1924-08-28-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ToreMna. elokmm 28 p. — Thgr^ Amr. 28th Siva7 . . - ^ T ' i^vöväenliikkeen veteraani ' ' w ^ R af Ursin on äsken prtä-puheessaan selostanut Suo- '^ö-.-äenliikkeen alkuvaiheita j a J!.;J_^'i:a laustaa seuraavasti: i-'?^i5: Bebel lausui kerran eraas-ff - ^uiefJisan akateemiseUe nuori-että nuolenpito toimeentulosta ^Siy-iz asia; kaunis ihanne on myös 55 isänmaaUDsa, 6. o. kan-mutta kaikkein kauniin tSe'on hyödyttää koko jhmiskun- «ocialismi ei milloinkaan ole \t',v='lT'.u:, että jokainen pitää huolta .oiBeer.tulo5taan, kun se vaan t a - •^tcn sosialististen aatteiden mu- LjVj^i Ja sosialismi panee k o r - Hmaaksi ihanteeksi huolenpidon {ilo ihmiskunnan veljestyttämises- Näistä asioista ei kiistellä. Mutta c^iaiismin isänmaallisuudesta on ^nn«h3 taholta lausuttu ep^lyksiä. öttskaanin-ie sentakia tama; asia h i e - jnan tarkastuksen alaiseksi. JT; aio puhua sosialistien isän-jjaaUisuudesta yleensä, vaan aino-jjtaan Suomen sosialistien isän-jiaalliJuudesta. Enkä edes siitälään yleeufä. vaan ainoastaan mikäli so-aalisini on myötävaikuttanut Suomen itsenäistyttämiseksi. . Animoisiäta ajoista saakka, on Supmi ollut riitakapulana iRuotsin ja Ver.äjän välillä. Aleksanteri Xewskin aikana oli se lähellä joutua Venäjän haltuun mutta Torgils Knuutinpoika perusti Viipurin linnan ja pelasti Suomen Ruotsille ja ractsalaiselle korkeammalle kulttuu-iille ja yhteiskuntajärjestelmälle. 3Iutta vähitellen heräsi suomalaisissa jotka niin monessa suhteessa esim., rodun ja kielen puolesta enimmäkseen erosivat ruotsalaisista, itap-näisyyden tunteita, jotka "m. m. i l - ffiCTiivät keisarinna Elisabethin^ Pietari suuren tyttären aikoina j a A n jalan salaliitossa. Tunnettua on, että keisari Aleksanteri I «korotti», kuten tuo juhlallinen vakuutus kuu-, luu, Suomen kansan «kansakuntien arvoonj, poliittisista syistä — tuo < kulunnt laulu hallitsijan jalomieli-sj7destä jääköön lapsille j a imart^- lijoiile. Suuriarvoinen oli myös s a moista ja taloudellisista syistä hä- Mn suostumuksensa Viipurin läänin jhdistämiseen muuhun Suomeen, johon suuresti vaikutti, kuten tunnettua, eräs suomalainen; mies,vtu<> kevytmielinen j a huikenteleva Kustaa M. Armfelt — epäilemättä tämän miehen ainoa pysyväinen teko poliittisella alalla. Yhtä tunnettua on, että Aleksanterin' seuraaja T l i - kolai I aikoi hävittää tuon jotenkin supistuneen itsenäisyy^ciTlme t a hi ainakin supistaa sen^ melkoisesti, mutta se jäi pääasiassa, kertomuksen mukaan, paikoilleen ministeri-valtiosihteeri Behbinderin rohl^ean esiintymisen kautta: «Tout ou rien», Kaikki tai ei mitään olisi hän hallitsijalle lausunut. Ankarampi isku Suomen itsenäisyyttä vastaan tehtiin V. 1891 kreivi Heicenin «Ohjesään-nSlä Suomen läänien hallitsemisek- ^6b Kaikki itsevaltaiset vallanpitäjät pelkäävät etupäässä valveutu-imtta työväestöä, koska Iässä luokassa piilee tarmoa j a voimaa u u sien olojen luomiseksi. Ja Spomen työväki oli jo si|[Io;n jossain määrin liikkeellä. Sentakia pelkäsi Heidenkin tätä valveutuvaa työväkeä, kun se aikoi saniana vuonna kokoontua ensimaiseen yleiseen kokoukseen ja hän kielsi sen sentakia vallan lapsellisilla syiUä: se oli muka «tarpeeton, sopimaton j a sen lisäksi voi se antaa aihetta epäjärjestyksiin. » Kuropätkinin kuuluisa ase-velvoUisuuslaki esitettiin V. 1898 j a hebnik. manifesti, joka tarkoitti kerrassaan tuhota Suomen »itsenäisyyden seuraavana vuonna. ,• Miten työväki suhtautuu tähän surman isku;un kuvaa eräs kertomus sangen sattu-' vasti, jonka ruotsalainen Palme tunnetussa kirjassaan esittää^uureen adressiin, jonka piti oUa^: na manifestille tahtoi myi M ruukin työläinen, 1 »ut iirjottaa, ainakin^ merkkinsä. Kun e i t ä h U » w » „ tua, lausui ukko kyyneteetrsilmissä: «Kylla on tosiaan kova rarig^aistus-s" tä, mitä nuoruudessaan on l a i m i n lyönyt, ettei saa ölla mukana koko «ansan kanssa!» ! Hänen isäntänsä «petti häntä silloin kirjoittamaan ja tunnin kuluttua kirjoitti v a i i h u s v a - : Pisevin käsin nimensä' a A - ^ n n ^ : Ja fielnukunnnunifestiin vastasi. Suomen työyäki heinälcuussa-} samana J^na suunnattomanVsuureUa iiro-jyolla: se penisti >maä %öväetfpuo- '"een ja lausui peittelemättä j u l - « . että «perusedellytyksenä Suo- Jen työyäentaloudelliselle j i yhteis- «nnaUiselle yapauttamiseDe^ bn''Snö. jnen kansallinen itsenäisyyden säi- ^ m i n e n ja «upjelemiien:»'.; noastaan poUittisesti ymmärtämätön aenkflö katsoo tätä rohkeata tekoa ^ttumaksi, mutta ymmärtäväinen ™ i e n voi suoraan v ä i H Ä ä , : ^^ « o j oli tulevan itsenäisyytemme pe-fostavi, sillä se- <)li pohjana itsetie- ^selle kansanainekscUe,: jota kaik- « raarän vallÄn pitäjät päKkokei- J^»staan huolimatta juna Tpelkäävät. sitten taantumuksen htrippu- B o b r i k o f f i i diktatuuri 1903 :ohta-vän-j a melkein heti vastasi Suomen työ- Forssan kokouksella, jossa se poliisin valyoniutfta huolimatta uskalsi antaa itsellensä nimen: sosialidemokraattinen puolue. Tämäkään kokous ei ollut mikään sattumus, se oli Suomen työräen suora vastaus häikäilemättömälle tirannille j a Y r j ö Mäkelinln miehukkaassa äänioi-keusesityksessä värähtelee selvästi huolestuneen isänmaanystävän ääni kansansa tulevaisuudessa. Mäkelin, knterr~iiänen ehdotuksensa puoluekokouksessakin, pani kyllä «historian tuomion siitä heikkoudesta, jota Suomen kansa • on osoittanut taistelussaan olemassaolonsa puolesta», niitten syyksi, jotka varsinkin äänioi-keusasiassa heikonsivat kansamme vastustuskykyä, vaikka sekä venäläiset vastustajamme että J . R. Daniel-sonkin väittivät, ettei vanha sääty-laitos edustanut Suomen kansaa ja E. <T. Palmen vähää myöhemmin ankarasti tuomitsi vanhoillisten vastus-^ tuksen. Puhkesi sitten" 190t5 Venäjän en-simäinen vallankumous j a se on Suomen työväen ikuiseksi ansioksi luettava, että se. Suomen työväki enismäisenä pani vallankumouksen alkuun Suomessa j a siten antoi muil-lekin rohkeutta tulla mukaan. Ja kun Stolypinin taantumus kasvoi») pysyi työväki aina rohkeana. «Työ-miehessä » 19.12. 08 kirjotin minä, että . «senaatin varaptiheeivjohtajasta asti mökkiläiseen saakka tulee meidän jyrkästi vastustaa kaikkia toimenpiteitä, jotka eivät ole sopusoinnussa meidän pikeuksiemme kanssa. Pelko ei auta mihinkään» j*a minä viittasin Wibeliukseen Runebergin runossa ja Edefeldin l a u l u s s a . .. Toiseksi ei kukaan kansan mies tai Tiainen, ei yksikään puolue saa «vir-karyssän » avulla hakea etuja toisen kustannuksella. Ken niin tekee,: pettää kansansa, puolueensa j a itsensä. Mutta ennen kaikkea vahvistamme riviämme tiivistämällä» j a minä lopetin seuraavin sanoin: «Kansan todellinen voima j a kestävyys ei r i i pu aseitten lukumäärästä, vaan siitä määrästä itsetietoisuutta, mikä sen rinnassa. asiiu. Ja itse- 'tietoisuutta kansan syviin riviin saadaan. ny kjrään ainoastaan — sosialismin kautta. Pää pystyyn vaan! Sä olet mies, et halpa mato maan. M i kohtaakin, ei saa se sua sortaa, •Ei saa: se. §prtaa,.£ikä maahan »murtaa. Pää pystyyn vaan!» Tämä kirjötus tulkitsi aivan var- .maan Siiomen työväen tunteita siihen aikaan j a — kummallista kyllä — se tuotti vieläpä Uutokset puhelimessa vanhalta vastustajaltani Jonas Castrenilta? Ja kun 1910 vuoden onneton <yh-denvertaisuuslaki » säädettiin, olivat eduskunnassa työväestön edustajien vastalauseet tätä lakia ,vastaan paljoa jyrkemmät kuin muitten j a se pani vielä lisäksi' suurenmoisia, vas-talausekokouksia ympäri maan huolimatta siitä, että tämä laki muka o l i Venäjän silloisen kansan edustuksen laatima j a huolimatta siltä, että työväestön, suomalaiset xastustäjat siihen aikaan mitä kovimmin työväkeä ahdistivat. Ja kyllä sittenkin taantumukselliset venäläiset osasivat pelätä " varsinkin työväkeä, koska m. m. tsaarivallan kätyri Stohl,. julkerii repiä puhujalavalta alas aryoisah puoluetoverimme Hjalmar Brantin-gin, jonka kehotuksesta olin pyytänyt puhumaan eräässä työväen ulkojuhlassa. Ja kun Venäjän toinen Vallanku-njous oli pyyhkä.issyt pois koko tsaa- Trivallan kätyreineen, oli sekin suuri isänmaallinen teko, kun työväen edustajat kävivät Pietarissa valmistamassa tietä Suomen täydelliselle itsenäisyydelle. Ja vielä enemmän! Kun suuri joukko Suomen kansalaisia aivan anakronistisellie, s. o, peräti vanhoilliselle kannalle asettui Ja tahtoi hankkia meille ulkomaalaisen kuhinkaahkin (ainoa kotimainen k u - •ningas oli, Kaarle Knuutinpoika B o h d e ) ' , n i i n ' o l i työväestö jjrrkästi tätä toimenpidettä vastaan, koska, kuten myöhemmät tapaukset selvästi osottivat; tämä olisi oilut samaa kuin aivan äkkiä kääntää inhimillisen edistyksen pyqrä taalaepäin. J a kunniaksi Suomen työväestölle, bn sekin, että se päättäväisesti asiettui valitsemaan nyk;nsen tasapuolisen valtiönpään tähän toimeen sillä muuten olisi voinut syntyä; arvaamattomia i selkkauksia, ioiden seurauksia ei kukaan: voisi nytkään selvästi a r - ; V i o i d a ; - . ; Mutta ehkä suurimman isänmaallisen työn ovat työväestö jä sen ystävät tehneei siinä, -että ovat 50 pros. Snömeö v kaiasasta herättäneet eloon yhteiskunnallista hairrastusta j a mönipnolistaiMvistystä .varteii j a siten tehneet Suomen koko klansan yhä itsetietoisemmakra j a vastuistuskykyi-semmäksi ulkomaailmaa vastaan ja tällä tavalla todellisesti koroittaneet sitä kansakuntien arvoon. , Suomen sosialistisen työväestön isänmaallisuus on otsiaan ollut kaiken kiitoksen yläpuolella! Ja Suomen historian haltijatar t u lee tulevaisuuden aikatauluHe kirjoittamaan kullaahohteisilla kirjai-millä: «Kiitos suUe, Suomen työväestö, kun pelastit j a tuit Suomen kansan itsenäisyyden.» P i e ^ kyhäyksiään. Olli o l i kuitenkin rapauttanut hänet tästä harhaluulosta palauttamalla takaisin j o k ' - ikisen pätkän, jonka hän oli kirjotta-n j i t .\ntaessaan takaisin hänelle kirjotuksia, ei hän lausunut mitään muuta kuin, että «ei sovi.» Se viilsi A n t i n sydäntä j a hän toivoi hartaasti aikaa, jolloin saisi tavalla tai toisella kostaa hänelle. <Nyt hän viruu tuos-sa lantaläjällä aivan kun minäkin, ei yhtään parempana», ajatteli Antti poistuessaan tallista ulos. Leirillä oli kahdeksan tuhatta miestä j a seitsemänsataä naista vankina. Vankien vartijoina toimivat, hurjan näköiset miehet, sanoivat vankeja sotavangeiksi, punikeiksi, isänmaan roistoiksi, roisvoiksi, pettureiksi, roistoiksi, perkeleiksi j a milloin miksikin. Heidän silmänsä pälyivät häi-j y s t i j a heidän vj-öllään riippui suuri revolveri j a kädessä välkkyi pitkä rautainen keppi. Se kimalteli kirkkaasti auringon paisteessa j a läväh-ti silloin tällöin vangin selkään. Kirkkaasti kimalteleva keppi kädessä käveli Olli pitkin kenttää ja läjäytti tämän tästä kepillään vankeja. Samanlaisia vartijoiden apulaisia oli sangen monta. Tuntomerkkinä teillä oli rautainen keppi kädessä ja kirjava nauha käsivarressa. Antti tunsi heistä monta, jotka ennen k a pinaa olivat olleet työväenjärjestöj en luottamusmiehiä. Jalmari Viheriälaakso oli myöskin yksi tällainen apulainen. Hänen tehtävänään oli valvoa, etteivät vangit päässeet sieppaamaan leivänpalaa y a - rastoihuoneesta. Sen tehtävän täytti hän sangen hyvin. Jos kuka uskalsi kurottaa kätensä varastohuoneen lattialle ottamaan leivänmuruja, paukahti Jalmari Viheriälaakson notkea, rautainen keppi ottajan käsivarteen j a teki siihen suuren mustelman. I t se kantoi hän selkärepussaan leipää markkinapaikalle j a kiskoi siitä korkeita hintoja. Kun vangit olivat saaneet astiallisen perunajauhovelliä, johon joskus oli eksynyt muutama kalliokälän palanen j a syötyään sen, siirtyivät he hiljalleen markkinapaikalle, jossa Jalmäri^J Viheriälaakso myi suupalan kokoisia leivänpaloja korkeasta hinnasta. Kenellä ei ollut rahaa, sai leivänpalasta antaa kellonsa, tai jotain muuta rahanarvoista tavaraa. Jalmarille kelpasi kengät, vaatteet, vihkimäsormukset j a yleensä kaikenlainen tavara, joUa oli j o takin arvoa. Tavarat kätki hän j o honkin loukkoon. Eräänä päivänä, kulkiessaan Olli Vaaramäen kanssa kentällä, kohtasi hän vanhahkon naisen, jolla o l i pieni lapsi sylissään. Lapsi, itki j a pyysi leipää. Äiti koetti lohduttaa lastaan parhaansa mukan. Yrittipä antaa sille rintaakin, mutta nälän kuihduttamista rinnoista ei tullut ravintoa lapselle. Silloin pyysi hän Jalmari Viheriälaaksolta leipää, jota tämä antoikin, mutta maksuksi vaati äidiltä äidin kädessä säilyneen vihki-raäsormuksen. «Ei mitään tunteita», sanoi hän Ollille, johon Olli puolesr taan nyökkäsi hyväksymisensä. v m Julius Kallio istui aina yksinään kentän itäisen j a eteläisen piikkilanka- aidan kulmauksessa. Läheisdn a i dan toisella puolella oleva koivikko varjosi häntä auringonpaisteelta, koivujen välitse välkehti kimalteleva meren pinta j a sen takana siinti vihanta saari. Lahdella souteli kalastajia kokemassa verkkojaan. Vihan-, nan saaren rannalta kuului heleää tytön laulua. Se solisi ihanasti, kuin vuoripuro koskemattoman erämaan synkimmässä sydämessä. Julius istuu j a katselee välkkyvälle lahdelle ja viheriäiseen saareen. Hän näyttää harmaalta j a Icumaraiselta. Lähestyessään Julius Kalliota tunsi Antti Kalke sääliä häntä kohtaan. «Tässä sinä vään istut j a muistelet varmaankin kotikyläsi kiemurtelevaa järveä, vihreitä niittyjä, tuuheita saaria j a kalastajia, jotka p u nertavan iltaruskon suistamalla järvellä kokevat pyydyksiään», sanoi A n t t i hänelle matalalla äänellä, laskeutuessaan hänen viereensä hiekalle. ' ., / • «Oletko saanut kirjettä kotoasi», kysyi hän hetkisen vaitiolon jälkeen Juliukselta, johon tämä vastasi kieltävästi. He puhelivat yhtä j a toista. J u l i us sanoi odottavansa ruokapakettia kotoansa. Äkkiä katsahti Antti hänen silmiinsä. «Herra Jumala», oli häneltä vähällä päästä äänekäs huudahdus. Häntä kauhistutti Juliuksen kasvot Ne o l i vat keltaiset j a Hkabet. Suu o l i l e vinnyt puolta suuremmaksi, siniset sihnät peittyivät pörröisen tukan a l le, ohimoilla o l i sinisiä suonia, jotka näyttirät päättyvän jonkin luisen leuan alle. Pitkät sormet, kuin k a nan varpaat, sukeltautuivat joskus pörröiseen tukkaan j a toivat sieltä sauna täitä. Vaatteet olivat pölyiset ja kurttuiset. «Mitenkään sinun laitasi oikein lienee», ajatteli .\ntti. Hänestä näytti, etä Julius rupeaa aivan kohta hengittämään hairak-seen, painautuu hiekalle pitkäkseen ja kohmettuu siihen auringonlaskun jälkeen j a kannetaan huomenna pitkään hautaan. Aivan kuin J u l i u s - o l i s i arvannut Antin ajatukset^ rupesi hän selittämään, ettei hän ainakaan pian kuole. Hänhän on nuori ja nuorethan kestävät aina enemmän kuin vanhemmat Eilenkin koottiin kentältä ainoastaan seitsemän nuoren miehen ruumista ja neljäkymmentäkaksi vanhan miehen ruumista, sanoi hän Antille han^akseen. Illalla kaivon luona tapasi Antti nuoren rhiehen, jolla oli uhmaavan näköiset, kasvot. Sisälle painuneet posket ja ulos pullistuneet silmät näj^ttivät pahaa ennustavilta. Mies seisoo jonossa litran pullo kädessä j a odotti vuoroaan. Katse oli tähdät-tynä kentälle. Siellä laitteli nuori nainen tulta kahden kiven väliin. Vieressään oli pari kourallista pitkiä ruohoja j a nokinen sotamiehen keittoastia. Mies seisoo j a tuijottaa kentälle. Toiset jonossa olevat ärähtele-vät ja tuuppivat häntä eteenpäin, mutta hän ei välitä siitä. Joku sieppaa kentällä naiselta keittoastian ja •lähtee kiireesti hoippu\än askelin tiehensä. Mies on juuri pääsemäisil-lään kaivon luokse. Eräitä pisaroita pärskähtelee j a hänen ahavoituneille kasvoilleen j a kuiville huulille. Ne tuntuvat suloisilta j a voimia lisääviltä. Mutta nähtyään kentällä miehen työn, juoksee hän kaikesta voimastaan sinne j a menettää vuoronsa sinä iltana. Miehen ^än kuitenkin tavoittaa, kiskasee keittoabtf-an hänen kädestään j a vie sen naiselle, joka on hänen morsiamensa. Tyttö laittelee tulta ja hypistelee mehevän näköisiä ruohoja, joista hän aikoo keittää juotavaa. Samanlaisia keittäjiä näkyy kentällä hyvin monta. Kaikki he ovat ahkerassa puuhassa j a hyvin tärkeän näköisiä. Jos ruohoissa juoksentelee joitakin elukoita «nypitään ne pois. Kun oli jo aivan hämärä ja mereltä alkoi vyöryä kylmää, kosteata sumua kentälle, käveli Antti Kalke hiljalleen kaksikerroksisen kasarmin sisälle. Mennessään huomasi hän Julius Kallion yhä istuvan aitojen kulmauksessa ja tähystelevän lahdelle päin. Piikkilanka-aitojen välistä kuului vahtisotilaiden verkkaiset askeleet j a kentän yläreunasta kuularuis-kumiehen naputus. Kaukaa maantietä kuului laulun loilotusta. Kasarmin sisällä oli paha haju. Jo ovelle astuessa tulvahti.Antin nenään ilkeä löyhkä. Siihen oli sekoittunut ulostuksien j a kylmän hien hajua. Sementtilattialla makasi miehiä toinen toisensa vieressä. E i ollut y h tään jalansijaa tyhjänä. Joku oli rivunj-t i--engät jaloistaan j a asettanut ne päänsä alle. Usea oli levittänyt takkinsa peitokse*". Kuului ilkeää suhinaa j a raskasta kuorsadb-ta. Toiset vääntelivät itseään j a raapivat pintaansa. Eräässä nurkassa istui hyvin vanha mies, heilutellen hiljaa, itseään j a höpisten silloin tällöin hiljaisia sanoja itsekseen. Hänellä oli pitkäkarvainen talvilakki päässä j a paksu villainen kaulahuivi kaulassa. Kurttuiset kasvot olivat pehmeän parran peitossa, suusta näkyi mustat hampaat kuiri ruostuneet rautanaulat. Hän o l i suutari, sama mies, joka kaupungin valloituksen jälkeisenä, aamuna rautaisella kepillään kaiveli savuavia raunioita', etsien sieltä jotakin, mutta joista hän ei kuitenkaan mitään löytänyt. Valloittajat kuljettivat suutarin vankileirille, jossa hän alituiseksi olinpäi-kakseen valitsi kasarmin nurkan. Hän oli hullu j a luuli, että hänet oli tuotu hullujen huoneeseen, , Kaiket päivät hän valitti j a itkusilmin v a kuutti, ettei hän ole hullu. Hän pyr^ ki vaimonsa ja lastensa luokse, jotka hän luuli vielä olevan kaupungissa. Vaimo oli kuitenkin nuorimman lapsen kanssa samalla vankileirillä ja vaihtoi eräänä päivänä v i h - kimäsormuksellaan leipää lapselleen. Suutari ei kuitenkaan: tunne häntä. Joskus juoksee hän pitkin kenttää j a huutaa rikkinäisellä äänellään: 'tJIinä tulen h u l l u k s i . . . minä tulen h u l l u k s i . . . minä t«flen h u l l u k s i . .. h u l l u k s i . . . h u l l u k s i . . . h u l l u k s i . . . laskekaa pois t ä ä l t ä . . . ^ällä on niirt paljon hulluja . . . niin n^Jjon . . . » Hänen silmistään tippuu kyyneileitä j a suupielistä yaluii venyvää kuolaa. Monena päivänä on hän seisonut ruokajonossa jä juuri kun hän on päässyt', ruuanjakelupaikalle, on ruoka loppunut. Jpslnis sieppaa joku leipäpalan hänen kädestään j a hän jää ilman. Silloin vetäytyy hän kasarmin nurkkaan j a alkaa,,hiljaa k e i nutella itseään. Koi^kaan ei hän v a l i t a nälkäänsä. Kaikki näyttää hänen ympärillään hullulta, nurinkuriselta. Häntä kauhistuttaa vartijoiden välkkyvät rassit j a suuret revolverit. Kun hän pyrkii pois, nauravat varti- ;T:ri H. Qaackenbushj Hammasliikiri 107 CatlibertsoB BIk. FORT WILLIAM, ONTARIO^ Auki iltasin sopimuksella — Phone S. 2334 — G. IFoot PALOVAKUUTUKSIA — j a — Kiinteimistövälifyksiä Nickel Range Bldf. Phone 936. Sudbury, Ont. LAKIMIES ja ASIANAJAJA Canadian Bank of Commerce yläkerrassa. Sudbury, Oatario. Phone 186 P. O. Drawer 360 Ruokaa ja Kahvia ELGIN LUNCH 12 Elgin St., Sudbury. Vastapäätä C, P. R. sähkösano- . makonttoria. Autoajuri samassa paikassa. Phone 1396. k John Reipas. Dr. L. A. JOHNSON SUOMALAINEN Hammaslä äkäri Torontosta. 1925 Queen St East Kippendavi» Ave. kulmaBifla. Sisäänkäytävä 110 KippendaTla. Puhelin Giadstone 6918. Toronton Suomalaisen Seuran (The Finnish Society of Toronto) jäsenet kutsutaan täten säännöissä määrätyllä tavalla ylimääräiseen kokoukseen, joka pidetään seuran omalla- huoneustolla 967 Broädvicvv Ave., tiistaina, syyskuun 23 päivä, 1924, alkaen kello kahdeksan i.p. Tässä kokouksessa päätetään: 1) Seuran sääntöjen kuolettamisesta. 2) Seuran yhtymisestä .Canadan Suomalaiseen Järjestöön (laillistettu) (Finnish Organization of Canada, Incorporated) ja lupakirjan hankkimisesta sanotulta järjestöltä. 3) Seuran omaisuuden luovuttamisesta eli siirtämisestä Canadan Suonialaisen Järjestön Toronton o-sastolle. Torontossa, Ont,, elokuun 18 päivä, 1924. ! Suomalaisen Seuran puolesta O. K. Jokela. B. Toukoniethi. Puheenjohtaja. Pöytäkirjurt HERMOSTUNEISUUTTA, HUONOA UNTA JA HUONOA RUUANSULATUSTA VARTEN Vihdoinkin on lääke. On ibmeellitta kuinka nopeasti Nuga-Tone tekee tebtiviinsi. Tuhannet ihmiset ovat saavuttaneet terveytensä ainoastaan muutaman . . paivan kuluessa. Jos lääkärisi ei ole sitä vielä t i lannut sinulle, niin mene heti j o tänään apteekkiin, j a hanki pullollinen Nuga-Tonea. Nuga-Tone antaa voimakkuutta, virkistystä ja uutta intoa väsyneille hermoille ja lihaksille. Se antaa rikasta punaista verta, vahvistaa hermostoa sekä erinomaisesti auttaa niiden toimintaa. Se antaa mieluisen unen, hyvän ruokahalun, järjestää vatsan ja suoliston toimintaa, antaa uutta työkykyä ja innostusta. Jos et tunne itseäsi aivan niin. kuin pitäisi, niin anna koetus Nuga-Tonelle, Se ei maksa sinulle mitään, jos et sattuisi' saamaan siitä apua. Se on mieluista ottaa j a alat pian tuntea itsesi terveeltä. Älä osta mitään väärennettyä. Ota sitä ainoastaan muutaman päivän ja jos et ala tuntea itseäsi terveemmältä ja paremman näköiseltä palauta loppu lääke apteekkiin, niin saat rahasi pois, Nuga-Tonen valmistajat vaa^ tivat apteekkeja takaamaan sen tai palauttamaan rahasi, jos et sattuisi olemaan sen tuloksiin tyytyväinen. Suositeltu ja taattu. Myytävänä kaikissa apteekeissa, jat hänelle j a k u n hän kävelee notkuvin polvin j a kompastuu pieniin kiviin, pistelevät he häntä rasseillaan. Päivä päivältä tulee hän huonommaksi, kunnes viimein ei enää kykene nousemaan nurkastaan. (Jatk.) RI)011l-iUIERlKiW UNJA Nopea ja mukava latvatie Suomesta Ruotsin kautta Canadaan Kopeat j a muka\-at Ruotsin-Amerikan Linjan höyrylaivat s e i - laax-at säännöllisesti Gothenburg'ista HalifaxHin. Matka Suomesta Canadaan voidaan tehdä Ruotsin kautta 10 päivässä. Mainio ruoka, erinomainen puhtaus, >-8tävälUnen kohtelu ja tietoisuus siitä että on kaltaistensa seurassa tarjoutuvat suomalaisille matkustajille mennessään tai tullessaan Amerikasta Ruotsin- Amerikan Linjan laivoilla. Ostakaa piletti omaisillenne tai tuttavillenne Suomesta Canadaan Ruotsin-Amerikan Linjalla j a matkustajanne pääsevät kulkemaan nopeasti j a nauttimaan matkastaan. Pilettien hinnat Helsingistä, Hankoniemestä tai Turusta H a - lifaxiin tai New Y o r k i i n ovat: Toisessa luokassa 9155,00 ja kolmannessa luokassa $109.50. MAHTAVA JOULU-HUVIMATKA Canadasta Suomeen Tunnettu höyrylaiva STOCKHOLM lähtee Halifaxiita Joulu-kuun 4 p. suoraan Cothenburgiin. Suomeen menevät matkustajat ovat Turussa Joulukuun 12 p. Tilatkaa pitettinne nyt, jos aijotte tällä huvimatkalla matkustaa. Tarkempia tietoja saadaksenne kysykää paikallisilta asiamiehiltä tai SWEDISH AMERIGAN LINE 21 SUte St., Temple Building, NEW YORK, N.Y. DETROIT, MICH. J. V. KANNASTO, BoJt 69, Sudbury, Ont., Can. 518 St. Catherine St. W. MONTREAL. QUE. ERICK J . KORTE. Port Arthur. Ont, Can. Kaikki sen jo tietävät •ttä parhaimmat ja monipuolisemmat vinrotusjuomat Thunder Bay alueelta saa kun tilaa n« International Bottling Worksilta. Phone 2008 North. International Bottling Works 157 Machar Ave. Port Arthur, Ont Juokaa Orange ja Lemon "GOO-~GOO" y.m, y. m. hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme, osoitteella LähetUikää tUaukaenne TWIN CITY BOTTLING WORKS 819 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM. ONT. tai puhelimella South 2100. V. Tuomi. K. A. Merikallio. ; Omistajat TEEN KAIKKIA Asialan & SepplUän S A U NA Avoinna 4 kertaa viHkossaj TiisUlna, keAiviikkoni^ perjantaina ja lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:t« jroila. Spruee St. -—^ Puhelin 1107 Sudbury, Ont ' Lähellä Vapauden konttoria. NYLAND GROCERY Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä- Välitetään kaikkia ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa. Huom.! Vaihtaa j a ostaa kaikkia farraituotteita. - . P . - : N Y L A - N . D . 229 G»ndwall Ave, Port Arthur^ Ontario. MAX GREENBURG 60—^\A*«. BalMD kadna knlniassa. SaoiaalaiMa baalia vieressä. ENSILUOKAN SUUTARILIIKE, KENKIÄ J A MYÖS KUMI. KENKIÄ KORJATAAN. TIMMINS ONTABIO. J JOHN AARNIO MEAT MARKET V A N H I N SUOMALAINEN L I H A K A U P P A. 319 Bay St. Puhelin N . 1724. Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norian raavaiilliä, puo-lukolta, ynnä kaikkea ruokatavaraa piirvän baivimpiin hintoihin.:. Hinnat kohtuulliset ja kohtelu kaikille yhUläinen. ^ John Aarnio, Port Arthur, Ont. IVILLAMETTE BLVD. SANITARIUM. Suomalainen luonnonparantola. Para.nnammo akuuttisia ja kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa, hierontaa, aiibk^hoi* toa j a monipuolisia kylpyjä. Myös uusi verta pesevä kylpy, jonka pituus on 1—8 tuntiin on otettu käytäntöön muun hoidon ohella. Dr. PETER KOKKO Dr. ANNA KOKKO D. C. & Ph. C. Chiropractic Specialist 467 Willamette Blvd. Puhelin WalQUt 674T Portland, Or«. THE STERLING BANK OF CANADA SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTORI Avaa mielihyvällä tilejä Suomen kaDsataisill* Talletuksia |1.00 ylöspäin vastaanotetaah. Lainoja rayönie-tään luotettaville henkilöille. Lähetysvekeclejfl o«tetaan 8uomi«B ja muihin vieraisiin maihin- Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan j a myydään. T. A. GALE, Johuja kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdistus ja silitys tehdään huolellisesti. Ö. K O I V U LA my
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 28, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-08-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240828 |
Description
Title | 1924-08-28-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ToreMna. elokmm 28 p. — Thgr^ Amr. 28th Siva7
. . - ^ T ' i^vöväenliikkeen veteraani
' ' w ^ R af Ursin on äsken prtä-puheessaan
selostanut Suo-
'^ö-.-äenliikkeen alkuvaiheita j a
J!.;J_^'i:a laustaa seuraavasti:
i-'?^i5: Bebel lausui kerran eraas-ff
- ^uiefJisan akateemiseUe nuori-että
nuolenpito toimeentulosta
^Siy-iz asia; kaunis ihanne on myös
55 isänmaaUDsa, 6. o. kan-mutta
kaikkein kauniin
tSe'on hyödyttää koko jhmiskun-
«ocialismi ei milloinkaan ole
\t',v='lT'.u:, että jokainen pitää huolta
.oiBeer.tulo5taan, kun se vaan t a -
•^tcn sosialististen aatteiden mu-
LjVj^i Ja sosialismi panee k o r -
Hmaaksi ihanteeksi huolenpidon
{ilo ihmiskunnan veljestyttämises-
Näistä asioista ei kiistellä. Mutta
c^iaiismin isänmaallisuudesta on
^nn«h3 taholta lausuttu ep^lyksiä.
öttskaanin-ie sentakia tama; asia h i e -
jnan tarkastuksen alaiseksi.
JT; aio puhua sosialistien isän-jjaaUisuudesta
yleensä, vaan aino-jjtaan
Suomen sosialistien isän-jiaalliJuudesta.
Enkä edes siitälään
yleeufä. vaan ainoastaan mikäli so-aalisini
on myötävaikuttanut Suomen
itsenäistyttämiseksi. .
Animoisiäta ajoista saakka, on
Supmi ollut riitakapulana iRuotsin
ja Ver.äjän välillä. Aleksanteri
Xewskin aikana oli se lähellä joutua
Venäjän haltuun mutta Torgils
Knuutinpoika perusti Viipurin linnan
ja pelasti Suomen Ruotsille ja
ractsalaiselle korkeammalle kulttuu-iille
ja yhteiskuntajärjestelmälle.
3Iutta vähitellen heräsi suomalaisissa
jotka niin monessa suhteessa
esim., rodun ja kielen puolesta enimmäkseen
erosivat ruotsalaisista, itap-näisyyden
tunteita, jotka "m. m. i l -
ffiCTiivät keisarinna Elisabethin^ Pietari
suuren tyttären aikoina j a A n jalan
salaliitossa. Tunnettua on, että
keisari Aleksanteri I «korotti»,
kuten tuo juhlallinen vakuutus kuu-,
luu, Suomen kansan «kansakuntien
arvoonj, poliittisista syistä — tuo
< kulunnt laulu hallitsijan jalomieli-sj7destä
jääköön lapsille j a imart^-
lijoiile. Suuriarvoinen oli myös s a moista
ja taloudellisista syistä hä-
Mn suostumuksensa Viipurin läänin
jhdistämiseen muuhun Suomeen,
johon suuresti vaikutti, kuten tunnettua,
eräs suomalainen; mies,vtu<>
kevytmielinen j a huikenteleva Kustaa
M. Armfelt — epäilemättä tämän
miehen ainoa pysyväinen teko
poliittisella alalla. Yhtä tunnettua
on, että Aleksanterin' seuraaja T l i -
kolai I aikoi hävittää tuon jotenkin
supistuneen itsenäisyy^ciTlme t a hi
ainakin supistaa sen^ melkoisesti,
mutta se jäi pääasiassa, kertomuksen
mukaan, paikoilleen ministeri-valtiosihteeri
Behbinderin rohl^ean
esiintymisen kautta: «Tout ou rien»,
Kaikki tai ei mitään olisi hän hallitsijalle
lausunut. Ankarampi isku
Suomen itsenäisyyttä vastaan tehtiin
V. 1891 kreivi Heicenin «Ohjesään-nSlä
Suomen läänien hallitsemisek-
^6b Kaikki itsevaltaiset vallanpitäjät
pelkäävät etupäässä valveutu-imtta
työväestöä, koska Iässä luokassa
piilee tarmoa j a voimaa u u sien
olojen luomiseksi. Ja Spomen
työväki oli jo si|[Io;n jossain määrin
liikkeellä. Sentakia pelkäsi Heidenkin
tätä valveutuvaa työväkeä,
kun se aikoi saniana vuonna kokoontua
ensimaiseen yleiseen kokoukseen
ja hän kielsi sen sentakia vallan
lapsellisilla syiUä: se oli muka
«tarpeeton, sopimaton j a sen lisäksi
voi se antaa aihetta epäjärjestyksiin.
» Kuropätkinin kuuluisa ase-velvoUisuuslaki
esitettiin V. 1898 j a
hebnik. manifesti, joka tarkoitti kerrassaan
tuhota Suomen »itsenäisyyden
seuraavana vuonna. ,• Miten työväki
suhtautuu tähän surman isku;un
kuvaa eräs kertomus sangen sattu-'
vasti, jonka ruotsalainen Palme tunnetussa
kirjassaan esittää^uureen
adressiin, jonka piti oUa^:
na manifestille tahtoi myi
M ruukin työläinen, 1
»ut iirjottaa, ainakin^
merkkinsä. Kun e i t ä h U » w » „
tua, lausui ukko kyyneteetrsilmissä:
«Kylla on tosiaan kova rarig^aistus-s"
tä, mitä nuoruudessaan on l a i m i n lyönyt,
ettei saa ölla mukana koko
«ansan kanssa!» ! Hänen isäntänsä
«petti häntä silloin kirjoittamaan ja
tunnin kuluttua kirjoitti v a i i h u s v a -
: Pisevin käsin nimensä' a A - ^ n n ^ : Ja
fielnukunnnunifestiin vastasi. Suomen
työyäki heinälcuussa-} samana
J^na suunnattomanVsuureUa iiro-jyolla:
se penisti >maä %öväetfpuo-
'"een ja lausui peittelemättä j u l -
« . että «perusedellytyksenä Suo-
Jen työyäentaloudelliselle j i yhteis-
«nnaUiselle yapauttamiseDe^ bn''Snö.
jnen kansallinen itsenäisyyden säi-
^ m i n e n ja «upjelemiien:»'.;
noastaan poUittisesti ymmärtämätön
aenkflö katsoo tätä rohkeata tekoa
^ttumaksi, mutta ymmärtäväinen
™ i e n voi suoraan v ä i H Ä ä , : ^^
« o j oli tulevan itsenäisyytemme pe-fostavi,
sillä se- <)li pohjana itsetie-
^selle kansanainekscUe,: jota kaik-
« raarän vallÄn pitäjät päKkokei-
J^»staan huolimatta juna Tpelkäävät.
sitten taantumuksen htrippu-
B o b r i k o f f i i diktatuuri 1903
:ohta-vän-j
a melkein heti vastasi Suomen työ-
Forssan kokouksella, jossa se
poliisin valyoniutfta huolimatta uskalsi
antaa itsellensä nimen: sosialidemokraattinen
puolue. Tämäkään
kokous ei ollut mikään sattumus, se
oli Suomen työräen suora vastaus
häikäilemättömälle tirannille j a Y r j
ö Mäkelinln miehukkaassa äänioi-keusesityksessä
värähtelee selvästi
huolestuneen isänmaanystävän ääni
kansansa tulevaisuudessa. Mäkelin,
knterr~iiänen ehdotuksensa puoluekokouksessakin,
pani kyllä «historian
tuomion siitä heikkoudesta, jota Suomen
kansa • on osoittanut taistelussaan
olemassaolonsa puolesta», niitten
syyksi, jotka varsinkin äänioi-keusasiassa
heikonsivat kansamme
vastustuskykyä, vaikka sekä venäläiset
vastustajamme että J . R. Daniel-sonkin
väittivät, ettei vanha sääty-laitos
edustanut Suomen kansaa ja
E. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-28-07