Vapaus, June 21, 1921

              VAPAUS
• nsuden kirjakaupasta on nyt Baatavana seuraavia kirjoja. Niistä
ravösiin ne osastot jotka ovat saneet kirjailtamissa palkinnot, valita
njf sellaisen kirjan kuin haluavat
(Jatkoa edelliseen numeroon)
junMtinen manifesti, ä d . ^ ,.
• ^•••«'•'•^•'••••1
••••••••••••••••»•••»•««•••••••r**tf*«**«»*»««*WiMtf#«4#«
'••«»••••««•«••«ttlttil*
: - ; ; ' Ä i i i . . j : i d . Ä . E ^ o m ^ ^ ^
„a.kon alkuperä. Eld., kiTJ. Kautsky ....
,«»iiaa kirj. Ferene JfloJnar
tupunki- sid.. kirj,CChas. Dickens ...
.«.tarinoit*, sid., biij. Toivo .Wallenius
Ä S d ! , toim. New Yorkin Suom. Naisten Ofiöuskoti
lUrja! sid., kirj. H. Myllylä .....—
ja kirjapainotaito, sid,,,kii3. Laun HendeU
1 oma ompelijania, sid.
tarhakirja, sid., kirj. Eridc Lindgren ......
«nen •okeaa johtajaa, nid., kirj. Arthur Levpfe
«.Lop», nid., kirj. Minna' CanA
hMaaria, sid., kirj. LcQ Tolstoi
irin kohtalo, nid., klij. Ahto^ Tshehov?
ihmitet, nid., kirj. Stanley Waterloo
ojgÄ, sid., kirj. Alho Junttila
.neSa liikennepolitiikka, sid.
kmunrai, nid., kirj. Jalmar Finne
«n JHoma, sid., kirj. Bndolf Stratz
"oUtoi, lapiuui, poika ja jiaomu», nid.
u maa, nid., kirj. Paul Bourget............
Isuui avarttai, sid.
an tarina, nid., kirj. Cyril Hopkins ...
itiiita, nid., kirj. P. J . Rosiö ...............
kanrartia, nid., kirj. Sienkiewicz ......
n ja nukke, nid., kirj. Pierre Louys ...
nela, nid., kirj. Amy Le Feuvre ...........
^ CfotQVTcHf nid*
a kttltapoika, nid., kirj. Mauri Jokai
nurpaa, nid., kirj. Eino Leino
man vallaabiimoua ja III lotemationde, nid., kirj. G. Sinoijev
Dito^VcnAjAii Iftit^i • Tiidtf' " •••••••••••••••••••••••••«••«•••••••#»••••••.
Jcatauti, nid., kirj. N. Lenin
en laitenhoio, nid., kirj. Leo Meyer ...
tiaiiia kirjeitä, nid., kirj. Montesquieu ;..
jmoottorit,' sid., kirj. Wäin6 Airas
vB, nid., kirj. Uho Onnio
tymiiMta, nid., kirj. K. H. Hällström ...
DUjan opas, sid., kirj. K. J..Rousti ...
bin kanialiiMota, nid. .......
kan viimeinen keisari, nid.
bn viimeinen keisarinna, nid. ......
bergin teokset, nid.
Baden oppikirja, nid.
inas Niccolo, nid., kirj. Machiavelli
lan miehiä, hid., 'kirj. Theo. Birt
ntaja Solmers, nid., kirj. H. Ibsen
iin lalo-suomalaisb, nid.
I Betoni, sid., kirj. V. Nykänen ........
ien kielioppi, sid., kirj. E. N. Setälä.
1 kaniasi on miqun kansani, nid. ........
ien historia, sid., kirj. Lindeqvist ....
«räinen maa, sid., kirj.Moffet .............
(Jatketaan)
••aaaaatf(•••«•aa<
'•a«ta*»*»i«tt|t»*tla
>taak»aB»%kkk«kkl»»«t«
'•••••••••••aiaaaa
••*«^a««ta*aaa.
'«•«•*««a««a*>ai
•••aaatsaaaaaaaaai ••••«••»a
-•iattaaaaaaaai
1.00
50
2.2S
90
-2.00
2.25
1.50
1.50
1.25
2.00
85
580
60
1.00
1.00
2.00
60
^.50
1.00
50
90
1.25
1.25i
50
2.40
75
2.00
3.20
50
50
65
50
30
2.50
2.75
€5
40
1.00
40
:2.40
2.40
3.00
1.40
1.00
1.50
1.25
65
1.25
1.00
50
3.50
1.25
;anian minkä teoUisuustyöläinen
:u maksamaan. Kun ruokatar-n
hinnat ovat korkealla pyri'
syyttämään maanviljelijää, että
ca hävittömästi se muka kiskoo,
a eipä aina jouduta asi^ har­maan
syvemmälti. Välikädet ja
!t trustit, jotka maanviljelysköy
;ön tuotteita ostavat ja myyvät
ivat voiton. Suurkapitalisti se
kin on joka pitää elintarpeiden
ja korkealla ja sille ensi kädessä
!e syytökset jos-asia öikeiHpäin
)taan tulkita.
m näin on asia maanviljelysköy-tön
asemaan nähden on turhaa
asöa^ «ei omista mitään. ^& vvaikka-kaan
emme tahtoisi pitää sitä palkka
työläisenä, on se kuitenkin saman riis
tännän alaisena oleva köyhälistöläi-nen,
kuin, teollisuustyöläinenkin. Hän
on fdis ristettyjen luokkaan kuulu­va
ja hänen ainoa tehtävänsä vapau­tuakseen
riistännäsä on järjesyä, ja
j ä r j ^ y ä niin voiäiakkaasti, cettä se
alkaa valassaolijoita pelottamaan.
telia, että se muuttuisi heille e-iemmaksi
muuta kuin heidän o-toimintansa
kautta. Heidän ku
muittenkin köyhälistöarmfeijaaan
ituvaih on otettava asiat omiin
nsä ja lähdettävä kulken!aan si-etä,
jota .apu tulee. Ei ole mi-syytä
.uskotella, kuten esimer-tuplajuulaisten
taholta on tah-
I väittää, että maanviljelijä ei or
'väksyttävissä työväenjärjestöjen
ieksi,.siJl»perusteella, että se o-la
omaisuutta. Olemmiehan juu-oettaneet
.selostaa, että se itse
o, Savolaisen tulleen Rajajoella
tutuksi Neuvosto-Venäjän ipMv
ammutulla kuulalla. Mutta ai-e
.viisaasti .vaikenevat omista ti-istään
ja siitä mitenkä on nii
asian todellinen tila, joista ovat
leet? rumpua: lyömään.
5 tietävät että koko sotatilan a
heidän järjestaminään työskehte
eita vakoiluosastoja, koti- ja ul-aalaisista
aineista koköonpanttt
joiden kaikkien tehtävä oli Neu.
)-Venäjää vastainen vakoilu, jä
agandan levittäminen Neuvosto-ijän
alueilla. He tietävät että
iä samat firmat työskentelevät
Irin ja välittömästi Suomen hai-'
sen .varoilla ja myötäyaikutuk-eivätkä
aijokaan'.^ötSän;lopct-
>»»ia Eronstadtin kapinan ai-i
serveerattiin meille Terijoelta
«t.jnSäiSt' -sastavdHankflmoök-
5ia lentolehtisiä.
lomen hallitus tietää sangen hy-
«ttä mainitöi Savolainen, josta
suurta juttua ovat pitänee^ oli
heidän luktödfita urkkijoistaan
ttä iänellä DH uriitöste^ uvjuisä
?osto-Venäj§ltä Tatastettttjfiij,
eoon kflijlnvien lafllenisfin. IqÄ-iniinen
Suomeen. Mnseooiöän
n nämä kalleudet kuöltreat, lie.
t — todistettavasti — S n o i^
yhtä hyvin iran sen-tieäSmme
in, mutta he eivät öle.tietäräias»
äta mitään. Suomen -^anomai-tietävät
myöskin sangen hyvjo
että Savolainen säkkinsä kans^
ii ampumaan Neuvosto^VenSjSn
vartiostoa ja että hän -tpli «m.-
tua suorassa tappelussa, .joökp %
öhvat alkaneet .Nenvogto-Venä-puolella.
V
alaisuus ei ole myöskään Suomen
itubelle ja rajaviranomaisflle se.
Suomen ;puol<ilta «romnt^p :Jli
Maulmänvallankumous kutsuu maan
viljelijäköyhälistöä yhteiseen toimin­taan
ioko *mailman sorrettujen luok
kiea kanssa kukistamaan voinmkkaas
ti järjestettyjä. suurkapitalisteja ja
Inomaan tilanteen, jossa sorto ja riis
to ovat mahdottomat. Maanviljelys
kö^bälistö! Liittykää yhteen! To­teuttakaamme
yhdessä sen järjestel­män
^kukistaminen, jossa tuotanto
on voittoa varten ja rakentakaamme
järjestelmä jossa riisto loppuu ja tuo
tanto on yksmomaan käyttöä .var­ten.
— J. W. S.
ILMOITTAKAA
^ VAPAUDESSA!
Raja-joen.joka ainoa päivä, ja että
heidän zsjavartijansa eivät näytä ai­kovankaan
sitä lakata, vaikka rau­han
ja hyvien naapurisuhteitten pitäi
si vallita molemmin puolin.
Mutta tällaisbta omista tihutöis­tään
he eivät puhu mitääp.
Kun Eonnälaiset.taiiälkeyäanä huh
tikuuUa mttlvat tuldcejaan ;pitkin Ra­ja-
jokea, Liesjoieltä {Tulokkaan pa­halle,
tapahtui kymmeniä kertoja, et
tä tukinuittajat tulivat yli Raja-joen
Neuvosto>Venäjän puolelle. Näitä ei
koskaan Neuvosto-Veiiäjän puolelta
häiritty, vaan annettiin heidän tulla
kun työ sen näytti vaativan. Vaikka
täälä kyllä hyvin tiedettiin minkälai
sia täkinuittafta nämä diivat. Koko
hallituksen tulfiscdSlaita, ja joka mies
ö]i asestettuina tnauser-pistooleilla
ja käsipommeflla. lEnn alkoivat saa­da
tukkinsa Tnloklcaan kohdalle, niin
eivät enää maittaneefOaan pitää a-
«eitaan^piilossa, vaan ntfllä uhkaillen
osoittelivat meidän yartijoitanune ja
,iis«itftikert«ja tavoStfeffivat ampua-kin.
&ttumälta eivät teaat osu.
neet, vaan kulkivat nret$ään ISfenvos-toiyenäjän
puolelle. Heitä -useasti
varoitetttin, mutta knn ana d torjaa
tunutiöi? otettiin vihdoin Imnrn jrirti
•meUätii putilellemine tullut «uittaja»
3a -tdinlitcttiin töille asioistaan. TStä
kääQ ei ojiri otettu,^ jos hän ^t^
kehoibista <fliäi divosti poistnnat,
nmttä jgiibenpä mies ei pitänyt kiiret­tä,
laottaen mauseriinsa.
Kroturibjdtin kapänan aikana väBit-ei
Suomen ja Neuvpsto-Venäjän vä­lillä
rauha jaliyvä naapurisuhde, nmt
P0YTMIRJA
tehty S. S. Järjestön toimeenpaneva^j
komitean kokouksessa kesä-kmin
12 p. 1921.
Läsnä olivat Latva, Ahlqvist, Rau­tiainen,
Kuosmanen, Keskinen, Pirt-,
tinen ja Hill. Puheenjohtajaksi va­littiin
Latva, kirjurina toimi allekir-joitanut
Luettiin aseita edellisten kokouk­sien
pöytäkirjoja, jotka hyväksyt­tiin.
Kirkland Läkillä, Ont. ilmoitettiin
perusteta osaston. Hyväksyttiin jär
jestöön, Sekä päätettiin ilmoittaa et­tä
voivat käyttää vanhan osaston nu
meroa siksi k ^ lupakirjat uudiste­taan.
Colemanin osaston tiedusteluun,
John Vudllefle Beliey^en entisen osas
ton omaisuutta vastaa» annetun lai­nan
maksamien suhteen, päätettiin
vastata ettei järjestön varoista voida
suoritusta telidä, muitta tulee lainan
antajan odottaa si^i kuin omaisuus
saadaan myydyksi.
Quibenin osasto esittää päätettä-vaksi,
että ylimääräinen veroitus, yk
si dollari jäsenin koliden, kannet­taisiin
järjestön ai|:it8t8ioni varojen
kartuttamiseksi. Hatettiin vastata et
tä agitatsioni rahastoa on vielä tällä
kertaa joten emme toiistaiseksi näe
välttämättömyyttä esitetyn askeleen
ottamiselle;
Vapaudeii liikkenfaoitajalta oli tul­lut
kirjelmä Itehden levityksen suh­teen.
Esitetty tilauskorttien laitta­minen
hyväksyttiin ja päätettiin ke-hoittaa
raportti kaavakkeiden paipat
tamiseen. Myöskin päätettiin lähet­tää
kiertokirje osastoille Vapauden
levityksen painostamiseksi.
Järjestön ori^aniseraajan • Sanna
Kannaston rapqrtti huuhtikuulta o-soitti;
tuloja kolehdeista ja avustuk­sista
1122.40, menoja kyyteihin y. m.
$69.30, ja palkkaan $150.00. Yh­teensä
$213.30. Vajaus agitatsioni
varastoon $90.90. Hyväksyttiin.
Vapauden liikkeenhoitajan esitys,
tupaagitaattorille 25 pros. palkkion
myöntämiseltä' lehti, ja lörjallisuus
liikkeestä hyväksyttiin.
Sault Ste. Marien osaston ehdotuk
sen suhteen, Sanna Kännein eiroit-tapiisesta
järjestön organiseraajan
toimesta, luettiin osaston enemmis­tön
ja vähemmistön selostukset. E-nemmistö
painostaen Sannan joulu­juhlissa
puhuneen loakkaav. osastoa
vastaan,sekä vahing. OBU:sta y.m.
Vähemmistö puolus.t Sannaa, selit­täen
enemmistön johtopäätöksiä liio-tellniksi
ja osalta väänksi. Pitkän ja.
monipuolisen keskustelun' jälkeeii
päätettiin vastata Sault Ste. Marien
osastolle, että koska, kirjeenvaihto
oh viivyttänyt adan ratkaisua näin
kauan ja Sannan matka päättyen täs
sä kuussa, katsomme kysjrmyksen rau
keavan, huomioon ottaen sen, että
Sanna on aina saamat agitaattorina
tunnustuksen yleen^ järjestössä. Jos
Sanna tule uudelleen alkamaan järjes
ton palvelukseen tulemme järjestämi
sessä ottamaan huomioon erinäiset
kysymyksen yhteydessä ilmenneet
seikat.
Luettiin Keski- Ontarion aluetoi-mikupnan
pöytäKrj» toukokuun 6
p:ltä, joka ei antansä;: aihetta mihin­kään
toimenpiteisiin.
kuormien laatuun jä lukumääräänkin
nähden. Ja paljon muutakin tiedäm
me. Näistä ei kuitenkaah tehdä joka
J>äivä diplomaattisia kyselyjä Suo­men
hallitukselle. /
^nomalehti «Eaqjala» kirjotti
Kronstadtin kapinal jälkeeii avonai­sesti,
että oli toiverifeasta elämä sil­loin,
kun Krahstadt oH kapinallisilla
Kun öisin tulet väl^itelivät tykkien
suista ja päivisin kuahri ankara pau­ke,
niin toivottiin että pian päästään
bolshevikeista eroon, matta nyt kä­vikin
vastoin odotusta. Taas on hil
jaista ja synkkää. Misttään ei näy
valon välähdystäkään — Tähän ta­paan
sf:jii^ai^ala> Tässä ei tie­tysti
oife laitaan sellaista joka ei meil
le olisi tuttua, niin saisihsn sitä hie­man
sälatumminkin iloita.* iVallan-kun
«Karjalakin» niin hyvin tietää, et
tä on sitä valonvälähdysti sentään
vielä hieman tiedossa.
Kai sen «Karjala» tietää, koskapa
sen mekin tiedämme, että &iomessä
on-muutamia kymmeniä tuhansia har
joitettuja^ja täydellisesti varastettu
ja ^ojeluskunta lahtaria vanistet-
-:tuina :Neuvosto-Vehäjän pään varal­le.
Ja että onhan niitä aseitakin—
ja onhan sitä muonaakin hissnkmn
tialsren kuluessa itä-Karjalaan päin
HMTetty. Puuttuu ainoastaan in«r-
Idn saanti Parisista, miloin saadaan
ijöikesBlIe lähteä.
Meistä kuitnekin tuntuu että d ole
väärin naapureillemme Snomen sota-
!ntodltj(nI]£« jos tällä kertaa ottavat
laskuihinsa senkin, että ne ajat Neo-vosto-
Venäjän historiassa ovat lop-ta/
dtälmolimatta tapahtui.^että Te-, p^ngg^^ sotaa käytiin pitäjittäin.
Keskusteltiin Keski-Ontarion alu­een
kiiolleiden osastojen omaisuuk­sien
hoidosta ja päätettiin pytää alue
toimikuntaa edelleen hoitamaan o-maisuuksia
siksi kuin ehdimme toi­sin
järjestää.
Keski-Ontarion alueen ja Cobaltin
osaston kesäkoulujen järjestäjäksi
tiedusteluun oli Sanna Kannastolta
y. m. tullut kielteiset vastaukset
Päätettiin K. O. aluetoimikunnalle
ja Cobaltin osastolle ilmoittaa että
emme ole onnistuneet opettajan han­kinnassa.
Samalla päätettiin ryhtyä
tiedustelemaan opettajaa voidaksem­me
lähitulevaisuudessa johonkin kes-kus\
paikkaan järjestää tarkoituksen
mukaiset opettajain kurssit
Vapauden liikkeen koe-tasaus- huh
tikuulta saapunut. Ei antanut ai­hetta
toimenpiteisiin.
Vapauden johtokunnan pöytäkirja
toukokuun 23 p:ltä luettiin ja hy­väksyttiin
sellaisenaan.
Työmiehen liikkeen taholta tehty
vetoomus Vapauden liikkeen välisen
riita-kysymyksen ratkaisemiseksi kä­siteltiin
tutkimalla kirjeenvaihdon.
Ottaen huomioon että aikaisempi Työ
miehen joulun (700) kpl. ja Vapau­den
Soihtun (SOO kpl.) kphtalo ol­len
sovittu, päätettiin lähettää Työ­miehen
liikkeelle viimeisen Työmie­hen
Joulun 500 kpheen palauttami­sen
suhteen kopio heidän sähkösano­mastaan
ja tullihnoneen kirjeestä y.
m. asiaa koskevana. Vastauksen saa
tuamiQe ratkaisemme kysymyksen.
Päätettiin teettää lupakirjoja 100
kpl. Vapauden painossa. Lupakir­jat
tehden inuutoin samanlaisia kuin
entisetkin, paitsi uusi lause ja puna-lippii
jokaiseen kulmaan.
Valittiin varsinaiseksi puhenjohta­jaksi
J. Latva,
Päätettiin valita pöytäkirjan tar­kastajat
joka krta, erikseen. tä­män'
pöytäkirjan tarkastajiksi valit­tiin
Keskinen ja Rautiainen.
Kokous lopetetiin.
Kokouksen piuolesta, .
Armas T. Hill,, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläölevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
E.' Rautaiainen /A.. Keskinen
Pöytäkirjan tarkastajat.
—: o——i— ' . •
Keväässä . W
Sanna Kannaston mat­kaohjelma
Quibell 22, 23, 24 p.
Sioux Lookout 25 ja 26 p.
Millar 27 p.
Yllä mainituissa paikoissa pyyde-
*2än osaston jäsenten ja muuten asi­aan
innostuneitten tovereiden, hank­kimaan
kokoushuoneita ja ilmoitta-naan
puhuja^ tulosta. Meillä on
""'mx-ksessä heriittää työväenluok­ka
ja jtlrjestuä se yhtenäiseen lujaan
'aistelujärjestöfin.
Margeta horjahti. Hän pöyrtyi. Ke­väisestä
illasta huolimatta ei näky­nyt
ketään ulkona. Kauan maattu-aan
tainnoksissa pahoinvoinnin'jäl­keen,
Margetta heräsi linnun lau­luun....
Tuo liverrys oli kuin uusi is­ku
sydämeen, menneisyyden muis­toista.,
». Hän itki hiljaa hillitysti.....
> «Sinä menit Hugo» — hänen huu­lensa
liikkuivat hiljaa — «sinä menit
ja veit sydämeni 1 Kuinka voisin
ketään rakastaa ilman sydäntä! Ju­malani,
armahdff minua, jos on syn­ti
se, etten voi miestäni rakastaa —
armoa — armoa — — — . Hugo,
toivon, etä ole onnellinen».
Koottuaan voimansa, hän nousi,
mutta askeleet olivat lyijynraskaita.
. keväästä huolimatta tunsi hän,
että "hänet elämä oli tuominnut ainai
seen ilottomaan syksyyn....
Hugo viettää iloista elämää. Hän
on suuressa kaupungissa ja on siellä
löytänyt itselleen kauniin tytön, jon­ka
on kihlannut... Mutta kukaan
ei voi sanoa, onko hän onnellinen....
Iloinen.elämä joskus pettää toisten
silmät näkemään oikean pohjan.
Hugo,niihkuin moni muukin, voi
sanoa, että se ei ole totta, että ei voi
olla mitään «ensilempeä». Mutta
— jumala paratkoon — moni tun
teellinen, herkkä sydän kärsii tuosta
«ensilemmen» kadottamisesta läpi e
lämänsä, aina hautaan saakka.
•—-—o V,
Kauhun kuvauksia
Suomesta
mm, lESfMf mmm, EIMOI-Enn
olette menettäneet terveytenne, knn cja
tuksenne tylsistyy ja ruumiinvoimanne heikkonee,
kun olette turhaan koettaneet parantautua kiiboituiaineitla Ja
haunuuvUIa {ii&kkeUUl, niin koettakaa Nura-Tonea. SUIoio
futtte ^ihmeeksenne huomaava, miten pian tunnette itsenne
vudekst ihmiseksi! Yhdeksfin kymmenrttil osoa kaikUU ibmli-
Kunnon^valvoista, kuten huono ruokahalu, ruuassulatui, vatsa-kaasu
Ja turpoava vatsa, kova vatsa, noksataudit, reumaattiset
sSryt, piinkivtstjrs, hermotaudit, elinvoiman puute, hermostu-
Ptiiuus ja unettomuus. Johtuvat Hemo-Volman puutteesta, hei­kosta,
vesimllsesta verest& Ja huonosta verenkieirosta.
Jokaisen elimen, Jokaisen ruumiintoiminnan tehokkaisuus rUppuo
HermorVoimasta. Rieerrmmoo--VVooiimmaa «on vatsan,.' mmaakkasaann,, m»uummnuia lstci
ja suonilon, srosmen lyennin Ja verenkierron toimeenpaneva voi
ma. Nutfa«Tone on parhain apu hermoille sekä (yyiiUisesti n i
peutuneelle. Miksi? Siksi ett& se cn yhdistelmU kahdeksasta ttr.
kttsU luovasta aineesta, Jotto parhaat I&BkKrit suosittelevat, ja
on siini cHkotsen rt^saasti taataa Ja fosforiar-mvintoa verellä
Ja hermoille.
Nusa-Tone panee maksan totralntaan, saa «nollston kun
vlin etta n» liikkuvat sUnntUlisesUT^Se doittaa miinoi
poistaa myrkylliset iUka-alnect Ei «nBto kaasua eikft turvotusta,
ei pahanhajuista hensltyst« clkt tahnaUta kleltil Ei "
sSrkyfil. Nusa-Tone antaa ihmeellisen ruokahalun, h y . .
tukscn, lujat hermot Ja slkettn, voimistavan unen. Huj;ai.Tcne rikas.
tuttaa veren, parantaa verenkierron, antoa terveyden punan kasvoill»
Se tekee voiraokkaita miehin Ja terveempiä, ka. .
lumia clktt- huumaavia aineita—«1 mitUo rolkS pakoittaisi nlitS
Ja kirkkauden silmille I voli
Nutra-Tone el sIsUU oplumla eikÄ h
nauttimaan kauemmin kuin on tarpeclllRta. Nupa-Tone IthetetUn pieniisi paketelssiu
£• on sokerilla pUUystcttyI, hrvlnmakulsta Ja helppoa nauttia. KoetUkaa alta. ia to
tulette eslltämiuin siti tutUvllfcnnekln.
. . MEIDÄN EHDOTON TAKUUlMMEi Nugra-Teaea hhia ta »ket ($1.00) MiaA pal­lolta.
Jokainen nuUe alsSltJOi yhdekaSakjrrameata. (60). piUerlB, bekoaatsen tnmkattlta
ta>pe«uMy7d% kuusi Bulloa, kuuden, kuukaudaa tarvo^ viUtlU ($9.00) rfeOafllla.-
Nauttikaa Nun^tesa kaksikymmentä (20) pUviUi. la ellattii ela tyytyvHlatn tuletaata,
palautt^iu iUellg olevat laaHkon haassa moiilsk nilaraa UkotKouao raheaaa haa ta*
kaiata. ToattahBvtSacnttlMUUin. "M e p•idt-tmmo vahlasea.
•KAYTTAtCAA TATA KUPONKIA TIUTESSANNC •
National Lahoratory, Fin. 80—1018 So, Waba8h Ave., Chicago, Hl.
_Herrati-Uhetiln tttssi klrjeess&...,,.„.Jolla Ubettttkfig minulla,,...,....pollsd
Nusa-Tonea.
Nimi • • • • • • • t o a a a i* • » • a a • « • • • f » t « a » * * t t « 4 '
Bfttu jft iimbcYo tfthl R« F e , D i • • ( • • • « • » • • • • • i a t » ( « a «••••••«••«•*••• • « « ' • • « «^
filiiupuckl» •»••••••«•••••*•••••*•••••••••••• Valtio.
'jlllllllllllllllllilllllllllllllllllllllHlllllllllllllilllllllllllUII^
rijocn komendatuurin virallisdia lu­valla
lähetettiin Terijoelta miehiä ja
kutmnittain tarvikkeita Kronstadtin
kapinallisille; Näistä'meUlä on tar-iat
tjejj(>t niJiD ffilesteo »imiäxi, Jniin
Tämä sanottona Jtaikessa rakkaudes­sa,
näin rauhan ja hyvien naapurisuh
teitten vallitessa. — Vapaus.
7T'. Kirj. Sirpale^isko
Keväisen illan hämärässä kävelee
kaksi ihmislasta. He ovat rakasta­vaisia,
jotka kevään houkutuksesta
ovat lähteneet ulos, nauttimaan sen
tarjoamasta lämmöstä ja ihanuudes­ta,
. ;
Tyttö, bn vasta kuudentoista vuo.
den vanha. Vaaleine hiuksineen, si
nisine silmineen näyttää, hän aivan
lapselta. Katse suurissa silmissä on
vapaa kaikista inhoittävista ilmeistä,
joita niin paljon näkee kadulla vas­taantulijoissa.
Hänen katseensa on
puhdas, täynnä kevään riemua ja
hehkua, täynnä Takkautta! — Poi­ka
on: kahden^mmenen ikäinen,
tamma ja lätkä. Silmät omituiset,
joiden väristä ei saa, selvää. Ne saat­tavat
olla syvät ja siniset kuin meri
ja samalla palaa niissä kuuma tuli.
Hän kietoo kätensä tyttösen ympä­rille,
jota toinen sykkivin sydämin
on vastostanztaan .... Hän, tyttö,
on arka ja kaino, mutta salli sen
tapahtua, silmissä pieni moite, joka
häviää rakkautta hehkuvaan katsee­seen
.... Tätä ei voi poika kestää,
vaan tempaa äkkiä tyttösen syliin­sä
ja suutelee — suutelee jiiin, että
toinen on tukahtua.
«Hugo sinä 1» toruu tyttö.
Miksi en SMBI sinua suudella?»
ällistyy poika.
«Muuten vain —^ katsot niin on
dosti; ja luulen ettet minua rakas­ta!
» — Ja kyyndeet vierivät pitkin
ruusunpunaista poskea.
«Oi, tyttöni, dnä olet pikku hu
pakko-lapsi. Rakastanhan sinua ole
varma siitä!»
Ja Margettan silmät loistivat on­nesta
jälleen.
«Minä en osaa sanoin kuvata,
kuinka sinua tokastan, 'jumalbin.»
hän kuiskasi ja ojensi huulensa..
Ja pojan silmissä oli tyytyväinen,
kunnioitusta, josldn hiiäman ivaa
bsottava ilme. Mutta ivaa ei tyttö
huomannut Hän vaiil uskoi, että
Hugo häntä rakasti.j Hän la^tell
vain, kuinka onnellinen hän joskus
on, kun «aa Hugon omaksi tulla ....
Ja silmät tulvivat hellyyttä, toivoa,
onnea ja kuvaamatonta, pyhää ja
puhdasta, — ensimäistä rakkautta!
Edelläkerrotusta on kulunut kuu­si
viiotta.. Margetta on naimisissa.
Ei Hugon kanssa vaan toisen, jota
hän ei sano rakastavanpa. Hän kä­velee
samaa tietä, kuin kuori vuot­ta
tak^erin samallaiseEsa luonnon
jumalallisessa keväässä. Katse on
nneisiva, jota kuitenkin kärsivä il­me
päällystää. Huulet ovat vaalen­neet
ja suun ympärillä on suruista
seifraöneefc juovat, Jlukfre^ iäl­tään
hnolimatta on hän mielestään
vanha, vanha ja väsynyt,... Hän istah
taa kivelle, jossa muinoin istuivat Hu­gon
kanssa Aatokset lentävät ....
«Hugo!» — kuului yössä kuin haa­voitetun
eJäimen tuskan huuto, ja
Suomen itä-rajalta kirjoittaa eräs
toveritar ystävälleen tänne m.m. seu­raavaa:
3-vuotis muisto.
tänä päivänä 3 vuotte sitten ai
koi viipurilaisille kauhun päivät; sel­laisen
kauhun, jota kukaan elämäB.
sään ei liiene edes kuvitellut saati e.
länyt. Valkoset alotti Viipurin valio
tuksen punasLVa,'. fiaijcine kauliui^
neen, jota ajatellessa vielä nytkin
veri jähmettyy suonissa. Ei voi sa
noin kuvata sitä kauhua, itkua, huu
toa, valitusta ja mielipuolisuuteen as
ti vajonnutta epätoivoa joka Billoih
vallitsi.
Ken itki kotinsa raunioilla, ken et
si omaisiaan,, rakkaitaan, koirahau-doista,
suokuopista tahi vallien vä­listä.
Ryöstetyt ja poltetut kodit, am
mutut ja ammuttavat omaiset. On
han siinä äärimmäisen epätoivon syy­tä
kylliksi kerrakseen.
Itsestäni voin sanoa, että on kasit
tämätöntä kuinka siitä selvisin etten
tullut ainaiseksi mielipuoleksi. Ver­ta
jä kyyneleitä, tuskaa ja epätoivoa
onnettomat toverit sai kaikkialla ko­kea,
mistä Valkonen vallottaja jouk­kio
saksalaisine upseereineen kulki.
Mutta meille se muodostui vieläkin
perinpohjaisemmaksi sentähdeh, et­tä
vallottajat eivät voineet jatkaa
matkaa Pietariin asti, niinkuin oli ai­komus,
Saksalaisten siitä kieltäyty­essä.
Sentähden tyydytettiin verir
janoa sitä hillittömunmin täällä.
Olen työläisnainen» koulua käymä­tön,
sivistymätön — koskapa työläi­sellä
on aikaa sivistyä! — Ja ihailin
niitä onnellisia, jotka oli olleet ti­laisuudessa
oppilaitoksissa ammen­taa
tietoja jota pidia sivistyneisyyte­nä.
En kuitenkaan koskaan olisi vo-i
nut uneksiakaan että meidän sivisty
neistö, vajoo niin surkuteltavan sy
välle kostotoimenpiteissään ja raa-kamaisessa
murhanhimoEi^^iikeuk
siensa puolesta taistdevia^^^pn ajat
televia kohtaan.
Meitä, työläisiä, on honmattu isän-a
synnyinmaan raldtaudella ammoi­sista
ajoista. Samaa lämpöä, suu-ruushulluiiteen
asti lietsoo valkoiset
cirjailijamme tänä päivänä, Anna
mun sanoa, että nuo rakkaudet on
ankaroita vatijoita mutta huonoja
maksajia työläisille.
Meitä työläisiä on ankarain ran*
gaistusten uhalla kielletty maan pet-ämisestä,
kapinoista ja sen sellaisis-
Mutta sivistyneistölle on luval-ista
tämä kaikki. Maan pettämisellä
kai .tarkoitetaan kavallusta, myyntiä,.
Ollekin toiselle maalle. Esim kun Suo
mi myytiin Saksalle räikeimmällä ta­valla.
Ja lunnaat saa työläiset suo­rittaa.
Työläiset toverit, ajattelen,
että te kolmen vuoden ajalla ette ole
unohtaneet sitä opetusta joka meille
annettiin. Ja se on: Oppimattomina
sivistymättöminä emme voi olla jul-
N. Leninin kirjottama kirjanen, Penikkatauti, on vii-
. menen uutuus kirjamarkkinoilla. Tämän kirjan tekee
' mielenkiintoiseksi sen päivän kysymyksiä käsittelevä si­sältö,
jossa tuo suuri vallankumous mies ja .«{ainoastaan
vallankumousmles, mutta ainakin yhtäpaljon,. uuden yh­teiskunnan
rakentaja, sattuvalla ja yksinkertaisella taval­laan
tekee'selvää niistä kysymyksistä, jotka viime vuoal-na
ja yhä edelleen liikuttavat mailmaa.
Jokaisen, joka haluaa tutustua Leninin ajatustapaan
ja jookalnen, joka haluaa saada selklän,kuvan aikamme
tärkeiettä kysymyksistä, tekee sangen viisaasti tilatessaan
tuon kirjan. Hinta on ainoastaan 50c. Kirjan on meillä
huomattava määrä, joten voitte hyvällä syyllä lähettää ti-lauksianne,
pelkäämättä että se loppuu,
V A P A U S
_ Sudbury^OnL
liiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiniiiiui^
mehpia, raaempia ja verenhimois,
kuin n. k. sivistyneet, sillä meillä ei
ole tarpeeksi sivistystä. Jos me jos
kus myymme maamme, ei se ole ka­vallusta
eikä petosta, sillä itse sen
lunastamme. Mutta Valkoset myivät
j a yhä myövät, ja kuitenkaan eivät
pysty sitä lunastamaan, vaan jää se
meidän harteillemme.
Niin. — Ne haavat jotka silloin
lyötiin ei mene umpeen, ainoa lääke
niille olisi punanen valta. Nähneekö
silmät sitä.
Ehken haluat tietää toisenkin puo­len
kuvasta mlitä Viipuri vallotuk-sen
jälestä näytti.
Oli llga, oli riemua, oli valkosia lip
puja, oli, Valkosia ruusuja rinnassa,
oli Valkosia seppeleitä lahtarein «ja­loilla
» otsilla. Marssivat valkolippu
etunenässä kentälle juhlimaan voitto
juhlia. Siellä papit siunasi kaiken
mitä oli tehty ja vielä tehdään. El se
häirinnyt juhlatunnelmaa vaikka sa­toihin
nouseva punikki joukko vietiin
juhlakentän rfil viimeiselle matkal-l(
gen hiekkamäkeen. Päinvastoin juh-livain
naamat säteilivät vahingon i -
losta ja kuului törkeitä ivahuutoja
näille, jotka kaikkensa oli,valmiit
uhraamaan asian eteen jonka tietoi­sesti
pitivät oikeana'.
Juhlakulkue sivuutti matkallaan
kymmenittäin kuormaajureita ja voi-mavaunuja
kaikki pakattu täyteen
ruumilta, rautaketjullla kiinni, pää,
kädet ja jalat, röikkueh ulkona, se-kasin,
miehiä, naisia ja lapsia.- Viime
mainitut nähtävästi teurastettu asun
noissaan. Volttojuhla- ja seuraavina
kln päivinä el kukaan eloon jääneis­tä
meikäläisistä ollut varma henges
tään. Ken hyvänsä voitiin ampua
kadulla. Siihen ei tarvinnut muuta
kun osottaa verihurtalle jotain vas^
tenmielistä henkilöä, niin hurtta oli
valmis».
Saonen valkoset sormet pelUM.
«Ihraisen luonteelle on ominaista^
ettei voi salata vahingon iloa. En siis
koltakaan peitellä sitä että lahtarim
me kärsivät masentavan tappion. Ne
lähtivät valko-ryssioi, y.m. seikkaili
jäin kera Kronstadtia vallottamaan.
Mutta voi pykä isä kuinka ne siellä
kylpivät. Monen monta lahtari-saju-karia
siellä säärensä suoristi. Mutta
siitä ei hiiskuta mitään. On kulunut
vaan kuukausi kun ne siellä saunot­tiin.'
Mutta lahtarein leirissä on hil
jaisuus niin kuin tapahtuma olisi i l ­keä
uni. Ei lentele «Karjalan» l i %
lehdet joka tunti niinkuin BlUotn.
Miehiä kaatui rajusti molemmin puo­lin.
Bolsullta meni paljo sen p a ^ c
ihalnta ainesta, iipsieereikoululai^,
jotka Kronstadtin lopulta vallotti.
Näitten joukossa oli suuri joukko suo
malalsialcln nuorukaisia, jotka pySve-leitten
ahdistamina 3 vuotta sitten
pääsivät Pietariin. Kaiken todennä­köisyyden
mukaan on ne olleet m^ds
osallisena tulessa.
Yhtä nolosti, joskaan ei niin tun­tuvasti,
on lahtareillemme käynyt
Aunuksen, Viron ja Muurmannin
kautta pyrkiessä Neuvosto-Venäjän
kimppuun. Niin että on ne poikia
ne bolsut On ne!»
Karjalan kutsu
Se elää, se sykkii se Ka/jalan nma^
jota ennusti runo Ja laulu.
Se maailman kansoille kangastaa }
kuin ihanin, ihmeisln taulu.
Ja sen koskien kuohu se kuulut»
, taa:
väen vapaan täällä te näätte{—• ^
Ja sen vaarat ja vuoret ne maa- ;'
nittaa:
Viel orjuuteenko to jäätte?
Ja sen kansa, mi katkaisi valUkaq, ;
työn armeija ankara, Karjalan
työn armeija ankara, Karjalan
mi laatulsaks osas laasta, -
Se kans^ se viitto^ti korvestaaa
yli maiden ja merten ja rajäin:
Teko meidän te tehkää, sorretut
maan, , •
kera käykää kärsijät majain!
Suur että ja mahtava luontua vois ^
teon luovan maailmanvalta,
väen uuraan ja alttiin mi asama ^
ylös noussehen ikensä alta!
K. K. t
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar, Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas«
taan selviä luokkatais*
telun kannalla olevia
lehtiä!