1923-03-17-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Stm 2 'lauantaina, maalia, 17 p. ~ Sai March 17 m, hi i 'm 'H M ! * l » i i i hi mli i i i i i ' Hr ^¥ 1 St i i : : t feri l i m I m m '% l i 11 m I Uh tm Ps h ISSit-.>!fl-.-;Vj, iii II il t4 ' VAPAUS v iSaiisdan flQomalaisen työväestSn äänenkannattaja, flmes* Sjrsr Sadbnryssa, Ont. joka tiistai, toiatai ja laoantaL H. PURO. Vastaava toimittaja. VAPAUS (LIbertF) , The onlyoigaa of Finnish Wwkew te Canada, Pnbj « l e d in Sudbury, Ont, every Tnesday, Tbnrsday and asafis Advertising reteo 40c per col. Inch. MininjBm enarg» fov ainrio insertion 76c. Diaeonnt on standing advertiso. aent Tha Vapaus is the best advertising mediam among thoFinpfrh Poople in Canada. ^ ^ , i n i i • Cahadaan^ksljk. ROO, puoli vk. $2.26, kolmo kk. ^^TÄsSaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. ^.00 ja kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään. |alt8i agiamieitenjoill» on takaukset nmotushinta kerran iulaiatuista ilmotulisiBta 40e palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn, Joiden teätstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta Ja 60c. lisää Jokaiselta muistovärsyltfi; nimcrmuutosilmotukset BOc, kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta, 18-00 (kaksikertaa; syntymällmotuksiet $1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 60c. Scerta^ $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilrootnksista" pitää raha seurata ma- Sana. • . y.^. ' , • , • „ , • , , - |y ^ Bejdstered at the Post Office Department, Ottawa, as ceeond claw» matter; ' ' - Tiistain lehteen»aijotut ilmotukset pitää olla Itont-iorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 8. Merkillinen tuomio työväenjär- » jestöjä vastaan n ^ Winnipcj?i)abien .lupma/i^ tyftävän;. momicm Intgjfnational Brp^prl^qod «£. .L<iwio-mofiveEhaineers' järjestön nostamassa ^oikfeti8jutOö9a, jonka mainittu järjestö oli nostanut Winnipegin pai-kalHsjSrjestön entistä sihteeri-rahastonlioitajaa yas* taan, vaatien tämän luovuttamaan union viraston ja varat uusille viAailijoille. Tuomari selitti kylmäverisesti, eitä mainittu unio on laiton järjestö ja niin ollen et sillä ole mitään asiaa tulla hakemaan lain suojaa oikeuslaitoksesta. Lakiasiain tuntijain anta* man lausunnon mukaan, ei voitane väittää, etteiko tuo päätös ole teknillisesti oikea, sillä se nojautuu Domi-nionin kongressin 1871 laatimaan työväen unioita koskevaan lakiin. Kuitenkin tämä tuomio on ensimäi- Ilen laatuaan, ja kuten selitetään, yksin Manitoban oikeuslaitoksetkin, jossa tämäkin tuomio annettiin, ovat antaneet samanluontoisissa jutuissa päinvastaisia tuomioita. Tuomio on saanut aikaan suurta hämmästystä ko* ko Järiestyneen-työväen piirissä. Eikä syyttä, sillä asettaahan se koko järjestyneen työväen sangen tu* kalaan asemaan. Niimpä Veturin Kulettkjain järjestön virkailijat selittävät heidän järjestöllään^ olevan^ rolljoenej doJIsreil» sijoitettuna .Canadassa yictp-lybofideitiifli eri faaakuntnlti ja k u Ä bondeihin ja iamoin suuria eUmmia rahaa Canadan paheissa, jotka koikki ovat nyt joutuneet tuon päätöksen varjossa lain suojattomaan asemaan, . Mainitessaan näistä varoista, osottaa Veturin Kulettajain järjestön canadalaisen di* visioQin presidehtti, että päinvastoin, kuten tuomari Galt tulkitsee mainitun järjestön kaupalle ja liikenteelle häiritfieväksi järjestöksi, on se omaisjuukslensa iifoituksella edistänyt maan kauppaa ja liikennettä. Jutun vetoattaisesta Privy Coimciliin on voimakasia puhetta. On kuitenkin epäiltävä, tuleeko asia sen kulämemmaksi, jos kerran lain teknillinen puoli on ttiomari Galtinl antaman päätöksen takana, kuten il- Jneiseltä näyttää. Sen sijaan on Canadan järjestyneen työväen valvottava ja vaadittava, eillä moinen laki tulee kumotuksi ja asianmukaisesti uudistetuksi. Tässä tuomiossa on Canadan järjestyneelle työväelle äuurt poliittinen opetus. Se on omiaan heratta-talaan sen ajattelemaan, kuinka suunnattoman taantumuksellisten ja vanhanaikaisten/ lakien alaisena he toimivat, ja kuinka välttämättömästi tärkeää työväenluokan voimakas itsenäinen poliittinen toiminta on sen tämänpäiväiselle taloudelliselle toistejiille. Sillä ' ainoastaBn työväen itsenäinen ja itsetietoinen poliittinen voima voi moiset taantumuksetlistlt taita kumota. daan. Mutta jokainen ajatteleva työläinen, jolle työläisten taloudellinen järjestyminen on todella kallis, on p^otettu vastustamaan näitä hajotuahommia. Se voidaan tehdä,* selittämällä työläisjoukoille kilpailevan unionismin turmiollisuus ja toimimalla sitä voimakkaammin maan varsinaisten työväenjärjestöjen voimistuttamiseksi ja laajentamiseksi kaikille tuotantoaloille. • • • •. V- ' ' f • _ Suomalaisillakin työläisillä on tässä suhteessa tärkeä osansa suoritettavana. Ja tätä tehtävää ei saa millään inuotoa laiminlyödä. .Meidän puolueemme ohjelma si^teessa taloudelliseen järjestymiseen on selvä. Se taistelee ehdottomasti ja tinkimättömästi kaikkea kilpailevaa unionismiä vastaan, ja 'se velvoittaa kaikki puoluejäsenet liittymään aktiivisiksi jäseniksi maan varsinaisiin työväen unioihin. Ja kun ryhdymme tehokkaasti täyttämään puolueohjelmamme tätä kohtaa, niin kilpailevan unionismin turmiolliset seuraukset eivät enään pääse kovinkaan heikentävästi vaikuttamaan Canadan työväenliikkeen voimistumiseen ja kasvaraisöen. Belgiankin proletariaatti Ruhrin rosvousta vastaan Belgian, kommunistipuolue on pannut alulle tarmokkaan toiminnan Ruhrin alueen valtausta vastaan^ ja kansainvälisen vastalauselakon puolesta, onnistuen tässä töiminiiassaan joillakin paikkakunnilla aikaansaamaan yhteisiä toimintakömitcoja, ^ ";jSätaoih •oVat'^^^^^ tyjQeet sopflali^deip9)a^tt työläisjoidcot kohottaneet pnensä S^n^ai) •laa, Vasta^ 18^(3^ mista. Kirjoituksessa, missä pariisilainen toverilehti koskettelee Ranskan hiiliiakkoa, toteaa lehti, että elinkiis-anriukset ovat Ranskassa vuoden tietämiin kohonneet 25 prosenttia, samaan aikaan kun palkkoja ei ole ainoastaan oltu korottamatta vaan, jopa useimmilla työaloilla alennettu. Sen vuobi tulee koko maan työväestö mitä suurimmalla myötätunnolla seuraamaan kaivostyöläisten taistelua. ! Toisessa kirjoituksessaan taas huomauttaa lehti, että kaivostyöläisten yleislakko merkitsee käännekohtaa^ Ranskan työväenliikkeessä, käännekditaa, jolla saattaa olla mitä kauaskantoisin merkitys. Aina vuoden 1920 tappiosta lähtien on Ranskan työväenluokka rajoittunut puolustukseen, kun sen sijaan kaivostyöläisten lakko nyt on uutena hyökkäyksen etappina. Ranskan porvaris-lehd^sifkehoittaa yhdestä suusta hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin punaisten ammattiyhdistysten «kapinajohtajia» vastaan. Kaiken kaildkiaan on lakko joukkoliike, äiiurin sitten vuoden 1920, joka liike bn kasvanut joukkojen itsensä vastustamattomasta; lahdoislta.» :,, I. W. W:n hajotushommat länsirannikolla Usean vuoden väliajan jälkeen on I. W. W. uudelleen avannut viraston Vancouverissa ja ryhtynyt «järjestämään» länsirannikon matsätyoläisiä. Ellei Canadan länsirannikolla olisi ennestään metsätyöläis-ten järjestöä, niin I. W. W:n toiminnalla olisi työläisten kannalta katdoen oikeutetumpi pohja. Mutta koska siellä on jo vuosikausia toiminut Lumber Wor-kers Industrial Union of Canada (Canadan Puutava-ratyöläisten Teollisuusunio), niin on I. W. W:n toiminnan alottaminen siellä suoranainen hajotysyritys ja mitä suurin rikos työväen luokkanäkökannaltä. Uuden unio-yrityksen alkaminen siellä merkitsee sitä, eitä työläiset jaetaan eri leireihin, heikennetään hyvällä alulla olevaa Canadan Puutavaratyöläisten Teol-lisuusunion järjestämishommaa. Ja työnantajat tietysti ovat tästä suuresti mielissään. Jos I. W. W. olisi osottautunut kykeneväksi järjestämään yhdenkin tuo tantoalan työläiset 17 vuoden olemassaoloajallaan ja jos se edustaisi periaatteellisessa ja taktillisessa suh teessä selvää ja työväenluokalle hyödyllistä taistelu järjestöä, ja Canadan Puutavaratyöläisten järjestö tekisi päinvastoin, jijiin asema olisi toisellainen. Mutta onhan Tunnettua, että I. W. W:n toiminta on tullut suoranaisesti taantumukselliseksi hajotuskdp-läksi, jonka olemassaolo tuottaa ainoastaan mitä suurinta turmiota työläisten todelliselle järjest)-miseUe. I. W. W:n toiminnan alottaminen länsirannikolla On kylläkin sopusoinnussa sen yleisen ohjelman kans ]6a, johon kuuluu, yrittää tunkeutua kaikkialle Cana Itsepä Brusselin.ammattiyhdistyskartelli on erään kommunistijäsenensä ehdotuksesta päättänyt kehoittaa kaikkia työläisiä valnlistumaan suurlakon varalta sp' tavaaraa vastaan. Karlellirr päätöslauselmassa sanotaan m.m.: «Versaillesin sopimus ei voi vakauttaa rauhaa ja on vain öiniaan puolustamaan'voittajamaiden kapitalistien etuja. Kansainliitto on itsepä Brantingin lausunnon mukaan voimaton Ruhrin kysymyksessä. Lausumme julki myötätuntomme Saksan työläisiä kohtaan ja .tuemme heitä heidän taistelussaan hallitusta vastaan, joka esiintyy suurkapitalistien etujen puolesta. Mutta me tuemme samoin, kaikkea taistelua kaikkia kapitalistisia hallituksia vastaan. Belgiassa on ryhdyttävä taii;mokkaaseen taisteluun belgialaisten joukkojen vetämiseksi poik Ruhrin alueelta.» Samoin vaativat Brusselin rakennus- ja puutyöläi-set yleislakkoa ja yhteisrintamaa sotavaaran vastusta- Eäii^kän hiililakko Caiiadaa - Saomalaif«t TySliupnoIa btn osastot, tulkaa mokaaD .ra< kentamoao työn temi^^ia Kesld-Oatarion loverei- : , dso kansM. T0VEE1T>- ~ Juuri päättynyt Järjestömme edustajakokptuT on antanut hyväksymisensä sille The Liberty Hall Co:n tai: oikeammin Sudburyn Suomalaisen Työläispaolueen ' osaston alustukselle, jossa kehoitetaan koko suomalaista : järjestöä tukemaan Sudburyssa sijaitsevaa Keski-Onta-rion Työn Teonppelin laajentamista. Ke s k i -Ontf^n piiritoimikunta kehoittaa jokaista Canadan suomalaista osastoa^iyhtymään kaikin voimin avustamaan tätä rakennushommaa, ostanlallap 'fakennuslainarBon-deja ja kehoiti^inalla yksityisiä* tovereita sijoittamaan varojaan näihin bondeihin. , , Älkää missään tapauksessa slvQut-tako toimettomana tätä asiaa, sillä tässä ei: ole kysymyksessä yksin-jomaan jonkun osaston yksityinen mukavuus, vaan tässä on kysymyksessä koko Keski-Ontarion järjestyneiden : työläisten toiminnan kes-kittämispaikka. Tämän paikkakunnan äärettömät mineraalirakkaudet edellyttävät että tällä ympäristöllä tuee olemaan suuret teoUisuuatyöläisten armeijat, joka taas puoleistaan yedellyttää yhä kiihkeämmäkfli,käyvää luokkataistelua työn ja pääoman välillä. Tämä talo tulee olemaan tärkeänä -tekijänä luokkataisteluoppien julistamisessa •ja''op6tfäiitl86ssä:"- > - Siidbury: f on r^myös; iäuurf-ja* - tärkeä työläisten :,;läpi^}kapaikkai!i;.oikeas-taan .5e. on,, ku^g-* avain' itään: ja, jänteen; sekä ä\»uft«h metsä^ joufckojer-jffSJä!»* jÄ olesMupäik-ka^ Nykyään/nämä työläiset viettävät aikansa'pitkin kaupunkia kierrellen, sillä heillä ei ole paikaa jossa voisivat viettää aikansa. Jos tahdomme saada nämä työläiset todellisiksi vallankumoustaistelijoiksi on meidän hankittava näille joukoille toimintapaikka ja toimihta-mahdollisuudet Tässä on tuotu esiin muutamia niistä mpnista huutavista epäkohdista jotka puhuvat kyllin voimakkaasti tämän talon rakennuksen puolesta. lisää todisteita voisimme hankkia äärettömän paljon. Osastot ja toverit: Kun Liberty Hall Co:n johtokunnan lähettämät bondit teille saapuvat, niin älkää ylimielisesti niitä sivuuttako. Ottakaa asiaan.ripeästi ja kaikin voimin kiinni. Tämä ei ole mikään armon-ruikutus, vaan tämä on .suora lainaaminen jossa te itsekin tulfettc hyötymään, > sillä näistä' bondeisti maksetaanj myöskin korko, joten senkin puolesta pitäisi tämän asian ottaa huomioon. •: Jos teidän sydämenasianne on vallankumouksellisen työväenliikkeen edistäminen ja kohottaminen^ piin voitte nyt tehdä sille suuren palveluksen. Sillä Keski-Ontarion työläiset on järjestettävä ja heille on varattava paikka, jossa.he voivat esteettömästi toimia ja kehitföä t-sestään kykeneviä luokkataistelijoi-tä, suureen kansalliseen luokkatais-telnrintamaan. Kaikki mukaan. Puhaltakaamme kuin yhteen hiileen. Kootkaamnje pienet ropomme ja sijoittakaamme ne Liberty Hall Corn bondeihin, siten saamme tarvittavan rakennusrahaston. Silloin nousee Keski-Ontarion Työn Temppeli, kätyrien ia liiik.Kiefh'''^ailhistp8,' rehälj lätiten''ylpe^• jiä- ilo; !^ftetf i^ulemme avustaneeksi -työläisteft-^jä^jeitäyi^^ mistä ;ja ?en kauttA" ppsseet taas y^tä • askelt^.,. läh^smmä^pji.lopullista. päämääi'ääinihe>' joka on köyhälistön vallankumous. Toverillisesti^ Keaki-Ont. PiiritoimikaDto. K:tta •.. /, , f Henry EUmen K. G, Asiala. Caiadan dollarista LXHKTYSKUSTANNUKSETr LÄHETnTrIS KULUT: 40c lähetyksistä alle |30; 60c lähetyks. ssiu. 40; 60c lähetyks. $40-^60; 75c lähet |60—$100. Yli «g, dan 'dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma lähetyksille 13.60 lisämaksu. . Toront08sa'ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view Ave.v Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtnntettn asiamiea. BOX 69. TA^A^A^ SUDBURY, ONT. PilettilMke tehtävä J, V/Kannatton nimessä. yhä uudiestaan! • • • • - Sen johdosta, että Marty on jälleen mennyt läpi jopa kahdessa Pariisin vaalipiirissä yhdellä kertaa, kirjoittaa berliniläinen toverilehti: «Martyn uudelleen valitseminen on voimakas Pariisin proleteariaalih nyrkinisku Pomcarelle ja valtaisa mielenosoitus Venäjän vallankumouksen hyväksi. Mutta samalla' on vaalin tulos kouraantuntuva todistus siitä, että Pariisin proletariaatti kannattaa sitä sankarillista taistelua, jota Ranskan kommunistipuolue ja punaiset ammattiliitot — ja vain ne — käyvät Poinca-ren Ruhrin väkivaltapolitiikkaa vastaan. , Ja samalla on se vihdoin läiskähtävä korvapuusti ranskalaisille reformisteille, jotka tässäkin' taistelussa iskevät proletariaatin selkään, kuten nälidään .heidän suhtautumisessaan ranskalaisten kaivostyöläisten lakkoon.» Kansainvälinen merkkitilaisuus^ Hampurissa Saksan kommunistisen nuorison yleisvaliokunnan alkajaisistunnosta helihikuun 17 pnä Hampurissa muodostui harvinainen kansainvälinen kommunistinen merkkitilaisiius. Paikallisen nuorisoryhmän puolesta puhui toveri Lindau, Venäjän nuorisoliiton puolesta toveri Glowskii Norjan nuorisoliiton ja koko Kommunistisen Nuorisölnternationalen puolesta tov. Olaus-s^ n, Italian nuorisoliiton puolesta tov. Tranguilli, ja tov. Brandler Saksan kommunistipuolueen puolesta. Varsinkin ulkomaisia toveriedustajia tervehdittiin myrskyisillä suosionosoituksilla, joita seurasi «Kansainvälinen. » . Ei luulisi enään löytyvän tilaa epäilyksille siitä etteikö suuret omaisuudet olisi tulleet yksityisten käsiin vääryyden- kautta. Työläiset jotka rautateiden perustamisaikoina Canadassa loivat' rikkaudet, eivät nähneet mij^ntamäj. tapahtui. Mutta lain nojalla (jöitaVlakeja he olivat itse luoneet);jä' ,usein ulkppub-lella lain, useat ;i»olitikoitsijät ja heidän seuratoverinsa kaappasivat taloudellista valtaa,'Moisin sanoen, rikkauksien ' hankkimiskeinoja. HuDtamien vuoäieti kuluessa sen jälkeen kun lupa&itjat oli annettu pääasialUsimmille rautateille, oli niiden . perustajat .^.snrtäneet^^^i een Ontarion j a " Qu^ebecin hallituksen rahastosta iiicilkein 22 miljoonaa dollaria. ^ • Ensialussa annettiin se summa ainana, mutta myöhemmin muuttui se inelkein kokonaisuudessaan lah-oitukseksi. \ Ja katsoen Gahadah väkiluvun vähyyteen niinä .aikoina, a rahan arvoon verrattuna sen hy-kyiseen ostoarvoon,''oli tuo summa kympenenkertaa, suurempi kuin se olisi tänäpäivänä.' Eikä tämä ole ainoa. Avustuksia ' jotka nousevat melkein 10 miljoonaan oli saatu eri lähteistä tänä Rautateiden lap-suusäikana; Vielä 'salli useat lupakirjat näillö rautateille vapaan puutavaran ja kiven ja muun raken-. nusainehiston . käytön yleisiltä, alu-. eilta, sekä näiden lisäksi onnistui rautateiden perustajat saamaan arvokkaita maapaloja asemia y.m. varten. • <• Nämä kilvoittelijat, joita usein harrastivat kilpailevat yksilöt tahi ryhmät, synnyttivät usein katkeria vihamielisyyksiä; jotka, sitteöv^ esiintyivät avoniaiBesti poliittisella are^ nalla, usein ollen tämän täi tuon virkailijan viralta pois joutumisen salaisena, aiheuttajana. Taloudellis-^ ten pyrkimysten yhteydessä oli oie^ viiiaan muita vaikvitiimiä, kuten ns> konto ja roturiidat; mutta näilläkin oli pohjansa taloudeUisissa tilantein fla.' Historian kirjoittajilla on aina tapana värittää menneisyys laillisuuden värillä. Tästäkin seikasta lau* suvat he että tässä' - oli suunnaton maa jonka tulolähteitä $aytyi kehit> tää- Kansa-ei ollut valmis kollektiivisesti alkamaan rtiitateitten ra» kentamista, joten yksityiset kapi-talistlset yrittelijät astuivat esiin ja auttoi heitä hallitus lakien ja avustuksien kautta, T«jnä kuulostaa todennäkoiseM, mutta tosiaisiat kuitenkaan eivät lyo yhteen sen kanssa. \ Ensiksikin on olemassa tosiasia, että juuri ne jotka valtion avusta mana ovat hyötyneet ovat itse parlamentin tai hallituksen jäseniä. >J*i yksityiset, kaikilla mahdolli^lla kei-noilla ovat olleet"ajamaSa asioita omaksi edukseen aivan rautateiden alkuajasta saakka. Melkein j o M - nen niistä miehistä joiÖa oli vai kntusvaltaa lainsäädännössä tai muissa yleisissä asiOlsa "oUvat jollakin tavalla yhteydet naiäen rikkautta tuottavien hankkeiden kanssa.' Vaikka miljoonia dollareita saatiin monilla, eri keinoilla yleisesti rahastosta, bli Gr^at Westem rauta-' tiekin, yhtenä esimerkkinä, niin huonosti rakennettu että hiiveät ja-narikot jotka aiheuttivat huomattavaa ihmishenkien menetystä olivat tavallisia. Ketään rautatien virkailijaa .ei syytetty näistä onnetta muuksista \raikka oli tapauksia jolloin tottuneet insinöörit varoittivat heitä radan huonouden suhteen. ' Petos j a lahjominen olivat taval lisiä sen aikaisessa ohjelmassa. Tämä turmelus oli useampien rauta-teitten ominaisuutena alusta loppuun saakka. Lupakirjoja, etsittiin useiinmissa tapauksissa vain keinottelua yarteh. Toisinaan käytetään niitä jo käytännössä olevien rautatielinjojen kiristämiseksi. . • Bautateitten perustajat huomasivat tilaisuuden' kaapata haltuunsa ne sunret alueet jotka Hudson Bay yhtiö oli pakotettu luovuttamaan. Ensimäinen toimenpide tähän suuntaan oli Sir George Cartiersin ehdotus, että edustajahuone tekje päätöksen jonka mukaan Canadan Pacific rautatietä rakennetaan yksityisenä hankkeena ja että sille annetaan runsaasti maita ja muita avustuksia. Tämä ehdotus hyväksyttiin. Tälle yritykselle tietenkin ilmestyi kilpailijoita. Erästä sellaisia ryhmää johti Sir Hugh Allan, Montrealissa. Hui oli kauppias, kontrah-tori. ja laivanrak^hnuttaja, ja oli Allan linjan, toisin sanoen Montreal höyrylaivayhtiön perustaja. Politi koitsijoitten. vaikutuksen johdosta oli Allan saanut kontrahdit laivanrakentamiseen ija postikuljetukseen Canadan hallitukselta. Näistä kauan kestävistä toiminnoista oli Allanilla suunnattomat tulot. Eräänkin kontrahdin perusteella jonka hän. sai 1S69, oli hänellä tuloja $54i500 vuodessa. ; Sir Hugh Allahilla oli muitakin keinoja käytettävänään.. .Hän oli Montreal Warehouse yhtiön presidentti, jonka yhtiön menettelyjä paljastettiin edustajahuoneessa. Hallitus oli ostanut yksityisiltä omis-tajuta maata Lachine kanavan ym-paristolta Montrealissa. Tämä kauppa oli tehty Allanin ehdotuksesta varastphuoneitten' paikan laajentamiseksi. Sen jälkeen tahtoi Montreal Warehoua»6 yhtiö ostaa sieltä tontin, mutta siihen ei suostuttu. Kuitenkin, päävirkailijoitten ollessa ,pbis paikkakunnalta, tehtiin ehdotus hallinnolle että luovutettaisi Allanille ?700.00 vuotuisella vuokralla, joka oli vähemmän kuin yksinkertainen korko puolesta maan hinnag!» ta. Tätä* vastustettiin, mutta lon-pujen lopuksi jäi maa kuitenkinVAl-lanllk S&BS&lh. kun AUan niitit» tällaisia' hravinaisia etuisuuksia, sai hän suuria voittoja monista eri liikeyrityksistä. Ottakaamme vain huo-mJooa tapa Joö?i Allan linja on tehnyt siirtolaisten kuletusta, miten matkustajat sullotaan laivan ruumiin kuin etuka*, toiten 'heidän kärsimyksistään on kiskotta rikkauksia. Kiir. eräs Montrealin lehti teki paljastuksia tästä eläimellisestä kohtelusta nosti Allati' linja sitä vastaan vahfflgonkorvätejötaön, mutta, kuitenkin,- knii kaikki todisteet oli haettu esille langetettiin tuomio säno-ttm lehden hyväksi. Tämän tuomion merkitystä lisäsi ^ e l ä =SB; ^etta A l lan linja o!i kuluttanut suuria summia hankkiakseen todisteita hyväkseen. Tätä yhtiötä vastaan "oli nostettu ankaria arvo3teluj"a 'seh johdosta että se otti hallitukselta apua ja kuitenkin oli epäsuorasti syypää mitä epäinhimillisempään matkustajien kohteluun, jotka se sullio suti-nin takahuoneisiin kuten karjan. Allan rlinjah työläiset myöskin ovat •aHiai'' xtUeet '^sorronalaiseii^m^ riiston :r ('alaisia mitä: Voi' kuvitteli^/ nseihjkin oli tokka- ja muul^"^ läisetivjl^koitetut; s • työskenteiemääitt 30 ja 35 tuntia peräkkäin; niin alhaisesta palkasta kuin 20. senttiä tunnilta. Sen ^lisäksi täytyi heidän alistua mitä ilkeimpien sääntöjen alaiseksi. - Sir Hugh Allan oli eturivin kapitalisteja. Hän oli Merchants pankin presidentti, ja sen lisäksi vielä presidenttinä viidessätoista korpo-ratsionissa ja varapresidenttinä kuudessa. Hän, eleli, muhkeassa palatsissa ja sai' ritarin arvon koska hän osoitti mitä auliinta vierasva-raisuuttä , joitakin kuninkaallisen perheen jäseniä kohtaan. Hänen silmiensä eteen siinsi nua suunnattomat 'valtion maa-alueet joiliin voisi saada omistusoikeuden lain varjossa» ja myöskin oli olemassa tuo yleinen rahasto johon oli' hiin helppo pääsy, kuten on jo en^ neaimin nähty. Mitä tulee Can-i-da n parlamenttiin, voi sen jäseniin vaikuttaa, mutta mi>en tulisi käy-muäh Canadan kansan suhteen? Joku voimakas väite oli tarpeen jolla saisi.: heidä.t uskomaan että .kymmeniä miljoonia eekkereitä käsittävän maa-alueen ja kymmenien, miljoonien"^ dollarien suuruise^ rahalah-jötukset olisivat- isänmaallineii ja välttämätön teko. Pöhjois-Ontarion piiri, kokous Suomalaisen järjestön Pohjois, Ontarion - piirin toinen edustajako-kous pidetään maalisk.''^i!5 'p;'^|923 Timminsissä, Canadan •'^.":ip:.-gj,^: malaisen osaöton talolWi"alkäk kij 9 aamulla. : JJn;.:- Kokouksen pidosta on'piirin osaj. töille aikaisemmin kiertökirje^iä tiedptettu, kehotettu ' valitseuiaai» ediustajat kokoukseen y.m. Edustajakokouksessa tullaan jär-jestelmään piirin .toimintaa, vast-ikään pidettyjen työläiäptiolueen ja suomäl. järjestön edustajakokousten päätösten mukaisesti. Toverillisesti P. O. Piiritoimikunnan puol. ' ^ • • . J. Oksanen. B. Cpiiri Nö. 7 ösas-toUe Olin valmistanut .JHautamäen pa-lausmatkan ja lähettänyt sen hänelle itselleen kuin myöskin lehteen julkaistavaksi, mutta jouduin sähkösanomalla tekemään lehteen muutoksen enPen julkaisemista, koska Hautamäki itse ja ' piirisihteerinne vaativat Ladysmithiin helmik. 24. päiväksi ja We]^ters Corn^eriin maa-lisk. 3 p:ksi. Ätten kuitenkin isel-vfei, ^ttä laivan ikulkufruorot' oli kuten tönne ^edotettiin iVancouv^^^^ rista, joten aikaisempi j ä r ^ e l y -oli hyvin sopiva, mutta.; uusraisotki sitäkin. Toivon ettei näinä äsfimä sei^ kat ole aiheuttaneet. mitään ikävyyksiä osastoille filaisuukaien järjestelyssä. Toverillisesti A. T. HILL, sihteeri. , —-—-o—-•' Huomautus WenniUioa Riverin. Wo(&erq>Wf lueea oMtotoUe. Tov. J. Yirran matkaohjelma Tov. J . Virta kulkee alianimite-tyillä paikkakunnilla, selostamassa. Workerspuolueen ja S. S. Järjestön edustajakokouksessa tehtyjä päätöksiä. •' : • • / • - Maälisk.: White Pish 23 p. WermiIlion River 24—25 p. ^Beaver Lake 26 ^; • Mond 27 p.- ' r . - ; - > • : . -• Creighton Mine 28 p... Sudbury 29 p. Long Lake 30 p. Huhtik. ! Levack l p. Wanup 3 p. Burritt 5 p. Wabigizig 8 -p. Piiritoimikunta kehoittaa kaiSkia osastoja ilmoittamaan näistä matkoista mahdollisimman hyvästi ja jokaisen osaston .jäsenen jä kaikkien muidenkin työläisten olisi runsaslukuisina saavuttava näihin tilaisuuksiin, sillä jokaiselle työläiselle' on tietenkin tärkeää tietää niistä päätöksistä mitä näissä edustajakokouksissa on tehty. Toveruudella K. O, Piiritoimik. puolesta H. Elimen, sihteeri. Järjestön toimeenpanevsÄ komitean antaman valtuuden . itojaHa määrää K. 0. {liritoimllrantai pidettäväksi Cutkijakomitean kokouksen WermiHion Biverift koTihihwneefta maaliskuun 25 p. 1923. Kokous alkaen kello 2 päivällä. Kokons on faitsuttn koolle tutkimaan ja selittämään niitä erimieli-syykaä jiötka : om johtuneet "Va-paudessa olleesta kirjotuksesta • cMerkkitapa«s>, joka «n julkaistu nerossa '143 v. igi!2. Erikoisesti vaaditaan Icbkouksessa olemaan läsnä J. Penttinen ja P. Hendrickson ja heidän valitsemansa -komitean jäsenet. OSiiritöimikuntaa Iässä "kokouksessa, . täysillä nraltuuksilla, edustavat J. I^irta ja K. V. ^Stfrmi. OUen heillä oikeus tutkia, neuvotella ja antaa ^ päätöksensä Hsiasta. Osaston virkailijoiden on annettava piiritoimikunnan edustajille kaikki mahdollinen 'avustus ja on heidän luovutettava tätä 'asiaa koskevat pöytäkirjat sekä muut mahdolliset 'todis-ttiskapjs^ eet piiritoimikunnan ^UB- 'tajien tarlcastettaväksl ^K. Ö. Piiritoimik. -|)ux)leSta 'H. JSllmca,'Sihteeri. Lukurenkaitten tarkoituksesta muuta- ^^^^^^^^^^^^^ 1^^ Ensinnäkin lukurenkaitten tarkoituksena tulee olla laajemman ja sy^ vemmän tiedon hankkiminen, yhtei?.- kunta-taloudelKsista kysymyksistä, että meistÄ vprttuisi tietoisia taistelijoita luokkamme armeijassa ja ymmärtäisimme ilman kylkeen kO' lahottamatta olla aina paikallamme tehtävissä,, jotka eteemme lankefr nyt, sekä.siUoin kun luokkainväli-set. suhteet lähestyvät ratkaisun hetkeä. EpäUemättä löytyy lukurenkaitten jäsenten^ j"oukossa monella er| tavalla ajattelevia: monia eriäviä Mielipiteitä j a arvosteluja lukurenkaitten taktiikasta, tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta. Nämä kolme viime mainittua sanaa muodostavat sen rungon joissa piileee sen kaikki ominaisuudet, niin hj-vät kuiJ huonotkin puolet. Mitä tuleee taktiikkaan, muotoortv ynnä mmhin puoliin, nihi siinä jos rupeamme syitä ynnä syyllistä etsimään joukostamme, mm voimme erehtyä. Sillä yksflöt ja vielä niin pienet kum me olemme, ovat mitättömiä tekijöitä; katsoen asiaa joukkoliikkeet kannalta. Luonnollisesti tulee ^mps tunnustus ahtaa yksilölle jos hän to distettavasti on ammattimies .eli auktoriteetti alallaar^: Ja vielä suorempi tunnustus, jos hänen 'tarkoituksensa on työväenluokan kohottaminen sommalkisesta as/mastaaii- Ja jos hän noita kykyjään kaytta» joukkojen nostattamiseksi, ejki »-^ sensä. Ainoastaan silloin silla arvoa ja merkitystä työläisluol»*- le. Katselleasamme asiaa sUtä pn'>'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 17, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-03-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230317 |
Description
Title | 1923-03-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Stm 2 'lauantaina, maalia, 17 p. ~ Sai March 17
m,
hi
i
'm
'H
M
! *
l » i i i
hi
mli i i i i i ' Hr
^¥
1
St
i i : : t
feri
l i
m
I
m
m
'%
l i
11
m
I Uh
tm Ps h
ISSit-.>!fl-.-;Vj, iii
II
il t4
' VAPAUS v
iSaiisdan flQomalaisen työväestSn äänenkannattaja, flmes*
Sjrsr Sadbnryssa, Ont. joka tiistai, toiatai ja laoantaL
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(LIbertF) ,
The onlyoigaa of Finnish Wwkew te Canada, Pnbj
« l e d in Sudbury, Ont, every Tnesday, Tbnrsday and
asafis
Advertising reteo 40c per col. Inch. MininjBm enarg»
fov ainrio insertion 76c. Diaeonnt on standing advertiso.
aent Tha Vapaus is the best advertising mediam among
thoFinpfrh Poople in Canada. ^ ^ , i n i i •
Cahadaan^ksljk. ROO, puoli vk. $2.26, kolmo kk.
^^TÄsSaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
^.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään.
|alt8i agiamieitenjoill» on takaukset
nmotushinta kerran iulaiatuista ilmotulisiBta 40e
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden teätstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta Ja 60c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltfi; nimcrmuutosilmotukset BOc,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
18-00 (kaksikertaa; syntymällmotuksiet $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. Scerta^ $1.00 kolmekertaa.
— Tilapäisilrootnksista" pitää raha seurata ma-
Sana. • . y.^. ' , • , • „ , • , , - |y ^
Bejdstered at the Post Office Department, Ottawa, as
ceeond claw» matter; ' ' -
Tiistain lehteen»aijotut ilmotukset pitää olla Itont-iorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Merkillinen tuomio työväenjär-
» jestöjä vastaan n ^
Winnipcj?i)abien .lupma/i^
tyftävän;. momicm Intgjfnational Brp^prl^qod «£. .L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-03-17-02