Canadan uutiset, July 23, 1925

              CrAlfÄBiSi mjnSET, PÖBT SKPHUB, Oirt?., CmSDS, TorsMna: HeinäE. 23, 1925
CAHIB.
- NUMERO 30
»AN UUTISET I
r auomalaiuen ' sanomalehti Ganadassa
. ilmestyy Jokaisena Torstaina.
^Kustantaja
1 The Canada New8Publiahln8 Co.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan:' |2,50 koko vuodelta.
, $1.50 puolelta vuodata, 7Bc 3 kuu
^'kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $8.50
t koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­delta.
• 1 ^^fa?
I L M O I T U S H I N N A T :
^ 50 senttiä'palstatuumalta kerran Ju-
' lai^tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksll-
Me kohtuullinen alennub. Halutaantie-
"to Jä nin^enm,uuttoilmoituk&<8t 7^sent-j
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
^ ilmoitukset $0.00 kerta, $3.00 kolme
: kertaa» Avilollitto- ja klhiaus-Ilmol-rh}
k.«?et 60c palstatuumalta. Kuolonil-
; moitiikset $2.50, muisto värssy US 3.00.
V Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
i Pöytäkirjat tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luentOrilmoitukset y. m. 30
v s e p t t i ä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia •ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittlpet ilmoitukset $1.00 tuu
. malta. ^
Kalkki liikkieelle aijotiit kirjeet, tl-lnuks<>
t ja rahat ovat lähetettävät
'.-^.vtteella •
CA*NADAN UUTISET.
P o r t Arthur, Ont., Canada;
Cana^dan'Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava, l
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoijiin sekä vanha että uu­si
osoite. *
OAFA^DAN UUTISET
(The Canada. New8.)
• The Finnish Newspaper in Canada.
Published ^very Thursday by
The Cainadlan News Publishing Co.
Lauri • Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
— Minä pelkään suurta tuulta^
koska myrsky vaatii voiman pon­nistusta
ja toimintaa,;- johon en
kernaasti antaudu, mutta yrmeä
sade, saltea lumipyry, • tai pime^
sadekuoro vaativat vain alistu^
m l s l a ^ i t s e n s ä ja vaatteidensa h i l
jaista jättämistä kastumiselle
alttiiksi. Charlotte Bronte.
C A N A D A N U U T I S ET
is -vvelcomed and read In every Finnish
home in the Dominion. It is the only
' dlrect advertising medium for tho&e
'• manufacturers and 'merchants who
wish ^0 create and build a profitable
' und pofmanent demand for thelr prod-iirt?
and merchandise by the large
• ? 7 ' ' eröwiäg Finnish population
rp>v»flmf. iri Canada. Place your trial
adv<> -tisement and> get results.v .
- A<ivprtvsing*rAtes SOcper Inch.
; Pn!iMca[ ad,v3^ $1.00 per inch.
« A dvertisement& mu st reach our of-
«•,,.. • Wpdnesday noon to appear on
, ^'>v's Issue.
>i.;v • viption 'prlce In Canada $2;5Ö
U-nited States and other
- $ 3 . 5 0 ^ per year in advance.
F r ered asj second class mail mat-u
r ^. 1915. at the Post Office a*
P^jrr Arthur, Ontario, Canada.
T H E A I M O F T H E C A N A D AN
' UUTISET.
To befp preserive the Ideals and
saered traditions Qf this, our adopted
cciinrr V. the Dominion of Canada: To
oostfrve its laws and inspire others
to respect and obey thdm: To strive
unceasingly to quicker the public's
sense of cIvIc duty: In a l i v / a y s to afd
m making this country greater and
better than werfound it.
— Rakkaus op. siksi' niin kau-nr'?!;!,
että se «suojelee itserak-i
U.i- leltä
— \-ksinäisyydessä voi saavut-
' n \'aiken paitsi luonnetta. —
S^tendahL
V :—Se^ joka luulee olevausa vii-
,'saampi muita, joutuu usein hei-
' posti petetyksi.
—. Rakastuniit nainen on orja-tar,
joka antaa isäntänsä kantaa
.kahleitaan. — Etienne Ney. .
, : — Vältä niiden ystävyyttä,
' joiden vaikut|is on sel]ainen,että
se voi houkutella sinut velvolli­suuden
suoralta tieltä — Har-ville.
—r Olla panematta vastalauset-
•ta huonolle teolle , on melkein sa-
,ma kujn itse tehdä se.. Jokaista
tuulta noudattava laiva ei joutui-r
si koskaan satamaan. ^ Tupper.
& jonkun, jo-
•'ka on meille 1 kiitollisuuden ve­lassa,
niin se .nrae hei muistam­me.
Kuinka usein tapaamme-kaan
sellaijöia, joille me olemme
kiitollisuuden velassa^ sitä ensin­kään
ajattelematta- — Goethe.
Kun laskeudun hautaani,
voinr niin* monien muiden lailla
sanoa, että olen päättänyt päivä­työni,
— mutta en voi sanoa, että
olen päättänyt elämäni. Minun
päivätyöni on jälleen alkava Seu­raavana
aamuna. Hauta ei ole
'mikään umpikuja. ' Se on portti,
läpikäytävä.l Se suljetaan pime­än
tullen 5a avataan jälleen aa­mun
samtaessa» — iVktor Hugo.
Canadan edustus Lontoossa
Canada on saanut Lontoossa
haltuunsa uuden, komean toimifi-totalon,
johon kaikki yiikäskyn-haltija
P. C. Larkinin alle kuu­luvat
Dominionin virastot .rna.ioi-tetaan.
Talo avattiin fiskettain
tarkoitukseensa suurilla julilall.'-
suuksilla, joissa oli: la^nä Eng-
Ir.nnin kuningas ja kuni.igatar,
erinäisten ulkovaltain diplomaat­tisia
edu.stajia ja edustava joukr
kue Engfannin yhteisl.unnallisos­sa,
poliittisessa ja taide-elämässä
tunnettuja henkilöitä. Kuningas­parin
Otti vastaan ylikomi<isione-r
i L a r k i n , rakennuksen arkkiteh­ti
Septimus Warwick ja Canadan
yleisten töiden mimsteri J. H.
King.
Rakenni^kseii pääkävtävän e-dustalla.
oli l^miingasta ja kunin-ga
t a 1* ta v a st a ss a yli ko m i s s i o n er i
Larkfn. Hän pjensi kuninkaalle
Canadan kullasta valmistetun a-vaimen,
jolla kuningaS: aukaisi
rakennuksen oven. 'Ylikomissio-nerin
virastossa . kuningaspari
merkitsi nimensä erikoiseen vie­raili
jäin -luetteloon. Tämänjiil-keen
' kuninkaalle lahjoitettiin
kolme kullasta, hopeasta j a nik-
'kelistä ; Ganadassa valmistettua
avainta sekä Canadan lapsien
tervehdys hallitsijalle, joka yli-komissionerin
oli pyydetty hä­nelle
jättämään.
Uusi toimistotalo, "Canada
House", sijaitsee aivan Lontoon
sydämessä,.- kuuluisan Trafalgar
Squaren laida.ssa, lähellä Nelso­nin
monumenttia.
Paikalleen sattuvaa puhdis­tustyötä.
Ylläolevalla otsakkeella kirjoit­taa
Port Arflmrin englanninkie­linen
lehti, Ne\vs-Chroniele, toi­mitusosastossaan
seuraavasti :
"Canadassa on kahdeksan
vuottJi asustanut Suomesta ko­toisin
oleva, nimeä Holm käyttä­nyt
mieöhenkilö. Sillä nimellä
hänet tunnettiin 'kaikkialla Poh­jois-
ja Luoteis-Ontariossa.,. mi­hin
fnomalaisia on asumaan aset­tunut.
Selitetään, että tämä ni-n
«i on tekaistu, että hänen oikea
nimensä on Holtarl ja että hän
on oikeutettu sen .perässä käyttä­mään
liitettä B. A. (Bachelor of
Artfi, filosofian kandidaatti) .Siir-tolaisdepartementtv
. on antanut
määräyksen miehen: karkoitta-misesta
Suomeen. Nyt hän on
matkalla Atlantin satamakau^-
punkiin, mistä hänet laivalla kul­jetetaan
synnyinmaahansa. Hän
asui kahdeksan vuotta Yhdys­valloissa,
mutta ei tullut sen
maan 'kansalaiseksi eikä : kansa-laistunut
Canadasakaan.
Jonkun yksilön maastakarkoit-taminen
ei itsessään ole suuri a-sia,
mutta Holmin juttuun liit­tyy
huomattavan paljon mielen­kiintoa.
Erikoisesti on niin asi­anlaita
katsoen hänen asianaja­jalleen
ja •*Winnipeg Tribunen"
haastattelijalle kertomaansa ta­rinaan
kiusaamisestaj jota hän
väitti saaneensa kärsiä. Näissä
jutuissa hän teki itsestään siirto-laisviranomaisten
taholta kohdis­tuneen
alituisen, vainoamisen uh­rin.
Mutta samalla kertaa hän
nähtävästi hyvin huolellisesti
vältti mainitsemasta omia toi­menpiteitään.
Hyvän 'koulukasvatuksen saa­neena
miehenä Holm kykeni
hankkimaan itselleen huomatta­van
paljon vaikutusvaltaa eräi­den
maanmiestensä keskuudessa
Potr Arthurin ja Sudburyn ymv
paristolla, missä hän oli useita
vuosia O. B . U , : n sihteerinä. Vai­kutusvaltaansa
hän ei käyttänyt
rauhan ja hyvän tahdon aikaan­saamiseksi,
vaan lietsoakseen r i i ­taa
työväenpiireissä ja aihent-taakseen
Karmia niille suomalai­sille,
jotka eivät lukeutuneet hä­nen
seuralaisiinsa. Metsänhak-kuukämppiä
pidettiin melskei-sessä
tilassa useita vuosia, erikoi-misensa
alkuvuosina.
Lukijamme mieleen lienee jää­nyt
selostuksia vainoamisista^
joita "punaiset," harjoittivat
Port Arthurin lähistöliä asuvia
"valkoiöia" suomalaisia koh­taan.
Valkoisille sanotaan heidän
tiinno saapuessaan ilmoitetun, et­t
ä elleivät he liity punaisten a-siaa
kannattamaan, ei Aeidän
sallita tehdä työtä eikä hankkia
itselleen elantoa. M uuan mies
liirtti itsensä kohta tänne tultu­aan.
Syyksi ilmoitettiin, että
hän oli joutunut punaisten kiu­sattavaksi.
Kohta tämän tapauksen jäl­keen
Holm vangittiin, mutta
päästettiin; vapaaksi takuulla ja
sillä elidolla, että määrättyinä
a i koi n a il m oi 11 a i itu u si i r to 1 a i s vi-ranomaisille.
Takauksen • ehdot
t äy t et t i i n kesäk n uh un asti, • j oi -
loin H olm 'k a t os i ]) a i k k a k u nna 11 a
j a pidiitettiin myöhemmin Win-nipegis^
ä. Sillä välin ryhdyttiin
toimenpiteisiin hänen .korkoitta-niisekseen.
v Hänelle; annettiin
täysi tilaisuus näyttäii toteen, oi­keutensa
jäädä Ca n ad a an, nuitta
siinä liän. epäonnistui. Ennen
lälitöään hän kuitenkin antoi sa-nomalelidille
surullisen selostuk­sen
vainon esineeksi joutumises­taan
ja lausui pelkäävänsä, että
hänen henlcensä ei olisi minkään
a r V o in e n Su o m ess a. . H ä n e n ker­tomansa
juttu on kokoonpantu
puolittaisista totuuksista ja ko-konaisista
valeista. Mahdolli­sesti
hän on oikeassa häntä Suo­messa
odottavan kohtalon suh­teen.
Jos hän täällä ollessaan 0-
lisi käyttäytynyt kunnon kansa­laisen
tavoin, ei hänen olisi tar­vinnut
joutua vastatusten Suo­messa
häntä odottavaksi pelkää-mänsä
vaaran kans«a. Holmin
eli Holtarin vuoksi vuodatetut
kyyneleet ovat hukkaan men­neet.
Hän on saanut sen mikä
liänelle ansiosta kuuluukin."
muuan ' englanniiikielinen lehti
sanoo: " N i i n paljon kuin ihai-lemmekin
• suloista ranskankieltä,
musikaalista italiaa, kalskahta­vaa
saksaa ja ihastuttavaa espan­jaa,
raka.stamme ensi sijassa kui­tenkin
englantia. Esperanto on
toistaiseksi vain yleisen väitte­lyn
esine. Se muodostaa sopivan
pohjan, jonka perusteella on hy­vä
väitellä kansainvälisen kVelen
tarpeellisuudesta kaikille sivisty­neille
maille. Mutta luonnollinen
päämäärä on englanninkieli. Si­tä
puhutaan enemmän kuin mi­tään
muuta kieltä maailmassa. Se
: voittaa päivä päivältä yhä enem­män
jalansijaa. Latinalaisetkin
rodut ovat tulleet tietämään sen
tarpeellisuuden ja nyt yksin sak­salaisetkin
tunnustavat sen ete-vämmyyden
oman kielensä rin­nalla."
Englanninkielinen maailma ei
tä hä n sa a kk a ole an t a n u t a rv oa
millekään muulle kuin omalle
kielelleen. Muukalaisten on pak­ko
ollut sitä käyttää kanssakäy­misessään
englanninkielisten
kanssa. . Es|)erannon opiskelu on
Europan maissa jo ennättänyt
päiist ä 1 ly väii \^a 11 ht i i n, mu 11a .si 1-^
läkään ei ole tulevaisuuden m ah-d
o 11 i s u u ks i e n k un - e n g 1 an n i n k i eti­set
eivät sille ole antaneet hyväk­symistään.
Jos jokin kansainvä­linen
kieli käytäntciön otetaan,
halutaan . englantia puhuvissa
maissa siksi englanninkieli.
: Kauppanuuiilmassa on englan­nilla
jo eittämätön valta-asema.
Diplomatiassakin se työntää yhä
enemmän syrjään ranskaa. Vih­do
i n t u 1 e e p ä i X ii, j o 11 o i n , e n gl a n 11
on kokon a a n v ai 1 a n n u t sen k in si­jan.
Silloin herää kysymys sen
kansainväliseksi kieleksi amaksu-misesta
entistä i)ainokkaaminina.
lännin ajattelemaan, miten hyö­dytöntä
on olla ' kanssakäymis
sessä valtion kanssa, joka tal­laa
jalkainsa alle kansainväli­sesti
arvossapidetyt perinnäista­vat
ja salakavalasti vehkeilee o-mien
itsekkäiden . etujensa hy­väksi.
Maastamuutto osoittaa
vähentymistä.
Amerikalainen pääoma valtaa
sijaa Canadan markkinoilla.
The Financial Post Survey ni­minen:
julkaisu, joka ilmestyy
T.oronlosrsa, kertoo seur-iav-i.i: V.
1918 olivat Suur-Britannian si­joitukset
Canadassa $1,860,000,-
000 ja V; 1923 olivat ne kasvaneet
$1,996,000,000 :iin, eli 7:llä pro.=^.
Samaan aikaan nousivat Vli-dysvaltain
Canadaan tekemät si­joitukset
.$-114,000,000 :.sta v. 1918
$2,47,000,000 :iin, v. 1923 500:11a
"pros., ja sen jälkeen tuo prosessi
on kasvanut kiihtyvällä nopeu­della.
: V. 1918 olivat brittiläiset .sijoi­tukset
77 pros. kaikista ulkomai­sista
sijoituksista ja vain 42 pros.
v. 1923. Sitä vastoin olivat Yh­dysvaltain
Canadaan tekemät si­joitukset
kaikista ulkomaisista
sijoituk.sista v. 1918 vain 17 pros.
mutta kasvoivat vuoteen 1923
mennessä 52 :een pros.
• Pa 1 j o n m e r k it s e v ä e r ä : on Ca­nadan
bondien myynti. V. 1923
oli Canadan bondeja myyty Suur-
Britanniassa $277,500,000 ja Yh­dysvaltoihin
$45,600.000. Mutta
V. 1924 osottavat Canadan bon­dien
myynnitv että niitä oli myy­ty
Canadaan kaikkiaan $36,800,-
000 :n edestä; Yhdysvaltoihin
$239,500,000 :n edestä ja Suur-
Britanniaan ainoastaan $3,600,-
000 :n edestä. (Tilasto otettu Mo­netary
Timesistä tammik. 9' p :ltä
1925).
Englanninkieli Esperantoa
vastaan.
Kansainvälisesti kuuluisa sak­salainen
koulumies, suuren berli-niläisen
kieliopiston. The Berlitz
Sehool of Langua^^s, johtaja,
tohtori Bromberger, on äskeisellä
Amerikanmatkallaan antanut lau
sunnon, joka on herättänyt yleis­t
ä huomiota. Tri Bromberger,
jonka lausunto asiantuntijana on
paljon merkitsevä, on sitä mieltä,
että Esperanton tai minkä muun
synteettisen kielen sijalle tahansa
olisi otettava englanninkieli. Sa­malla
hän myös selitti, että hä­nen
oma äidinkielensä, samaten
kuin ranska j a italiakin, ovat sii­hen
erinäisistä syistä sopimatto­mia.
Prof. Brombergerili lausunto
on englanninkielisessä maailmas­sa
otettu vastaan tyydytyksellä,
sesti hänen tällä seudulla asusta-l kuten odottaa sopiikin. Niinpä
Kommunismia ryhdytään tehok­kaammin
torjumaan.
Genevessä on viime päivinä
detty neuvot^.olukokous, johon on
ottanut osaa edustajia kaikki­aan
21 valtakunnasta. Tvokouk.
sessa oli käsiteltävänä, kommu­nismin
muodossa uhkaava yieis-.
maailmallinen :vaara ja keinot
kommunistisen myyräntyön eh­käisemiseksi.
Edtistajat pitivät
tarpeellisena perustaa kansain­välisen
liiton kommunismin vj^s-tustamiseksi.
Liiton päämaja tu­lee
olemaan Genevessä.
Kokouk.5essa laadittiin ja hy­väksyttiin
ei r kommunistisille
valtioille lähetettävä julistus,
jossa venäläis, kommunismin eli
kolmannen kansainvälisen osoite­taan
uhkaavan koko maailman
sivistystä ja kehoitetaan valta­kuntia
yhteistoimin sen vaiku­tusta
ehkäisemään. Julistuksessa
viitataan siihen, kuinka punais­ten
ainesten tarkoituksena on,
venäläisten rahojen turvissa
työskennellen, repiä lainalaisen
yhteiskuntajärjestyksen perus-t
e e t j a n o s t a 11 a a . V e r i n e n V a 11 a n -
kumous. Kiinan- levottomuudet
ovat bolshevikien kiihoitustoi-minnan
tulos. Julistuksessa sa­notaan,
että Amerikakin on nii­den
maiden joukossa, joissa kom­munistit
ovat oppiaan levittä­neet
ja vallankumoukselle tietä
valmistaneet.
Tähän asti saadut kokemukset
ovat epäämättömästi. osoittaneet,
että Moskovan kolmas interna-tionale
ja Venäjän neuvostohal­litus
on itse asiassa aivan sama.
Kommunistisen kiihoituksen ta­kana,
sen järjestäjänä ja rahoit­tajana,
on Venäjän valtiomahti.
Siitä johtuu, että Yhdysvaltaiii
hallitus ei ole katsonut voivaitsa
antaa Venäjälle poliittista tun­nustusta
ja että se tunnus Ui s,
jonka" Englannin työväenpuolu­een
johtaja, ent. pääministeri
MacDonald bolshevikeille antoi,
katsotaan Suur-Britannian ny­kyisen
hallituksen taholta ereh­dykseksi.
Kiinan levottomuudet ovat a-vanneet
suurvaltojen johtomies­ten
silmät näkemään, millä ta-valla
Venäjä koettaa k ä y t t ä ä hy­väkseen
Kiinan järjestymättömiä
ja sekasortoisia oloja vaikutus-valtatisa
juurruttamiseksi idässä
ja muiden valtojen karkoittami-seksi
pois Kiinan taloudelliselta
näyttämöltä. Vihaa ulkomaalai­sia
vastaan on lietsottu Venäjän
virallisen edustajiston taholta.
Se on saanut ennenkaikkea Eng-
Yhdysvaltain siirtolaLskomis-sioneri
Montrealin piirissä on
juuri lähettänyt hallitukselleen
Washingtoniin vuosiraportin, jo­ka
näyttää Yhdysvaltoihin vaki­naisesti
asumaan muuttaneiden
c a n a d ai a i st en 1 u ku m äär än huo -
mattavastl pienentyneen viime
viskaali vuodon aikana. Ke­säkuun
vii meisenä piiivänä 1924
päättyneeni!, kaksitoista kuu­kautta
käsittävänä aikana oli
muuttaneiden määrä Atlantin y-limenopaikoista
77,624. Nyt juu­ri
loppuneenji vi.skaalivuonna oli
vastaava luku 49,047 eli 35 pro­senttia
viihemmäu.
Canadan laajojen maiden yhte
nä i)ahimi)ia esteitä on viime
vuosina ollut juuri tämä Ylidys-
\' a 1 to i 11 in. sii r t y mi ne n. Kaj a n y-li
on kulkenut ei ainoastaan äs­kettäin
saapuneita siirtolaisia,
vaan sellaisia^ canadalaisiakin:
jotka tänne jo olivat pysyväisea-ti
perustaneet kotinsa. Hallituk­sen:
taholta se on saanut, aivan
rajattomasti jatkua. Ainoana
vastatoimenpiteenä mainitaan
pari vuotta ; sitten alotettu liike
eanadan-ranskalaisten pidättämi­seksi
kotikonnuillaani.
On ilmeistä, että Canadan,on
hyödytöntä harjoittaa suurisuun­taista:
politiikkaa siirtolaisten
maahan saamiseksi, kun sen kui-ten
k in suu ressa .määrässä n cut ra-
1 i s o i t a iri o s i i r t o l a i s t e n s i i rt y mi -
s(^s t ä n aa i> u ri m a a h an. (' an a d a
harjoittaa jo siirtolaisten koti­maissa
tulokkaiden valintaa ja
uhraa siihen .^uuria summia. Va­linnan
jiei-usteella saadut halutut
"siirtolaiset olisi Kaikin mokomin
pysytettävä (Janadassa, johon he
alunperin ovat lähteneetkin.v
Jos siirtolaiset todella saatai­siin
selvästi vakuutetuiksi Cana­dan
tarjoamista suurista tulevai-suudenmahdollisuuksista
ja käy­tännöllisillä
avustustoimenpiteil­lä
tämän maan kamaraan juurru­tetuiksi,
jos heidän olonsa tehtäi­siin
yhtä houkuttelevaksi kuiri
Yhdysvalloissa —; silloin maasta­muutto
loppuisi ja asutus alkaisi
täydellä todella.
raättömänä, •' e t t ä saadaan aikaan
yhteistoiminta johtavien valtojen
kesken Venäjää vastaan esim.
Kiinassa, jossa Neuvosto-Venäjän
edustajat Karahan lön julkisesti
;asettunut sopimusvaltoja vastaan
j a ehdottaa, että -Suur-Britannia
ottaisi käsiinsä alotteen ja kään­tyisi
Kiinan hallituksen puoleen
pyynnöllä, että se karkoittaisi
Neuvosto - Venäjän edustajan
pois Pekingistä. Samaan aikaan
olisi kirjoittajan mielestä häädet­tävä
Venäjän lähetystö Lon­toosta.
Suur-Britannian maailman val­lalle
käy liolpoksi osoittaa Venä'
j ä n edustajille, mitä se heiltä vie­raan
• vallan edustajina vaatii,
nim. kahden y s t ä v ä l l i s i s s ä suh­teissa
olevan maan molemmin-puolisteU:
sopimusten kunnioitta­mista.
Toisin on asianlaita pie­nempiin
maihin ja erikoisesti Ve-n
äjä n r eun a vai tioi h i n TI ahde n,
j () i ssa v e n ä läi s i 11 ii, ra ii o il I a ha i'-
joitetaan . kommunistikiihoitusta
j a , k o e t e t a a n v a lm i s t a a ma a i>e r ii a
bolshevistisillo mullistusyrityk-sille.
Ny2iyiDien knrssimme r ab alat.;
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Britannian tulisi tarkistaa
suhteensa bolshevikeihin.
Suuri lontoolainen lehti "The
Daily Telegraph" on hiljattain
julkaissut johtavan artikkelin,
joka koskee Suur-Britannian
suhdetta Venäjään. Siinä sano­taan,
että vaikka Neuvosto. Ve­näjä
tekee kaikkensa vahingoit­taakseen
Suur-Britannian: etuja
Kiinassa, Persiassa ja Afganista­nissa,
niin siitä huolimatta 'Neu­vosto-
Venäjällä on yhä edelleen­kin
lähetystö. Lontoossa ja Suur-^
B r ita n n i a 1 la a s i a in ho i t a j a M osko
vassa. Tätä pitää artikkelin kir­joittaja
niin järjettömänä tilan­teena,
että se ei voi enää jatkua
kauempaa ja ilmoittaa, että Eng­lannin
hallitus tulee viipymättä
ottamaan suhteet Venäjään tar­kistuksen
.alaisiksi. Neuvosto-
Venäjän sekä diplomaattiset että
sotilaalliset mittapuut kylläkin
ovat toiset kuin muiden maiden.
Mutta kirjoittaja päättelee, että
jos Neuvosto-Venäjän edustajat
Aasiassa ovat saaneet tehtäväk­sensä
kaikin keinoin horjuttaa
brittiläisen valtakunnan asemaa,
niin on luonnollinen johtopäätös
se, että myöskin Neuvosto-Venä­j
ä n Lontoon-lähetystöUä on sama
tehtävä, joB'kin se lienee saanut
käskyn toimia varovaisemmin
kuin muualla. Tämän vuoksi kir­joittaja
ei voi pitää muuna kuin
suurena , vaarana sitä^ että Ra-kovskin
ja hänen virkatoveriensa
annetaan oleskella Lontoossa. E-delleen
hän teroittaa sitä, että
Moskovan toiminta suuntautuu
muitakin maita kuin Englantia
vastaan, niin että Neuvosto-Ve­näjän
toimintaa voidaan pitää y-leishyökkäyksenä
koko sivisty­n
y t t ä maailmaa vastaan. Tämän
vuoksi pitää kirjoittaja välttä-
' Myös myömme pankki-GöOiTiiA
sia (shekkejä) markoissa
'mainit, kurssin jälkeen ja erikin
«ia, kobcen prosentin k o r k o ii
täviä Eafttkustajien shekkejä cA
lareissa, jotka Suomessa liinaa *
taan siellä voimassa-olevan d<AV.,
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetykis
pontin kkutta on 15c. sumina»
alle $20.00; sitä suuremmilta «w
miltä mitään kuluja ei peritä.
etyskulut eähkoteitse
.66 kaikilta summilta.
Tupakka ja naiset.
Tupakka ja naiset" on kysy­mys,
josta olisi mielenkiintoista
kuulla naisten itsensäkin lausu­van
mielipiteensä: Alutta hcidiln
va ik en e misensa ; saa tta a oi o. l taa
j o h t u V a ks i. s i i t ä • 1 u o nn o 11 i s e s t a
syystä, että he eivät katso naisten
tupakanpolton lainkaan olevan
puolustettavissa. •
Puhutaan tupakan , tuottamasta
nautinnosta ja miehen ikäänkuin
i ts es tä än la n k ea va s t a o i ke u d es t a
tähän viattomana pidettyyn nau­tintoon.
Samalla vaaditaan nai­sille
samoja oikeuksia- nautintoi­hin
kuin miehille; siis myöskin
tupakanpolttoon. Oikeus samoi­li
in nau 1 intoi li i n — - t oisesti myi) n -
ii.^'tys, jonka kokenrus pian osoit­taisi
varsin, arveluttavaksi, jopa
tuhoisaksikin. Eiköhän olisi oi­keampi
tie pyrkiä^ rajoittamaan
jo o-levia "oikeuksia": nautintoi­hin
kuin niitä ulottaa yhä'laa­jemmalle?
Asian eetillinen puo­l
i on mielestäni selvä. Nautinto,
ainakin tässä kysymyksen tule­van
kaltainen, on aina omansa
johtamaan demoralisatsioniin.
Mitä taas tupakanpolton "es­teettisyyteen"
tulecv niin luulisin
että mies, joka ci anna tupakoi­van
naisen keimailun eikä hänen
sameiden silmiensä vallan liäm-m
en t ää Ivy lm ä il h a r k i n t a a ns a, ci
voi tulla muuhun tulokseen, kuin
e t t ä nainen tupakka hampaissa
K a i k k i lähetykset osoitetaau
postin kautta, jos sähkösanoma
lähetystä el erikoisesti pyydeiÄ
. Osoittakaa lähetyksenne va*
t^aanottajan ja lähettäjän osoi^
teellä varustettniia osoitteelh
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
^ —Perustettu v. 1874.—
Varat, yli ^3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi -, meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
ei. ole ensinnäkään mikään esteet-tii
en näky ja toisekt^een ei mi-k
ii ä n SO [) i v a k u v a e s i t t.i i i i k' s e e 11 to -
dellista naisia.
Kiykcmus on osoittanut, ettei
tupakoiva äiti lapsi k i i s i varrel­laan
sanottavasti heratil i l i a s t u s:
ta, ci ainakaan aviomielies-.sä..:
•\ Tupaljloivien. neitosten: merki­tyksestä
ympäristönsä jalostaji­na
• saatamme suorastaan vaieta,
^a m at en t u p a ko i van ä i d i n m e r k i -
tyksestä lapsensa, eetillisend.kas­vattajana.
Koko kansan tulevaisuuden n i ­messä
voitaneen toki vaatia, että
äitien tulee olla vapaat sellaisista
heikkouksista — mieleni tekisi
sanoa: paheista — kuin esim. tu­pakanpoltto,
: sillä ainoastaan
kansan siveellinen tarmohan pys-tjy-
y pitämään kansan: sekä hen^
"kisesti että ruumiillisesti voimis­saan.
Ja tätä kansan siveellistä
m
-S
m
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
9w i
m
Hi
m -
•m
iiI
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyks^stä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
m
I
AV
SUOMEN MAES:£AA CANADAN DOLLAEISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanoiiialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut liralialähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 506 summJOle $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti.. Jokaiselta aeur*' ivalta sa­dalta
25e.
Tiedustfilkaa erikoiskuresia isoille lähetyksille.
LäHeuaessanne rahoja tulee vastaanottajaii ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kastL
1
tr?
PORT ARTHUR, ONT.
1^
m
'•K
k
— ^