Vapaus, February 28, 1922

              Sivu 2 Tiistama, helmik. 28 p. - "faesday, Feb. ^8tlb
VAPAUS
iCfmadan soomalaisen ^öväestan Sänenkannattaja, flmea-tjySudbvtrym,(
hx.rioliia tiistait toK^^
. H. PORO, .
Vagtaava toimittaja. Toimitusabteen.
V A P A U S
(Liberty) , „ ^
/' The only organ of Finnish Workere in Canada. Tub-jlshed
in Sadbnry, Ont, every Toesday, Tfaursday and
AdvertiBing yatea 40c per ccl. Incb. Mmimnm chayge
for single iijserttoa 15c. Viseomt on standmg advertise-
Sent. The Vapaus is the best advertising mediuni among
fee Finnish Pcöple in Canada.
nmotnshinta 40o palstatnomalta. - ~ Alin hinta kerte-amotnkisesta
75c. — Kuolemanilmotukset f 2.00 (molato-varsyistä
50c. ktiltakin lisäksi). ~ - Kihlaus- ja avioliitto
flmot. Älin hinta W, nimenmuutoMlm. (moojett "
o»iu»;ttoilra6tusten yhteydessä |2.00 kerta.—Avloeroil-motukset
$2.00 kerta (2 kertaa 13.00. - Syn ymailmo-tukset
$2.00 kerta. — Halataan tieto ja osoiteilmotuKBCt
}l.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista flmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: _ , ,
Canadaah yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25,;colme kk,
^1.50 ja yksi kk. 75c. , ^« ,, ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vb $6.50, puoli vk.
$d.00 Ja kolme kk. $1.76. • • ^ „ ^„
Tilauksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
, Jos ette milloin tahansa sää viastausta ensimaiseen
ficlrjecseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä. . . .
J. V. KANNASTO. Llikkenhoitaja.
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Building,
Lome St. Puhejin 1038. - Postiosote:
Box 69, Sndbury, Ont.
Ameiikalaiset vieraamme, jotka olivat olleet myös­kin
Yhdysvaltain Workers' puolueen perustavassa kon-ventionissa,
sanoivat meidän konventionimme olleen
monin kerroin menestyksellisimmin kuin New Yor­kissa
pidetty konventioni olL .
Kaikki edustajat näyttivät painavan syvälle mie­liinsä
puheenjohtaja tov. Spectorin päältäjäispuhees-saan
lausumat sanat, ettei ohjelma eikä päätökset yk
sinään muodosta puoluetta, vaan on jokaisen velvoi
lisuus ryhtyä sitä käytännöllisesti rakentamaan, jotta
meidän puolueestamme muodostuisi todellinen vallan
kumouksellinen joukkojen ja toiminnan puolue.
VallankumoukseUinen velvolM-suutemme
Bedstered at the Post Office Department, Ottawa, as
Mcond class matter. • -
Puoluekonventioni
Canadan Workers* puolueen perustava konventioni
pidettiin Torontossa 17, 18 ja 19 päivinä. Tämä oli
historiallinen kokoUs siinä suhteesjsa, että se; oli ensi-mainen
koko maan vallankumouksellista työväkeä
edustava kokous, Jossa laskettiin perusta koko Domi­niota
käsittävälle proletariaatin poliittiselle puolueelle.
Könventionin päätöbet jo itsestään puhuvat puoles­taan,
sikäli kuin ne tulevat kokonaisuudessaan julki­suuteen.
Mutta ne jotka olivat läsnä konventionissa,
olivat tilaisuudessa seuraamaan myöskin sitä henkeä
mikä konventionissa vallitsi. Se oli voittoisan prole-
,taarisen puolueen perustajain henki sen sanan täydessä
irterkilyksessäi Selvä luokkataistelukäsitys ei kontrol-
• leorannut kokousta vain mekaanisesti, vaan koko edus­tajisto
oli sen hengen elävöittämä.
Erikoisesti tärkeää "on viitata, että puolue käsitti
täydellisesti, että sen voiman ja toiminnan täytyy no­jata
pääasiallisesti suurteoUisuustyöväestöön. Ja puo­lueemme
periaatejulistus, ohjelma ja sen erinäiset pää­töslauselmat
ovat eläviä todistuksia - tästä käsityksestä.
Puolue julistaa olevansa tinkimättömästi työväen­luokan
yhtenäistyltämisen ja yhdistyneen rintaman puo­lesta
niin' poliittisella kuin taloudellisellakin alalla.
Meidän puolueemme ei pyri hävittämään olevia työ­väen
järjestöjä, vaan kokoomaan ja yhtenäistyttämään
ne lujiksi ja suuriksi vallankuffioukscllisiksi taistelu-järjestöiksi.
Huomattava määrä edustajia oli entisiä
ja nykyisiä OBU.'n jäseniä, mutta siitä huolimatta ne
tunnustivat, paria lukuunottamatta, että kaksoisiinio-nismin
kautta ei ole saavutettu mitään tuloksia, päin­vastoin
on se kääntynyt vahingoksi joukkojen vallan-kumouksellistumisasialle.
Ja että jos aijotaan saada to­dellisia
pysyväisiä tuloksia joukkojen kokoomisessa
luokkataislelurintamaan,' on kaikkien vallankumouk­sellisten
työläisten liityttävä vanhoihin oleviin järjes­töihin
ja työskennehävä niissä suurien työläisraassain
..valistamiseksi ja herättämiseksi.
Puolueen suhteesta taloudellisiin järjestöihin ja sen
jäsenten velvollisuuksista niissä, laadittiin erikoinen
päätöslauselma, johon lukijoillamme on tilaisuus heti­miten
kokonaisuudessaan tutustua. Työttömyyskysymyk­sestä
samoin laadittiin erikoinen memorandum. Puo­lueen
suhde agraarikysymykseen jätettiin erinäisillä
evästyksillä Toimeenpanevalle komitealle, joka laatii
siitä'jiäätösläuselman.
Lnntcläiset edustajat, joista enemmistö oli entisiä
Canadan sosialistipuplueen jäseniä; tunnustivat avoi­mesti,
että he ovat olleet liian dokmaattisia ^ marxi­laisia,
jotavastoin WorkersV puolue tahtoo sovelluttaa
Marxin opit elävään käytännölliseen luokkataisteluun,
samalla kun se on periaatteellisesti selvällä' tiellä. ,
Työväenjärjestöt eri «maissa olivat aikoinaan vank­koja,
jopa osaltaan huomattavia'tekijöitä porvaristoa
vastaan taisteltaessa. Se oli siihen aikaan kun kapita­listit
eivät olleet kiinteästi liittyneet yhteiseksi rinta-mabi,
voidakseen yhteistoiminnan ^ avulla vastustaa
työväestön esittämiä vaatimubia. Työväestön taiste­lut
tällöin kohdistuivat pikkuparannusten porvaristolta
puristamiseksi, eikä vaatimuksiin sisällytetty minkään­laista
vallankumouksellista pyrkimystä. Uskottiin vain
että kun tuolta tai tältä kapitalistilta taas saataisiin
pienten palkkain lisäykseksi jonkunlainen korotus, voi­taisiin
sellaiseen tyytyä, pyrkimättä missään muodossa
horjuttamaan kapitalistisen järjestelmä pohja-elimiä.
Jokainen samalla kiinnitti huomionsa pariamenttiin.
jopa niinkin pitkälle, että kunhan työläiset saavat
enemmistön sinne, voidaan yhteiskunnallisia oloja siel-takasin
ohjata ja muodostaa työväenluokallekin tulok­sia
tuottavasti. Mutta kun tuota toivottua työläisten
ihanneyhteiskuntaa ei alkanutkaan sitä tietä tulla, ka­tosi
luottamus vanhaan taktiikkaan, i
Työläisten keskuudessa alkoi valittelua tuollaisen
taktiikan kelvottomuudesta, jolla ei mitään pysyväistä
saavuteta. Yhä useammat ja useammat alkoivat käsit­tää,
että taktiikassa on tehtävä muutoksia että on py­rittävä
muita keinoja käyttäen lopulliseen päämäärään.
Työläisten mieliala alkoi saada enemmän vallankumo­uksellisen
luonteen. Ennen niin yhtenäisissä työväen­järjestöissä
alkoi syntyä mielipide-eroavaisuuksia, jotka
johtivat järjestöjen hajoamiseen. Osa työläisistä luot­ti
vanhaan parlamenttarismiih, jotkut syndikalismiin
ja toiset taas omasivat vallankumouksellisen taktiikan,
johon sisältyi kaikkien keinojen käyttäminen kapitalis­tisen
yhteiskuntajärjestelmän murskaamiseksi. Mieli­pide-
eroavaisuuksien työläisten keskuudessa vallitessa,
alkoivat eri ryhmät muodostaa omia järjestöjään.
Järjestöjä syntyi kun sieniä sateella. Työväestön
joukkovoima pieneni ja ^ sensijaan, että työläiset olisi­vat
kohdistaneet koko taistelun painopisteen kapitalis­teja
ja kapitalistista järjestelmää vastaan, alkoi työ­läisten
eri menettelytapa taktiikan omanneet järjestöt
taistelun keskenään.
Työläisten järjestöjen hajaantuessa pieniin toinen
toistaan vastaan taisteleviin ryhmiin, kokosivat kapita­listit
kaikki voimansa yhteen, voidakseen siten teiiok-kaammin
vastustaa työläisten esittämiä vaatimuksia,
olivatpa ne sitten kuinka" mitättömiä tahansa. Työvä­enjärjestöjen
keskenäisen mielettömän taistelun tulok­sena
voidaankin merkitä, että kapitalistit ovat olleet
kyllin voimakkaat pitämään käsissään niin taloudelli­sen
kun valtiollisenkin vallan, vaikkakin sen vahaase-ma
on ollut kovalla koettelemuksella useissa maissa,
kuten Unkariassa, Italiassa, Englannissa, Saksassa,
Virossa , Puolassa y. ra. Vallankumouksellinen työ­väki
on tähänastisissa yritybissään päässyt voitolle
ainoastaan Venäjällä ja Ukrainassa.
Multa yhä enemmän alkaa työläisille selvitä, että
kapitalistisen järjestelmän kukistamiseksi tarvitaan
yhtenäistä toimintaa, joka tullaan asettamaan porvaris­ton
yhteistä voimaa vastaan, Senpälähden vallanku­moukselliset
työläiset kaikissa maissa ovat ottaneet
lakliikakseen Venäjän proletariaatin, kpmmunistien
omaamat menettelytavat. Näitten menettelytapojen
mukaisesti työväenjärjestöjen pirstominen on mitä
suurin, rikos vallankumouksellista työväenliikettä koh­taan.
Sen sijaan, eitä jätettäisiin vanhoilliset ja
kommunislien taktiikalle vihamieliset järjestöt ja ryh­dyttäisiin
uusien muodostamiseen, on vallankumouksel-tenkin
vallankumouksellisen mielialan omaavien jär­jestöjen
on tehtävä voitavansa kaikkien järjestöjen yh-dlstämisebi
yhdebi voimakkaabi vallankumoubelli-sebi
puolueebi, joka Kolmannen Kansainvälisen ja
Punaisen Taloudellisen Kansainvälisen viitoittamaa
tietä taistelee koko mailman kapitalistista Juokkaa
vastaan. .
Vallankumouksellinen työväestö siis pyrkii kaikin
keinoin kokoamaan voimia yhteistä hyökkäystä varten<
Tässä työssä, ja täyttääbemme vallankumoubellisen
velvollisuutemme^ on meidän jokaisen kohdastamme
tehtävä kaikki voitavamme joukkojen kokoamisessa
yhteiseen taistelurintamaan. Sellaiset työväenluokan
ybilöt ja järjestöt, jotka tässä asiassa eivät voi yhtyä
yhteistä hyökkäystä valmistelemaan ja tubmaan vaan
tekevät biken voitavansa mitättömien erimielisyybien
kannustamisebi, eivät ole vallankumoubellisia, vaan
vallankumouben vihollisia ja: luettava porvariston
ylläpitämän riistojärjestelman joko tietoisibi tai tie-tämättemibi
tukijoibi.
Työväenluokan lopullisen päämäärän saavnttamis^
joutuminen riippuu ei yksinomaan .taloudellisesta ti­lanteesta,
mutta myöskin sen lisäbi siitä missä määrin
työväenluokan vallankumoukselliset joukot ovat saatu
tietoisibi ja hyökkäysvalmiibi lopullista taistelua-var­ten.
Ja meidän jokaisen kohdastamme on edistettävä
vallankumoubellisia toimintaamme, tekemällä kaik­kialla
ja jokaiselle työväenluokan jäsenelle selvää siitä
miten tärkeä tehtävä joukkojen yhtenäisellä toiminnal­la
vallankumoubellisissa tilanteissa lopullisen voit­tomme,
saavuttamisebi tulee olemaan. Mitä enemmän
me onnistumme tässä tehtävässä» sitä pikemmin koittaa
aika, jolloin vallankumouksen punalippu sak häiritse-
;nättä liehua. Muistakaamme, että «job mies kun
sotamies.» Vain siten pääsenune oman asiamme lopul-lisebi
määrääjäbL
$wmm mm Karjalai tmmMym
lä rajalla syyshyo^käyksen valmis-'
lisien taisteluhuutona, että on mentävä kaikkiin lyö- f telii: meidän kimppuumme. He mää-väenjärjestöihin
ja toimittava niissä vallankumouksel- P*''
Tov.'TrotsUn selostaa oiitS.
Tov, Trotskin selostuksessa Pu­naisesta
armeijasta ja Punaisesta
Laivastosta 9 :nnessä neuvontojen
yleivenäläisessä kongressissa oli
myös seuraava kohta, koskeva Suo­men
osuutta Kaijalaan tehdyssä
rosvoretkeilyssä:
Viimeisin kokemuksemme demo­kratian
ja kansainvälisen oikeuden
alalla on esitettynä toisessa vaati­mattomammassa
piirroksessa, jossa
on kuvattuna Karjalan Työkansan
Kommuuni länteen siitä rajasta,
jonka olemme myöntäneet Suomel­le
otettuamme huomioon sen talou­delliset
e<fut ja sovittaen meidän
taloudellisiin ja muihin etuihin."
(Tov. Trotski osoittaa edessään
olevaa karttaa^). Oikealla tästä vii­vasta
on Karjalan tyokommuuni.
Tämä on maa-alue enemmän kuin
kaksi kertaa suurempi kuin Belgia
harvoine hajalla olevine asujamis-toineen.
150,000 henkilöä, jotka
ovat sirotellut suurelle melkein lä-pipääsemättömälle
alueelle. Tääl­lä
Karjalan Kommuunissa pitävät
herruutta työtätekevien karjalaisten
neuvostot. Täällä, tällä puolella,.
yleisen äänioikeuden naamarin var­jolla
hallitsee ulkolainen pääoma
suomalaisen porvariston muodossa
esiintyvien asiamiestensä välityksel­lä.
Rauhan-neuvottelujen aikana
Suomen kanssa meidän diplomati­amme
Ilmoitti informatsibnin jär­jestyksessä,
että Karjala saa auton­omian
niinkuin kaikki muutkin mei­dän
monimiljoonaisen federatioo-nimme
osat, jotka * tätä haluavat.
Mutta Suomen hallitseva lupkka ei
ole tyytjrväinen karjalaisen luokka-autonomian
muotoon ja sisällykseen.
He pitävät parempana, asettavat
korkeammalle oman valtiollisen it­semääräämisoikeutensa
- muodot. Tä­män
me tiesimme jo silloin kun al­lekirjoitimme
heidän kanss^aan sopi­muksen,
me tiesimme, että tämä on
sopimus valtionsa muodostaman pro­letariaatin
ja oman valtionsa muo­dostaman
porvariston välillä, joka
on tuhonnut oman proletariaattin-sa'
ja surmannut monta ja monta
tuhatta henkeä. Me.^ tämän tiesim­me
ja allekirjoitimme sopimuksen
tietäen, että meidän autonomiam-
Ime ^,tulee eroamaan suomalaisesta
niinkuin proletariaatti ja työtäteke­vä
talonpoikaisto eroaa porvarilli­sista
riistäjistä.. Ja tämä oh viety
rauhansopimukseen Suomen kanssa.
Eikä siinä ole mitään odottamaton­ta.
Mutta vuoden 1921 syksyllä, jol­loin
Volganvarrella huomattiin nä­län
kauheaenrie, jolloin vihollinen
laski, että on lähellä Neuvostovallan
kukistumisen hetki, silloin alkoi täl-ivat
valkoisia suomalaisia rosvolau-oja,
jotka ovat lähetetyt Suomes-
Karjalaan. Niiden lukumäärä
on esitetty tässä aivan tarkkaan kuin
myöskin niiden kulkusuunta. Nä­mä
rosvojoukot alkoivat tunkea yli
rajan 24 ja 25 pnä lokakuuta. Mel­kein
samana päivänä ja saman oh­jelman
mukaisesti. Armeijan supis­tamisen
johdosta meille ei jäänyt
Karjalan Kommuuniin ensinkään so-tajoiikkoja.
. Me puhdistimme sen
ainoastaan prikaadista, joka siellä
oli. Minkä takia?. Me uskoimme,
että sisäisen järjestyksen ylläpitä­miseksi
siellä ei tarvita ainoatakaan
prikaadia, eikä edes rykmenttiäkään.
Tosin me laskimme väärin luoteisen
naapurimme suhteen. Me laskim-^
me väärin ja e"päilemättä sotilas-laitoksen
tulee kantaa tästä edes­vastuu.
Me emme tietenkään ole
niitä, että uskoisimme kansainväli­sen
oikeuden naamioihin, tietenkään
emme uskoneet, mutta annoimme
kuitenkin sille jonkunmoisen pienen
merkityksen joka osoittautui vää­räksi
tässäkin" meidän erittäin typis-tämässämme
muodossa. Me olem­me
tähän syypäät. Me veimme
sieltä pois prikaadin jättäen ainoas­taan
heikot rajavartio-osastot estä­mään
salakuljetusta, mutta ei suin­kaan
sotilasliikkeitä varten. Ja
kas 24, 25'ja 26 pnä lokakuuta al­kaa
rosvolaumojen lähettäminen tän­ne.
Alue on laaja, kaksi Belgiaa,
tiet läpipääsemättöniät. Ennenkuin
me aloitamme keskittää tänne .tar­peellisen
määrän sotajoukkoja, lu-jittautuvat
nämä rosvolaumat raja­seutuihin.
Koko porvarillinen Eu­ropa
ilmoittaa, että meidän pohjois-tiemme
ovat katkaistut, että me
olemme eroitetut Muurmanskista
jne. jne. Mitään tällaista ei • kui'>
tenkaan ole. Rosvolaumat eivät ole
päässeet rautatiehen asti kertaakaan;
Ne ovat eroitetut siitä kymmenillä
kot määrittelevät tämän, eri tiedä.
Ratbista työtätekevän Karjalan
kansan itsemääraämisoikeu|kysymys-toisin
kuin se njrt on ratkaista, voi-,
daan ainoa^t^n aseellisen voiman
kautta, se ori" sitä, mitä nämä rosvo­laumat
yrittävät tehdä. Voima ön
argumentti. V o i m a-argumenttia
vastaan me myöskin asetamme voi­maa.
Mufi^'mitä tulee tehdä kan­sainliiton?
Kansainliittoon kuuluu
Japanij kuuluu Ranska. Kansain­liiton
Japanin edustajan kanssa
meidän tulee . keskustella jossain
Haborovskin seuduilla, ehkäpä län­teen
siitä ja siellä meidän puna-armeijalaisosastojemme
ja partio-joukkojen
puhelu tapahtuu kansain­liiton
kielellä. ; Onko kyseessä kan­sainliiton
sotilaallinen sekaantumi­nen
täällä Karjalassa? Jos-niin on,
niin se merkitsee, että Suomi rik­koo
rauhansopimusta. Se merkit­see,
että Suomi solmiaa jonkun kol­mannen
valtion kanssa sopimuksen
sotilaallisesta hyökkäyksestä meidän
alueellemme. Sillä diplomaattinen
interventisooni on ainoastaan tien-puhdistusta
sotilaalliselle iiitervent-siolle.
Haluaako Suomi tätä? Ei
ole meille selvä. Meille ;er ole sel­vää,-
missä määrin -Suomen hallitus
tekee itselleen selväksi mitä, tapah­tuu
ei ainoastaan meidän valkokaar­tilaisten
emigranttiemme, vaan suo­malaisen
kiihko-isänmaallisuuden ja
ulkolaisen imperialismin sysäyksestä.
Näyttää siltä, että Suomen hallitus
ui virran mukana. Ensin se koetti
vastustaa. Sitten alkoi sallia ja lo­petti
valkokaartilaislaumojen avoi­mella
tukemisella. Me saamme tie­toja,
että sillä ja sillä paikkakunnal­la
Suomessa muodostetaan joukko-osastoa,
joka tulee esiintymään sil­loin
ja silloin ja me viikon parin
perästä rekisteröimme määrätyssä
paikassa joUkko-osaston, Suomen
hallitus varustaa nämä joukko-osas-
•^t sotilasvarustuksen välttämättö-
Ia alueella olevien Eeidä„^,^,
bjemme hävittännS^*^
ta asujamiston t a S f ^
ainoastaan välittömässä "-"^^
sielläkin y k d t ^ , ^ ^
EosvolaumajoukkoXZ-dostavat
joko r a j^nS^ u '
armeijan suomalaketr!^^^
tai-ne p a i k S ^ ^ ^ n i o
palvelivat Mfllerin v a Z ^ ? '
anneS^
joukko-oastoksa k o m ^^
•Suomen kielellä. T^ St
divisioonaa on saaptmT!
Karjalaan. Meidän ^ J ^ ^ ^
me tiedonannoissa
-kela esitetään nm^toSk
jen lukumäärästä kylissä.
taa lamnojen olevan o^Xft
Sen jälkeen ylipäälHiSa
nossa suorastaan
pienemmät laumat.lSlf
mepaivmä ilmestyje«t
ia mainita^, että
nama rosvolaumat käyttäröt!;
teja_ yhteyden aikaansaamhj
kenansä ja rajantaiaiäten «iV
ensa bnssa.
Meidän rajantakaisen tä,j
lumme tiedot sen tai tämän jo
osaston muodostamisesta Sifo'
vahvistaa aina uuden rosroj,
ilmestyminen alueellamme v;
vassa paikassa.
On, huomattu laumoflia c
suomalaista meriväestön puku;
havaittu suomalaisen Riihimäei
taan valmistamia patmasia.
Laumat selvästi pelkäävät
tautua rajantakaisesta tnkikoli
Kaikki rajantakaiset ilmoi
Muurmannin rautateistä, sen
täraisestä jne. ovaf ilkeän mi
yituksen tuloksia. Tie oneh'
Rosvolaumojen, kasvna pa
sista asujamista ei havaita i
kään. Kaikkialla niissä dlmm
ketuksissa vastustajan km
kuin Rukajärven sminnalla, i
taan laumojen vähentymistä
lisääntymistä: Voimien iisäyf
iee rajan takaa. Sanaan a
Suomi aktiivistiens so. suurten
koisänmaallistensa kautta yhä
män ja enemmän tulee voiton
laan. Niinpä me johtavissa
malaisissa sanomalehdissä h
nyt joka päivä, että Venäjä (
tämätön, naapuri. Sananpam
me mukamas olemme pn;
millä välineillä. Meidän ylipäällik­kömme
on nyt Neuvosto-Karjalan
ja taas kymmenillä virstoilla. J-i ^J!!^^'.'.^ ^^l?:'?'.. saisi sel-mikä
on kaikkein opettavaisinta ja
antaa käsityksen heistä, on se, eiVA
he yleensä pelkäävät kulkea it'ään
päin. Ne eivät ole paikallisia lau­moja,
joiksi ne valehtelee suoma­lainen
jä niiden jäljessä ulkomai-nen"
sanomalehdistö, kun puhuvat
Karjalan kapinasta. Karjalassa ei
oiekapinaa. vaan-Jia-^0BUift-i!a4an
tainrS2^ökänr.eitä--Valko-karialaisi&.
iv. aciijaijcsiujiiijj ..ja.,. .l.y iii. jjuava nu,s sa. „v. a.i„ia nKum..o,u..K..s„e i- »is i.t,t,e n se s—ii rre«tt-uih. sy,„y s7k„u wuhi,u.,„n , s-iit. -
hslen oppien leviltamisebi vanhoillisille työläisille. Len lokakuuhun. Ja nyt, toverit,
Ja vielä. Pieniä enmielisyyksiä omaavien mutta kui-^nnäämmää nnuuoolleett ((oossooiittttaaaa kkaarrttttaaaann))
eggrantteja J3„ya{Ifoif^ia innmalai-sia
Tosvolaamcja suojn-ilgjstea™»
s^en^22*22^r°Erittäinkin Su-j-men
iöisesta'^^isioona3ta, joka on
aloittanut liikjceet petljnralaisten ja
savinkovilaiste.i kans.?a "Viktor Sa-vinkovin
välityksellä tapahtuneen so­pimuksen
mukaan, joka on saapu­nut
Suomeen näitteb toimien jär­jestämiseksi.
Kaikki tämä alkoi lokakuun lo­pussa.
Samaan aikaan Suo-nen
hallitus kääntyy kansainliiton puo­leen
osoituksella, että Neuvostota-ville
tilanteen läheltä ja antaakseen
tarpeellisen suunnan niille liikkeil­le,
jotka siellä ovat suorittavat.
Hän tänä aamuna ilmoitti minulle
seuraavaa ja minä pidän sen mah­dollisena
-julaista.
«Mielialan arvostelu kunnissa to­teaa,
että kaikista 46 kunnasta kiis-*
tämättömästi ja aktiivisesti on mei­dän
puolellamme 26 kuntaa,' epä­määräisen
mielialan fhllassa 14 kun­taa
ja sellaisia, jossa valkoiset koh­taavat
jonkunlaista myötätuntoa on
11 (46:sta), Pyydän muistamaan,
että alue*on suuri ja tiet vaikeasti
kuljettavia.» ' .
Kuitenkin tämä numero 11 kuntaa
• on selvästi suurenneltu. Kaik­kien
koottujen tietojen mukaan ros-volaumaisuus
ilmiötä on havaittu
ainoastaan 7 . kunnassa (Tunkue,
Repola, Vuokkiniemi, Tihti järvi,
Uhtua, Pora^ärvi ja Voijärvi).
Selvimpänä todisteena kenenkään
savallassa on Karjalan kansalla neu­vartioimattomien
laajalla alueella
vo s t o 11 inen itsemääräämisoikeus, olevien kohtaan on se seikka, että
kysymys. Miten suomalaiset politi- kenenkään vartioimattomien laajal-neuvosto-
barbaarisuutta vasta;
tävät ei ainoastaan Pariisin
vardien veijarit, vaan myöski
singin. sanomalehtimiehet. I
joittavat että Venäjä on siet
naapuruus. Mitä sitten i
meidän tehdä Helsingin hen
emme voi-siirtää maatamme
paikkaan! Me elämme sielli
elämme ja me jaamme siiher
seisomme. (Myrskyisiä suos
tuksia.) Minua miellyttää l
itsemääräämisoikeus ja mini
lyttää Pietarin itsemääräämi
joka on Karjalaa suurempi
van lähellä Suomen rajaa,
taisivat parempana Pietarin
rillistä itsemääräämisoikeut'
me taasen, ja me emme peil
tätä ja tämä ei ole salaisui
simme parempana Suomen j
rista itsemääräämisoikeutta
kyisiä suosionosoituksia,) ja
verit puhumme tästä avoin
nomalehdissämme. Mutta o
asia lausua parempana i
sanomalehdessä ja toinen s
tällaisia nuolia (osoittaa 1
tällaisia nuolia me emme
Suomeen, me täytämme re
sopimusta, jota meidän sisi
ei ensinkään halaja, mm
tämme, sillä sen sanelee va
ymmärrys. Me täytämme
hellisesti. Suomen armeiji
määrä on 35,000 miestä,,
armeija, — en tiedä, oval
oikein vähennetyt Suomei
riston tappamat työläiset -
seenkin suuri 3,300,000
seen nähden; t ä m ä _ S u o^
Canadan Työläispooiueen
ohjelini
(Hj-väksvttv puolueen perustavassa konventionis­sa'Torontossa
helmik. 18 p., 1922.)
Kapitalismi ja työväenliike ennen mailman sotaa.
Mailmansodan puhkeaminen merkitsi suuren
historiallisen ajanjabon päättymistä. Kapitaljs-mi
yhteiskunnallisena järjestelmänä, joka pe­rustuu
tuotannonvälineitten luokkaomistukselle .ja
jota ylläpidettiin valtiovallan pakkovoimilla, cn-jien
sotaa eli laajenlumiskaiittaan. Se oli suur-tuotannon,
pääoman kasaantumisen ja kesldUymi-senj
seka mailman markkinain laajentamisaika-kautta,
joka tapahtui siirtomaitten valtauben ja
vaikutuspiirien jakamisen kautta, jotta tavaran
ylituotanto ja- kasaantuneet pääomat voitaisiin
sijoittaa niihin. ^
On totta, etlä johtuen anarkjsesla tuotannon
järjestyksestä, kapitalismi sittenkin kärsi jatku­vasti
uudistuvista kriiseistä; multa siirtolaisuuden
varaventtiilin avustamana kykeni se aina jälleen
saavuttamaan tasapainonsa. On myöskin totta,
että tuona aikana oli aina suuret työläisjoukot
nälkälinjassa mutta nämä pohjajoiikot eivät
kuitenkaan määränneet työväenluokan politiikkaa-
Tämä aika oli myöskin samalla suuren järjesty­misen
aikakausityöväenliikkeegsä työväen unioi-ne-^
j; f^":."J:}to\'n'nnalH'5:ne liikkemeen ja poliitti­sine
puolueineen. Ja kun työväenluokallakin oli
tavallaan tilaisuus saada osansa siitä suunnatto­masta
voitosta mita kapitalistiluokka kykeni
riistämään sekä kptimaissa että siirtomaissaan,
ei työväenliikkeen taholla syntynyt mitään perus­teellisempaa
taisteluhaastetta kapitalistista järjes­telmää
vastaan, ja niin työväenliike kallistui
mieluummin"" konservatiivismiin, refcjrmiin ja
oppurtunisraiin.
Imperialismi ja tämänpäiväinen työväenliike.
Tästä politiikasta, jonka muban työläiset
sovelluttivat itsensä kapitalismin laillisiin ja.
taloudellisiin olosuhteisiin, joutuivat he maksa­maan,
kalliin hinnan. Huolimatta rauhan tribu^
naaleista ja mtiista ja tekopyhistä vakuutteluista
taloudelliset kilpailut suurten imperialististen
suurvaltain mpnopolipyrkimysten painostamina
jatkuvasti osoltivat ilmaisumuotonsa alati kas­vavissa
asevarusteluissa. Ja kun syyseuraubel-
, linen räjähdys tapahtui, tapasi se pelästyneen
työväenluokan täydellisesti varuslautifmattomana,
ja järjestynyt työväenliike muuntui taantumuksel­listen
ja petollisten «työväen johtajain» toimen­piteitten
johdosta imperialistisen sotakoneiston
osaksi. ; • '
Seurauksena teurasluksen jatkumisesta, kan­sainvälinen
vaihtojärjeslelniä icki romahduksen,
tehtaat .sulettiin, miljoonat työläiset viskattiin
työtlömäin arnieijaanVja kapitalismin perusteilla
oli kaivautunut'pohja pois. Joutuen kasvoista
kasvoihin tämän tilanteen kanssa, pyrkii kapita­listiluokka
kuumeisesti saavuttamaan tasapaino­aan,
alottamalla yleisen hyökkäyksen työläisten
standartti-elintasoa vastaan. Palkat on alennettu,
sopimukset rikottu ja bikkf myönnytykset riis­tetty
lakaisin. Lopulcsi, tehdäkseen systemaattisen
taistelunsa työläisten elintason alentamisebi
mahdollisimman tehokkaabi, ovat riistäjät alot-taneet
yhtä säälimättömän offensiivin työläisten
joukkojärjestöjen murskaamisebi.
Näissä muuttuneissa olosuhteissa kansainväli­nen
työväenliike on välttämättömästi muuntunut
vallankumoukselliseksi elimtebi taistelussa kapi­talismia
vastaan, '
Venäjän Vallankumous ja ensimäinen työläisten
tasavalta.
Yleiselle vallankumoubelliselle liikkeelle im­perialistisen
sodan loppupuolella ja sitä seuraa-,
vina vuosina oli merkillistä erikoisesti ennen
kuulumaton lehokkaisuus ja kruunautui se erikoi­sesti
Venäjän vallankumoubella, jonka seurauk­sena
perustettiin ensimäinen työläistasavalla his­toriassa.
Ja vaikkakin tämä ensimäinen vallan-kumousaallo
pysäyteltiin muissa maissa. Venäjän
Neuvostotasavalta on siitä huolimatta kyennyt sei­somaan
imperialististen suurvaltain yhdistyneitä
yrityksiä vastaan kukistaa työläisten hallitus, ja
seisoo yhä proletariaatin vapautustaistelun järk­kymättömänä
etu\'arlijana,
Työläispuolue tunnustaa Venäjän vallankumo­uksen
käsittävän en.simäisen osan «mailman
vallankumoubesta», perustaen siten menettelyta­pansa
vallankumoubellisen taistelun kansainväli­selle
luonteelle, Työläispuolue näin olle pyrkii
"muodostamaan canadalaisen työväenliikkeen"^erot-j
tamattomaksi osaksi mailman työläisten vallan-kumoubellisesta
liikkeestä,. Katkeroituneina omi­en
johtajiensa petolliseen toimintaan'ja Venäjän
proletaarisen vallankumouksen elähyttaminä, ovat
mailman työläiset' järjestäneet Kommunistisen
' Internationalen, Huolimatta kapitalistien ja
heidän työläisluulnanttiensa ankarasta vastustuk­sesta,
Kommunistinen Internationale kasvaa .nope­asti.
Se on muodostunut mailmanvallabi —-
kaikkien maitien työläisten Imnakkeebi ja toivon
tähdeksi;
Työläispuolue tulee paljastamaan Toisen Inter­nationalen,
joka pyrkii jatkuvasti hajoittamaan
työläisten rivejä ja pettämään työläisten asian vi^
hollisen hyvabi, Työläispuolue myöskin suoje­lee
ja varottaa työläisiä niinkutsutun Kahden-ja-puolen
Internationalen suhteen, käsittäne, että
4Communistinen Internationale on ainoa todellinen
mailman vallankumoustoiminnan_ keskus, Työ­läispuolue
pyrkii keräämään työläisiä Kolman­nen
Internationalen lipun juurelle.
Ohjelma,
Työläispuolue on syntynyt johdonmukaisena
seurauksena siitä, että olemassaolevat puolueet
eivät ole kyenneet yhdistämään eikä johtamaan
työväenluokkaa sen taistelussa Tcapitalismia' vas­taan.
Sosialistiset puolueet ovat^ itse asiassa
kokonaan hävinneet pojiittiselta näyttämöltä, jok^
johtuu niiden ahdasmielisyydestä. Reformistiset
työväenpuolueet eivät ole k>enneel t,r^
luokkataistelua ja ovat toimmeet paaa
'tÄTared;näm . J
riaatteille, ja taktiiblle Tyo a.sH^
olemaan samalla kertaa seka toiminnai
että suurten joukkojen puolue.
Työläispuolueen ylemen ohjelma on
i! YMenäistyltää ole;;at tyovaeg
kehittää ne taisteleviksi ebmiksi ai=te^«
talismia vastaan, tunkeutua tyo aenj
pyrkiä asettamaan nykyisen laantaffi
jltajiston Ulalle vallankumoubelben
2, Ottaa osaavaaleihm jama^yj
liittiseen elämään. Sen edustajisto
kmmissa ja hallinnollisissa laitotpa
jastaa kapitalismin
inobilkeeraamaan tyolais.a lopull^^n
kapitalisUsta valUota vastaan, ne
Jaa tietoinen ja julkinen selos " ^ ^
jokapäiväisistä vaatimuksista konkree
Loaten muodossa kapitahst.selie
ia sen laitobille. • Uomian
^ 3, Tiöläispuolue tulee J htama^
heidän 'taisteluissaan
puolesta, järjestämään ja ^
jokapäiväisistä taisteluistaan ioima
.h äv4i,t tämTyisöilää isvpaurtoelnu.e tulee >ta^-.^i^-^p^n^t^p^l^p^^rr
lalisminja kapitalistisenj^^^^^^^^
sebi poliittisen vai an vallaamK^;
rustaakseen työväenluokan diktaluur
iäisten Tasavallan.