Canadan uutiset, April 29, 1920

              sivtr''8;.' 'örstäiiia|
2 m is? [uHtik:29p;ld20 \
Kämkialta
TORONTO, ONT.
A n i h a y v o i n näkee mitään k i r j o i.
V tnRta täältä. Torontosta.' Camidjin
U u t i s t e n v i i m e numej^ossa o l i k u i -
t e p k i n k i r j o t u s nuorisoseuran t o i ­minnasta.:
Sen k a u t t a j o h t u i mie-jeeniy
että o l i s i h a n sitä s^urakunj-
"1^^ joitain mai-^
^ i i t s e m i s t a . \ J a p a r e m p i h a n se on
myöhäänkin ki^in ei m i l l o i n k a a n .
Torc>nton sem'aknntajjnenee;;jg-ti^
enpäin o i k e i j i ^ J i y y i n Sen t o i -
•ininta on o l l u t v i l k a s t a.
U s i a i l l a n j m ^ t o j a ^^
a r v o k k a a l l a j a sisältörikkaalla oh-je^
malhi. E n voi l u e t e l l a k a i k k ia
o h j e l m a t i l a i s u u k s i a iiiitä on o l l u t ,
Vftan y k s i . p o k a oli^\J{^^
i t a n a , on erityi.sesti jäiinyt mie­l
e e n i , seulvin v u o k s i , että se k o s k i
vähän r a h a p u s s i i n , k u n p i t i : m a k ­saa
25 senttiä .^isäänpääsyrnhaa.
' N i i n , sen i l t a m a n iiijni _Q^li salai-y;
u u k s i fin sarjaa " i j a siitä p i t i i n a k -
saa m a i n i t t u summa. R i i h a a . t u l i -
. k i n y l i viidqn^lfymmenen d o l l a r i n.
'Sievoinen snnvma/yhden " i l l a n k u ­l
o k s i .
S i t t e n oli äitien iltamat H iiäivii
tätä k u u t a . Se i l t A ei m i n i u i mie.
Iestän! jää k o s k a a n unliolaan.
'I^uul i n : p u h u t t a v a n äitien vaivois-
1,a j a v a i k e u k s i s t a . E n s i n p i t i p u ­p
u l l e e n past.;^Ienriksou, mainiten
k u i n k a äiti ahertaa kotona yötä
ja päivää kodin j a lastensa h y ­väksi
j a lapset kun tulevat kor­v
a n tasi^ll<\ n i i n he eivät enää vä­litä
mitä äiti sanoo, vaan sanovat:
• ' O l e h i l j a a ; me menemme ' n i k k e -
l i m y l l y y n ' tai h a a l i l l e tanssimaan..
. M e o l l a a n n u o r i a ; sinä olet vanha,
n i i n ole sinä kotona. Niinhän s i ­näkin
olet ennen nuorena t e h ­n
y t . " — J a äiti saa k a t k e r a t kyy­neleet
vuoc|attaa j a m u i s t e l l a , on­ko
hän o l l u t spnimoinen k u i n hä­nen
lapsensa muistuttavat. J a
n i i n h S n se o l i k i n , täytyy hänen
tunnnstaa. : k u n s m u i s t e l e n . N y t -
H s j ^ h i l n n e ' t u l e e eteeni m i n u n k i n te-
: k o n i t y ö n i . E n v o i syyttää lap­si
a n i ; e n häfi mi n äkää n tot e 11 ut * i -
s i i a n i j a äitiäni, j a vielähän minä
s i i o i n k i n tajnssin k u n o l i t u o c n s i -
i h i i i n en tytär k a n n e t t a v a n a . H e o-
. Vat snane(>t perintönsä, m i n u l t a.
Täälläkin o n n i i n k u i n miniällä­k
i n tuollair^ia. Olen nähnyt k un
j o k u tyttö t a i p o i k a ' ä r j y y äidil­leen
j a eivät vielä kykene oikein
. henkensä elatusta hankkimaan,
vaan kyllä ärjyä osaavat. Siitä
näkevät .vanhemmat omai lapshvis
a i k a n s a , mitä he ovat olleet.
• T o i s e n puheen piti M r s . S a a r i -
tnäkj, r u k o i l e v i s t a äideisFä. selit-fäeh
mitä hyötyä sii^ä on isälle j a
äidille. Hän m u i s t e l i omaa äiti­ään
j a luinen r u k o n k s i a a n j a n i i ­den
tuottanma simpusta. Olisi
syytä T o r o n t o n äideille t n l l a oppi-
, m aan j a, keskus te 1 eni a n n y h t o i si i 11
i l l f i n v i e t t o i h i i i j . j o i t a t u l l a a n pitä­mään
j o k a kuun ensimäiseiiii, l a u ­a
n t a i n a iltapäivällä. Älkää" a r -
k f l i i k o jos teillä on semmonen
inies, että hän ei h a l u a laskea y l i ­töisiin
äitien i l t a m i i n . Ottakaa
r a a m a t t u j a a v a t k a a P a a v a l i n e-p
i k t o l a etesiläisille, ö l u k u . Siinä
puhutaan niini miehelle kuin v a i ­m
o l l e k i n .
N y t -rtn ensimäiset äitUm^dtamat
j 5 [ U k Q : k U M u l . - I M ! ^ ^e]'vetuloa
k a i k k i mukaan.
S e u r a k u n t a l a i n e n .
i,) • . - •• =^
iCöti- ja ialous-ösasto.
l u i . ; S i t t e m m i n tapasin ^länen
miehensä j a k y s y i n : k u i n k a voi­d
a a n teillä ? Oivastij vastasi mies,
j a t u n s i n itseni tyytyväiseksi,
kunnes hän s a n o i ; lääke e i a u t t a ­nut
rahtuakaan. "IMutta vaimoni
pölyytti s u k k i i n s a r i k k i j a u h e t ta
j a ' p i t i niitä yöllä jalassaan, j a se-p
i i auttoi n i i U j että hän n y t v o i e s -
teettömästi ommella j a s u o r i t t aa
korko-ompeluä. Lääkäri lisää, et­tä
r i k k i nähtävästi i h o n k a n t t a i -
n i e y t y i vereeUy sillä hopeainen
r a n n e r e n g a s , ; jota ^ o m p e l i j a t ar
käytti, o l i r i k k i h a p o s t a tullut
mnst,aksi.
•Keino on v i a t o n . . J o s se a u t t a a,
sitä parempi. Listittäköön, e t t il
het i k u n k e r t o j a oli k u u l l u t tapa -
nksen, määräsi hän r i k k i j a u h e t t a
s u k k i i n eräälle 60-vuotiaalle v a i ­molle^
j o n k a sorminiveleet olivat
turvonneet j a jäykistyneet, n i in
että hänen oli v a i k e a ommella.
V i i k o n k u l u t t u a ; t u l i h ä n j a s a n o i :
m i n u a oikein lämmitti sormiin
s a a k k a . Se e i ole' initiiän l u u l o t ­telua.
K a t s ok a a. k u i n k a n i i t ii \'oin
l i i k u t t a a ! Samalla soitteli hän
niillä ilmassa. : T o i v o n , että pa­rannus
j a t k u u.
v a a d i t t a m a n sotamiestä vastaan-ottafcsa.
tl3 p y k . k i i i l i n u : " Sotamiehen
pitää a h k e r a s t i käymän k i r k o s sa
s u n n u n t a i - j a juhlapäivinä j a ole­man
iäanä k a t e k i s m n s t u k i n n o i s sa
j a n i i n myös käymän H e r r a n . p y ­hällä
e h t 6 o l l i s e l l a j a hän o n vei-/
v o U i n e n k o m p p a n i i a n k o k o u k s i s sa
näyttämään pappien todistuksen
että hän; o n näissä asianhaaroissa
täyttänyt v e l v o l l i s u u t e n s a . ''
/ A l m a n a k a n v»lta 1848 lopussa
on n. s. t a k a p u o l i k i r j o i t u s , jossa
neuvotaan pellavan viljelystä j a
puhutaan j o s i l l o i n syvänmuokka-uksen
eduista. Siinä nimittäin s a -
n o l a a j i : " Tällä syvemmällä k y n -
tämisellä ((> t a h i 7 t u u m a n pai­k
o i l l e ) olemme välttäneetj pahim-jna
sekä k u i v u n e n e t t i i märkyyen
sillä pitkällä p o u v a l l a n i i n pella­v
a n t a v a l l i s e t hienommat juuret
eivät s o a l a k sisäiin t u n k e i t a tähän
kova n , m a a h a n vo?in jos moa on
k y n n e t t y kyllä syvältään nlin/so.
atraa j u u r e t kyllä t u n k e i t a .siihen
ko.steissaan aina olevaan moahan
Hampaiden hoidosta.
llam]-)iii(1en, välissil tulee o l la
1 u o n n o l l i s e t väliöt. •• K u u l e e usein
i h m i s t e n kysyvän sitä, että eivtit-kö
selhriset hani]i.'iat ole parem­mat
j o t k a ovat toinen toisissaan
a i v a n k i i n n i kuin että.olisivat~e-rillään.
Potilas sanoo useiii h a m -
maslääkärille, et tä : hän pitää s i i -
tii että hampaat ovat k y l k i k y l ­jessä
k i i n n i toisissaan,. Sellaiset
ihmiset eivär liedä välTääkään sii­tä
mikä on itse hampaille edullis­ta,
y
Ne ihmi.set, j o i d e n k a hampait­ten
välissä on a i n a pipni r a k o , o-vat
paremmalla puolella. Tällä
e n tietonkiiän 1 a i ' k o i t a sitii, ettii.
j o i t a k i n liamj^aita puuttuisi suus­ta,
tahi että viilvköt muuten o l i s i ­v
a t luonnottoman suuret.
S y y on seui-aava. Ruuan jättei-tii
jää a i n a -syömisen jälkeen ham-
])aitten väliin j a : t u n k e u t u v a t nä-m
ä jät t ee t a h t a i m p i i n k i n vä 1 i k -
k o i h i n jopa s i l l o i n k i n v a i k ka
nivennäise:sti ei välikköä olekaan
ja tästä on seurauksena se. että
hammasharja ei v o i tehdä tehtä-
A'ä ä n s i i , vaa n jä ävä t r u u a n jätt ee t
luvinpa i t t en väliin j a a l k a v a t teh-d
ii p a Iven n usta a n : mä d ät t ä ä. h am -
ja siinä imee voimansa, jos s a t t u i -
.'«i k y i m äin en j a .saellinen kesii n i in
se l i i k a k a s t e k i n p a i n t u i ^siihen a-lempaan
pehmeään m u l t a a n lähin
l i i t i i roakaa, tahi kovaperäistä
moara j a peäilimmäinen moa-pin.
'ta pysytteleikson arvollaan k u -
vemi)ana j a länip(ii.sempänä. Pel­iä
v a n k i : juuret, joilla s i l l o i n ei
ouk tarvista .•^yvällii ehtiä hyö-v
y n k i n s i i py.^yiteleiksen -peäl-'
1 e m m ä i s e s.^; ii j > i n ta - mi i l l a s t a eivä t-kä
v a i v a u t e t a k l i i i i n p a l j o l t a mär-kvvveltä.*''
Villikauran hävittäminen.
I)a it a. S i l 1 o i n molemma t ha mpaat 1 n s viia
V i l l i k a u i - a on p a h i m p i a inaan-vi
1 j e l i j i i n vihollisiä missä kevät-nisua
käytetiiiin, j o t e n maanvilje-l
y s i i a l l i t u s A V a s h i n s : t o n i s s a on an­tanut
neuvoja sen jaoistamiseksi
nii.^-.sii osissa Y h d y s v a l t o j a , jois.sa
kevätujsua käytetään.
P i i i i k e i u o sen poistamiseen on,
e t t i i a at aa sen ka sv a a j a s i t t e hä-vi
t tii ä en n e u k u i n : se t u l e e n t u u .
Sen lisäksi annetaan- vierii e r i k e i .
n o j a, j ot k a t ii ssii: ma i n it se m m e i \ u -
mei'ojärje.^tyksessä.
K e i n o n -ro 1. Kesällä kyntämi­nen
e l i panna se i a i t u m e k s i . Tä-.
män mukaan tulee v i l l i k a u r aa
k a s v a v a n pellon k y n t i i i i kesällä e-^
l i päästää k a r j a n siihen, että e l i i i -
met syövät sen sitä m u k a a k u i n se
kahden : p u o l e n s e l l a i s t a välikköä |
kTii 11 t u ^'a t j a n i i d e n , pel a st a misek­si
välttämätöntä pilaantuneet
K e i n o n : r o 2. Maan tulee kyn­tää,
kesäilii JM p a n n a imkiiseen
syksyllä. I h i k i i n tulee olla sitä
hampaat joko täyttämällä tahi ^ j.^ji^,^ ^^-tä S? k^V-svy v a r h a i n . S i l -
s i l l o u t a m a l l a paranttaa tahi jos j ^ j ^ .^^j, j^jj^^^^^^ ^^^^j
p i l a a n t u m m e n on mennyt^ l i i a n .-j^-^ e n n e n k u i n viUiUMun. ehtii
pitkälle, ovat ne vedettävät pois. tuleentua. Oitis k u i n r u i s on n i i -
J o s <uis. hammaslääkäri täyttä- ^etty, tulee kvntää pelto eli pan-essään
ta h i munt«n korjatessa^in
h a m p a i t a jättää h a m p a i t t e n vä­l
i i n l u o n n o l l i s e n välikön, n i i n t a ­pa
htuu se p o t i l a a n o m a a p a r a s ta
katsoen. ]\rissä hampaiden välil­lä
on l u o n n o l l i n e n välikkö siellä
hammas ei pääso^niui p i a n > a h i n -
goittumaan, sillä hammasharja
voi s i l l o i n vapaasti tunkeutua
h a m p a i d e n väliin ja ^ p u h d i s t aa
sieltä k a i k k i ruuan jätteet. Täl­l
a i s e t hampaat sitä paitse ovat
pai-emman näköisetkin.
Vanhoja "pränttejä."
Vanhan kirjallisuuden joukossa
on esim. erä.s'-NuonikaLsllle Neu­voksi
• ' - n i m i n e n l a u l u v i h k o , j o ka
Tulikivi ijeumatismin paran-
^ tajana. -
Rt-äs a m e r i k a l a i n e n i lääkäri k i ^ ' -
j o i t t a a :
J o kauan sitte on tulikiveä k i l y - ketään
t e t t y reumatismia eli l u u v a l oa
v a s t a a n eikä v a i n si.säi'lisesti,; v a an
myöskin ulkonaisesti sukissa.
V a n h a s t a a n ' ' o p p i n e e t " ovat h a l ­veksineet
kansanoi|iaisia paran­n
u s k e i n o j a , jcjiden hyötyä he ei­vät
ole m u u t e n voinet ( selittää
k u i n r i i p p u v a k s i ' ' m i e l i k u v i t u k ­s
e s t a " , s. 0; h u i l o t t e l u s t a . K e r r an
toisen.sajälestiin seuraa k u i t e n k in
f.ervi^ys j o s t a k u s t a kftnsanlääk-kee.
stä. N i i n on t u l i k i j ^ e n k i n l a i t a.
Bräs E n g l a n n i n t a i t a v i m p i a lää­käreitä
kertoo s e u r a a v a a : : Erää-
Iiii päiviinä t u l i munan ompelija^
itär ja v a l i t t i , ettei hän v o i n u t öm-löölla
sormiensa l u u v a l o n vuoksit
Määräsin lääkettä — j a a i k a k u -
o h o l l u t j u l k a i s t u n a K u o p i o n S a -
n o m a i n nu m ea'ossa 12 v . 1857, m u t
ta sitten monen toivomuksesta on
sen eräs l i m i n k a l a i n e n J — n E — i
(liekö itse r u n o i l i j a ) eri v i h k o ­seksi
t o i m i t t a n u t . Siinä eräs p e ­t
e t t y neitonen hoilottaa, surkeaa
t i l a a n s a ja k u u l u u m u n a n k in
värssy näin:
' ' V o i armotoind sydänd, k u n
raskeit mun jättää, V a i k k a s m u l l '
l u p a s i t omaks' t u l i ' , E n t a h d o ma
n i i n rakkaana ' pitää,
K u i n g s k n i t e n g i n k u h a n n i i n kÖ^
v i n teit mull, V i e l l t e i l l e n u o r u ­k
a i s i n * sanouy Se j o k a vakaisest
n a i d a tahto, Hä t o t u u d e l l a tervat­koon
sydämens."
Rnotusotamiehillä j a k o k o sillä
järjestöllä n i i k y y olleen myös o^^
matsääntönsä; Näiden sääntöjen
26 p y k . k i i n l u u :
" P a l v e l n k s e e n otettava sota­mies
ei s aa o l l a 36 v u o t t a vanhem­p
i , eikä 17 V . n u o r e m p i ; lyhyttä
v a r t a l o l t a a n ei s a a hyljätä, j os
v a a n liän o n t u k e v a j a täyttää
m u n t e e r i u g i n j a o n m u u t o i n v i r ­heetön
j a t u n n e t t u hyvästä käy­tökseltä.
Tätä j a t a r p e e l l i s fa
chriätiaöjgin tuntoa p i ^ ä a i na
na se I a i t u m e k s i sijvsi s y k s y k s i.
K e i n o n :o 3.' Red K i v e r i n hiak-sossa
o n maa h y v i n raskasta, j o ­ten
siellä ei v i l l i k a u r a elä k a h t a
v u o t t a pitemmälle. Y l e i n e n keino
v i l l i k a u r a n hävittämiselle on s i e l ­lä
se että pelto kylvetään heinään
j a k u n p e l t o o n o l l u t heinässä ( a l ­fa
1 fassa, timoteessa eli apilassa):
2 vuotta, on s i l l o i n v i l l i k a u r a k a ­donnut.
K e i n o n :o 4. V u o r o v i l j e l y k s c l -
lä on h e l p p o poistaa v i l l i k a u r a n.
K e i n o n : o 5. M a a kynnetiiä n;
syksyllä j a s i t t e k a r h i t a a n . K e ­väällä
kylvetäiin ohraan, m u t t a s i ­tä
ennen k a r h i t a a n että v i l l i k a u -
r a k i i r u h t a a kasvamaan j a s i t te
kynne.tään 5—6 t u u m a a syvään.
.Sen jälkeen kylvetään v a r h a i s ta
ohraa. Ohra t u k a h u t t a a v i l l i k a u -
r a n . Kun o h r a on l e i k a t t u , k y n ­netään
t a a s k i n e l i päästetään eläi­met
s i i h e n l a i t n m e l l e/
K e i n o n : o 6. Syksyllä kynne­tään.
3 t u u m a a syvään. V a r h a in
keväällä k a r h i t a a n ja kylvetään
o h r a a n e l i " k a u r a a n . Tämä n i i t e ­tään
viheriänä r e h u k s i . Sen ^*äl^
k e e n k y n n e t i i i i n 5-r-6 t u u m a a s y -
väiin j a kylvetään r u k i i s e e n . K u n
r u i s on k y p s y n y t ensi kesänä,
kynnetään taas j a p a n n a a n sitte
keväällä ohraan. ^ _
Työtä on p a l j o n saada v i l l i k a u ­r
a p o i s t e t u k s i , m u t t a o n n i s t u u se.
Kikkarnohot ovat joukko
varkaita maanviljelijäin pellossa.
Ottakaa varkaat kiinni ennenkuin
ne ehtivät mennä tifehensä. teidän
kesäinen saaliinne nuukanaan.
— \Miksi maanviljelijä niin har­voin
muodostaa yhtiön poikansa
kanssa? Maanviljelijän sopii yh­tähyvin
tehdä se kuin tehtailijat­kin
tekevät* \' »
KÄYTTÄKÄÄ TILAISUUTTA"
HYVÄKSENNE.
jMipuUa on 4,000 eekkeriä par­haita.
n i s n m a i t a S a s k a t c h e w a n -
issa. V a l m i i t a farmia j a i'ar-"
m i m a i t a . H i n n a t $10.00-^mOO^
eekkeriltä. R e k o r t i t v i i j a n t u -:
l o s s a k o l m e n k y m m e n e n vuonen'
a i k a n a . E i k a t o v u o s i a , ei k i i i - '
vuus eikä m y r s k y t tee h a i t t a a . '
'Tämä on v i i m e i n e n tilaisuus
m a a l l e a i k o v i l l e , .silJä m a a t tas-'
sä ympärillä niak.savat j o ^ yt
({^DO.OO—100;00:eekkeriltä. Maat
s i j a i t s e e New F i n l a n d i s s a j a
ympäristöllä.
Lähempiä tietoja voi saada
I d r j o i t t a m a l l a o s o i t t e e l l a : : '
M. V. HILBERG;
Real Estate Agent.
T A N T A L L O N , SASKA.
Miksi iloitsen kielto­laista.
X
K i r j . II. Päivän,salo.
Elämän k i r j a v a l l a merellä haak­s
i r i k k o u t u u , n i i i i on s a t t u v a s t i sa-nottu,
yhtenä ainoan; i k i u i k a u t e-
11 a. ei 1 e m mä n i h mi s i ä k u i n 1 naa i 1 .-
mau k a i k i l l a valtamerillä koko
naisen vuoden kidues.sa.
J a yhtenä v a i k u t t a v a m p a n a tu-h
0 0 ja n a. on oi i u t j a o n ai kohol i.
F.i mi k ii i in kynä vo i koska a n p i i r -
tiiä .sitä turmiota j a kuolemaa,
j o n k a tämä m y r k k y on t u n n o t t o -
rn ie n i h m i s t e n k ä s i s s ä a i ka a n sa a -
nut.
•la k u i t e n k a a n ei s a i s i muka suo­j
e l l a elävää elämäii tältä tuhoo-
^ vähentääkö v a r k a i d e n j a muiden
rikoksentekijäin olemassaolo r a h -
t u i s t a k a a n l a i n pyhyyttä?
Sitäpaitsi l i i o i t e l l a a n suuresti
•salapoltlojen ja muu.n salahan-k
i n na n m erkitystä. L i i k k u e s s a ni
a h k e r a s t i «eurakiuinassani, en öie
k o k o k i e l t o l a i n voimassaoloaika^:
na nähnyt ainoatakaan räyhiiä-vää
päihtynyttä ihmistä.
Eihän hengentempp»Hmme o le
s i l t i puhdas. K a u k a n a siitä. I-loitsen
k u i t e n k i n sydämestäni et-t
äedes y k s i t e m p p e l i n häpäisijä
väkijuomäin k a u p i t t e l i j a .ja
käyttiijä — on l a i n r i k k o j a k s i l e i ­mattu.
' Katsokaamme, ettei nuo j-ikkö-j
a t j a n i i d e n kanna t t a j a t sa a tär^
/
Säilytetä^ ja myydään ainoas­taan
suletuissa ilmasipitävis;^' kSä
reissä, joten se säilyttää Inontai-^
ser hyvyytensä.
T E E T Ä
Käytetään Miljoonissa Teekattiloissa Joka Päivä.
m a i l a ; o l i k a i k k i Isyy edellyttää.
että Versäille.sin rauhansppimiista
t u l t a i . s i i n t a r k i s t a m a a n . Englan-vellä
kansamme hengentemppe- t i l a i s e n työväonedustajafi M r .
liä. " V o i sitä v a r t i j a a ,jqka nuk­k
u u , voitettujen k i r o u s lepää hä­nen
päällään."
Saksan kouiumisia.
I'h-iiän Suomen lehden haastat-
! e l i j a kertoo niistä haastattelunsa
mukaan seuraavaa .-
H e n d e r s o n i n johta ma -komisiori i
o l i tulossa B e r l i n i i n tulustuak-^!
s e e i i : sikäläisiin oloihin j a kerä­täkseen
ainehistoa j a pohjaa Eng­l
a n n i n työväestön vaatimukselle
i'/mh.ansopimuk.sen tarkistami-
^ek S'.
K o k o tätä taustaa vastaan ei
v a 11 an k a a i>]ia uk sen sa a ta Ica tsoa
pai velleen aina ka an /Saksan ka n-san
etuja. Pahinta on l u o n n o l l i ­sesti
se, että y r i t y s keskeyt^ti jäl­leen,
a i n a k i n a j a k s i , elämän l u o n -
n o l l i s e n m e n o n , j a h o r j u t t i sitä
j o n k i n i a i s t a k i i r t a s a p a n o t i l a a . m i -
iiiji vähitellen o l t i i n pääsemässä.
Vaikeasti suomustettava^ xi
J a l t a . Aivan yleisesti pidetään • t e t tn ke.skeyitämään matkani
t a r p e o l l i s e n a ivartioida asev-arik • j l i e i - l i n i i n ja.: p a l a a m a a n autolla
k o j a , l i n n o i t n k s i a , s i l t o j a .ja: m u i - j l l a m j ) u r i s t a Lyypekiin j a l l o -
Tapa.sin eilen ei-ään t u t t a v a n i,
joka i i s k e t t i i i n o n p a l a n n u t Sak-
-a.sia.
No, mitäs Sak.sasta k u u l u u ? —
Tuo ky.symys t u l i . a i v a n itsestään'
l i u u l i l l e n i .
n i ; » , Tr ^ • 1 h E t e n k i n oli y r i t v s syöstä vallasta
O h n i)araikaa Hampuri.s.sa v a l - L ,
i . , „ v . , . , „ „ „ „ , „ y laillinen hallitus omansa saatta-l
a n k a a p p a u s y r i t y k s e n sattues.sa, ,
maan työväen m i e l e t pois tasapai-iiostajvn
vja j o h t an
j t a k k a i seeii • a äi-i m in iii s y y teen. -
J i i M i t i i ;muntJi mainittä^^^
j a hi i d e 11 ;i n t ai nasta Y ai k ut ti k s es -
; Eipä niviuta -kviiii yleistä^^
ut u n ei suu t ta j a.. va 1 o n: j a lä mm ö n
p u u t e t t a , niikii tekee y^^^^^
sa n g e i i sV nlvän vä i k u t u k ? ; e n N i i n -
keftoi hiin. Siellii anaMi v a U a n'
käsiinsä paikallisen sotaväen
I )ää I ly.s t ö, joilta ja na.a n van h in ^ u p-seei-
oi.sta. joka kuitenkiii myö­hemmin
oli ]>akotettu-luovutta-m
a a n \'a 11 an H a inpui'i n sena at iJ le.
Suiirjakon puhjettua olin pako-i
T u o k a a s y y t e t t y esille. •
S y y t e t t y , sisääntuotuna: Täiil-liipä
t u n t u u kuunvalra. .sanoi ket­t
u k u n häntä ])aloi. .
T u o m a r i : .— H i l j a a siellä ja vas­t
a t k a a mitä vulen kysymään.
S y y t e t t y : — N o . n i i n . minä e,n
])idä enempi yhdestä kuin toise^-
t a k a a n . vastasi k u k k o kysymyk­seen
. h a l u s i k o tulla paistetuk.m"
v a i k o k e i t e t y k s i.
T u o m a r i : . -— Tii lii Hl ei ole ky.sy­mys
ketuista eikä Inikoi-ta, vaan
siitii.mikä olette miehiänne ? .
S y y t e t t y : — - M i n ä menen me­noa
n|. . sa n o i V e t nr i n k n 1J etta ja
k u n ajoi ]>orsaan ylitse.
T u o i n a r i ' : — M i k i i loimi t f i l l il
on?
• S y y t e t t y — Vähän k u t a k i n,
sanoi kissa k u n v a r a s t i kananpo^
T u o m a r i : — r a l K l o t t e k o pysyä
asias.sa ?
' S y y t e t t y : — M i n i i olen valmi.s.
i n i n i i . sanoi p i l T i p a i s t i haralle.
u o m an V a s t a k a a kun­ta
tärkeitä p a i k k o j a . - -la k u i t e n - ! stnrkiu kautta S t r a l s u n d i i n . Sas- 1^'' ""^'^'''^ '^^^'"^ J'^"^<'" i k k u n a t r i - nolli.sesti, mies! :\rLllä olette n i -
k i n k a l k k i tämä on va i n k u o l l u t ­ta
j a s i e l u t o n t a tavaraa :niitteu
henki<-:ten j a s i v e e l l i s t en arvojen
r i n n a l l a , j o i t a a l k o h o o l i n i r t i pää­semisellä
t u h o t t a i s i i n . ^ A l k o h o o l i
hiivittää i h m i s t e m p p e l i n . Se jät­tää
jälelle vain r a u n i o i t a . J a jos
t e m p p e l i n rauniot yleensäkin o-v
a i ylen s u r u l l i s i a , n i i n ei l o i s t a -
V i mm a nk a a n ki v it e m p pe li n ra u -
n i o t k u i r e i l l a a n ole raitäiin: v e r -
1 'a 11 u i n a n i i i i in : i-a lui i oi hi n., j o tk a
syntyvät, kun - l u m a l a n luoma
i h m i s t e m p p e l i tuhotaan j a H e r -
i-an Henki s i i t i i pakenee.
•In t u s k i n kukaan voinee k i e l ­tää
ettei tuhansia hengen temp­peleitä,
olisi väkijuomien tähden
häväisty ja t u h o t t u .
P.aabelin v i r t a i n var.silJa i t k e t - , [.-u^^ ainakaan
t i i n kuumia kyyneleitä. J a siinä - ,.,.1^^:} osattu
oli sittenkin ky-yii&ykse.ssä I>ää-j ]..,.^pp.^j,i^.,>(.,., takana ,olevat-i)iii-it
a.siallisesti J e r u s a l e m i n ihmi.skä-• ,„,.ic; tnvät näliTavästi nähneet
nuz:.Ma pääsin sitten laivalla k o t u t . »
I ^ i i o r^iiu. I l m a l i i k e n n e k i n o l i k e s - i ^^'''^^^^'^^^ haali.stumit. J u u r i mitään
vavmnt kylmät j a n i i t t e n me a i k o i n a ylläpitäneet itseän.nc'^
Syytetty JTinun k o i
keytvnvt lakon tähden Stralsuh-" nimittäin ole sodan aikana, tai vat minua ylliipitiineet ja kun no
i d i s s ä ei miesten puutteen vuoksi! •i^'"^^^'^^ korjaamaan,
saatu nniutoin leniokuniio.ssji oF-
•luilta koneet suojastaan ve.sille ja
epävai-inan junankuluii vuoksi
suunn i uMn 1 e n t om a t ka. jä i sen
; m o k s i tekemättä.
Ta]->ahtumat l u l i v a i tietenkin
y l l i i t y k s e u i i ei a i n o a s t a a n n i i n i k a -
l a i s i l l e , vaan suurelle osalle väes­töstäkin
— - kertoi> haastateltava­ni,
johtaja J a a k k o Kahma. T i e -
(lettiinhän tosin, että o l i p y v k i -
iiiyksiä vallan siirtämiseksi sen
nykyi.sten h a l t i j a i n käsistä oike­a
m m a l l e . m u t t a sellaista iceikaiis.
ta. mikä tapahtui, ei v a r m a a n -
a a j e m in I ssa .V p i i.-
O^^^C^:•i^;:: : . V a l l a i i -
0 \- a t |k i el t ii y t y n e et. o I en ini \' e un u r
-Kaupungeissa pi.sti silmään puut- i makaamaan.
sin rakennettu temppeli. Miittj muuta keinoa olevan piiasta s i i -
sortuneen ihmistemppelin rauni-1 ^^^[\^\^^ pyrkivät.
Oilia t u l i s i meidän vuodattaa i .;.Mutta millä t a v a l l a vleensii a.s>
j o i h i n s i e l l i i s u h t a u d u t t i i n?
I Xe vaikeat olosuhteet, jois-^a
Saksan kansa n y k y i . s i n eliiä. eivilt
saata olla. synnyttämättä kaike-rnutta.
mikä ensi sijassa helposti
s u i i n t a u t im h a l l i t u s t a kohtaan —
o 1 i p a h a 11 i t u s s i 11 en m i n k ä la in e n
tahansa. Saksan kansa- on k e r ta
k a i k k i a a n niin p i i n a t t u j a s en
hermot ovat siinä miiäiMn kulute­tut
j a r a s i t e t u t sekil sen elämän
ja toimeentulon ehdot n i i n t u k a -
!1 at. että sen on m e l k e i n mahdoton
a j a t e l l a j a työskennellä r a n h a l l ir
sest 1 eteenpäin. Tä.^tyy muistaa,
että Saksassa on m e l k e i n puolisen
kymmentä vuotta s a a t u syödä
m i l t e i pelkkiä v a s t i k k e i t a j a häh-d
i l suoranaista .nälkää.
: J a s i 11 e n k u n so t a v i li d oin p ää t-t
y i , puuttui maan teollisuudelta
r a a k a - B i n e e t j a h i i l e t . Sitä e i v o i ­t
u s a a d a täyteen, t a i k k a edes l i k i ­m
a i n k a a n täyteen käyntiin/ O n
' täysin inhimillistä, että ei ole
k y e t t . v ,'Tiäissä oloissa' aina a s i o i ta
a s i a l l i s e s t i arvo.i;telemaan, vaaiv
on s y y t e t t y 'lähinnä epäkohdista
h a l l i t n s t a . Tiften sai h y v i n useal-;
ta ta h oi t a. k u u l l a va n h aa h a 11 i tu s^
t a m o i t i t t a v a n j a syytettävän val­l
i t s e v i e n t u k a l i e n olojen y u o k s i . .
M u t t a eivätkö k u i t e n k i n olosuh>
teet- maassa olleet p i k e m m i n val­kenemassa
k u i n s^^ikkenemässä ?
Epäilemättä-^ olo.suhteet olivat
muodostumassa vähitelleij parem^
m i k s i . Olipa s u o r a n a i s i a / m e r k k e -
jä s i i l ä , e t t ä kaaoksesta vähitel­l
en selvittäisiin j a k a n s a pääsisi
r e e n a 1 a isi n is, jot a k ii r s i v ii t v a r s i n -
IN* in |>ien i n a l kk a lai.set. Työ viies-tön
olot näyttivät sen s i j a a n .suu-re.
sti k o h o u n e i t l e n j i a l k k o j e n täh­den
jos.sain määrin paremmilta,
lenin ke sk' i 1 uo k k a 1 a i s t e n. Ke 11 u -
in i s ta. ei k u i te n k' a a n o 1 e n iissä -
kään. kun l i i n n a t nou.sevat joka
piiivä, k i l p a a markan kurssin las­kemisen
kanssa.
•In mitä lopuk.si l i i k e y h t e y k s i en
y i ' i u i i m i s o e n tule»*, niin antavat
ne toi.stai.seksi. ylipäänsä hai-mla
ja petiymyksiä. V IM ihikään tun­nu
i)itä\'än. ei sanat eikä sopiinuk
set. Isein ovat syynä y l i v o i m a i ­set
esteet, u s e i n - n i u u t k i n seikat ja
v a i k i r t t l i n e t . mutta eipä t e e m i e li
syyttää n i i t i i , j o t k a m o n e l t a puo­l
e l ta ponnistele\Mt näin puristet­t
u i n a .
1 —
rikyyneleitä.
T o s i n on näitä p a l j o n , j o t k a e i -
viit. välitä mitään temppelinkään
r a u n i o i s t a . He t u n t e v a t v a i n y h ­den
a i t t a r i n . Veenuksen, nautin­non
a l t t a r i n . Sillä a l t t a r i l l a h e
o l i s i v a t v a l m i i t uhraamaan kaik­k
i , y k s i n pä kansanosa s i e l u n k i n.
V a p a u d e n nimessä he nauravat
lv a i k i 1 le 'k i e 1 l o i l 1 e j a^ k i e 1 t o i a i Ile.
J a pilaa l a s k i e n he koettavat%saa-da
a r k o j a i h m i s r a u k k o j a naura­maan
kanssaan.-
V a a r a l l i s t a , leikkiä nämil k u i ^
t e n k i n leikkivät. N u o r t e n j a van­h
a i n v e r t a k i i h o i t t a v i a k h i s a u k -
sia he o v a t v a l m i i t panemaan i h ­misten
eteen. J a k u n i l i m i s r a u -:
k a t ovat n i i n langenneet, sitten
h u u d e t a a n k i i r e e s t i p o l i i s i a j a yä-
- k i v a l t a a .
E n koskaan u n o h d a sitä näkyä,
j o n k a . Helsingissä F r e d r i k i n k a -
duNi v a r r e l l a asuessani rnsein j o u ­d
u i n n ä k em ää n. A n n i s k e l n p a i k -
k o i l i i h . l a s k i v a t .. k i i l t o n a p p i s e t
v a h t i m e s t a r i t vapaasti k a i k k i s i ­sään.
M u t t a k u n m i e s r a u k a t t u ­l
i va t h o i p e r t e l e v i k s i j a suuriääni-s
i k s i , niin samat vahtimestarit
työnsivät heidät a r m o t t a k a d u l l e.
J a ^ j o s he s i t t e ^ vielä, n i i n k n i i i u -
s e in t a p a h t u i , räyhäsivät, haet­t
i i n polii.si.
• ^ A j a t t e l i n u>sein,i eikö n o i l l a a n -
n i s k e l i j o i l l a g'a heidän hengenhei­m
o l a i s i l l a a n ollut tällaisten i hr
m i s t e n k o h t a l o i s t a minkäänlaista
t u n n o n v a i v a a . . E n tiedä m i t e n Oj
l i . M u t t a n y t näyttää a i n a k i n s i l ­tä,
että heillä on äärettömän s n u - j o n k i n l a i s e e n tasa/painoon. H a l l i -
TJ v a i v a siitä, että m u k a Suomen tuksen p o l i t i i k k a näytti saavan
ikansan siveellinen taso laskee * p o h j a a ! j a l k a i n s a a l l e : Olipa jo^
k i e l t o l a i n t a k i a ' S a l a p o l t o t j a Sa­l
a k u l j e t u k s e t ' hävittävät heidän
saavutettu^ huomattavia diplo­maattisia
voittojakin, kuten: luo-mlelestään
nyt koko lain kunni- j vutuskysymyksessä. Saksan ra-oitmkse^
n. Mutta uskallan kysyä han kurssi pii nousemassa. Sa-
— I l y v i i suhde" perheen ei-i jä-senten
viilillä:(^n k o d i n paras kau­nis
tu>.
—- Nainen, t a k k a v a l k e a .ja k l e -
huva jiata ovat kodin ilnmuudct.
Eroitiis.
P e k k a P e l k o n e n on nerokas nuo-r
u k a hien. /illiinen e r i k o i s a l a n s a o-va
r }<.ii i k e n I a i s e i a i-.ro i t u ksf t ja sa - '
i)al|?ikit. '
J v e r r a n hän liiiriimästyttiiä ystä-viiiinsä
V i e n o V i h e r n a a m a a kysy.
mvkseUä:
— Tiedätkö mikä ero o n o r a ­v
a n j a saapaspihtien välillä?
S i t i i el V i e n o ' Vihei"naam.a tie- •
t y s t i tietänyt.
P e k k a Pelkonen selittäii : >
— K u n sinä et sitä tiedä, niin
.»-"inu.li .on. otetta\"a orava toiseen
käteesi j a saapaspihdit toiseen j ä -
käveltävii, met-sään. Siellä asetat
ne niole.mmat. korkean männyn
j u u r e l l e .V Se. j o k a kiipee puuhun,
on ora va. i j a se, j o k a jäii juurelle,
on saajiaspihdit.
—- Ystäviit ovat kuten v i u l un
j o u h e t : niitä ei pidä t i u k a t a l i i an
l u j a l l e . ' , >
JPUURI SUOMESTA SA^APUNUT
KIRJA-UUTUUS
Kirj. Kyösti Vilkuna.
K i r j a on saavuttanut .suurta suosiota Suome.ssa, sillä .se
o n kokoelma ytimekt'äitä jameheviä huinooripaloja. Luon-n
t^kuvauksel, j o i t a k i r j a i l i j a .slinii e.sittää, ovat n i i n mesta­r
i l l i s e s t i kyhiltiyjä, että l u u l i s i k i i - j a i l i j a n itse ilmenevän
"Lählmmäis(jnä" jokaisessa niistä inintepaloista, niitä k i r ja
.'^i.sältää. K o k o 202 s i v u a.
Hinta $1.75 postiipaksuineen.
T i l a t a a n osottee 11 a :
\
Pprt Arthur, Ont.
m-i
V
:-AJ.s.vfei-'St-;^:.t
•^••••Ä^X:.
\
vt
\4
yfm
7M
m - mMmmmmmmmmm