUESDAY, SEPTEfiSBER 21, mi V VUOSIKESTA^VOL V
^ todittalnb
tnu
,k. valtiopetos-en
kerran kasit
nan raastuvan-sasiain
tuntija-autnantti,
joka
Heikkiselta ta-televät
kifjat
>nta laatua. U-rarsin
vanhaa
kirjakaupoista
irihkosta oli 'il-liin
myöhään
it niinollen ka-iotilaskasvatus-syyttäjä
mieli
distetuksi, että
; harrastukset
ua. Mutta jos
ausia palvellut
vilkkaasti har-pa
ehkä ajatel-taän
sotilaalli-irmeijaan,
niin
. tavoin osoita,
>ohiois-Ruotsin
rkinyt vaaran-
Uisuutta».
ja muihin syy-mikään
seikka
ttuna pitämis-ei
ole käynyt
coUisuuto, jos-aan
voitaisiin
tteisiin joutuu,
iksi tämä juttu
:äsittelyn jäK
1 käy yhäpitä-surkeammaksi,
turhanpäiväi-pöytäkirjoihin
isiaankuuluma-luo
vain narri-poliiseihin-
ja
joista asian-oikein
huoma-i
kaikkia ihmi-d
kaikkia näi-outavista
sei-b
asiaa mutta
ikäynnin Mt-hitaaksi?
Ih-tnting.
Mutta
a» syyttäjällä
miina: «Po-työ
todis-
'aa puolueetto-painoa
pan-iin
myös syyte-larat
». Muka!
tuli kiristet-i
selvitystä' ha­uista
sotilaskir
n ennenkin, et
nnen mainitul-stoissa
ei ollut
ija kun oli va-iraari
kysyi, 0-
inen Jacobson­ien
henkilö oli
iissä Suomi-ko-inen
selitti, et-
1 etä' häntä oli
epäilty erääksi
joka oli ollut
eaan mutta sa
n ohranan a-öllut
mitään
i olivat ennen
: esitti todista-n,
jota kuulus-
1 kun oli Karp
. Neiti V. to-la
Karppanen
saan; että hei-itesäilöstä
löy-luivat
otaksut-lalaiselle
pako-lemmin
asunut
että Karppa-nneet
niistä mi
' P>7si tämän
Siäiin mitkä a-
-rit kuuluivat
Öistä löydettyi-sesti
kuuluvat
He, niin ei se
ja Kampanen
o^Iut niin epäi
iisit tahtoivat
Jy^-käystä «lisä
^varten,
•'«•aati Vanhai-
'^orn^olon sekä
'«^if eroitta-
Tulevan enteet Sak­sassa
(Vapauden erikoistieto)
Paitsi jättiläismielenosotufita Ber<
liiniasa on yhdistyt työväestö kaik­kialla
Saksassa — joissakin känpun*
geissa noskelaisten. estelyistä huoli­matta
järjestänyt valtavia mielen­osoituksia
taantumusta vastaan. Niin­pä
on.Ftankfart am Mainissa, Leip­zigissä,
Essenissä, Stettinissä^ Ham­purissa,
Chenmitsissä, - Stuttgartissa,
Haliessa,* Mannheimissa, Rostockissa
ynnä monessa muussa kaupungissa
työläiset kymmentuhantisin joukoin
osoittanut mieltään.
Hampurissa ohjasi suunnaton mie-lenosoituskulkue
m.m. Hindenburgin
huvilan ohi, jolloin väkfjoukko huusi:
cAlas Hindenburg ja Ludendoiif!
Eläköön mailmanvallankumous! Elä­köön
Liebknechtin ja Rosa Luxem­burgin
henget! Eläikööh Lenin ja
Trotski!»
I Speyerissä tunkeutuivat mielen­osoittajat
hallitusrakennukseen ja
viskasivalt kaikki siellä olevat monarp
kien kuvat ja patsaat kadulle ja pi­hamaalle.
Stettinin^ oikeistososialistinen poliisi­päällikkö
kielsi syysk. 3 ja 4 pmä
kaupun^ssa pidettäväksi aijotut taan
tumuksellisten Tannenberg-juhlat, joi
den ylivalvojana piti toimia itse kan-sallissanätari
Mackensenin.
Samallaisessa .juhlassa Ghemnitsis
sä ampuivat vastavallankumoukselli­set
ylioppilaat erään työläisen.
Huolimatta roima palveluksistaan
jaksan porvaristolle ei Scheidemann
näy' saavuttaneen näiden jatkuvaa
luottamusta, päälttäen siitä; että hän
on viime aikoina saanut suuren jou^
kon uhkauskirjeitä, joissa häntä uha­taan
Erzbergerin kohtalolla.
Hallitnluen «voimakas kä*i» ei uletu
\ Baijeriin
s " '• '
' Baijerin vastavallankumouikselliset
välittävät vähän valtakunnan - halli­tuksen
määräyksistä. Piiritystilaa,ei
ole" lakkautettu ja lakkautetuiksi
määrätyt porvaristölehdet ilmestyvät
ilman muuta. «Mitä tekee nyt valta­kunnan
hallitus? kysyy Der Kampfer
lehii. Muistelemme aikaa 2 vuotta
takaperin, jolloin Baijerissa oli julis­tettu
neuvostovalta. Silloin marsitti
Noske valtakunnan puolustusjoukot
Muncheniä vastaan. Toukok. 1 p:riä
1919 joutui Munchen valkolkaartilais
ten käsiin ja silloin seurasi mitä jul­min
jauchenin proletariaatin ja sen
johtohenkilöjen murhaaminen ~
kaikki «oikeuden» ja valtakunnan hai
lituksen toimesta, koska demokraatti­nen
tasavalta oli .uhattu, kuten Noö-ke
ja hänen miehensä hirveäftä koste­aan
puolustivat Mutta silloin .oli­kin
kysymys työväestä ^
Venäläisten karkoitta-mistolmenpiteet
epä-oniiistuvat
Washington — Toistasataa venä­läistä
radikaalia Yhdysvalloissa on
vapaalla jalalla 600,000 diaarin suu-misella
takauksella, joka takaus t>n
jätetty työdepartementin haltuun.
Kysymyksessä olevat radikaalit ovat
sellaisia, jotka ovat määrätty Yhdys­valloista
karkoitettavaksi, mutta Icun
neuvostohallitus ei rajojensa sulke­misen
takia laske Venäjälle ketään
paitsi hallituksen luvalla, ovat Yh­dysvaltain
viranomaiset pulassa, tie­tämättä
mitä tehdä takuulla vapaana
olevien kanssa. Yhdysvaltain valtio-viraston
yritykset, saada neuvosto­hallitus
avaamaan rajansa kysymyk­sessä
oleville radikaaleille ei ole tuot-tanut
tuloksia, joten niin vastfertmie-
Iistä kun se Yhdysvaltain haHitttksel-'
le onkin, on heidän pidettävä riuo
«vaaralliset ja epäkelvolliset» Venä­jän
kansalaiset rajojensa sisällä.
Jos Venäjän hallitus yhtä tiukasti
pysyy päätöksessään, muihinkin mai­hin
nähden ja ei tule ottamaan vas­tan
karkoitettavaksi tuomittuja; ei
kapitalisteilla muissa maissa ole mtiu-ta
keinoa kun sulkea «epämieluiset ja
vaaralliset» Venäjän kansalaiset va­paaseen,
leipään taikka sallia heidän
olla'vapaasti ja elää kuten muutkin
kuolevaiset, eli sitten viimeisimmäesä
tapauksessa lunastaa yhteisesti joku
erikoinen alue, johon siirretään näitä
«Bolsheviikeja» ja siten muodoste­taan
toinen neuvostovalta.
Proletaarisia rakkau-denpalveluksia
Yenä-jälle
ennen varsi­naista
suurkerä-rayspaivaa
4^9.
Keskustalaiskellok-kaan
neuvo: kiristä-
' kää nälkävyötä!
(Vapauden erikoisuutinen)
Ala-itävaltalaisten maatyöläisten
neuvoston isrtunnossa elok. 28 pnä
vastasi Fritz Adler erään kommunis-titoverin
ehdotukseen taistelusta lei-vänhinnan
kallistumista vastaan seu­raavin
sanoin:
«On mieletöntä, että sanotaan et­teivät
leipä ja elintarpeet saa prole-taareihin
nähden millään ehdolla kal­listua.
TamS on naurettavaa. Kai­ken
täytyy Itävallan taloudellisen ke­hityksen
johdosta välttämättä kallis­tua,
niinj^ä siis leivämkin. Tälle au­tomaattiselle
prosessille eivät sosiali­demokraatit
voi mitään, Työväenluo­kan
tulee tosin yrittää sovellutta palk
koja hintoihin, mutta tällä haavaa on
Vaikea ajaa läpi palkankorotuksia.
Niinmuodon on työläisten mukau­duttava
olevaan asemaan.»
Erään sosialidemokraatin välihuu-dahdukseen:
«Mutta entä kuinka on
laita kapitalistien»? vastasi Adler hä-mista
jutusta. Tähän • ef yleinen
syyttäjä suostunut mutta kyllä sii­hen,
että nämä saivat vastedes esiin­tyä
oikeudessa edustajan kantta. L i ­säksi
vaati Hellberg .Niemen päästä­mistä
vapaalle jalalle toutta <;ähän ei
oikeus suostunut. • -
Juttu lykättiin jälleen viikoksi c-teenpäin.
, •
Hollanti: Kommunistien toimes­ta
kerätty avustuksia Venäjän nä}-
kääJcärsivien hyväksi jo elok. 4 p:stä
lähtien. Läheteitty keskuskomitealle
10,000 guldenia! <
-Englanti:: Komuunistit lähettä­neet
200 puntaa ja lisää luvataan.
Portugali: -VaUankumouksellinen
amn^atiillinen lehti «A Batalha» ke­hottaa
proletariaattia maassa vallit^
sevasta raskaasta tilanteesta huoli­matta
kaikin voimin auttamaan Ve-,
näjän hädänalaisia. Lissabonin työ­läiset
koonneet muutamassa päiväs&ä
218 puntaa.
Rumania: «Bilagossagj-lehden
proletaarikeräys tuottanut tähän
mennessä 1,200 leitä.
Italia: Milanon sosialistinen mais­traatti
on myöntänyt 50,000 liraa.
Kutomatyöntekijäin liitto kerännyt
20,000 liraa. ' Liiton kauppaosasto
lahjoittanut lisäksi elintarpeita 30,000
liiran arvosta. Ammatillisesti järjes­tyneet
merimiehet luovuttaneet 50,-
000 liiraa. Yleinen keräys tuottanut
174,000 liiraa.
-Espanja: Kommunistinen Puolue
pannuit alkuun keräyksen, johlca hy­väksi
jokainen jäsen luovuttaa yh­den
päiväpalkan.
Saksa:, Königsbergin kulutusosuus
kunta myöntänyt 10,000 markkaa.
Thuringen-niminen kulutusosuuskun­ta
Jenassa luovuttanut • 7,500 mark-
•kaa.;.
Ranska: Keräys tuottanut tähän
mennessä-200,000 frangia. Eri so­sialistiset
kunnanvaltuustot myöntä­neet
noin SO.OOK) frangia. ^
Tshekkoslovakkia: Keräys tuot­tanut
yli 200,000 kruunua rahassa
ja saman verran tavarassa, .
Kaunis esimerkki: «Juutalaisten
vaimojen yhdistys» Lontoon Easte-dissä
tehnyt päätöksen, että jokainen
iäsen säästää talousmenoistaan 21^ %
Venäjän hädänalaisten hyväksi.
Jolcaineq on f ilaicuudeisa tekemään
^otakin venäläisten veljieniä hyväksi!
Naisten asema tuntannosso. — sodan
uhrit Eläköön proletaarinen
mailnanvallanhumousl'
keltäen: Jaa, se on muudan vaikea
asia!
A''!er'i%,mnk«'fln on siis bintainn"'!-
«tt; itsestään selvä asii. Mutta pgi''-
Vain korn+U3J se on vallan toista. Si­tä
«on vsrikoa a^aa 13n?». Se tahtoo
<?anoa: ksnrtalistJen huijauksen «an-
*:oniafltt>?«l!e. nroso-saille Ptvät fosiali-demokratit
voi mitään». He eivSt voi
mitään keinottelulle, mutta työväen
ntakiiryrksiä elitasönsa parant^mLsek-
'?i,.niitä he vastustavat,. niiden suh-tpen
on heillä hyvä neuvo: kiristä-
^-ääTnälkävyötänne, mukautukaa!.
Punaisen Ammatillisen Intematiö-nalen
perustava kongresisi selittää,
yhtäpitävästi toveri Hertha Sturmin
esityksen kanssa naisten asemasta
tuotannossa ja ammatillisessa liikkees
säi^että kaikkialla, missä kapitalismi
valitsee taikka on. saanut lujat juu­ret,^
pakotetaan uusia haistyöläisten
joukkoja ansiotyöhön, pakotetaan a-loille,
mitkä tähän asti ovat olleet sul
jettuina heille. Sodan arkana sai nais
tyo täten tavattoman laajuuden. Huo
limatta pienemmästä taaksepäinme-nosta
välittämösti heti sodan jälkeen
ja sen vaikutuksesta, lisääntyy kui­tenkin
pyrkimys naistyövoiman käyt^
tämiseksi ansiotyöhön.
Vaikka naisten lukumäärä mones­sa
ammatissa on suurempi kuin mies­ten
tai ainakin muodostaa huomatta­van
osan siitä, ja vaikka naiset muo­dostavatkin
enemmistön monessa am­mattiliitossa,
niin ottavat, naiset kui­tenkin
varsin vähän osaa ammattijär­jestöjen
työhön, niin monien maiden
ammattiliikkeegsä on heidän osuuten
sa tuskin huomaittavissa.
Työtätekeväin naisten määrätietoi­nen
ja voimakas osanotto ammattijär
jestöjen vallankumoukselliseen tais­teluun
kapitalismia vastaan on kui­tenkin
mitä suurimmasta merkitykr
sestä, iiiin, onpa jopa pakottavan
välttämätön. Miesten ja .naisten yh­teinen
työskentely ammatUiisissa jär
jestöissä on mitä vaikuttavin keino
työtätekeväin naisten Juokkatietoi
snuden kartuttamiseksi ja heidän saat
tamisekseen kelvoHisiksi ottamaan
osaa luokkataisteluun.
Kongressi lausuu tämän vuoksi o-levan
välttämätöntä:
1. että naisia on koottava ja kou­lutettava
Punaisen Ammatillisen In-ternationalen
lippujen allaja että tä
hän tarkoitukseen on käytettävä kaik
kia a^tatoorisia ja organisatoorisiä
keinoja:
2. ettÄ naistyöläisiin, ja -virkaili­joihin
y.m. kohdistutettava työ on
suoritettava siten, että he tulevat ot^
tamaan osaa ammatilJisen toiminnan
kaikkiin muotoihin ja asetetaan kaik
kiin luottamustoimiin (työneuvostoi­hin,
agitationi- ja tariffikomiteoihin;
ammattiyhdistyksiin jne,)
3. Punaisten ammattiyhdistysten
jäsenten on mitä tarmokkaammin tais
teltava työostajain hallitustensa tu­kemina
tekemiä yrityksiä vastaan
käyttää halvempaa, järjestymätöntä
naistyövoimaa lisätäkseen tu otanto-teaan.
He ovat siitä syystä velvolli­set
tariffisopimuksissa, palkkamää-räysten
laadinnasa, työttömyysavus­tusten
jakamisen suhteen jne. esiini
tymään nais- ja miestyöläisten yhden
vertaistuttamisen. hyväksi samassa
luokassa ja lisäksi-hellittämättä vai-kuttainaan
naisten työehtojen pajran-,
tämiseksi. Tämän ohella on, hejdän
päättäväisesti ja tarmokkaasti vas­tustettava
jokaista' naisia koskevan
suoj^uslainlaadinnan väheksymisyri-tystä.
Päinvastoin on ryhdyttyävä
taisteluun tämän lainlaadinnan edel­leen
kehittämiseksi,
4. Punaisten ammattiyhdistysten
jäsenten on ponnella taisteltava Ams
terdamin Internationalen järjestöjen
yrityksiä vastaan, joiden tarkoitukse­na
on naisterr tunkeminen työmarkki­noilta
miesten eduksi. Kaikki tähän
suuntaan käyvät yritykset, joihin mai
nitut järjestöt yhdessä. työnostajain
kanssa ryhtyvät, on merkittävä ansi­onsa
mukaisella häpeäleimalla. >
' Punaisev Ammatillisen Internatio­nalen
ensimäinen kongressi painos­taa,
että ylläesitettyjen vaatimusten
läpi ajaminen merkitsee askelta eteen
päin sen teh^vän ratkaisussa, .että
naisten suuret joukot saataisiin otta­maan
osaa-vallankumoukseUiseen tais
teluun kapitalismin voittamiseksi. ,
Sodan ohrien pnlma
on osa siitä aikamme yhteiskunnalli­sesta
kysymyksestä, joka lopullisesti
voidaan ratkaista vain yhteiskunnal­lisen
vallankumouksen ja proletariaa­tin
diktatuurin kautta. Jos sodan uh-
:n organiseeraaja
puhunut Venäjästä
Winnipeg — «Mailman kapitalisti­en
yritykset kuicistaa Venäjä voisi<
sivat johtaa koko sivistyneen mail­man
perikatoon»; lausui OBUm toi­meenpanevan
komitean jäsen Joe
Knight täällä pitämässään''puhees-saan.
Kni^t on juuri saapunut
Moskovasta, missä hän edtisti OBU:
ta Punaisten Unioitten ansainvälisen
kongressissa. Puhuja kuvasi yenä-jan
olot verrattain hyviksi ja sanoi e-linsuhteitten
siellä olevaiv-melkoisen
hyvät. \
Knight on saapunut Winnipegiin
ottaakseen siellä osaa OBU tnkolman
teen konventioniin ja*antaalc8een' sil­le
raporttinsa Venäjän matkastaan.'
rit eivät halua tyytyä yksistään her-rojensa
almuihin vaan pyrkivät ar*
vqttomasta asemastaan täydelliseen
vapautukseen, niin ovat he velvolli­set
ottamaan osaa vallankumouksel­lisen
proletariaatin luokkataisteluun.
Tämän käsityksen levittäminen'mii
joonain sodan uhrien keskuudessa ja
heidän vetämisensä pois reformistisi
ten sodanuhrijärjestöjen ja kansain­välisen
Työtoimistyston Geneven o-saston
vaikutuspiiristä on tärkeä val­lankumouksellisten
ammattiyhdistys­ten
tehtävä. Kongressi päättää sen
vuoksi:
1, ryhtyä suhteisiin soteuhrien inter­nationalen
kanssa, joka nojautuu näi­hin
pääedellytyksiin ja joka on otta­nut
tehtävältseen jäsentensä koulut­tamiseen
osanottajiksi luokkataiste
luun ja täten kapitalististe foavousta
vastaan: ' \
2. muodostaa Punaisen Ammatilli­sen
Internationaleen keskusneuvos-tossa
ja, ammatillisissa olevansa vai
miit tukemaan sodan uhreja heidän
taistelussaan' elinehtojensa paranta­miseksi
kapitalistisen järjestelmän
vallitessa, ja odottevat niiltä', sodan
uhreilta, jotka työskentelevät olemat
ta 1;äysu\ :työkykyi8iä,täyttä. solidaari­suutta
tulevissa taisteluissa työnos-tajien
kanssa.
Proletariaatin diktatuuri kautta' maa'
. .•• • ilman.
Lopettaessaan työnsä lausuu Punai
sen Ammatillisen Internationalen kon
gressi, johon on ottanut osaa useita
satoja vallankumouksellisen -proleta'
riaatin edustajia 42 maasta, syvim­män
kunnioituksensa Venäjän kan­salle,
joka nyt on 4 vuotta, vertaamat-tomalla
urheudella, kestävyydellä ja
uhrautuvaisuudella käynyt sotaa, maa
ilmanvallankumoukseh voittojen hyr
vaksi.
Kongressi lausuu vastalauseensa
kauhituttevaa saartoa vastaan, joka
osaltaan saattaa muutenkin kyllin va­kavan
taloudellisen aseman sitäkin
arveluttavammaksi. Tämä arvelut
tava asema johtuu osaltaan yleisestä
kadosta, joka on kohdannut huomat­tavia
Venäjän osia, synnyttänyt nä­länhätää
ja vaarantanut miljoonia ih­mishenkiä.
Kongressin jäsenet sitoutuivat käy­mään
taistelua imperialismia ja mai­densa
taantumuksellisia hallituksia
vastaan kaikki voimansa jännittäen.
He tunnustavat myös velvollisuudek­seen
vaikuttaa, että suuret proletaari-joukot
liittyisivät Punaiseen Amma­tilliseen
Internaitionaleen, ja järjes­tää
niiden toiminta porvariston dik­tatuuria
vastaan proletariaatin dik­tatuurin
pystyttämiseksi koko maa­ilmassa.
'
Punaisen Ammatillisen Internatio­nalen
kongressi, joka puhuu vallan­kumouksellisen
kansainvälisen prole­tariaatin
nimessä, lähettää sydämmel-lisimmän
tervehdyksensä -Venäjän
kansalle, ihmeteltävälle punaisellear-meijalle,
vallankumouksellisille talon­pojille
ja työläisille sekä niille johta­jille,
jotka ovat sälyttäneet harteil­leen
vallankumouksen puolustamisen
ja vallankumouksen järjestamisen
koko kucnAan. •* .
EJäjjöön vdllankumouksellii^teh voi­main
yhteys ja yhtenäisyys, Punaises-ia
Ammatilii^s^a Jnternationalessa!
Eläköö^ proletaarinen maailman-vaiiankumous!
f- " ^ •
KANSAINVXUNEN AVUSTUSTYd
(Vapauden erikoisuutinen.)
Neuvosto-Venäjän ' hUdänalpisten
avustamiselEai tavaa entisten Qsäksi
seuraavat saksalaiset kaupungit myön
täneet seuraavat määrät; Franlcfurt
ja Mannheim, kumpainenkin 60,000
ja Remscheid 80,000 markkaa.
• Kommunistisen Internationalen ju­listus
Venäjän kadon seurausten lie­ventämiseksi
on Bulgarian työtäte­kevien
kansanjoukkojen keskuudessa
otettu vastaan tavattomalla innostuk­sella^
Yli. koko maan ja kaukai^m-päänkin
kylään on kiitänyt tunnus:
«Lähettäkäämme Neuvosto-Venäjää
vastaan aijottujen tykkien^ kranaat­tien
ja patruunien sijasta leipää ja a-pua
nälkäänäkeville venäläisille työ-läsiille
ja talonpojille.»
Voidaan liioittelematta sanoa, että
koko Bulgarian kansa ottoa osaa tä­hän
aito kansanomaisen tyiibön aut
taakseen kärsiviä venfiiäisiä veljiän­sä.
Jenassa pidetyn Saksan Kommunis
tisen Puolueen kongressin edustajat
ovait keskuudessaan keränneet 6,212
markkaa Venäjän hädänalaisten hy­väksi.
oma siirre!» In-diaan
5000 työläistä joutuu työttömäksi
kun. tehdas pannaan seisomaan
ja tehtaan omistajakapita».
listit siirtyvät Indtaan
jatkaakseen riistäntään-
.^^ 'sä siellä ;
New York — Amerikan Manufac-turing
Co., yksi suurimpia amerika-laisia
säkkikangasta yalmistavia teh­taita,
on ilmoittanut tulevansa muut­tamaan
tehda8liikkeensä'€alcuttaan,'
Indiaan, jossa on halvempaa työvoi­maa
saatavissa ja kun he epäonnis­tuivat
saamaan hallitusta hyväksy­mään
suojelu^tullia tuotteille.
Enempi kuin 5,000 työläistä, jot­ka
ovat työskennelleet kysymyksessä
olevan, komppanian tehtaissa Brook­lynissa,
St. Louisissa ja Chariestonis-sa
tulevat menettämään työpaikkan­sa.
Komppanian tehtaissa oleva ko­neisto
tpllaan kokonaan siirtämään
uusille laitoksille Calcuttassa, joita
varten komppania on ostanut 35 eek­keriä
maata. Uuden liikkeen sano­taan
tulevan maksamaan 4 miljoonaa
dollaria.
Liikkeen pääjohtaja ilmoitti, että
Calcuttassa heillä on tilaisuus saada
työläisiä 10 ja 15 sentin päiväpal­koilla
ja kun raakaianect pääasiassa
joudutaan ottamaan sieltä tulee tuo­tantokustannukset,
suuren joukon
alenemaan. Kun kapitalistien riistän
tä täällä alkaa käydä huonommaksi,
on etsittävä uusia rlistoalueita ja uu­sia
riistettäviä,
,• _ ^0'
Saksan markkayhä vain
alenee arvossaan
PalvS Borliiaisea
(Vapauden erikoistietoja)
Beriiini — Tiistaina ilmestyneessä
Morgenpost nimisessä lehdessä on ot­sikkona:
«Nuklcuuko hallitus?» «Yksi
dollari 108 markkaa». Tätä uutta
suunnatonta markan alentumista pi­detään
johtuneena äärimäisyyteen
Ikehittyneestä pörssikeinottelusta. Kei
nottelijat ovat myyneet myöskin suu
ria summia Saiksan valuuttaa ulko­maille,
turvatakseen pysyväisemmin
rikkautensa, tämä johteen markan
suunnattomaan alentumiseen. Pelä­tään
Saksan markan alentuvan yhtä
alhaalle kuin Puolan ja Itävallan ra-ha.
•
-O-CALGARYSSA
NIMITETTY TYÖV.
PUOLUEEN EHDOKAS .
Calgary — William Irvine, jokaV
1917 oli Dominion parlamentti ehrfok
kaana Cargarysta, on taaskin nimitet
ty työväenpuolueen ehdokkaaksi. Vie­lä
ei ole määritelty mistä piiristä hä­net
ehdokkaaksi asetetaan vaan' tul-län
se tekemään lokakuun 7 J)äivänä
pidettävässä työväenpuolueen edus­tajain
neuvottelukokouksessa.
Liberaalipuolueen joh­taja
ennustaa vaa­livoittoa
Montfeal — Liberaalipuolueen joh
taja Hon. W. L. Mackenzie King,
WindBor hotellissa pitämässään pu­heessa
ennusti v^livoittoa liberaali­puolueelle,
' V ,
«Minä olen,täydelleen vakuutettu,
että me tulemme vaaleissa täydelleen
voittamaan' ja tulemme saavutta­maan
edustajaenemmistön,.' joka on
suurempi ktiin farmareiden ja kon-
Huolimattk polibivltanömaisten
estelyistä marssi Berliinin proletari^
aatti syysk. 4 p:nä tuhansin ja taas <
tuhansin joukoin Lustgarteniin kutt« '
luttaakseen kansainvälistii proletaa­rista
solidaristtuttaan ja avuliaisuut­taan
Neuvosto-Venäjää kohtoan. Kai
kilta kaduilta riensi työläisiä, miehiä,'
naisia, nuorisoa pitkinä jonoina pu­naisia
lippuja ja suuria plakaatteja
kantaen, joiden kirjoitukset puhuivat
mielenosiottajaln horjumattomasta
tahdosta ja selvästä päämaaliste. Suot
ta ei Kommunistinen Nuorisointema-tionale
ollut julistanut nuorisopäivää
kansainväliseksi Venäjän päiväksi:
niin nuoret kuin vanhat proletaarit
seisoivat suljetussa rintamassa yh­den
ja saman tahdon elähyttäminä:
Meidän on autettava Nouvotlb^VenS-jäSI
Perillä kaiutti mieskuoro vapaus-lausu
jen voimakkaita, säveliä, lasut-»
tiin runoja ja pidettiin lennokkaita pu
heita. «Kaikkien työläisten epäitse­käs
taistelu Venäjän nälänhätäil vas­taan
on pakottava kansainvälisen pro^
tetariaatin solidaarisuuBvelvoUisuus-lausui
tov. Frieslander, lisäten,; että
«mailman työväenluoGcka kokonaisuu­dessaan
ei siten suojellut vain työ­läisten
ja talonpoikain neuvostoval­taa
vaan omaa-ia^ustustaan, 'omaa'
tukikohtaansa kapitalismia ja työläi­siä
murhaavaa imperialismia vas- :
taan». Tov. Bötther taos huomautti;
siitä, että samalla hetkellä toivat mii,'iv
joonnt työläiset Pariisissa' ja Npvv,-»
Yorkissa, Lontoossa ja Milanossa il-<^
mi m:y0tätunton8a Neuvostö-VehäJää''4
kohtaan. Työläisten oli tehtävä,tyh- .
jaksi mailmankapitalismin petollinen .
yritys harjoittaa «hyväntokeväisyyt- "
tä» vallankumouksen saavutusten bin
nolla. Sen takia oli työläisten pon- i
nistettava koikki voimansa projetaa-.
risen avun toimittamiseksi Neuvosto-.
Venäjälle* Tov. Wölf8tein toi esiin,-
että venäläiset veljet eivät vaadi ipi- .
tään korusanoja vaan tekoja, Tov.
Munzenber^ taas huomautti siitä kuin
Ika porvarillisissa lehdissä oli vastat­tu
Venäjän avunpyyntöön, että vain
kanuunoista lähti sille apu. Puhuja
osoitti että vastavallankumous valmis '
tautui sotaan Neuvosto-Venäjää vas-taon,
mutta ettei hyödyttänyt yksis­tään
huutaa: alas sota! vaan oli myös
puhdistettava vastavallankumouksel­listen
lymyreijät. Lopuksi puhui
muudan pikku toveri, koululainen, lau
suen: «vuonna 1914 olimme me kom- o
munistilapsctkin sotaintoilijoita. Kou
luissa sanottiin meille, että kaikki ih- i;
miset rajojen tuolla puolen olivat
meidän vihollisiapimc. Mutta nyt sa
nommc mc: Me tunnemme ;irain yh­den
vihollisen ja se on mailmanka-pitalismi!
(Sen mielimme me poistaa,
Mc -taistelemme koulussa' opettajia
vastaan, jotka meille suosittelevat
keisareita ja ruhtinaita. Minä koho­tan
huutoni lapsille: Tulkaa jouk­koomme,
liittykää kommunistiseen
lastenryhmään!»
Sosialidemokraattien ja porvarien
«lähimmäisenrakkaus
Magdeburgin sosialidemokraatti­nen
poliisipäällikkö piti Kommunisti­sen
Nuorisoint|rnationalen järjestä­mää
Venäjän päivää niin vaarallise­na,
että kielsi sen vieton Jlagdebur-gissa.
Viekkaana kuin patenttisosia-lidemokraatti
ainakin perusteli hän
kieltoaan sillä, että mona;*kistit voisi­vat
saada siinä tekosyyn väkivaltai­suuksiin.
Monarkistien roistomaisuu
den takia ei siis saanut — avustaa
Neuvosto-Venäjää!
.'Baijerin hallituksen .toimesta on
takavarikoitu kymmeniä:'- tuhansia^
lentolehtisiä, joissa kehoitettiin avus­tamaan
Venäjän nälkäänäkeviä, ,
servatiivien yhteinen -edustajamää-:
rä», sanoi hän" ja lisäsi: «tapahtu­koon
mitä tahansa, kaikessa tapauk­sessa
on varma, että seuraava halli­tus
tulee, olemaan liberaalinen». Li- '
saakohan tuollaiset lausunnot libe­raalipuolueen
äänimäärää, on vaikea
sanoa, mutta joka tapauksessa lau- ;
sunnoUa on sellainen tarkoitus.