Canadan uutiset, November 11, 1920

              m m. 1 »
3S3C • • -:r,<
euoinalainen eanomaleiitl Canadassa,
;v 7 iliriesty? 3ot^aiseiia| Tprs^iaa,; j ;
Kustaata ja
The Gahada News PubURtifna Co.
• E Korte,- l^UkkeeniioitaSä. \
; TILAUSHINNAT:
Ganadaaörv ^2.00 koka ; vuckJelta»
- $1.60 .9 kuukaudelta,' $1,25 puolelta
vuodelta, 65 setttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta,. .
; Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelCa ja $1.50 puolelta vuo­delta,
•: •7-
ILMOITUSHINNAT:
• 40 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Piterapialkaisillo ilmoituksil­le
kohtuullineu alennus. Ilalutaantie-
• to-; ja; niinen m u uttoil;uotukset 75 sent­tiä
kerta,;^2.00|kGlme'liertaä. . Naima-
:<. JJmoitaksct .^2.00 ;kerta, §3.00 kolme
/ iv-er.taa. : A.yiolUUo- ja. kihlaus-ilmci-
; : • (ukset ?3.00. ke rt a. Kuolon il luoituksoc
7 : .$2.00^miiistovilrsyilä.l|2i25. .:S^^^
ilinoitnksot .^-LdO. AYio^^roilnioi tukset
. Pöytiilvirjät. tiliselvltykGet, kcaiys-
• luettelot,; luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. •^vi^\ ' "
.Uutisten joukkoon aiiotuifta. ilmoi-
' :;/ ;tuksistapontääu 101 senttiä rhiitäv^^^^^^
• ' PieninimäDkin iloio.ituk.:cn hinta on
. 60 senttiä. Postissa tulevia.ilra oi tul: nia
ei- hyväksytä velaksi tunteiaattomilta.
Poliittiset iiraoitnkset $1.00 .tua-:
malta.. vv>.-.'
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet; ti-
'. laukset ja .rahat ovat lähetettävät
'• osoilteelhi: \ • n . V ,
XANADAN UUTISET,
Port Arihrir,
huono opinnoissaan : köUTussaj:'
mutta. Jiän: saapuivaina säännölli-sesii
ciisimäisenä aamiiseiia kou­lu
n n, Kaiki.saa . oli häii hyvin
1 arkknavaiiii-n .. ja, säännöUiuen.
iliincn Jeinpikirjansa oii Napoleo­nin
elämäkerra, jonka lvirjair hä­nen
opettajansa kerran poltti, c-distii
äJvSceji (li-antin 1 tik n ja., (Iran-f
illa oli oinai pyrkimyksefisii, k-u-ten
knikilla svmrnneliilHi oii ollut,
joita'} a i k a la i.sciis\i t usk i n k o k l i an n
ovat vn-tinärti
• II) inisen }»o rsonalJisnn ci eti
keltuys; riippu.ii lykkiinäaii iilkb-p
i i o i j s i i s t a vaikiiltei.^;ta. E l k u iv aa n
oii- .synty-^^saiin 'ölhit vdrnsleTtn-ua.
In on (celi a ja person a M isuucl el­ia
.' Ai jn; 011) itui.selr a kn in s e e lisi
sili^^uiyksi;l;lä'-; näyItaiiklu,; rakeii-ti|
tl ; j11k 5! isen i 11\\i isen peI'KOJJnJ] i :
sutis. nii!Il' vaikutuksiIle. joitn, liän.
;y n • nä lisi iistä un; irseeiJ sii . i uiee.
Mii Ilku in kasvi, joka imee il .-reensä
ilma;! ja'yalnar 'Mx\ jvi-iikin oleiii-rtic
• (liaViarii^tej;!iiiarkij.oitti.
K';i! kki. f)eni.s| ictonunc: ja taitoni--
; ii I i • o \; ;i 1 . n \ k n \ ) (> r ali ii iii i '\ läh 1 ii isin
>iit a i.: n lii ii oi :^ni i r.e ;auii ra i IJ inisi 1-
Canadan Uutisista lainattaessa on
r ä h d e mainittava.
• Osoiteninurokpr-sta tulee ; iliviolttaa
lehden konttoriin iVekä vanha etlil uusi
... O.nt., Canada., j-'. inikl-.a lv;oiniolr;i. oppineci.
osone.
(The Ganada News)
The' Finnish .Newspfjper in Canada.
:Pubi;s]Vod overy'T|i:ursday hy
The Canada News Publishing Co.
•Eriek J. Ivirte, Msnager. •
Daily Ne\vs Bldg., .Port Arilur, Ont.
CANADAN UUTISET
: IS wercomed and read U i evcry Finnish
honv \n the Döihiiiion. It is the ouly
•. direcc. advertiäing medium for thoso
,; ni;inuia.:*^nroi's and mercbants v;ho
: : V \vish tö' create and buikl a proiitäble
and perraancnt den)and'for their prod-
.•. iict=' and nierchandise '^y th.e larj^e and
: e\p.r nrov.-ing Finnic-Ii . pulatiou resid-
•ing M. Canada. 1'lcice your. *iial ad-vertisement
and get re^ults. '••
,'"];:-: Advertisihg rates Pc. per incJi;v
Poli-ical advs..'.$1.0') per inch.
Advertiisenients' mui;t:^ >aach our ^o'-
Gdöitäkäsin"ieivä' asia. ' . f' •".. .
:•, Batshansopimuksessa ; todetaan
;ensiksiy; että Suomi on vuonna
1917 jnlis|aiitnnut itsenäiseksi ja
että Venäjä on sen tunnnstannt
en tisisfi ä väj oissa a n t ä y s in riippu,
inattöinaksk Se toisinsanoen mer­kitsee
• et ta Von äjä oi tämän jä 1 ^
keeir voi .tehdä mitään vaatirauk-sia:
mihinkfiän va 1 takuun an osaan
nähden.; Aikaisomniin on. jo i l ­moitettu,
että 8 n omi saa -Tääme-ren
ranjialta.l^etsainOsta. alueen.
:jolla kuitenkin molempien mait­ten
kansärai.-^et saavat harjoittaa
kalnstnsta. Tiiman aineen a Huk­kaat
tulevat ilinaji H!u utu S no­in
eu; aiijDiaisi ksi. in nti a ou iie.j 1 lii
oikeu.s vuoden^ knhiessä muuttaa
Venäjiille^v säiiyltäen samalla oi.,
keuti/iii^a L>niaisn.ideeti; Sanianjai-
I. ne n;. t il a i?i i n s ai in e ta an liepolau ja
.Pornjarven .K'un.tien asujamistolle.
joteii se sii?j joko siirtyä 'Suomen
alueelle ttii jäädä entisiile asuin-'
p;iiköilieeu. kun uiai)iilut kaksi
p i 1 ii jii ii :; r a n-i uu) SO 1 n n in k sei i niu-.
kai se s ti lii r e f iiii j i n n de 11 ee n \' e n ii -
jiiii.ij kiiiiluvjksj.
l^djon • pulmtiist;). j;( kaikkien
t" u V o i.n; I s 1 a ra .i a sen t n j en . S uomeeu
ylidistämisestii ei siis tuUiitkaan
niitään ja Snur-Siiomi-unelTna
täydessä.laajuudessaan on-rauen-iuit.'
• Tä 1 lai n en asiain käänne on
herättänyt/:;; suurta pettymystä
: varsinkin: siitä syystä, ettii kauan
ndjä suoiaalaisiUe kauppä-aliiksil-ie
esteettömäa kulun Ne
samoilla «ehdoilla kuin venäläisil­lekin
aluksille. Venäjän valtion
omaisuus Suomessa .siirtyy, korva­uksetta
Suomen valtiolle^ samoin
Suonien , valtion omaisuus Venä­jällä,
rauhansopimukseu 22 :nnen
artiklan perusteella. Suomi sitou­tuu
palauttamaan kaikki vuonna
J n 18 maahan jääneet, sekä •Sup-messa
että muissa satamissa; ole­vat,
Venäjälle knitluva t laivat, e.-
rityisen 2 3 artiki aan 1 ii ttyvän
luettelon mukaan. • . ^', . :.V';
''Kumpikaan sopimusvaltio ei
vaadi toiselta sopimusvaltiolta so»
ta k n s ta un us Ien k 0F\'a ust a. Suo­mi
ei ota osaa vuosien 191-i—1918
maailmausodan Venäjälle aiheut-taniieij•
kustannusten . siiorittami-;
s e e n . m ä ä r ä t ä a n sopimuksen 24
artiklassa;
Kauppasuhteirteu uudelleen jär-jest.
ätriislii. varten kokoontuu
ivummau lein : valtakunnan .edusta­jista
kokoon pantu komitea kaup-pasopimnsra
:Jaafinman. Toistai-selvsi
nouda tetaan ta varaliiken-tee.
ssä väliäikaisia inääryksiä. Ta­vara-
ja malkiistajaliikeiine Raja­joen,
ja Pietarin välisellä rataosal­la-
saatetaan ra uiiansopiiniiksen
voimaanastuttuä samalle kannai-
1 e, k ui n se :on . o 11 n fc no rma aliai koi -
nakin. Posti- • ja ;sahkÖkmnätin^
yhteys uudi.stetaaii. erikoisen sopi.
yä^alilksil-luskoiTat:sin :;t^iiä^e^ ^fie^^
% ä - j ö Ä | tanut s^ö:ant
tisilie sen ilmestymiseen tarvitta-:
van kannatuksen. Viime numerol­laan
alotti lehti jo kuudennen i l -
mestymisvuotensa, eikä se, hunli-matta
kalliin ajan tuottaniista en.
nenkuu In m att o m i st a sa n om ale h ti -
en kusta miu s va iketi ksi sta, joiden
tähden lukemattomia suurjulkai-
.sujakin on Yhdysyalloissa ja Ca-nadassa
la iisunut ilmestymästä,
ole kertaakaan ollut pulassa ai­neellisen,
ka n natuksen puu tteessa.
'Siitä saa se kiittää valveutnnutta
ja valistiinutta Inkijakuntaansa,
ja inyöskin sitä, että sen paiveltis-kuntaan
kuuluvilla henkilöillä on
oi Int iii nost ust a rehtävääiisä.
i ICuudennelle i 1 ni e s ty mi s v ti od e 1-
leen. lähtiessään voi Canadan Uu­tiset
entistä /varmemmin. katsoa
tulevaisuuteen. Älkäämme kuiten­kaan
sitä salatko tai unohtako, et­tä
lehden ilmest.vmiseri jatkunii-seen
ja sen vaikutuksen yhä laa­jemmalle;
nlottamiseeu on lähei­nen
vuorovaikutus sen ja sen hiki-j
öiden, k ir jeenva i Iita j ien ja asui-suus
patasauksen - su.riresti ; paFantu-neeiiv
.Maan taloudelliset mähdol-lisuud.
eivät siis suinkaan ole'niin
pienet, kuin usein on tahdottu
väittää- Päinvastoin. Viioriueu-yos
Gösta Serl a e hi us on äskettäin
lausunut, että yksinomaan Suo­men
V valtion procljtljtivinen Omai-kee
nykyään aihaisteri las-mukaan
noin 8 mii jaardia
'•^•OO milj. ink., josta/metsien arvo
on-enoin ö mi 1 jaard.ia maikkaa.
Joa valtion velka ; vähennetään
tästä, tulisi valtion omaisuus ole­maan
noin 7mii ja a rdia ma rkkaa.
T k.s i} yi SI en h ai 1 u.ssa olcvieii • i net­tien
arvo tekisi samn n laisen jirvi-on
/ inukaan. lähes IG mii jaardia
marlvkaa. Valtion metsissä olevi.s-ta
tukkipnistn voitaisiin sahauk­sen
kautta saada noin 10 miljar­dia
ofl(). standerttia punta varaa,
joiden arvo . nykyisten hintojen
mukaan iekisi 20. ja puoli miljar­dia
1(10 /mi 1 joonaa tonnia puumas­sa
ay' j onka ny ky in (ui arvo voidaan
laskea 101 ja i)uoleksi miljardiksi
säHköteitse on
'y:\ Suonien Tasavallan ja Vonäjiin
Sosia 1 isrison l'edera liivisen N.eu-
/ \; Ostot a sa vallan, välinen rauhans o-piinus
al!ekii'joite1tiin Tartossa
iokakiniii 14 ]-. :uä kello :>.45 tlta-pii
i viii Ui. - Suomen pitolesta olivat
tii. isnnii.-s.sa liisnii ra uhannen vot-
1 eli ja t Paasikivi, Vennola. Frey.
fice^TN^Mme.^^day neon \ o 7 . \ ^ ^ ! i r ' U x ' ^ : ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ - '^'^"^V^^^^ \'ioninaa ja JCivi-
Thursöay's fssae,
Sui)?,cription price iii Canac^i $2.00
;;• per year, /United States ind other
countries $2.50 per year in advance.
1^
Entered ns second class maii mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
/ Port Arthur, Ontario, Canada.
.- • THE AI M Gr THE CÄNANDAi^
/UUTISET./ /
: The help preserve the Ideals /and
: sacred'traditiona of this. our adcpted
/ /^ country, the Dominion of Cauads: /To
/obserye Its Iaws and inspire others to
respect and obey them: To strive
/ unceasingly.;|to; qiiickcn the pubiic's
: ;/sense of ciyld duty: In sll vvays to aid
in making this country greater and
better than \/e found !t.^
aikaa ho.lshevikien mielivallassa| mnksen pernsteella ja on siitä
/olleet ti ei tn ola iskänsä t /eivät; saa- r at i h a ns o p i m i.i k s e e ii liitetty, yksi-neet.
suurinta toivettaan toteute­tuksi.
Vienan ja. Anniiksen kar­jalaiset
ovat selvästi: ilmaisseet
vk simiel is en toi vomtiksensa v liil 1 a
ylulistetyksi Suomeen, vielä rau-
.hanneiivott(>l ujeii • / ; I o ppu aikoi na­kin,
nuitta; lopputuloksena näh-diiäii
nyt. että heille voidaan an-taa
.vain. kan.sallinen autonomia,
minkä ehdottomasta noudattami­sesta
holsiieyi kien talloit a ei liene
knvi.uka au varmoja ta k ei t a.; Asia
:qel 1 aisenaanon• valitettava., vaik­kakin
Sn o m en valiuuskunnan ta-iiolia
on siinä suhteessa teli
kaikki voitava. ' ..• / ,/.
— .Piiiiaj-ki/ aina hilaasii;. hiiliin.:
.silloiM et .saa tuli k ia silmillesi. ^ •
/ — . Vslävyys on [ia 1 kitrava/y^iä-
;. vyy/ delai/.ei kiiihtlla tai,-.liojVeaiia. ';
; 1 'v:.\\:\. .Ve.hä VJ liaten • iniolesta P>er-
> !i i il.. • .1 Ve T'-^ IJ Q n 1 se v; ja Tlii m e n e v.
Vj ime; n en . i.-^tnnto pidettiin viro-i<•:
i>;c n ylioppi 1 asyhdist.yi-is*»11 ta 1 os•
sa; / jussa./Il ly ö s l d i i v / a 11 ek 1 i'j
)u--n. tapahtui. /;;•• /;:'!//-.
; Paitsi la aja il raiiiiansopinink-sen.-
j.j.iujii kaikkiaan kuiiltm '59
a j-' ik'laa, - a . l e k i i-j oitiamista, /; va:-
:.kunt..'ltiin; - venaUiisten taholta
j/li hlä lii ses ti; • : Ark a iige Iin. j a Au-;
1) \ iksv n k i tv e m •'v. n e nti ien' ka n sai 1 i-s
e n iis.ev; i->!'ii^i'0iftOi.k<Mi(hM( ju. si­sä
! s e i l i i sei 1 ii i s vy d e n i n r va a m i n en.
Pietarin kuverneuionfin inkeri- Sopimusvaltion eduksi • :tekenuis-.^
kiisiou asukkuiiteH. oikendeI. Suo- tiiäu. vaitiolItsestä rikoksesta tai
siitä, että on ollut ylileydessä toi­sen
sdpinnis vallan sotajoukkojen
ta ii, h ali i tuseli ni en k a iissa t a i; siitä,;
..että ou tehnyt i'anii'aistuksen ahii-se.
fi tl'o n ; t/ai' koitiiksessa 7toteuttaa
iriKuniota lierättävii kohta sopi­muksessa
on se. ettii kummas,sakin
niiiassa :oleskelevat; toisen maan
ala maiset saavat ilman muuta pa­lata
kotimaahan.sa, ellei heitä ole
vaii.£rittir;törkeistä rikoksista...Sa-tuoin
määrätään, että sellaiset
henkilöt, ''jotka on tuonvitttt ran­gaistukseen
ennen, rauhansopi­muksen
allekirjoittamista toisen
:miesten välillä, sekä näiden vilkas , markaksi/ Yksityisten hallussa o-toiminta
lehden hyväksi nyt yhtä
tärkeää kuin se oli lehden älkutai-paleelle
lähtiessäkin. . Canadan
Uutiset ei ole minkään järjes­tön
tai /puolueen määrä11yjen op-pien
ja propagandan levittämi­seen
.sidottu puolue torvi, eikä aijo
sellaiseksi; milloinkaan alistua.
Siksi sen levittämisestä ei olekaan
111 en kon.s/alaisti i \ Veiläjliitit :pala­utta
niin e n; k 01 is eu d n il le en / ja eri.-;
•koisesiT Ivepoian/ja Pora järven a-
. s ui: k iii l/te n / lii yd ei 1 in e n . tn r vai ii -
suus. Samalla, vakiuitetriin, ettii:
:VeDiij;in N.aTvostv>hal!itns ei luai- ^^^^^^'''^^
liittujeil pitiijieu .alueelle ;• tule
lvnnnol!i<-M! ciiiiiuin iaki otj.' i^ahden Vui.i.den aikana .sijoitta-
/; vperiisolein^nks(l.iaaji
•••:;-;:Ä.7;/-v:../7-;;:k,^
•\/ä nn o m a 11 a va liy i s i a in fla n puiiei -
. taan. . : :^'^ •••^;/^t--/^^^'/j^ -.;
• — jok"a k i e l t ä y t y y ott.anias-
; talnioriiiopjineitvoja. kidkee koi)-,
t i oniiettoiiiuufla.-.- '/
taisteluh : !a- i-uien. sota- tai - iiinuia asesteltna
\-äkeä. paiisi vaiitänuil'öiilä ta.ia-ja
1 uilipalvciusknuiaa.. /:.
— Vaiehteiijii. on: aina kälnkas | • Viid.^tiö kiiukantla oli: T;iripS:<a;
y;itä mii taa .neiivoteltu, ja ny t on
rauliästa viiiiieitikinlulJut valmis-
; ra. Suomalaisi en . tehtilva on mo-iVessa/
suhteessti: (.»llut vaikea, käv-
:siyiilli.syyttii kysyvä ja 'vastuuii
aläiiieh. Tun netti 11a vasta a n lian-
!?•(>; t tel cm i seilaa n sai vat venäläiset
Ihmiselämäs.siirou; paljon ur- * hyvin iiseiji aikaan sellaisen tilan-.
voituk.sia,' imitta snurimtia.ua py­syy
aina oma svdän. :;V:.:;./:
teen: ..että: ',.:u.vottelujen : katkea-niinen'
tiiiy iri ai van' väl t tämättiv
mä 1 tä.; Kaikkein työiäJnui oli al­ku.
.t)li kovin vaikeata löytää
•/;/' C\l o n i s a a y j i s t y s t ii ku oi t n -
aan, jolle eläissään ei kukaan.lau-j
suiiiit yhiäiin hyvää Isanaa.
;//-r-; Jos te pelkiiätte. jokaista koi­r
a n haukuntaa niin te. ette kos-pääse
iiäämääräänne.
i ja sivistys ovat vai-kii
ttavia te kijöit ä, e dell in e n rnu- sei lai st a pohjaa •; ett ä oi i si kuniiok
' mi il 1 e. jäi lv i:in iii ite n, .s i el n i 1 e. ' . flise.sti i^iiiisty asiaan, kä.äksi. Suo-nialaisten
ansioksi ori ejniileiniittä
. i ii s• 11 tl \'a, e11ii 11e11 vo11e 1 nt k 11iten­kin
sa.atotiiin Ioj)puhri/ ja tärkeä^
ty(i/on saat('ttii.tyydyttivväii 11 pää.-
tö.ksecn. : ;/ •':;:;:/..;/'•;'; ^ • 5-•"/:'..:';/•
. Itse rauhaiiteko on .herättänyt
epämääräisiä mielialoja Sunmen
eri ;kansankerroksissa. /Pääasial-
.iiscsti:; voidaan sanoa, että toiset
sitä puolustivat ja toiset olivat
vastaan. •Kuthpaa näkökantaa
votsi piiää ' oikeutetumpana, , on
toistaiseksi vaikeata päättää. Jto-ka
tapauksessa on mefkillepanta-va.
että kauan aikaa vallinneet e-pä
varmat suhteet inolenipien
niaitten väliliii on nyt selvitetty
ja moloniniinpuolisillä myönny­tyksillä
ratkaistu tärkeimmät ky-,
symykset. /• Suomalaiset ovat par-haiinpansa
mukaan koettaneet
./\'al.voa isänni a ansa etuja ja saada
suurelta naapiunmaälta sellaiset
takoet. ja 3nyonnytykset, mitä
Suomen taloudellinen ja valtiolli­nen
kehitlyininen edellyttää. Se,
että neuvottelujen tulos ei
.• • —- Kiitoksessa- / j-a moitteessa
k ats o t a rko in kuka si h nll e puhuu ;
kiitos, yoi loukata / ja moite ilah-
: : duttaa. . :/••/'••:••;:/-./•/
^ --[--y ;'• ^rillin suuntaan puu kallis­tun
sinne se k a ä t u u i / Filippini-
• • Iäinen : vert;ans ihmisen luont.een-
; •ominaisuuksista.. -:. /v •':/•• - /: .///:;
/ — Ainoastaan työn, tuskallisen
ponnistuksen, jiiidvkymättpmän
// tarmon ja; perääriantamattoman
rohkeuden kautta voimme; hie pa­rempia
asioita saavuttaa.'-—Theo-
: döre Roosevelt; ;. • .:
Kenraali Grant, sittemmin
den, x-apaiJtetaan enempää rau-
/irais tus ta kiirsiniästa ja la.sk e taa n
iieti vapaaksi.Clot:etaaupa. inäii-räys./.
v.ielä niihinkin, jotka oyat
• sa 1 n a i itapa i s i sta .J'i k oksistci sy.y t e t-tyittii
tai' /:xunjjittuiua,/ iuutta ei
vielä tuomittuna, eikä syytettä e-
11 ä ii \i\H t ai suu d e<s a saa panna vi­reille./
Tämä kohta tarkoittaa
luon n oi 1 isestik in ; etupäässä niitä
suomalaisia ]>unakaartilaisia, jot-
: k a " käpinaii päätyttyä pakeni va t;
Ve nii j iille j a o va t ;si elia "t ä häh
saakka oleskelleet:; Heille, on siis
taattu takai.sinpääsyoikeus 'Suo­meen
ja vajiautetaan 'heidät kai­kesta,
rangaistuksesta, jonka he
y a 11 an ka a ppausy rityksestä. jä juo-nitt
elui.sta Suomen hallitusta vas-
. taan Venäläisten avulla, muuten
eli sivä t vei yölliset: kärsimää ti. Ei
voida varmuudella sanoa, paljon­ko
tällaiseeit armahdukseen osal­lisia
vielä on Venäjällä, ja käyt-
.täviitkö kaikki tilaisuutta hyväk-
*seen.; Kuinmalliselta vain tuntuu,
että 'Suomen hallitus sittenkin ön
katsonut voivansa myöntyä niin
laajasuuntäiseen armahdukseen,
sillä epäilemättä johtuu sen toi­meenpanosta
yhtä ja. toista han-kalniittä
ja kiimpukselliset ainek­set
Suomessa, saavat uutta ylly­kettä
ja rohkaisua. Tietenkin kai­kessa
noudatetaan tarpeellista/- ya-rovaisuutta,
mitä rauhaiiteko neu­vostohallituksen
kanssa. yleensä­kin
edellyttää. , /, ;/ / ; /• //,
Yi 1 ä o 1 e v a s s a o n ra uh an sopi m uk -
sesla mainittu pääkohdat'. . Lisfili;-
si siilietr sisältyy/lähempiä määrä^
yksiä va i takun nau • rajasta, alue­vesien
laajuudesta, rajojen käyn-histä
ja/pyykityksestä,; sota-ali^
sien kulkuoikeuksista ja 1 innoi­tu
Sten rakentamisestä ja niitten
hävittämisestä määriityillä' alueik;
;la, kalastuksesta ja kulkuoikeu­desta
Jääni eren rann i k oi la, Su o.
menlahden saarien neutralisoimi-s
esta,; p a ssi- ja tuli ioloj e n järjes­tä
misestä rajaseuduiIla. . . diplo-maai.
tisren ja k onsivl isn h teitt en
voi n UI a nsaatia mi sesta .V- tn. Kaik­kia
sopiinukscstii; johtuvia toimen--
piteitä pohtimaan muodostetaan
... sekakomitea, jonka päätöksistä
voidaan/: vedota
siin.
,':.. Rauhanso]umusta on laadittu
neljii yhtäpitavää- kappaletta, .suo-ineii-,.
rubtsin-, venäjän-, ja rans­kankielellä,
ja/ niillä kaikilla, on
yhtäsuuri lodistusvoima. Sopi-nios
astuii 1 ailliscen voimaan niin
;pian ktiiii se on hyviiksytty / ja
kappaleet;-vaihdettu,; mikä tapah­tuu
Moskovassa.
»Sellainen on siis koko asiakirja,
jonka julkaisemista, ou: jännityk­sellä
odotettu kaikkialla Suomes­sa,
Toi sille is e v a rma aukiii tuotta a
jonkunverran pettymystä,: vaik­kakin
lienee paikallaan niiintami-.
en suomalaisten lehtien arvelu,
että ednilisempia ehtoja ei Sub-m
el la m yö 11 e m m i nk ii ä n olisi ollut
Odotettavana. : Venäjiin/ hallituk­sella
on nyt tilaisuus osoittaa, ha­luaako
se todenteolla rauhaa naa­puriensa
kanssa, onko sillä rehel­linen
;pyrkimys ystävällisten suh-teitten
säilyttämiseen ja onko se
j>en inottamuksen arvoinen, mitä
tällaisen sopimukseri. tekeminen
ehdottomaisti edellyttää.—L. J . M.
levistä metsistä, voidaan saada
noin 21 milj. standerttia sahattua
pu tl ta va ra a. :; a r v oi t a an ; noin 42
m iIjardia ja 79 m i Ijardia 800 niilj.
tonn i a' puu m.ässa.a, arvottaa n noin
' 175 ja/pu oi i miljardia m ark ka a. ,
^ llyös myömme pankki-osoituk-;;;/
sia (shekkej.ä) markoissa yllä- /
m ai ni t. k iir ssi n j aikeen j a eri koi- '
sia, kolmen prosentin korkoa ve­täviä,
iriätkustajien; shekkejä dol­lareissa,'
jotka Suomessa lunaste- ::/;'
taan siellä voi m a .ssa -oi va h \ d olla-rin
ktirssiii jälkeen. . /
Lähetyskuhit rahalähetyksille :'
postin kautta on .l.öe. suiiimille
alle $20.00f.sitä .suuremmilta sum-.
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse . on ;; '
••rS^.öCPkaikilta summilta; '
/ Kaikki.; liilietykset o.soitetaan
postin katttta, jos sähkösanoma-lähetys.
til ei erikoisesti pyydetä. ':/; ;»
. Osoittakaa lähetyksenne' vas- :
taanottajan ja lähettäjän osoit-teelIayvaijustettuna;
osoitteella:
n Department
tyiskolitaisemi)ia määräyksiä. 1 huolehtimäs.sa mikään puoluejär-jestö,
vaan on sen kiiäniiyttäv.ä
vetoomuksellaan koko Canadan
suomalaiseen kansaan. Tämiin te­kee
se tuottamuksella ja vakuutet-,
tuna / tulevansa kuulluksi ja ym-m
är r e t yksi. Ije v i 11 ii mi se n o h el 1 ä
olisi lukijoiden muistettava osan­sa
lehdeii sisällön monijiuolistutta
jäisessä. Kansankirjeillä ja//uutis-
. tiedoin a kansalaistemme asuuipai-jvr:
iltj. on/tässä tärkeä ja suur mer­kityksellinen
osa, .Niitä /kyhäile--
mäiin ja lehdelle tbimittainaan
kykenee jokainen, jolla vain bn
asianharrastusta ja lialua henkis­ten
kykyjensä.- viljelemiseen ja
kehittämiseen. Uutistietojen o-heila
on lehden palstat avoinna
muillekin, joko hyödyksi tai hu-ylempiin:
laitok-;;^ij^g.^,^
koitamme lukijoitamme tällaisilla
tuotteillaan auttamaan lehden
m o n i p u o l i s t u 11 a ni i st a. V
; ; Tähän asiaan palaan kuitenkin
joskus toiste.- Nyt ]iäätäit paki­nan
tästä asiasta,-/sillä tbivomnk-sella
että: Canadan Uutiset alka­neella
kuudennella, ilmestymis-vu
o dell aan saisi pitää kaiken en-lisen
lukijakuntansa ja saisi tä­män
VIIositaipaleensa aikana yhä.
sitä kartuttaa ja lisätä. Se olkoon
kaikilla/lehden lukijoilla, ja avus­tajilla
pyrintönä.
' Tällaisia selostuksia- maan taiou-i
dellisesta tilasta lukiessa jfuituu
ihfiietteleinään markan alhaista
arvoa entistä enemmän. .Siihen ei
1 öydy :• mitään : järkevä;! syytä;/
-Mutta eräs asiantuntija, Stiomeii
Pankin j o h t o k u nn a n jni h e e n j o Ji t a -
ja.;senaattori St(Uiroth, on sano­nut
markan. arvor, riip.pu'vankii:i.
Rubtsin /noteerauksista; ja siellii
e h k tl ui e m mä jär k i.sy i t ä' k ii rssin. a l -
/ h ai s en ä; p it ä miseen. tai/viia. Pa la-.
tessaan .; Tukholmasi a Paiikkiyh-distykseh
juhlilta, on hän Heisin-
HANCOCK MICH.
—Perusiettii, V , 1874.— ;/./:/>:/
Vanat yli...........1=:^,00O,00O.OÖ. r
•Kirjoittakaa suomeksi: meillä
on ki msi su Oma laistaa liikkeessäm- /
me. -/^3--o'"'vl::;'' /'^^r-^''
ui v i i . • V i . L u i i i i i L ^ j d i m i i c i a i ' i i i x na
ä! et- i {"».arhiJiiten :tuntee inaan maksukyr •
arvo i. ^ ' ' i - : ^•iin ajateltanee Englanni.s-
/ Suomelle epäed.tdlistä on, että;; •
Tukholman : hoteeraukset, / jotka
niin paljon riippuvat keinottelns-ta
• ja. mieliaipi.sta, ovat määräävi- .
-liä inu iden; maiden, yksinpä Eng- .
länninkin noteerauksiin, ^luual- //• •
la ajatellaan .kait, että Tukholma
gin lehdille kertonut olevansa en./ '/Stioihep // lähimpänä ;. naapurina ^
l i s lii vaka v ä n n n i n s itä i n ie It.
tä Suoni eu y a hiu ta n alliaioen a
suuresti riippuu keinottelusta, jo­ta
s i 11 ä o n Ii u b tsi s sa / harj oi ttan nt /
miltei j o ka i noa maa ka upi>i a s kin.
Valuuttakeinotteluun taas vai­kuttavat
suurpoliittiset tapalitit-m
at. Niinpä bpishevikien. rynhis-täessä/:
Varsovan edustalle laski
markka.: joka .sitä ennen pitkän
aikaa oli- pysynyt jokse"enlvin ^ta-- ;teessa:tahtoisi saada korjausta, o- ;
saisena ja melko korkealla.- aina Iisi siihen ;ensimiiisenä. välttämät- '
15.ayriiti.asti. Kittr sotaoniii taas töiniinä tekijänä suomalaisen pan-käiihtyi./|)
at'aui uiai.kkakiii. Kun '^it' perusta niinen Lontooseen —./
markalla keinottelu lv'irotsissa un ajatus, jota on jonkun aikaa raha- ;
pääs.syt niin suureen vauhtiin, vai- piifoissä ajateltii.-
kutiavat kai k ellaiset miel lal at kin.
Saksalaisen vasemm'Jstososialistin
lausunto bolshevismista.
;. säkin,/ jossa iiiyösldn seurataan •;/
Tukholman/ /iioreeransta vaikka ;;
.Suomen /' kaupjia; ' seit kaiussa oii
melkoista liuomattavampi kuin
Ruotsin kanssa/ ja vaikkei Ijoii-".. >
toossä suinkaan ; ole olemassa /
markkaa kohtaan mitään epäluot- - ^
tamiistav/ ;i^tikäli;Suomi tässä'suh-
111 arka h / arvoo n. Niin pä /Ali ven au­maan
separatistien luoinion tun­netuksi,
tultua, laski markka taas ^ la a il m a oii nykyä j ai 1 a j akautu-
Tukholmassa huomattavasti. J niit melkein ;liikemattomiiri. e r i
•Sopimuksen 12 artiktä.ssä lausu­taan,
että'* sopimusvaliät kannat­tavat
periaatteessa Suomenlahden
ja koko Itämer^ neutralisoimista
sekä sitoutuvat iT\yötäyaikutta-maän
sen tötetnttamiseksi." Siinä
tapauksessa, että näitten merien
nentralisoiminen toiinitetaän, rieu-tralisöidaan
, myöskin Laatokka,
Kuudennelle kääntyessä. -
"Mitähän tietäjä soisi, oli minul­la
päästä väkiselläkin useita ker­toja,
kun hyväntahtoiset * 'itsetie­toiset'
' viisi vuotta takaperin tä­män
lehden elinijän pituutta en­nustelivat.
Kuten muistetaan ei­vät
he sitä pitkäksi arvelleet. Er
nintään kolme kuukautta kituvaa
elämää vietettyään piti Canadan
Uutisten kuolla kannatuksen
puutteeseen. Niin tyysten luulivat
punaisemme onnistuneensa pimit­tämään
Canadan suomalaiset, työ-
Iäiset, ja terroriseeräamaan ne,
joihin ei pimittäminen ollut pysty
nyt,että olivat mielessään varmo­ja,
ettei heidän keskuudestaan
eiiää löydy kannatusta puolueoh-jäksista
vapaalle, itsenäiselle jä
koko Canadan suomalaista yleisöä
palvelemaan vihkiytyneelle sano­malehdelle:
Mutta ennustaj at e-rehtyiyät.
Suomalainen yleisö on
todistanut omaavansa enemmän
Suomen rahan arvo.
Se markan alhainen arvo se pak­kaa
pitämään ymmällä meikäläi­siä
/täällä, jos se *' 1'undeerautta-nee''
.ihmisiä ''vanhassa maassa­kin."
: . .;.
Ja se markka,', eli oikeammin
markan kurssi, se on meikäläisille
niin siellä kuin täälläkin vähän,
samaa kuin känsainliittokysymys
oli väalitaisteluJQ aikana Coxllle
ja hänet vaaleissa, laudalta lyöneel
le Hardingille. Se on väkistenkin
pitkin aikaa vedetty politiikkaan.
Ero on kansainliitolla ollut vain
'siinä, • että ehdokkaat ; koettivat
tehdä sillä poliittista pääomaa
kumpikin, toinen sen puolustami­sella
; ja toinen vastustamisella,
kun taas Suomessa on markan al-hai.
sesta arvosta pyritty aina löy­tämään
syy hallitusta vastaan.
Presidentin vaalin jälkeen oli
markan alhaiseen arvoon muka
syynä se, ettei Mannerheim tullut
valituksi jä sittemmin, että halli-tusohjakset
olivat keskustan mies­ten
käsissä. Meikäläiset sosialis­tit
taas ovat aina hoilanneet mar­kan
alhaisen *arvon merkitsevän
Sitä että Suomen tasavalta tai ai-naldn
sen porvarillinen hallitus on
kukistumaisillaan. Nyt on Suo-;
•nien pääministerinä vankka oi­keistolainen
ja yksin .bolshevisti­nen
Venäjäkin ori tehnyt raxihan
Suomen kanssa ja sen asema val­takuntana
ei siis siltäkään puolen
ole uhattu, mutta Inimpikaan näis­tä
asioista ei ole kohottanut mar­kan
arvoa. • :;:'•,;/;;;•'•;'/ '.'''V;'--•:-'/-;;^-
iPaitsi maan poliittisen tilahteen
varmeritumista, pitävät asiaritun-tijat
Suomessa maan taloiidellista
tilaa sangen toivorikkaana.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor-mman
kurssin rahalähetyksistä. r
^ KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyslqilut rahaJäJietyksille on
4Pc summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c summiile $100.00 asti. /
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tuleb vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
• :^ ••:';-.:/..;•'\;'-:
•'M
Ajnerikan presidentti, ^ ^ _ ^ ^ ^ ^ ^
/';v'M|
• '•" • •••.•.:-->V(l,
• : ; / »