Canadan uutiset, July 9, 1925

              PlNNlkBT NEWSPAPER IN CANADA AND THE BEST ADVERTISINO MEDIUM.
SUOMALAINEN SANOMALEHTI CANADABSi I J A PAEAS LMOITUSVÄLINB
.^^^—^
0
m.
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMEEÖ 28 Torstaina, Heiiiäk. 9, 1925 ^-.PORT ARTHUR, CANADA-- Thursday, July 9, 1925 XI Vuosik.—Vo]. XL
LISÄÄ EPÄJÄRJESTYK­SIÄ
NOVA SCOTIAN
LAKKOSEUDULLA.
Lakkolaiset polttaneet useita ra­kennuksia
ja panneet toimeen
väkivaltaisuuksia.
.^rurliai)olttoial ja muita mella­koita
ilmoitetaan tapahtuneen
viime: pdrjantai-iltana British
Empire Steel i Gorporationin hi-konalaisilla
hiilikaivannoilla Ca­pe
Bretonissa. Lakkolaisten sa­notaan
polttaneen poroksi kolme
suurta rakennusta ja käyttiiyty-neen
muutenkiti väkivaltaificlla
tavalhi. Poliisien x)li vaikea hil-
. litä lakkolaisten raivoisaa esiin­tymistä,
R a k e n n u k s i s tn, j o I k ;i 1 ;t k k o 1 a i -
set oli vat i)olttanioet, knuhri. ylvsi
Sydney lee Companylle ja toi­nen,
satamassa ollu'^ suuri varas-tohuone^
teräritnistille. Näiden
lisäksihalkkolaiset. polttivat erään
pienemmän rakennuksen . New
Aberdeenissa. .
Esihistorialliset luolatutMw
mukset Unkarissa.
Esihistoriallisia Juolatutkimuk-sia
suoritetaan 1 Jm ka rissa tänäkin
kesänä suurella innolla, sikäli
kuin : varoja .tarkoitukseen: on
käytettävissä. Bajotin luolassa
Esztergomissa, niissä jo edellisinä
vuosina on löydetty kivikauden
esineitä, . o n viime kaivauksissa
jälleen saatu päivän valoon kau-n
i i t a esi hi s t ori a 11 i s en .: k u 111 n u r li v
tuotteita.: Poistettaessa multaa
luolan suulta Iciydettiin pääsytie
syvemmällä. sijaitsevaan luolaan,
jota ei tiihän saakka yielä olo
tutkittu. Kun esilristorialliston
olojen tutkijain saavuttaman ko­kemuksen
muknan suojntuimmal
uolnt olivat alkuilunisten varsi-n
a isi 71 a a su i 11 p n i k' k o i u n, .k i in n i t -
tään . tuon. nyi keksityn bullan
tutkinvukseon. suuria toiveita.
ASEMA MAROKON RIN
TAMALLA VAKAVA
RANSKALAISILLE.
Joillakin rinatamanosilla on hei­dän
täytynyt peräjrtyä alku­asukkaiden
hyökkäysten pai­nostuksesta.
Olympialaiset kisata ,
Olympialainen konö:ressi on
Praii'issn piiiitlänyt, ettii vu<viou
1 l)2o (dympialniset Icisnt pidetään
Lakkolaisten ilmoitetaan kivit- y^^^ An'relossa. Seuraavien olvm-täneen
yksityisiä kansalaisia ja
yksityisten omistamia, anuntoja.
Palaneiden rakennusten arvo ko­hoaa
' u s e i h i n satöihintuhansiin
dollareihin. i
- Albert Blois-niminen belgialai­nen,
hänen vaimonsa ja poikansa
joutuivat roskf(joukon piestäväk-si
tämän tnnkeuduttna heidän
kotiinsa. Highland-fitreetilliiOlace
Bayssä. P]päluulonalaisina tähän
tekoon on vangittu kaksi nuoru­kaista,
Praneis Degaust ja Ran-nie
O'Leary. :\rurhapolttojen
johdosta on neljä syylliseksi e-päiltyä
miestä pidätetty. Ratsa-poliist
saivat, rakuunain avustuk­sella
tilanteen lopulta rauhoite­tuksi.
«
p i a 1 ai ston . jva i k k a :•. pää 1 e t ä ä n va s-ta
Am>^terdaniin kisoissa. Niiden
pitämistä ovat anoneet Budapest,
Rooma. I.ausanne ja Buenos Ai
res. ]\ly()s esitettiin toivomus,et-tä
.ne pidettäisiin Berlinissä. .
Amsterdamin kisojen suhteen
päätettiin.: että sunnuntaina aloi­tetaan
kilpailut kello 1 päivällä,;
Koska Hollannissa on nyrkkeily
kielletty, ei olympialaisten nyrk-keilykilpailuja•.
-. tulla jiirjestä-m
ä ä n j u 1 ki s en a t i 1 a i s;; u t o n a.. .
Taloussota.
Saksan ja Puolan välillä vallit-tee
talous- ja kauppasota. Sak­san
valtiopäivillä on määrätty
korkea tulli kaikille Puolan pää­tuotteille.
Todellinen syyllinen tuohon so­taan
on kivihiili. Sopimuksien
mukaan olisi Puolalla oikeus:; lä­hettää
.Sakt|aan niin suuri mää­rä'
kivihiiliä mitä ennen on tuo.
tettu siinä osassa Sehlesiaa, joka
nyt on Puolan hallittavana. Tä­hän
määrään ei kuitenkaan kos­kaan
olo päästy, mutta Puola on
kuitenkin läliettänyt Saksaan
450,000. tonnia kuukausittain.
Sitten kului aika umpeen ja
. Saksa pääsi ''vapaaksi" kivihii­len
vastaanotosJ:a Syntyivät
kauppaneuvottelua molempien
maitten välillä ja niissä väkisten-kin
tahtjoivbt keskustelut siirtyä
k i vihiil es t ä — maah a n, j ost a nii­tä
kaivetaan. Puola tarjosi tuo­tettaan
'siedettävillä ehdoilla ja
alhaisilla hinnoilla tietäen että
Saksaan saadaan l^ivihiiliä Eng­lannistakin.
Kaikessa 'muussa j vuoden kesknkertaista satoa.
Italian kommunisti karkoit ettu
Ranskasta.
Ranskan poliisi Parisissa on pi­dättänyt
ja karkoittanut maasta
italialaitsen kommunistisen kan­sanedustajan
Grieco. Buggierou,
joka oli :italialaisten Matteot-tin
muistoksi järjestämässä ko­kouksessa
pitänyt puheen siitä
huolimatta, että ulkomaalaisia o-
11 kielletty pitämästä puheita.
Kovan hiilen kaivaiat esittäneet
vaatimuksensa.
S e r a n t ö n .— löS.OOO hiilenkai-vajaa
kovan : hiilen alueella on
päässyt yksimielisyyteen t. k. O
p:. Atlantic. Cityssä alkavassa
neuvottelus<>a. kaivosherroillc esi­tettävistä
vaatimuksista. ]\lichet
vaativat 10 prosentin . korotusta
tonniurakalle, täydellistä union
tunnustamista ja kahden vuoden
kontrahtia. ^ Union virkailijat
sanovat: lakon olevan jokseenkin
varman ellei ehtoja hyväksytä.
350 miij. bushelin sato
Canadalle.
Canadan hallituksen tilasto-konttori
arvioi v. 1925. nisu sadon
Canadassa. tekevän 350 • milj.
bushelia, mikä olisi 10 milj, bus-helia
parempi viimeisten viiden
kaupassa tarjosi Saksa Puolalle
hyviä, e itoja, mutta ei: kivihiilen
kaupassa.
Puolalaiset tarjoutuivat sitten
hankkimaan i^aksalle 500,000
tonnia kivihiiltä kuukausittain:
Asiasta keskusteltiin ja väiteltiin
ja sitten Saksa taipui, mutta ha
lusi saada 1,000,000 tonnia kuu­kaudessa.
Tämä oli enemmän mi­t
ä todellisuudessa puolalaiset voi­vat
täyttää ja siitä se alkoi int­täminen
jossa molemmin .puolin
vedettiin nyörit mahdollisimman
kireälle ja nyt oijii sota käynnissä.
Kumpikaan ei: näin alussa näytä
antavan perään.
Tuiinettu laestadiolainen
saarnaaja kuollut.
Tunnettu saarnaaja Olof Ma­toniemi
kuoli juhannuspäivänä
Ijauriumisea, ^lich., ollessaan
siellä -saarnamatkalla' ja juhan-nusseuroissa.
Vainaja oli synty-nvt
Vesisaaressa, Norjassa, ja o-li
kuolleissa a In 77 vuoden vanha
Ruumis lähetettiin Lake Norde­niin,
So. Dak., jossa vainajalla
on suuri maatila.
Parisissa annettiin t. k. 5 pai
iltana hallituksen virallinen sota-c^
elostus, jossa ilmoitetaan rans-kalaisten
joukkojen vakavista
tappioista . ?kIarokon rintamalla^
lähellä Tazaa. Tiedonannossa sa­notaan
muutamien täliän saakka
R a 71 sk' ai le u sl< oi 1 i si n a pysyne i den
rirfiliiisjoukkojen jäiineen pois
taisteluista ja aiheuttaneen sellai­sen
'tilanteen, ettii. ranskalaisten
on tiiytynyt peräytyä.
Rintamalta tullees>^a tiedonan­nossa,
ilmoitetaan, että alkuasuk­kaat
luopuivat taistelusta kapina l
listen hy(ikkäykseu aikana ja jät­tivät:
viholliselle .alttiiksi heidän
puolustet.tavakseen uskotun rin­tamaosan.
• Sota virasto . selitiäii^ ^ tiedonan­non
yhteydessä riffiläiston• mies­lukua,
joka yleensii on arvioitu
aivan, liian pieneksi, ja heidän
taitavaa, nykyaikaista sodan-käyntitapalansa.
Ranskalaisille on
sattuuut yllätyksiä, joita ei en­sinkään
osattu odottaa. Ranska­laisten
aikomuksena on kuitenkin
valmistautua pysäyttiimään kapi­nallisten
eteneminen,
Suomalaisen itsemurha. -
V. k.: 25 p. klo 2 seuduissa am-p
u i m a a n v i l j e l i j ä John T. Mäki
(T i k k n m ä k i) K i m ba 11 issa , 1 äli e 1 lä
TronAVOodia, Mieh.,: itsensä kuoli­aaksi
revolverilla, saaden sur­mansa
heti. ]\Iäki oli mennyt ta-kakartanolle
olevaan mukavuus­laitokseen
missä toimitti epätoi­voisen
tekonsa. Syynä tekoon voi
pitää sitä. että 'hän poti n. k.
mainarien' keuhkotautia ja oli 'hä­nen
tilansa toivoton. Tautinsa
laatu ^ oli myöskin tuskin tuotta­vaa,
. ^läen: perheelle tapahtui ikävä
onnettomuus vuosi sitten, jolloin
North western rautatien matkus­tajajuna
ajoi lähellä heidän ko­tiaan
olevalla rautatien ylikäytä­vällä
Mäen vanhimman tytön ja
pojan kuoliaakfii, kun he olivat
autolla matkassa, auton jäädessä
junan eteen. Sekin surullinen ta­paturma
voinee olla osaltaan
'synkkämielisyyden aiheuttajana.
Surullisesfci päättyi matka per­heensä
luokse. .
V. k. 27 p.' iltana tapahtui su­rullinen
auto-onnettomuus lähel­lä
Saxonia,Wifi., niissä surmansa
sai Eelis Kultalahti, ammatiltaan
leipuri. Kultalahti on aikaisem­min
asunut Ironwoodissa, mutta
muutti sieltä i){M'heineen Superio-:
r i in; .1 o k n a i k a si tten sa a p u i h än
työhön Iron wood IBakery 1 ii k kee-seen,
mutta perheensä, vaimo ja
y k s i 1 a p s i, o 1 i V a t \' i e 1 ä e d e 11 e e n
Su peri orissa, La ua n t a i- il t an a lä h-ti
IronAvoodBakery liikkeen hen­kilökuntaan
kuuluvia useampia
viemään teipomotuotteita Iron
Beltiin lavallisella autolla ja liik­keen
omistamalla autolla lähti
toisia myöskin samaan matkaan.
M a t k a I la ku i ten k' in sa tt ui 1 I un i ii
ti(!lle, jolloin edellinen auto jou­tui
äkkiä iiysähtymiiän ja jiilessii
tuli ee n a u t o n j a r r u t e i v ä t oi 1 ee t
kyllin hyvässä kunnossa, että si­tä
olisi saatu pysiihtymään niin
kkiä. joten se törmäsi edellii
k u 1 k eva an: -a ut o on j a s u istui sa-malla
ojaan. Ajurin vierellä is­tui
sanotun leipuriliikkeen työn­tekijä
Eli Kultalahti^ joka pais­kautui
tuulensuojuslasia vastaan",
jolloin lasi särkyi ja lasi leikkasi
K ui ta 1 ah d en kaulavaltimon poi k -
ki, — P:ti.
LAKON UHKA HIILI-ALUEILLA.
Sekä Englannissa, että Yhdysval­loissa
näyttää syntyvän lakko
hiilikaivosalueilla^
Tapaturma Montrealin
satamassa.
Canadan Pacific linjan laiva
Marloch ajoi juuri ulkopuolella
i\Iontrealin satamaa Ocean King
nimisen hinaaja-aluksen päälle,
joka • oli ollut sitä avustamassa
katkaisten pikkualuksen kahtia.
Veden syöksyessä höyrypannui-hin
tapahtui räjähdys ja alus
miehistöineen vajosi syvyyteen.
Haaksirikossa sai surmansa yh­deksän
henkeä.
Langatonta puhelinta käytetty
valtamerellä.
New Yorkista tulleen tiedon
mukaan on langatonta puhelinta
käytetty eri 'laivoissa ja laivassa
j a maalla olevien henkilöjen vä­lillä
samaan aikaan ensikertaa
äskettäin. Keksintö on saksalai­nen
ja oli se saksalaisella Golum-bus:
höyrylaivalla, joka t. k. 1 p,
saapui New Yorkin satamaan.
Matkustajat olivat puhuneet 150
mailin päässä olevalla höyrylaiva
D e u t s h e 1 a n di 11 a olleiden y st ä v i -
ensä kanssa. Puhelinmaksu oli
$2.50 kahdeksan minuutin kes­kustelusta.
Ranskan senaatti hyväksynyt
Painleven IVKrokon
ohjelman.
Pääministeri Painleven kanta:
kommunistikin nähden sekä oh^
jelma riffien kapinan lopettami­seksi,
hyväksyttiin Ranskan se­naatissa.
. Senaatti antoi yksimie­lisen
kannatuksen ministeristölle.
Pääministeri /selitti ohjelmansa
samalla tavoin kuin edustajahuo­neessakin
ja ilmaisi että hallitus
haluaisi rauhaa.
Riffien aseistus ja lukumäärä
on väärin arvioitu, sanoi päämi­nisteri.
Abdel 'Krimin joukoissa
on hyvä järjestys ja ovat ne hy­vin
aseistettuja.
Suomalainen koulutyttö
huomion esineenä.
Detroitissa, Mich.
Suomalainen koulutyttö,: Alvi-n
a A r oi a,: o n oi lu t mieluisan hn o -
m i on es in e en ä D e tr o i t i ss a. Sa n o -
malehdissä on ollut hänen kuvi.
aan y.m. Kesäkuun alkupuolel­l
a pidettiin näet suuret tavaus-kilpailut
eri koulujen välillä, jos­sa-
tilaisuudessa oli läsnä Coliseu-min
suojat aivan täynnä kymme­niin
tuhansiin nouseva kansan­joukko,
joitten joukossa tuhansia
koululaisia. Palkinnot - jakoi yal^
tion kuvernööri Gresbeck ja sai
ensimmäisen palkinnon Dorothy
Karrick, toisen palkinnon $15.00
Alvina Arola, kolmannen palkin­non
Bertha Shiek. -Voittajat lä­hetettiin
Yhdysvaltain pääkau­punkiin
Washingtoniin, missä
toimitettiin koko maata käsittä­vä
koulujen keskenäinen tavaus-
Kolme saksalaista tuomittu
kuolemaan Venäjällä.
Moskova, heinäk. 2 p^ — Ylioi­keus
on tänään: tuominnut kuole­maan
Karl Kindermannin, Max
von Ditmarin ja Theodore Vois-chtin
sen takia kun olivat suun­nitelleet
murhayritystä Leon
Trotzkya, M. Stalinia ja muita
bolshevikien johtajia vastaan.
Pohj. Minnesotan suomalaisten
seuraavat kesäjuhlat
Cloquetissa 1926.
Ihanteellinen ilma vallitsi Poh-jois-\
Minnesotan suomalaisten kak
sipäiväisillä kesäjuhlilla, jotka
pidettiin Chisholmissa edell. yii-
•kon lauantaina ja sunnuntaina.
Juhliin lasketaan ottaneen osaa
4,000 ihmistä kaikista osista ]Min-nesotaa
ja Wisconsinista. Lauan­taina
suoritettiin urheilu-ohjel­ma.
: Cloquet valittiin ensikesäi­sen
juhlan paikaksi.
. S e k' ä Ih 1 g 1 a n n i n e 11 ä - ^' h d y s ^' a l-t
a i n h i i 1 i k a i \' OS 1 o 11 i su u 11 a o n u h -
kaainassa lakko. Yhdysvaltain
pehmeänhiilen kaivosten omista-:
jia on IL 'S\: ^Y. or A; liiton pre­sidentti
Jolm L. • ljewis julkisestv
sy y 11 ii n y t " h i i I) e j i 11 i s (\s t ii s a 1 a 1 i i;
tosta pehmeän hiilen, kaivajien
unioonin siirkemiseksi, josta elle.'
s O j)i m usta p i d (»t ii, o n sen ra u k' se n a
ko maata käsittävä kivihiililak-ko.
Englannissa on kaivosten, omis-,
tajat .san()ne.et i^ti. nykyisen työ.-
sopimuksen ja , lakko \ihkaa koko
teollisuutta sen johdosta,.- . :
^Fr. Lewis lausuunossaan syyti i
John D. RoekefellerMä, Charles
Sehwal)'ia ja rahastosiliteeri .\MeU
Ionia. Näiden sanoi hän kieltäy­tyneen
vaikuttamasta sopimuksen
hvlkäämistil vastaan;;
Harju Pank on valtiolle velkaa
200 miljoonaa.
Tallinna. — Tutkittaessa on
käynyt selville, että Harju Pan­kin
velat Eesti Pankille nousevat
200 miljoonaan markkaan, siis
huomattavasti suurempaan sum­maan
kuin mitä alussa luultiin.
Sen ohessa on käynyt selville, et­tä
Taraköv-niminen pankin vir­kailija
on hoitanut asioita niin
epäselvästi, että hiinen kanttaan
on pankille koitunut 5 miljoonan
markan tappio. Pankin tilan sel­vittäminen:
on jätetty prokuraat­torin
huoleksi ja esitetään tark-l^
a s e 1V i t y s: t il a n te e st a n i i n p i a n
kuin tutkimukset ovat loppuun
suoritetut.
Tarokov lähti pakosalle, mutta
saatiin kiinni ' Venäjän rajalla.
Hänen seurassaan oli Tallinnan
kapinan johdosta kuolemaan
tuomitun upseerin Rättseppin
leski, ^Tolemmat on : tuotu Tallin-naaUi
Tukholman yleiskirkollinen
.kokous.
Tukholman yleiskirkollinen ko­kous
kiiytännöllisen kristillisyys
d en e<li s tä mi sek s i ai Iva a Tu k ho 1-
-masa elokuun 11) p -.nä, - jolloin al-k
a j ai s j u m ai an pa 1 velu s. j) i d et ään
Su u rk i rkossa. Jumala n i)alveluk-sen
jälkeen lähtevät osanottaja!
heti kuninkaallisen linnan valta-kuntasaliin,
jossa l\uotsin kunin­gas
avaa kokouksen. T ä m ä n jäi-:
keen on kuninkaalla ja kuningat-i
larella vastaanotto kailcille ko-:
kouksen:: j ä s e n i l l e . P ä ä k o k o u s -
f)aikk'a DU niusiikkiMk;iteinia nrulv
ta. lukuisia kokoustilaisuiiksia
pidetiiiin myös kaupungin h.uo-mattavimmissa.
kirkoissa. Ruot-i
n 11 a 11 i t u s (»n - m yö TI t ii ny t I; ok' o
u k' s e e u t:i 11 i j i 11 e y; i p a u t u k s e n
nassiviJKunvista.. • kannettavasta
nuiksusta.
. Kansainvälisen- ystiivyyden e-di^
tämiseksi työskcnlt^leviv Kir-
Icollinen Maailman; liitto pitää
Tukholmassa ennen . siellä, ko­koontuvaa
yleiskirkollista kon-
Fefenssia kansainvälisen toimi­kuntansa
kokouksen. Kokouk­seen,
joka pidetään elok.H-^-S p..
ottaa- osaa 20 maan edustajia.
1\okouksessa: kiisiteitään lukuisia
tärkeitä kysymyksiä kirkkojen,
tehtävästä kansojen lähentämis-tvössä.
rrr"-'
SUOMEN PRESIDENTIN
VIERAILU RUOTSISSA.
Presidentti Relander otettu vas­taan
yllättävällä loistavuudel­la.
. Rautateiden 100-vuotismuisto.
•Englannissa on järjestetty, juh­lallisuuksia,
sen johdosta, että sa­ta
.vuotta on kulunut siitä kun
matkustajia ensi kerran kuljetet­tiin
rautateitse. Juhlallisuudet
ovat kansainvälisen" .rautatiekon-
•ffressin .yhteydessä, joissa on o•
sanottajia, paitsi Suur-Britanni-asta
ja sen dominioista. Yhdys­valloista:
ja kakkialta Europasta,
m. m. Suomesta. Juhlallisuudet
olivat Stocktonissa ja Darlingto-nissa,
joiden paikkkakuntien vä-
1 i! 1 ä, E ns i mä in e n: j u n a k u I k i . . Juh -
laan osaa ottavilla oli tilaisuus
nähdä Stephensonin rakentama
veturi.
Bolshevistinen kiihoitus
Virossa.
Suorittaessansa. tullitarkastusta
Narvan kohdalla: Venäjältä saa­puvassa
junassa, löysivät Viron
t u 11 i V i r k a mieli et; erii ä st ä v a u nu s-t
a i k a 11 o on p i i 1 ot e 11 un a, p a k e tin
bolshevistista kiilvotuskirjalli-suutta,
m. m. 100 kpl. "Luokka-so
t a " -n i m is t ii, P i e t a r iss a i 1 m e s-tyvää
kommunistista lehteä.
Tunnustanut syyllisyytensä.
A n t t i Kuivinen Painesdalesta,
Mich., jota piirioikeudesas syy­tettiin
päällekarkauksesta mur­han
tarkoituksella, tunnusti syyL
lisyytensä päällekarkaukeeen ja
tappeluun; ja- määräsi tuomari
John G. Stone hänelle $200 sa­kon
tai vaihtoehtona 90 päivää
kauntin linnassa. Kuivinen tun­nusti
syyllisyytensä, kun kai k ^
kilpailu. Sinne pääsi myöskin •
Dorothy Karriekin kanssa Alvi- todistukset kanteen suhteen, joka
na Arola. Hoitamassa tyttöjä oli
heidän äitinsä, ja niin saivat ty­tärten
äiditkin kouluhallituksen
kustannuksella käydä tasavallan
kauniissa pääkaupungissa. (A.S.)
Ontarion hallituksen ja Cana­dan
kansallistien sekä muiden
asianharrastajain yhteisestä toi­mesta
tuhlaan yOntarioon tuotta­maan
25,000 tonnia Albertan ki­vihiiltä.
Maakuntahallitus takaa
rahdin seitsemään dollariin. '
koski päällekarkaufita, murhan
tarkoituksella, olivat esitetyt.
Kuivista syytettiin Painesda-lessa
asuvan AValfrid Wallenin
puukottamisesta viime toukok.
19 päivän illalla.
Tulipalo rahtilaivalla.
: Fred Mercer'niminen- rahtialus
syttyi tuleen ja upposi perjantai­na
St. Lawrenc3 joella 4 mailia
yläpuolella Gornwallini Ont. Lai­van
väestö, 20 henkeä, pelastui
pelastusveneifisä rannalle.
Liettua haluaa taloudellista yh­teyttä
Latviaan ja Viroon.
Tallinna. Liettuan hallitus
on halunnut neuvotteluja Liettu­an,
Latvian ja Viron välillä, jot­ta
Liettuankin kanssa saataisiin
solmituksi samantapainen talou­dellinen
sopimus kuin on jo ole­massa
Viron ja Latvian välillä.
Liettuan hallitus on nyt päättä­nyt
lähettää Virolle ja Latvialle
sitä tarkoittavan kutsun.
Suomalainen kuollut auto-onnettomuudessa.
/Kauhea automobiili onnetto^
muus tapahtui Detroitissa, Mich.,
missä suomalainen neitonen Vie­no
Irene Aho loukkaantui niin
pahoin että kuoli tuntoihinsa tu­lematta
kahta päivää myöhem­min.
Älyöskin samassa tilaisuu­dessa
vaarallisesti loukkaantui
toiskielinen nuorimies, neiti A-hon
tuttava. Auton a.juri ei louk­kaantunut,
mutta hänet vangit-tiin;
Vainaja oli ijältään 19 v.,
11 kk. ja 17 p. vanha.
Norja juhlii Amundsenille.
Roald Amundsen, joka johti
epäonnistunutta dentoretkiyritys-tä
Sbitzbergenistä pohjoisnavalle
on kaikkialla Norjan rannikolla
otettu vastaan erityisin juhlame­noin.
Höyrylaiva W.Selmer,
jolla Amundsen seurueineen mat­kustaa
ehti torstaina Aalesund'-
i i n .
Kremlin uusi maaseutupolitiikka.
Moskovasta Ilmoitetaan, että
Kamenev. on suuressa puheessaan
t a 1 onp o i lv a i s p oi i t i i k a s t a k o s k e t el-:
lut sitä pelkoa, mitä^ uusi maa-
1 a i selä m ii ssä n ouda te 11 a v a suun ta.
on herättänyt kommunisteissa.
Kamenev viittasi siihen, että
-köyhälistö voi kysyä, eikö neu­vostohallituksen
uusi suunta, ; jo­ka
helpoittaa maalaistaloutta V O'
aiheuttaa bolshevikeissa huoles­tumista.
Jos toimielias talonpoi­ka
p äii s e e la a j en t a ma a n talon t -
taan, kohottamaan teknillistä ta­soaan,
eikö hän sitten muutu po­moksi
? Eikö tämä kapitalistisen
talouden laajennus tuo muka­naan
uusia kapitalist. suhteita l
Täten pääsisi maanviljelyksessä
juurtumaan aivan porvarillinen
talous.
Kamenev vastasi tähän, ettiy
pomot epäilemättä käyttävät tä:
t ä h y vä kse en as em a n sa lu j i t ta mi
sessa. iMutta tä mä ei kuitenkaar
ole haitaksi • sosialismille. : SilK
ensiksi tulee talonpojan kehitty
misvapaus ra.i,oitetu'ksi tavarair
tuotannon alalla. Sitä varten OT
olemassa maan kansallistuttami;
.nen, Knn maa on -aina sosialis;
tisen valtion hallussa, niin on täs
sä jo kylliksi takeita; että kapi
talistiset olot eivät pääse palau;
tumaan.
Toisena keinona on ulkokau
pan monopoli, joka päiistää kapi
talismin: kehittymään vain tie
tyissä rajoissa, niin: ettei se oh
vaarallista bolshevismille. Lopul
ta on koko neuvostohallitukser
järjestelmä sellaista, että se or
ikäänkuin aitauksena porvarilli
sen järjestelmän torjumiseksi
Niin kauan kuin nämä esteet o
vat olemassa, ei maalaisporvaril
liset kanitalismin pyrkimvkset o
le 'bnlshevismille vaarallisia. Tav-vitaan
vain luovimista kaikkien
näiden voimien liyväksikäyttämi-sessä.
. y •';
Suomen presidentin tulo v. k.
19 p. aamuna Tukholmaan antoi
leiman kqko kaupungille. Har-voi/
n / on Ruotsin pääkaupungisas
nähty liikkeellä sellaista yleisö-paljoutta
kuin Suomen tasaval­lan
' ])äämiestä odottaessa. Hol­lannin,
kuningatar ehkä sai pari
vuotta sitten tekemällään vierai­lulla
osakseen yhä suuren yleisön
huomion. Laskettiin, että väkeä
jvii n. 15,000 henkilöä. Maaseu­dultakin
oli saapunut lukuisasti
i hm isiii seu raa ni a a n ju hl allisuuk-sia.
'
Presidentti otettiin vastaan
kaikella ^^mahdollisella upeudella,
kohteliaisuudella ja sydämelli­s
y y d e l l ä . " Eläköön"-laiva oli jo
ma tka/i varrella, sen lähestyessä
Tukholmaa, kiinteän huomion e-sine,
ja molempain valtionpää­miesten
ensi tapaaminen sata­massa
tarjosi : ainoanlaatuisen
juhlallisen näyn.
Kaikki suomalaiset ovat ylläte-ty
t V a s t a a n o t o n : 1 o i s t a V u ud es t a.
Kommunistit yrittivät - saada
toimeen: mielenosotusta, .vaan
jäivät kaikkea kannatusta vaille:
heidän yrityksensä raukesivat
tyhjiin.
''Foilkets Dagbladin" esiinty­minen
presidpntinvierailun yhte­ydessä
on ollut sitä laatua, että
lehti asetetaan syytteeseen.
Presidentti Relander on muu­ten
kaikkialla tehnyt miellyttä­vän
vaikutuksen,; Todistuksena
hänen jtulonsa herättämästä huo­miosta
on m. m. se seikka, että
hänen kuviaan on. asetettu mo­niin
paikkoihin esille. Linnan :
ympäri liikuskelee alinomaa vä­keä,
toivoen saavansa nähdä itäi­sen
naapurimaan päämiestä.
Tukholman lehtien tervehdys-lausunnot
vierailun johdosta ovat
s'ävyltään kauttaaltaan lämpimiä
ja a^ntavat lehdet vierailulle hy­vin
suuren merkityksen. : .-.
1 Paljonko bolshevikeilla on
i vielä kultaa?
Parisissa ilmestyvä: 'VVetsher-neje
Vremja:" julkaisee erään
Ranskan kanssa liitossa olevan .
valtion hallituksen virallisten
tietojen mukaan Jaskelman siitä,
paljonko bolshevikit; ovat saa-iiieet
hattunsa tsaarinaikuisen
Venäjän kullasta,
V. 1917 saivat boshevikit 515
milj. ciollaria. Valtiopankin tase
osoitti marraskuussa v. 1918 646
miljj: dollarin ylijäämän. Tästä
cjn laskettava pois Saksalle mak­settu
sotakorvaus 160 milj. dol­laria
ja Kasanin valloituksessa
valkoisten haltuun joutunut 330
milj,, .siis;yhteensä 490 milj. dolr
laria. Tiiten ; jäi bolshevikeille
1918 vielä 150 milj. dollaria.
Kun Koltshak Siperiassa o l i'
ioutunut häviölle, saivat bolshe­vikit
haltuunsa Nizhne-Udinskis-
.^a 210,406,629 dollaria, Irkuts­kissa
21,775,722 dollaria ja vei­vät
Omskista 1,818,105 dollaria,
ioten heillä silloin oli 389,998,519
dollaria.
Moskovassa saivat bolshevikit
haltuunsa Romanian kultavaras-ton:
125 milj. dollaria, joka oli
siirretty sinne v. 1916. Näistä tie­doista,
ei kuitenkaan käy ibni,
paljoko bolshevikeilla nykyään
vielä tästä kullasta on jälellä.
Järistys taas keinuttanut
Santa Barbaraa.
Perjantaiaamuna keinutti nxaan-järistys
nudelleen Santa Barba­ran
kaupunkia. Keinunta kesti
6 sekuntia, he^'luttaen rakennuk­sia
ja tuottaen pelkoa v Ihmisille.
Keinunta oli tuntuvampi kuin
toissa ipnanantaina tanahtuneen
jär'fityksen aikana, mutta ei saa­nut
aikaan omaisuuden hävitystä,
eikä ihmishenkien hukkaa. :: .