Canadan uutiset, April 29, 1920

              CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomalehti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina,
j Kustantaja .
The Canada News Publlsnlng Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja.
T I L A U S H I N N A T :
Cänadaan: $2.00 >^oko vuotieltä,
$1.60 9 W;kaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 sentUa 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja. Suomeen: $2.50
koko 1 vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran, ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen, alennus. Halutaantie-lo-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 liolme kehaa. Naima-llmoitukset
$2.00 kerta,: $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- oa kihlaus-ilmoi-
- tukset $2.00 kerta. Kuolcnilmoitukset
$2 00, muistovärsyllä $2.25. Svntyma-
: ilmoitukset $1.50. Aviocroilmoitukset
$2 00.
Pöytäkirjat, tiliselvitvkset, keiäys-hietlelot,
luento-ilmoitukset y. m, 25
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoin
.ti)ksiötapor;tään 10 senttiä nvjlta. :
Psenimniankin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei: hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
: Poliittiset ilmoitukset $1.00 .tuu­malta.
Kaikki lukkeellei aiotut kirjeet, ti­laukset!
ja rahat!' ovat lähetettävät
ööoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, : Ont, Canada.
Canadan Uutisista lamattaessa on
lähdo mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
. lehden konttorini sekä vanha etta uusi
osoite.
' CANADAN UUTISET
(The Canada News)
T i i e Finnish Ne\v>spaper in Canada.
Puhlishe<l every Tliursday hy
The Canada New3 Publishing Co.
Erick |J. Korte, M.^nager.
.T. H. Ilirvi. Editor.
Daily Nevvs Bldp:.. Port Arthur, Out.
CANADAN l|lUTISET
is -vvelcomed and) read iii every Finnisli
home in.the Dominion. It. is the onlv
direct: advertising medium for ihose
manufaoiurers and merchants who
•\vi.sh to create and huild a profitable
and; permanent demand tor tlieir prod-ucts
and merchandise by the large and
e\ erfiro^ung Finnish population rosid-u
i g Ui. Crfnada. Place your trial ad-vertisoment
and iget results,
. Advovtising rates 40c. per incli.
Poliucal advs $10/)lpei inch
. Adveriisemenis must i-^acli oiir Of­fice
Wednesda.\' ncou' t o - appea r ön
ThuisdaVs issue
SubscniJtion pi-ico in Canada $2 00
por.. year, Uniled Srates and other
<ounti:tps. .V2.r)0 per voa r in. advance..
Entered as second class mail mat-ter.
Dee. 1. 1915,iat the Post Office a<
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIIVI OF T H E CANANDAN
UUl(lSET.
The help preserve the fdeals and
sacred traditiona of this. our adopted
country, the Dommion of Canada: To
observe its Iaws and inspire others to
1 espectv and obey them: To strive
unoeasingiy to. quicken the public's
sense of C I V I C duty: In ali wäys to aid
in making this country greäter and
botter than \/e found it.
Neuvottelut kauppasuhteiden al­kamisesta
Venäjän kanssa.
AVasluiigtoniin asktMi s i i A p u n ut
Suui' - B r i l a i i i a i i lahetlilas Sif
A u c k l a n d Geddcs on ilmoittanut
uein ottohi |(ML olevan paraillaan
käynnissä J^i'itaiiian ulkoasiainvi-rasloii
ja Yhdysxaltain \altiode-
Iiai-teiiieuiii) A a l i l l a kanppasnhtei-den
alotlamisosla Xeiivosto-Vcnä-1/
l<in kanssa. Kysymys noiiAOsto/
liallitukstvii tunnustamisesta, sa­noo
• la lieti ila.s, ei ole. Jii isaaii. y h -
1('\(i('ssa luiiden neii\ottelnjeu
Kanssa. \«iikka seka J*]iiglanuissa
ctla V I u h s\ alloissa k v l l a iiyxin;
\ 111)11,11 ret<ian. eita neuvoslolialH-nis
jel\ee kaiken \ oitrix aiis.i > ksi-t.\
iseii kaupankäynnin elikaisc
aliseksi koeilaess.ian siten v a i;
kiittaa liiitolaisnvaitien ,ja Ylldy^s-
^altaln tnnnnsjnkseii s.iamisvksi. .
\''enahnju'!i osiiustoiimiinallmen
valMiiiskuiita; joka f. k. ahis.sa
I n a 1 k n s t i S11 o 11 \ on Ix a \ i tta:. >S k- a nd i.-
naviair niailnn )a, Mno-lantiin, on
isaa]) Koopeiiliaiiniiaan neuNotek
1 a k .se e n . k a n p i) a sulit e i d en a.l k am i
sesM \'altuuskuunan pnlieen-lohialana.
oii. nenvostoliallitnksen
) a se 11 ..• k 111 k 111 a 11 o.s k omi ssa i-1o ..K i- a -
•sin la la.senina A'enalai.sten osuiis-toiininnalJisten
j ä r j e s t ö j e n iolila-vimpia
]aseina-, jotka ovat asian-
I untijoita liikerelaman ja.: kanpan
(Ml aloilla
VA liene cp^nleniistaka.in s i i t . i;
el 1,1 Kla'^ln m.itka Knf?lantiin ci
oiisi t a p a h t u n i i t Ivnj^ianiiin hai 11-
hikseii nimenonhii^esla kutsusta;
Iv a t s() e 11 s 1111 e n lino m a 11 ;i va a n a .se­inään,
luika lianelhi on Venäjiilläy
on toiselta puolen .selvääV että. 'hiin;
tn 1 . .saa n u 1.. • iieii vo.sl olia Hi tn ksel ta
m 11 a la a 111 IM 11 a t \'a:l.tvi 11 d e t. -'r.i inä
.saat.ta,-i olel.tamaan. etta. on..toden-:
teolla jnilic kauppasiiliteiden alot-taniise.
sia .\envo.sto-\-ena ]an. j a,
lirltolai.smaiden valilläi
'[•aiiian vliievdessa on ot.eila\;t
luro.mioon. (.Mia. o.suii.stoinvinnalli-iai]('
st()i Vena lall.i. loiden va-
!ii.vk.sella kaupaiikavntia. Venäjän:
]<\ Laiisi-lMu ()]),in \aliJki on suun-;
uiteltu, toimivat nenvostohalii-
111 k s e n .\-a ] \'o n n a 11 a ia i si;i a. • Pa st ä
JO 11 111 p k! n ett a Ica n ]>a n a vn n i n a-l(;]
I la m IM e n naiden larjestö [en
k.iiissa sain,liki tosialliscsli edel-l\
ita,» nen\ostoliallitnk^en tnn-nusiamista,
\aikka ei t ä l l a i s ta
Minmi.slanii.sta inviodolli.sestr ta-p<
iiitnisik'<ian
ti.sella f^elvyydellä, etta venäläi-syydeila
ei. ole n i m e k s i k ä ä n ja-lan.
si j a a niaakunnassa. Aniosisa-t
a.l n e n 1 ali (> i n e n i; osk e 11 i.s; v en a -
laisten kanssa ,ei t i e t e n k ä ä n ' ole
ollut jallamatta j ä l k i ä ä n kan<5an
elama.in, sen lajioiliin. ivieleen ja
kasily.skantoiliin. Tim nnstaalian
koko va(\sto iii. ni. k reik kala iskav
tolista — ' V e n ä l ä i s i ä ' ' —• nskon-toa.
Tasta linolimatta ei venäläi­syys
ole [la.issyi juurtumaan pin­taa
sy \- e m 111 a IJ e. Sy d a n j u 11 r 111; la i i
on Vienan vaesto. karjalaisi a. suo­malaista
siis sann-illa-tavalla kniii
karialainen vaest<r . r a j a n -tällä
[)uolen.^
\'('nalaiset.()V'a(; iiiaakuimaii .'ilu-
M ' l l , i ^misl umiseii^.i lalkeeiikm
lelnnvt \olta\ans,i \ oilta.ikseen
p M () I e 11 e e 11 • \- a (' s t (> i r . 1111 (d i a 1 a nV
\ a i s s , i p\ 1 k u n v k s i s s ä ei\at l)ol-slievikit
suinkaan ole jaanect- Gii-tisisl.
i i s . i . i n n ,iikuisist,i \en,ikLs-tyltaist,!
palio.ikaan i<ilkeen. B o l -
sJie\iknMi k(Mnol o\<it \ a i i i toisiM
kuin i M i t i s l e n \ enalais-kansallis-t
e n kalastelija.in.. Bolshevikit, liou-kuttvlevat
ralialki. •r\ nirn jialjon
'' pakkokeinoina. Kun l*olijois-Ve-iiajan
liallitus .havisi )a .Muurma­nin
r a (1 a n t i e n o 111 e. pe 1 • njiI,e11iin jo.
ka paikkaan nenvo.stoja, lah(>tel-
111 n h o I s h e v i k i a a' i 1 a a t tor*' j a \' i e -:
nan-l\ar)alaankin : neuvostoja- |)e-
I uslelcinaan ja houkutlelem.ian
k a 1 * 1 a 1 a i s 1 a . i n i e h i a N e u \' o s l () - V e -
najait rautateiden i>alvelnkseen.
.Vania , i i ' i l . i a t l o i i l l a i ' ] O s i \ a f ime-'
liille ilmaiseksi . kolmnr-kertaisia
riioka-annoksa; . jos lie olisivat
suosliiiieei lahleinaan. Xeii.v(K<lo-
\''enai)an i-aul.aleiden palveluk­seen,.
Siitä linolimatta ei. tiedetii
aino.iiik.ian mehen kiliteneen l a -
dalli^- M voskaan .:ei ininkaanlaisia
iieinosto],! ole saatu svntvmaan.
. Samallji tavalla menctteli.vät
II o I s 11(> \' 1 k U \' 11 m e i se n m aa 1 va n t n n
keuriimisen.sa aikana. Sitä; n v i i -.
ilsaa. kuin etiMieminen tapalitui. ko;-
e 11 a t 11 e. .sa ad a k' a v j a 1 a i s i a.. 1 i i 11 v-lilaan
joukkoiliinsa luvaten sunn-naitomia
.]>alkkojai
M \ n s k i n y r i t t i \ a t l ) o K l i e \ i k it
. r i i l u a l l a i )a A^uokkiniemella. ja
kuu 1 em a n . m n li a an . - mml la ki.n
paikkakunnilla saad.i s\iiiyma,iR
neu\()stoi,i \\iesto on jok,i pai-:
k a s ^ . i i ) V s \ i e l l v | erillä.m näistä
livu vostoi)uuliisi a. ja :selittänyt
iioiidattavansa,. anroa.staaii . n i i tä
maaravksia joita l i a l l i t i i s s o. \ a -
liaikaini^n loimiknnta antaa, •
Jianeen, Ont^arioii o.sasto oli sitä
ennen knidnstellut lakiasiain eri­koistuntija
in 111 l e l i pidet ta iiiaiui­tu
n a sc t nk se n so vei 1 nttamisesta
Ontariossa ja saanut vastauksen^
e t t ä B i l l 2b ei koske Ontarion
maakunta a, koska Ontarion rait-^
liii.slain yhdessä kohdassa iiiäaiT-t
c l l a au päihdyttäviksi jitomiksi
sellaiset jiiomal, jotka sis^iltav<it
kaksi ja pnoli jiro.senllia alkoho­lia,
ja toisessa kolidass<i telidaan
])ailidyltavien juomien ;.-inyynti-k
1 e 1 to o n ) )oi k k e n s; j on kn ;m n lv a a n
kotimaisten \iinien myyminen,
v a i k k a ne sisaltaval.kin .liiiomat-laxasti
yli edellisessa kolulassa
mainitnn niaaran alkoholia, o n lu­v
a l l i s i a . Koska l*>il| 2b . nimen­oma
an sa a I a a ,el ta aa n estys t non -
tikielto.i k o s k e \ a s l , i kysvmykses-ta,
voidaan- .poimittaa, ainoastaan
n 11 s.sa m .-i ak 11n n iss,-i. jo i.'••.sa \ i \ ki -
jnomain nivynti on jo i^nneslaan
k i e l l e l t y ä , ei tallai.sla ä ä n e s t y s tä
voitaisi toimittaa Ontariossa, jois­sa
s(dlaisten ]uomien, jotka;, maa-knnn,'
in. raittinslaissa • nimeno­maan
maaiitellaan i ) a i l i d u t a \ i k -
- i luomiksi, on .sallittua, ja jos.
l a Mainen. aanestys.-toimitettai.sim-km.
\oisi xiioikeudmi i>aatos sen
ni-\:o)iem 1111n kumota. Nain.' l a i i -
s n t t i in lalciasiaintnntijain rapor-
I i s.s a. ) o SS a s; 1 m a 11 a v i 11.; 1111 i n 111 u i -
hinkin . vajavjilsiiiiksiin Onlanon.
1 a j l I i i i s l a i s s a .
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse qn
Referendum-ehdotus esillä Onta-
Irion lainlaatijakimnassa.
Viime torst.nna k ä s i t e l t i i n Ont.i^
>i(»n kimkiatijakunnassa ensi ker­ran
e d i i s f . i i a MeCre.iryn e l u l o t iN
ta \ a k i juomien tnont iki« 1}oa kos­k
e v a n kyvsniyksen aanestvkselle
asettamisesta. 'Käsittelyssä ilme­ni,
ett.i lainlaatijaknnnan k . i i k i s -
sa rvhmiss.i o h ehdotuksen puol­tajia.;
koi \0 k a s i t h ' l y n a i k a n a ai-noasta.
m yksi lasen — tyo\,ien-.
jniolneen edustaja Jva^t Tlnmilto
n i s j t a— puhui ehdotusta Aasiaan.;
Kolme liheiaalien edustajaa, sa­m
o i n kuin useat lu^llituksen kan­nattajatkin,
lupasivat- äänestää
rdidotuksen puolesta. Paäminis-tei-
i D i u i y puhui hallituksen suh-tauttunisesta
OvSitykseen, lausuen
m .m. seuraavaa:
'.Meiltä on kysytty, miksi ci t ä -
t<i ehdotusta ole esitetty hallituk­sen
ehdotuksena, ja- meitä on moi­t
i t t u .sii tä, e t t ä me emm e oli e tak-toneet
ottaa päällemme täydellis^
t ä vastuunalaisuutta. Tähän ha­luan
vastata, että en laisinkaan
p e l k ä i s i e.sittää sitä hallituksen
ehdotuksena, vaan uskon olevan
sekä kansan että lainlaatijaknn­nan
j ä s e n t e n eduksi, että tästä a-siasta
ei tehdä puokiekysymystä.
H a l i i t n k s e l l a on moniaita vas-tnnnalaisunksiaj
joita se ei voi ei­kä
tahdokaan v ä l t t ä ä . iMutta j k -
M t y i s i l l ä lainlaatijaknnnan jäse-n>
31ä on myöskin vastuunalai-fvuuksia,
j o i t a he e i v ä t voi välttää.-
Knnen tätä on meillä, ollut h a l l i ­tuksia
, joita onimmistö lainiaati-jakunnassa
on orjailiaisesti kan­nattanut,
ja j o t k a ovat siten voi-neet
saada vahvistetuksi sellaisia
lakeja, jotka eivät ole aina tar­koittaneet
maani tai maakunnan
])arasta. Jokaisella edustajalla
t i d i s i olla tilaisuus lausua oma,
^ p u o l u e p o l i i t t i s i s t a ' ' vaikuttimista
a^apaa miolipiteensä tällaisista
' itärkeistä kysymyksistä." j^i | ,
Tapahtumain kulku Veinan
Karjalassa,
tlelsint.nn Sanomissa: kerrotaan
K , i i ],i\ni k.nis.iu \ i i m e , i i k . n s i s t vi
Koht i''n 1,1 m h s. Ml a,i\ ,1,1
s<'nr"iialehdi^^ci on aikoinaan
s e i k k , i p ( ' i <iisesti keiM)t)ii n ^ l^oh
'ois-Vr na,,<to hallituksen )oulu>i v
delki tekemäsi i hvokk,lvk^e^t^l
^oimikuuuan alue< ile mikri hy* i •
k , i \ s i . i i i t s ^ \ en,il,lisille imikci'-
1 ('. .(O i n e t to m a 11. V en ä 1 a is t e n k r •
iat,*ian l a ' ' o i n k ä y t t ä y t y n e e n c / i t -
tain iiiima^li väestöä kohtaani,
i i i i k i i sinia h e r ä t t i raivoa ,|a viha^.
Suo re m m öinen oi i se yksi m ieli-syys,
jol 1 a kansa toimikunnan ke-hoituksesta
nousi taisteluun \as-tust.
imaan \enalais1en hyökkäys­tä.
Onnellisesti torjuttu hyökkäys
kasvatti karjalaisten kansallis-tiintoa.
Kyhdyttiin perustamaan
kouluja, ja saatiiiv n i i t ä pystyyn
ky m m e n k u n t a..: No i n p u oi i to i st a
kuukautta kestäneillä kursseilla
kasvatettiin Ivuntia. varten kun­n
a l l i s i a t o i m i h e n k i l ö i t ä j a yhteis­kunnallista
ja7'jestystä on vähi-t^
öllen koetettu aikaansaada eri
aloilla.
Varsnv tärkeä, toimenpide on
laajan tilaston laatiminen, jol­laista
ei Karjalassa tata ennen o l ­tu
koskaan toimitettu. Tilasto
k ä s i t t i inita lukuisimmat alat ja
tilason k e r ä ä j ä t koulutettiin var­ta
\asten t e h t ä v i i n s ä . Tuloksena
on, että nykyhetkellä on toimi­kunnan
tiedossa tarkalleen, kuin­ka
paljon sen alueella on perhei­tä,
kuinka paljon a l a i k ä i s i ä lap­sia,
ta.vsikasvaneita, koiilniässä o-levia,
kuinka paljon työkykyisiä
m i e h i ä ja-naisa, kunka paijon y l i
60 vuotta t ä y t t ä n e i t ä , paljonko
sairaita j. n. e. Tilasto si.sälsi
m y ö s k n i i n i e l t ä k i i n n i t t ä v ä n kysy­myksen:
kuinka moni v ä e s t ö s tä
lukee itsensä venäläiseksr. ^opii
mainita, e t t ä tähän sarekkoeseen
oli merkitty ainoastaan 9* nimeä
maakunnaan 23,500 asukkaasta.
Selvempää todistusta! iVienan
K a r j a l a n v ä e s t ö n suomalaisuudes­ta
lienee vaikea osoittaa.
Tämä tilasto osoittaa jnatemaat-
Myös myymme pankki-osoitaksia (vshckkcjä) markoissa yllä­mainitun
kurssin jälkeen ja eriIvoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaliihetyksille i)ostin kautta on Joe. summilta
alle $20.00; sitä snui'emmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Liilietyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta s\uiuiiilt/i.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösano­ma!
äh etystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettiijiin osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
Nykyinen kieltolaki
tilanne Ontariossa.
Sen j ä l k e e n kun sodanaikaiset
vakijnoinaliiketta. ra ]oittavat sää­d
ö k s e t ,i)ei'milettiin vunden.. alus­ia
on O i i i a i i o n kieltol.ikintanne h a n m l ki
na v| ta n vt ta va 1 lisel le sanonialeh-
(1 e n i 11 k 11 a 11 e i o t a k 111 n k i n sf, ka­r
a l t a . Kuten nniistamme oli inaa-k
i u i J i a l l i s A < M l e i s s a \iime s y k s y n ä
aanestetta\'aiia kysvmys. niaakiuir
nallisen kieltolain :voimassa.pita-misesta
tai kumoamisesta, jolloin
k i e 11 o ] a 1 n . k a n 11 a 11 a j a t .\- o 111 i X i \ t
huomattavalla aaiitenenemmi.stol-
I ä. M u tt a m aa k u n n a II i n e n k i el to -
l a k i - n. k. Ontarion Raittiuslaki,;
kieltaa :ainoastaan —^ mnntamia
huomattavia; poikkeuksia lukuun­ottamatta
— p ä i h d y l t a \ i e n juo­mien
valmistamisen ja myynnin
maakunnassa, eikä vakijuomain
tuottamista yksilöllisiin tarkoi­tuksiin.
Täten heti kun sodanai­kaiset
federaaliset rajoitukset
poistettiin,• o l r jokainen yksilö oi-keutettn
tilaamaan väkijuomia
ulkoa ''persoonallisiin tarpeisiin­sa
. • • M11 tta enn e n f'e d e ra 1 i pa i-l a -
m e n t i n \' i 1 m e 1 s t u nt o k an d e n pä ä t -
tyrnistä, vahvisti parlamentti lain
( B i l k 2 6 ) j o k a s ä ä t ä ä e t t ä s eli ai^
sissa -maakunnissa joissa on voi­massa
laki. joka k i e l t ä ä päihdyt-t
ä M e n juomien valmistuksen ja
myynnin s i i n ä maaknnnas.sa, voi
maakuntahallitus esittää federa-
II h a l l i 111 ksel I e p.y.vn n i n, että. Icysy.
ni y s v aki j u om a i n tuon n i n k ie 11 os­ta
asetettaisiin , k a n s a n ä ä n e s t y k ­sellä
ratkaistavaksi. Tämän jäl­keisestä
asiain k e h i t y k s e s t ä On­t
a r i o n ^ kieltolakitilanteessa • n i a i -
nlttakoon seuraavaa:
Ontaj'lon r a i t t i u s v ä e s t o n kes­kuudessa
ilmeni kaksi eri melipi-d
e t t ä mainitun l a i n sovelluttami-seen
näiulen. .Ontarion jjRo.feren-dum
komitea p ä ä t t i tammik. 2 2 p.
p i t ä m ä s s ä ä n kokouksessa pyytää
ä ä n e s t y k s e n toimittamista tämän
l a i n mukaan, p i t ä e n sitä Ontari­oon
soveltuvana. Canadan yleisen
raittiusliiton^ n. k. Dominion ^ 1 -
I.imaii lapoilm perusteella
])a,i(li Dominioji Allmiiceii On­t
a r i o n . osaston toimeenpaneva
(komitea ^astuslaa .irineslvk-s(
Mi 1 oimii Ifimisla koska a<i-uesivkscii
kiki\oipaisiius oli k y -
Sfenalainen ja aanestvs: niin ollen
tuottaisi vain •eJikä tarpeettomia:
kusi an n uksia, maakunnalle. Ko­lin
tea oli tiechistelhit j'ederalihal-lituksen
oikeusos.ist(ui inielipidet-,
ta aaiicstvksen lakivoiiiaisuudes-.
l a . . muita lama k i e l t a y l y i M u l a -
m a s i a e i i u . i k k o m i e l i p K l e t t a asias-.
S r i Xam ollen p ä ä t t i k o m i t e a eh­dottaa
korjaiiksia Ontaruin rait­ti
I IS I alv 11 n. V11 a k o 11 ma i st e i i ; \ \ in i -
en valmistaminen ja -myynti k i e l -
I e 11 a is 11 n i a i n i i 111, v a i a v a i s ui i d t > t
ko rja t t a i.'-! 111: 1111 n „. et t a a a n est v k -
sen lakiv(>ij)ai.snuvlesta ei voisi o l i
la epäilemistä Ixercreinlum ko-m
] t e a k i n te i ik n i va .sr u s t i ta ta eh­dotusta
pitäen m kvist<i Ontarion
ra 1 tt u 1 sl a. k i a k v 1 ii n 1 h o kica a i uf
)a Hill 2(»-l,ikia Ontarioon soxeltu-;
vana. - Täten ilmeni jyrkkä .eri-
1'iielisyys naiden kahden raittius-lai
iesl(Ui \ a l i l la
.Ta ma n kiiunalkupuolella. i)idet-i
i ' n n.nden lärjestöjen johtohen­kilöiden
kokous ToronIossa,. j o s sa
i i c ( h t a \ a ' l i päästiin jcnikunlaiseeji
soi)uspint Ulin. .• I •aatetlim kannat-
M , ' .laiieshksen toimittamista ja
suositeltiin korjauksia
HANCOCK, MICH.
PejMistettu vuonna 1874. Varat yli ^3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kimsi suonutiai^ta liikkees­sämme.
On ta n o n ra 1111 iisl a k i i n. ]\ ly ohe nv-m
i 11 o n k 1 n (»Il d o tus va k i j 11 o ma in
tuon tik lelt oa koskevan kvsymyk-sen
lanestykselle asettamisesta —
n. 's. Me( 'rearvn ehdotus—- csitet-
1 .\. ^ a 1 n la a ti ja kun n ai 1 e ja. 1 uulta -
\ aa on .etia se tidee hyväksytyk­s
i . .Myöskin on ehdotettu perin-p(>
h.j;ii.sia korjauksia Ontarion
r a i t t i n s l a k i i n . -Ios .MeCrearyn eh­dotus
\,ihvistetaan tullee väki-
..uoiivain tuontikieltoa koskeva
kysvmvs Ontariossa pikapuoliin
äänestykselle. Jos kysymys tn-
'.-'0 {..luestykseile ilman etta ehdo­tettuja
korjauksia Ontarion rait-tiu
s 1 a k il n h y v ä ksy t ä iin > v oi tanee
äänestäjien: päätöksen voiinaan-
(lanemineu e h k ä i s t ä siksi kunnes
ylioikeus lopullisesti p ä ä t t ä ä aä-"
n e.s ty k .se n 1 ak i voi pa isuu d esta.
Kallis aika.
Ihmisten on vaikea tottua ajat­telemaan
y l e i s t ä rahanarvon ale­nemista
muuna k u i n h e t k e l l i s e nä
maailman.sotaan kuuluvana ilmiö­nä.
Nyt on rauha, jotensakin pa­lannut:
hintojen pitäisi siis m y ö s
jo iiopeanlaiseen palautua ran-hanaikaisolle
kannalle. Tämä jat­kuvaa
p e t t y m y s t ä j a ainaisia 1'iar-halaskelmia
aiheuttava käsitys
t u n t u u liaitallisimmin siinä, että
se p i d ä t t e l e e olosuhteiden kunnol­l
i s t a sovittelua uudelle rahatasol-le,
joskin nyt viimeksi onpakosta
h ä äd y t'ty t e ke m ä ä n yh ä yleisem-p
i ä myönnytyksiä kalliille ajalle
ja k ä s i t t e l e m ä ä n tätä toki vielä
jojdiun aikaa p i t k i t t y v ä n ä . , F i -
naussitntkijaimme kantana on, et­t
ä - olosuhteet ' y ä l t t ä m ä t t ö m ä s t i
vakiintuvat melkoista' aiemmalle
rahanarvo-tasolle kuin sodan ai-kupuolella
v a l l i t s i . '
Tähän käsitykseen ovat raha-«i
a SI a 1 n . . e ri IvO i s i i i t k i j a t. j oh t u n ee r,.
j o t e n siihen 1 lenee. niukaudntta va.
J\a 1 k i l 1 «> • 1 11 a i He on tama- kelii tys
yhteinen josk01 olojeumukaan e-riavassa
uutassa. yakuuttavimpia
todisteit.-i k a l l i i n a l a i i " vleispalr-
\ ^ \dest<i" 01) Yh(\\s\ altiii hinta-t
. i s o i i s i i i i i i vieiieminen. Onhan
t a \'; 111 ise k i , se li t y k se k s i 11 i n I (v j e n
nousulle li uoma n te1 tu sodan aihe­uttamisia
\aurioista. jotka o\at
tn OI ta 11 eot ta y ; \ ra n p 11 n te tta j a eh­käissee
t k a n sai n va 1 is ta- I i i k(> va i l i -
1 o a . 1111 n. e 11 a iva 111 s Ii i n I a i s i m s m u -
ka ks m - la koi mm kerta isuuv: enti-se(
Mi verraten. Fisherilla ei ole
ollut otettavana lukuun Yluly.s-
^ a l l a l n osalla \aluuttak\symys-ta
; Ulissa, maissa, jotka sulidatto-m.
m tu(uitiiis<i johdosta o\at jou-luiie<'
t .ii\an poikkeuksellisiin
h 1 n I a () lo I h 1 n. k' u t e n esi m. Suoines-
^a. jaa toi\oksi tasoittaa epasuh-taisuulta
luonnin )a vieninn. h i / n -
ihopeakaunan mai.s.sa. mutta erilai.
s i n . i kulta- ja hojieakannan mai­den
kesken. Xykyaan on raha*
kantana vallitsevasti "papen-
•k- a n t i] j a .. 11 e tys 11 t a m a n ra h a n
a 1 \ a n ta \'a t o n • 1 isaa nt y m i nen on
1 o h t a M111 s 1 lv a I i s u u rem pa a n ja. e n -
n e VI lvi 1 u 1 u m a 11 o m a a n ra h a n a i- v on
i> 1 e n e m 1 se e 11. niin k u 111 a 1 e n e e h n t r
noissa > ka i k k i t a A- ar a t a r ] o 11 a o 1 on -
saamia suuremmasta kys.ynuasta
j o p 1 a 11 k i n. k o r 1 a n I. u \' a st a. s ei kasta..
T i e t y s t i tallaisui• :.satluu pallon­kin.
Mutta saiunnaisista. ai\«nv
I u o n n o 11 Olli is t a k i r i s t v'.s ta p a 11 k s i s -;
ta fuiliiim.itla jotka k \ l l a ]ossa-kiii
iiiaaim \aikutt.i\at muuhun­k
i n nousuun, on kajlishintaisuus
II \-\-1 n hu o 1 n at ta \' a k a i k i 11 a a lo i 11 a,
ja Vhdysvalloissa e i v ä t hinnat ole
nousseet paljoakaan vaheiumin
kuin brittien saarilla ja IvanskasV
sa. Kuitenkin on Kuirlanti ton­ni
s I o j) u u t te e n m o n ii ike r t a i si k s i
kohottamien rahtunaksujen valli­tessa
pääasiallisesti tuonnista
riipi^u vai nen ja menettänyt inil-j
o on 1 a 111 o t a nn o n k el i i tt ä j i ä k nt e n
Ranskakin, j o k a vielä on siuirelta
osaltaan joutunut hävitetyksi,
mutta Yhdysvallat ovat tulleet o-millaan
toimeen, saaneet .järjestää;
oman . kulutuksensa vapaasti i l ­man
j u u r i m i n k ä ä n tavaran puu­tetta,
ja sunnattoman liikamäa-ra
nsa A-i en ee t n 1 k om a 111 e, Poik ke-useasemassaan
Yhdysvallat saivat
osakseen mita v i l k k a i n t a vauraut­ta
111 aai 1 mansodasta. ja k a i k k e s ta
huolimatta on ollut nuihdoton
s i e l l ä k ä ä n tehokkaasti taistella
hininiiinousu-virtausta va.staan.
Yhdysvaltain munttuneen raha-tason
syiden •.tutkiminen on sen-vuoksi
e r i t t ä i n valaisevaa k a l l i in
ajan selittämiselle yleensä. Sika-
I ä i n e n etevin raha-asiain tuntija
Yalen yliopiston professori I r v i ng
Fisher, on useaan kertaan esittä­nyt
n<ikökohtiaan kysymyksestä.
Pors.<.ilehdessä Magazine of Y^all
Street hau, lausuu, e t t ä amerika-laiset
ovat jotuneet p y s y v ä s t i kor­keammalle
hintatasolle, ' ' j a mitä
pikemmin tämän iriaan liikemie;
het omiaksuvat tämän- vakaumuk­sen
ja sovittautuvat siihen, s i tä
teliokkaami^iin pelastavat itsen­sä
ja kansan n i i l t ä onnettomuuk­silta
, j oita on.J:u 1 ossa, jos pysym-me
n y k y i s e s s ä petollisessa toivos­samme."
On h y ö d y t ö n t ä ajatella
sodanedellisiä hintoja j a , niiden
odotukseen mitään perustaa^ va-ktnittaa
h ä n ; hinnat voivat jon­kun
verran laskeutua, mutta y l i ­malkaan
ne p y s y v ä t nykyisellään,
ka ]>,iaosaltaän johluisi ia\aran-^ P<ii-lui.iksikin tulokseksi MIS ]aisi
p i i ä s t ä r v a i n :S(^llaisd
tasolle, kuin Yhdysvalloissa'vallit-
K('e..;-tä 11 Väiv jiva ai i'Ollesi
liiasti, -siiotiii.si 111 iiias.sa;: asemassa.,
tal.oiiseliiniäiisii/ :b^^^^^^^^^^
:p,u>)lesta.^ ;T^
inat t a v a / ett ii ta I la ln(?n.^
i i m ä 1.1 i il e?); y ä luu 11 at asoitu kseii i< e'^
hi tys osa 11aan jiuohontaä; clöliar^iii
po ik-ken ksel l i s ta •ai"voa. kähsanyii-lisx^
ssä kaupässa ja vaikitttaa \hai--
tallisesti J\'hdysy;iltain omaa^^
t a h i s o o i i . l : ; ' •
; 8eJyitellessään sitten s i t ä hier-k
il iisy yttav et tä V h inucit Ovat Y IK
dysvalloissa ;; n i i i i tavattoma
nousseet, maan eri n o ma itsestä ta-londelli.
sesta töiineenttilostri: hiioii
anätta, näkecyj pröfessoi-i: Fisher
pää.syyksi liikkeessii ö^^^^^^^^^
kokonaismiiäfän :käsvain^i
dysyallpissa t ä m ä - l i s ä y s nous
V ) V r > • ; i 8 ini 1 ja ä rd i st a d öl 1 ar 1 st a
::yntee;ri ja puoleen A-: 1918, j a pank:
kitalletukset 13 :iniljaardista 2 5 •-
teen. Venäjän ulkopuolella l i -
s ä ä i i t y i yinaaiiinän liikkees
raha s o d ä n / a i k ä h a v y i i d e s t ä ;mii-j
a a r d i s t ä . 'v45/ n i i l^
• r e i k s i laskettuna/ja^
j oh tay an maa n pankkit alletukse t
2 7 , m
;^iinTat;{bvat iimisseet s i t ä mukaa
Yenä jäi 1 ä ; ; aivan h uimaa y i k s i ,
nollisemmalla järjestelyllä, mutta sa kasvamisen mukaan. Paperi-tamakm
on \ a i s i n \erkkaisesti <ii uihan suunnaton painatus oli so-k
a a i i s a a t a \ a a , epäkohdan kerran fn\on v^altojen mnkaMU keino
l)aasl\a \auhnin la i>arannuksen i saada pikaisesti aiaksu\alineitä
kun sikäläinen s e t e l i m ä ä r ä on bol-sh
e \' 1 ki k au t en a. 1; o h o n n u t 80 mi 1-
jaai-diin dollariin eli enempään
k n i n m u u a 1! a m a a i l ma ssa y ht een -
sä. Täs,tä vuoroA^aikutuksen lais­ta
on havaittavana hyvin selviä
todisteita seka \'anheinmittahisto.
rian kausilta etta nykyvuosilta.
N i i n p ä Yhdysvalloissa alkoi ra­han
nopea lisääntyminen el ok.
1915, hallituksen tarvitessa suur­ta
setelistöä sodan mahdollisuu­den
varustuksiin, ja kuukautta
myöhemmin tuli vauhtiin hinto-j
en nousu. Sitten l a k a t t i i n äk­kiä
helmikuulla 1918 painatta­masta
lisää seteleitä, ja jo pari
kuu kau t ta niyö he nt min myös py-s
ä h t y i hi^ntatason y l e n e p i n e n ."
I Metallirahan ollessa todellisena
rahakantana ilmeni n i i n i k ä ä n ra-hanarvort
vaihteluita, , v h t e i s i n ä -
li.illitusten t a i ' p e i s i n , ei ollut a i .
kaa y r i l t a a kera ta sodankäynnin
A' h T ey d e ssa o 1 e v i e n k u s t a n n i is t ei i
naaosaa asukkaiMa veroina, j a o i,
II in ka nsa i n va lisesti e n tistaan epa
i(-.ena ""liimassa <v^<'massa. Puo-lueectomat:
divaat joutuivat väin-:
re Ilen sa ma a n ka d .'vt ukseen "-^ o l ­lessa.
i'i sek,i p a \ i lettuja lisia.
III a a n A' a r u st e 1 tl j -A nsa e 11 ä t a 1 o 11 -
dellise.>;ti riippuva.'-iia inahtavam-;
pien talouselämältä. T?unsas ra­hansaanti
ja sota -ajan häikäile-niättöinyys
edisti v i r a l l i s t a t u l i -:
1 a a A^ aisiiu tta, ta t on lisä ä n t v n e e t
v k s i t v i s S t e n tulot aiheuttivat yksi-loissa
samaa avokatisyyttä, ja
n i i n h|eikkoni raiianostokyky yhä
laajemmalti.
Yletön setelistö edustaa l i i a l l i s ­ta
luottoa, mutta valtioiden on
nyt vaikea saada t ä t ä - v e l k a a n sa
edes tu utu va s ti v<ih ene m ää n .A'e t ä ä
setelimääriä pois liikkeestä.: i\lali.-.
dollisiinmau tehokkaalla -verotuk­sella
voidaan sitä ostaa vielä jat­kuvasti
paisumasta, samoin kuin
* on ehkaksykeinona kansainvälison
riippuvaisuuden lieventäminen
tuonnin ja viennin keskinäisen
suhteen^parantamsella tarmon ja
kieltäymyk.sen Avarassa. .Mutta, a i -
van säännöllisesti ovat historian
suuret i n u l l i s t u s k a u d e t - j ä t t ä n e et
:"ahanarvon melkoksta alhaisem­maksi
k u i n ennen;.milloinkaan eiv
ole päästy entiselleen, j a " k a l l i in
aja n ' ' A^alittaminen on. vä hitellen
h ä i p y n y t .vieisen,elämäntason so-vittautumiseen
uusissa oloissa./
naiden jonkun verran tasaantue.Sr
sa.
kultakannan, maissa, ja Kteisina' kuukausi.
j Sai lievän tuomion.
Ranskan entinen pääministeri
Jo.seph Caillaux, jonka senaatti
huomasi s y y l l i s e k s i " kanssakäy-,
miseen vihollisen kanssa", tuo­ni
ittjin A'iime perjantaina koimeh
vuoden vangeusrangaistukseen.
Rangaistusajasta , v ä h e n n e t ä än
k u i t e n k i n se a i k a [minkä tuomittu
on ollut vankeudessa kuulustelun
aikana j a ennen sitä, joten vai
I^eusaikaa on j ä l e l l ä vain yksi
- s 4