Vapaus, February 5, 1924

              Shn %
Y A P A U S
CMädan «nonuJai^^ iänenkanattajft. flnie».
*yy Sodbniyssa, Onb, joka tiistai, torrtai Ja laoantax.
. ONNI SAAEI .S. G. NEp,
Vaataava ~ - Trimitttaapidamen
V A P A U S
, , (Liberty) . y « v
The only brisan of Finnish Worken in Canada. Pob-lished
in SadJbuTy. OnL, every Toeaday. Thnraday and
fiatnrday. ' " ' -
AdvertJÄnK rates 40e per eol. inch. Mininjnm «harjre
i o r single in8crtion,75c/Di«connt on stan^inf adyertisf-jncnc-
The Vapaus is the bfist advertisifl/s njedium amonK
thf Finnt«h Peop>e in Canada. - » ' ' * '
Vapauden konttori ja toimitns on: liberty Building
^ r n e S t , PnheKn,1088. Postiosote: Box 69. Sodbnry;
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yk«i fk. $5^tf, pnoli vk-
18.00 l a kolme kk,Sl.76. ' '—'
ISlauksia. joita ei »earaa raha, ei talla jähett&mäSn
paitsi asiamiesten loiila on takaokset " • -
.nmotoshinU kcrraji jalaistoista flmÄtnksista' 40c
palstatuaraalta. Saorista ihnotnktista sekä jHmotoksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta mnoteta, antfetean tontuva
alenhos; KnoloUmotokset $2.00 kerta ja 50<S lisSä-iokai^
seita moistovärsyltä.Nimenroaatosnmotak8et 50c kerta;
ftOO kolme kertaa. Avioeroflmotakset $2.00 kerta,
$3.'00kaksi kertaa. SyntymSilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieto-
Ja osoteilinotnkset 50c k^rta, $1.00 .kolme
• kertaa. TilaoäisilmotMkobta pitää raha senrata mokana.
^ Jos ett*'mn!o!>T tf;7iflii^{. »na vatftansta
kirieesppnne;:kir'-Mfikfta arulplli-enr lii-kkeenhoitajan^^
ioonalH^eU.i vin^o]]?. , ' ' *
•ijfotut llmotnkset pitää olla kont-t
o f 5 c s . . : 1 • t"'nn., ^.'^r»'•a^n lehteen tiistaina ja Janan
' ' • ' " K kfHo 3. ,'
\ ^ Xtf(,'.rtj*.r } Bt. the-PoRt Office ^Depät^tment, pttawa.
IJiideil taloi^^
Se Julpojuokso, mäa^^^^e^^vmim:Mpitälistim-^k^
ken kiynnissa kbnse^iome» saamudcä^ N e i i v a^
Venäjäl^ jB^rttaa J<*t^
kentäznami ja tiivistämään poIitiiliaanBa;f konsessiom..
en znypoiamisessa. Viimeiisiojpanä todisftoksena <» rii­ta
idillemme uutisosastossa c31tit töv. Sinojevin laiisnn-to,
r joE&a mukaan Venäjän^ kömmunisti^a^^^ toi*
meenpaneyä koinitefi - näkyy jyrkästi asettoneea t£l|e
kaimalle, etta inSllä ka!aa meillä e i ole aiitaan syy^
titetiKsuarenipia myönnytyksiä katn8ainvaisd^V.|K>r>
TaristöH(B> Tään piHatöytyimisMn oin' epSltebiatta
_ Vaikthtahut suurelta-osalta se, ätta neavostohallitus
TILAUSHINNAT: - . . , Jtidaa saavansa tunihistuksen Englanninny5v2erihalli-
Caoadaan yksi vk. $4.00,, puoli vk. $2.25. kolme, kk- , • l' L TITJ ' -
yi»B»u»»«.^Mi_» T r*' ^ - tufcselta ennen pitfcaa, joka.'kauppasuntfiiden avaamisen
idutta ^^yaa verrattomia in^döllisuti^ai^ la.
Ibudbi rt^imtuAypIIi^ : Toisdta; • poolen; konse^öni-kilpailu
nlkomailla ipn saanut sellaisen laajuudlen, et-t#
neuyu)stoimlHtidcseHe tarjoutuu ^senj^iina Ulau
kirist|ä Jtselleeti entista edallisenipia ebtoja konses*
'sioneja myöntäessään. ''^i'-'-:'-'-
Tiistaiöa, helmikmin 5 — Tues. FeK5
(Mkean-Ja Vprän täistdn
-Sellaisia herikiloita, jotka kirjottavat Ja'puhuvafj
tiMui«a^ «i ole-niirlkäan vaikea löytää; Paljop. vai­keampi
on Moytäa rhmisiä,'joBca^ haluavat lukea ja
ku&IIä totuutta «Jlloin kun- sitä^heille kirjotetaan, tai
. puhutaan. Näin.lienee.ollut asian laita jo ilmiislun-nan
atpmoirista ajojst^ koskapa eräs juutalainen kir­jailija
jo. palj6n ennen nykyisen^ ajanlaskumme alkua
.imr.kirj<manut »euraavjrt.;sanat:^ «Profeetat profetee-raavat
väärin ja n|!nun kansanh- haluaa kuulla, vääri^
profeettoja.» Nykypaiväisessä asussa t&nä asia knu-r
luisi jotenkin'Seuraavasti: Sa«omalehdet eivät puhu
tq^a eivätkä yleerisä/pysy kiinni totuudessöp-ja ne leh-;
det, jotka kaikkien vähimra^ puhuvat totta,- saaVat
,'kaiMdeii eniten lulc^oita, . * , ^
' ,Täs»a'hengessä iirjottaa maailman kuuJu aotavastai-nen'kirjailija
Norman Aftgel, jonka teoksia «n ilraes-
' (ynyt BObmeokielelläkjn, hyökätessään rahavallan pal-
"vel,iufaeen /joutunutta' sanomallehdistöä'* vastaan. " Kuio;
ka irtta ««9c& iamä määritelmä oleScin kun teemme
veitäuMm työväenlehtien ja porvarillisten Idhtien vä-
- miä.^?]p4»rvarllehtien ainoBna^jp«am|iTäpä m tupkeu-
'A\ii nykyaikaiseV ptaikikinaelämäan ei.ifi?
mii^cn yleileh;hyvänjä'"ed^^ palveliijoina, vaan\kos-
' > ketteleia^aan' ',ihmiäten pinnallisiin ^ vaistoihin * saädak'-
, «eei> ^e.Waajik9een, Uimiset ovat jiettoiäHonuäjjtf he
. "ovataina alttiita juoksemaan humbuugin perässä, Val-iteellä
'On ama 'ollut en^män' seurj^ajia kuin
lottiudella. Sanomalehdistö on alyhphäfen tuUut' ih-mfttea
k^uutis^'poryarilluMjna laitojksen ko|
kopoi^a/illinen'valmis maailma on ottanut sellaise-
'n8wW(»ylin yastaän. ^ '
, Toisita on työväen sanomalAtien^ laita. Ne ovat
joiituiteet raivaamaan'tjensä ennakkbuluulojen ja. syn­kän
^tietämättömyyden^ iävitsej Niiden viljelyä on. le­vinnyt^
Valitellen ankaran työn' ja taistelun kautta.
Meidän sanamme'taistelu on ankaraa tieteen tabteliia
kail^ialiä rchottaavaa, tietämättömyyttä vastaan.
Mutta kaikkialla alkavat tämän taistelun tuloksena osat
vaihtua.' Katsokaammcpa vaikkapa vaan meitä suo-
Niinpä viimeisen 18 kuui;audc/i aikana on-.Mosko-vtfan
saapunut/^eri maideq lapitali^tejlta ei enempää
eikä vähempää kuin 800 ktmses&ionihdcemusta. ^Niitä
on tullut kaikista Europan maista, sekä Amerikasta,"
että Jaapanista/;. Mutta>' niistä on hyväksytty vain Z
prosenttia. < Erittäfa"t|rfceit^. neuvotteluja on Joiiten-'
kinedf^leen fcäynnbsä, Joita neuvostohallitus tulee ke­hittämään
ja' valmistamaan sikäli kpn^taldddellisen uu-destsM
rakerrtamisty^ katsotaan^pitä vaatjvan ja sif
käli kun neuvostohallituksen : yleinen politiikka; silä
edellyttää. - - •
^ ' .X ' • • . ' .
Muutamissa työyäenpiin^ä fliin- Venäjällä kuin
miiissdcin maissa on kaiken aikaa pelätty, että kon-sessionipolitiadca
voisi enneft, pitkää johtaa tilantein
«iin, joita neuv9Stohallitite ei kykenisi enään kontrol­loimaan.
Ainakaan tähän asti eiyäf^uuden talouspoli­tiikan
mitkään voimat, ole ryöstäytyneet irti neuvosto^
vallan Injan Ttäden alta. ' ~ ;
Känsakoul^ut Ja uskonto
Äskettäin julaistiinlähdessämme. uutinen, kuinka
Ontarion pappispiireissä on käynnissä laajakantoinen
liJke uskonnonopetuksen» käytäntöön ^ttamisdcsi kansa­kouluissa.
. Uskonnolla Tcyllä nytkin on jo istumapaik­kansa
niiden seinieft sisällä, -joiss.aihniistaimiin ensi-mäisiä
opin ja tiedon aakkosia istutÖaan; Mutta ie
ilmenee.;väin etupäässä uskonnollisten laulujen laula­misella,
rukouksilla ja muJll^ sen kaltaisilla hen'gelli-sillä'
menoilla. , Kirkonmiesten mielestä pitäisi tämäp
lisäksi rpyhittää määrätty aika uskonnon opettamiseen^
- ' iSuvJtelkaamme. icansAoulua, jossa .uskonnon ope­tus
pääsisi rehottamaan, täydessä loistossaan. Niiden}.*
kuVien rinnalle, mitkä vielä nykyään ovat puhumassa
taantumuksen läsnäolosta koulurakennusten sejniHäj
ilmestyisi dusia,'^joissa.Joäua pysäyttäisi auringon kier­tokulun
maapallon' ympäri, valaskala nielisi Joonak­sen
ja litteä maa lepäisi neljällä kulmallaan enkelien
hartioilla. Jansen sijaan, ett^^^ näkisunme lasten
kääntävän viattomat ja tietoa janoavat katseensa kohti
järjen- ja tiedon valoa; me näkislihme niiden tdkjevän
ristinmerkin tiet8mätto'ttfyy,^n luomien viKeliäisimpien
mielikuvien edessä.
Sellaiset koulut eivät olisi enään nhnensä Jaryoisia,:
malaisin. Ennen luettiin porvafilehiiä ja pidettiin nii^ - , , - ,u ... , i -
tä meidän parahimpien aatteitt«mme'ja elämämme tulk- T ' ^ *hrsneVsen.^ Yhtiön jokavan virkailijan pitäi-
.kina: Mutta työväenlehdet ovat opettaneet, että meiHä " f**" ^''^^^ P'^^. työläisHleen, tie-
Radiosanomia työiäiMIIe ^
SanomaleKtiuut^en 'mukaan Cana^lian Pacifis rau­tatieyhtiö
tulee järjestämään radiblaitoksen kaikkien
varsmaistentyöläistensä kotiin. ^ Niitä on noin sata
tuhaita.;»'Eräs yhtiön virkailija on selittänyt, että' «ra­dio
jokaisen työläiseti kodissa» tulee, humaaniseeraa-
>^öläi8inätäytvy olla jotain; muuta harrastusta ja teh
iKvää, kuinjraihi^ porvarilehdc* ovat meitä opettaneet.
' TämäMotuus on "mfillevvaljennut vuosi vuodelta työ-rväenliikkeen
kautta ja pörvarilehtien hallituskausi jo
Amerikassa ja juurelta osaha Suome^s'akin meidän
ylitsemme on jo mennyt, eikä enään koskaan palaja.
-Työväenlehdet julistavat IiAäjoilleen uutta totuut­ta,
luoJdcataistelun totuhtta, joÄle täytyy raivata maa-,
perää tuuma tuumalta, niinkuin tieteen on täytynyt
. taistella sen tosiasian puolesta, että maapallo on pyö­reä,
että ihminen on polveutunut pitkän kehityssarjan
tuloksena alennnisla muodoista ja niinkuin yleensä
' kaikkien tieleenhaarain .ori' täytypyt taistella tjperyy-den
ja valheen vahvaa, mutta onttoa valtaa vastaan.
Ja niinkuin tiede on vapauttanut totuuden, niin myos-tysti
sellaisilta asioista ja sellaisesta' aineesta kuiri ti­lanne
kulloinkin edellyttää. Kenties velvotetaan > työ­läiset
olemaan kotonaan määrättyinä aikoma kuullak­seen
herransa ääntä. - Ja ellei itse palkkaorja satu^^ole-maan
- kotosalla, niin ehkäpä on". hänen -^vaimonsa ja
ainakin lapset, joiden vasta^ottavaiseen korvaan vuo­datetaan
teollisuuskunin^iden dollärievangeliuniia.
Dollari on Isfldcaamatla keksimässä uusia keinoja
vaikutusvaltansa säilyttämiseksi. Se voi tehdä sitä
mikä ei 'kuninkaille eikä keisareille ole ollut mdidol
-tyovä«jlnolan iäri^-. -
saannitelmaa amfc^-****
koontamaan e r i ^ ^ .
f ; ^ ° » ne yllämainitg.^
jestot edustajineen
hämään keinoista
lista. Sillä on- välineitä kui^uteJla alainaistensa kor­vaan
suoraan tuhansien mailien päästä. • ^ ,
Suutta doUarival^in kauaskantpisimmatkin; radio­asemat
voi työväestö korvata omilla järjestöillään sä-nomalehdillään
ja muilla yhteisillä laitoksillaan. Vain
kin luokkataistelun tieto on vapauttava työväenluokan! niiden ääni on työväestössä löytävä kaikupohjansa.
ja koko ihmiskunnan sekä hengen että aineen orjuu­desta.
Monta kantaa
Englannin työväenhallitus on monissakin työväen-
: piireissä muodostunut sansfen arvoitukselliseksi. Löjlyv
sellaisia «luolckataistelijoita». jotka ^ eivät viitsi
edes vaivautua tutkimaan^ mitä tällainen hallitus työ­väenluokalle
kokonaisuudessaan meridtsee. Tämä vii­saus
ei näe tässä.-työ^enhallituksessa mitään. Toisista
?on työväenhallitus se.inä, josta työväenliike kimpoaa,
lakaisin oikealle uralle. Ja kuitenkin täytyy sitä ^itää
•yhtenä mybta^ ja ko-
Vasemmi^laisuuden voiton laki
Berliinin sosialidemokraattisen puoluepiirin alöt-teestä
on puolueen ke^ushallinto lähettänyt jäsenil­leen
eri työpaikkoihin tiedustelun saadf&seen tietäänäi-den
käsityksen puolueen politiikasta tulevissa vaaleissa.
Ensimäisenä-on taktiikScdcysymys. Porvarillista poli-j
tilkkaa ajavalle noskelaisjohdoMe ovat vastaukset ol­leet'
varsin tuskallinen yllätys, sillä: -yksikään ainoa
vastaus ei ole oBul suosiollinen ^nykyiselle f jtAdo^lle.
Vastaukset kuvastavat jäsenten ' keskuud^s^? vallitsevaa
anikaraa kalkeruiilta yhtä hyvin pucAueen ikum'ämmä-
Vapauden/^tilaajamäärän jatkuva kohoami­nen
viime kuukausina on nyt tehnyt mahdolli­seksi
ruveta järjestelemään lehden laajentamis­ta
koskevien suunnitelmien toteuttanaista: Ku­ten
muistamme, on meillä ollut vsuunnitehnana,
ruveta antamaan ulos yksi kandeksasivuinen
lehti viikossa niin pian kun katsomme tilaajä-jnäärän
sen edellyttävän ja niin yhä edelleen tu­levaisuudessa
rakennamme lehteämme varmoin
ottein. Meillä on nyt^ilo ilmottaa tilaajillemme
ja lukijoillemme; että. me viiriieistäänensikuun
alkupäivinä voimme j^* ryhtyä toteuttamaan tä­tä
laajennussuunnitelmaa siten, etta annetaan
kähdeksasivuisia-numeroita sikäli kyn-se kirja­painomme
teknillisten puolten puolesta käy
mahdolliseksi jä mikäli kirjapainomme ^edelleen
tulevais]öudessa ehditään tässä tarkotuksessa
välineittensä puolelta järjestää.
Mutta samalla- me pidämme -luonnollisena,
etta tästä eteenpäin me yhä valppäämmin ja tar-iftpkkaammin
jokaisella paikkakunnalla huoleh­dimme'
lehtemme tilaäjamäärän; jatkuvasta ko­hottamisesta.
- • , ,
'Lehden suurentaminen tuokoon meille yhä
uutta^ irinostusta^ ja tarmoa yhteisessä työssäm­me.
Vapauden laajentaminen, vaikkapa nyt
aluksj vain haryemmin ilmestyvinä kahdeksasi-vuisina.'
numerona, merkitsee paljon lehden si­sällön
monipuolistuttamisessa j a : rikastuttami­sessa,
kun me^te.emme sen eteen parhaamme,
niin toivomme kaikkien toistenkin tekevän sa­moin
Siis yhteiseen rynnäkköön yhteisen liikkeem­me
ja yhteisen' äänenkannattajamme rakenta­miseksi.;
.
Jatktivasti kohoava tilaajamäärä vieläkin
koriceammaksi. v ,
KÄY EESPÄIN VÄKI VOIMAKAS! '
Tyova-enpDoheen
spfy
ja keU^
UI
ico maailman työväenliiMceen nousun ja edistyksen tiel-i tiilisenkin liikkegh reformi^sta johtoa vastaan^ mitkä
lä; fa;>'!aikka kyicenisi tai ehtisi tekemään-^luuta tuomitaan mitä :jyTkinmun.RefonnismimiBlisett
kuin' antamaan vuosikausia taistelun alaisena 'oHeen 5laiset huomauttavat-puolestaan,-rttä jos sosialidemoi
kraattinen puolue todella aikoo selviytyä VOittiE^aiia
vjaaleisstfvi^
tunijniisluksen "neuvostohallitukselle, niin olisivat sen
,"ansiotifsett-nyicyään! omaaviin voimiin katsoen jo suu-;
xemmeiset.' - • - palattava luokkataistelun maaperille.
.• Tyovaenpuolueidlen synty. , •
Viisikymmenluvulta: alkaeri vuo-teeji
1875 Englannin teollisuuden
laajentuininen on ihan ilmiömäinen.;
Se tuli maailman: työpajaksi ja työ-
Iäiset »myös kykenivät siitä tavallaan
hyötymään; Valtavin; työläisryhmä
ryhtyi nyt kehittämään ammattinni-oitaan
j a : osuustoimintaliiikettä. Kos­ka
kuminallakaan liikkeellä ei ollut
mitään varmaa > poliittisesti itsetie^
toista suuntaa,', niin ne hylkäsivät
luokkataistelun asianr^ja. kuvittelivat
järjestöjää^ pysyväiseksi osa!ksi äi-tä
mikä heistä näytti ^pysyvältä y h -
teiskuntajäiljestykseltä. Vaikkakin
enshnäinen:
linen Yhdistys», j o ^ perustettiin'
1864, licJiatti korkealla luokkasota-lippua
jnnutaman <VTK>den j a se cfpai-iemättä'
myös"vai^ttii'siihen ^-yhty-nwhin.
aTW'TtTBttinninniiiitlrfa;
liittiset^ «Ikttricset liäiden ~ järjestö­jen
sisSnä^i kuin myöskin työläis­ten
'yleensä, siitä ;huolimatta Hei­jastivat
liberalismin oppeja.
Ne välittömät pikkuparannuikset,
joita voitiin saavuttaa, kyllä hyvin
mahtuivat liberadisen kapitalismin
puitteiden sisälle ja arnoartaari har­vinaiset
politifkan tutkijat saattoiv
vat nähdä näiden rsjotusten ulko­puolelle.
Ijberalfsmi vastahakoises­ti
hyväksyi unioiden olemassaolon
niin kauan kuin vallitsevat olosuh-teiSt
eivät pakottaneet työläisiä' käyt
tämään unioita taisteluvälineinään,'
eikä uhata niillä järjestelmän pe­rusteita,
sovittelut ja^- kompromissi
olivat avaimia' yhteiskunnan, kehi­tykseen
ja ' työläisten, rauhottami-^
seen.
Ihmelkös siis, että Galdstone Voli
voitokas. . ..r'y:^^:.
Siitä huolimatta kehitys, • jopa tä­mänkin
filosofian vallitessa kuletti
nnipt aika-ajottain vastaikkain tilan­teen
kanssa, mikä vaati yhteistä po­liittista
ja taloudellista toimintaa;
Niin kauas taaksekäsin-^ kuin vuo­teen
1825, jolloin muodostettiin yh­teiskomiteoita
taistelemaan yhdis-tymislak€
»fa vastaan, taas v. 1854
protesteerattiiV Dorcihe^rin työ­läisten
rankaisemista vastaan v.
1838 jouduttiin johtamaan ammat-tiunioiden
oikeusjulftua' parlamen-
^n komitean edessä. ^
Nämä olivat kaiJOd vain h e t^S
t o t , Gals&9f!P*iin Sheffiedijn; trver-pooHiin,
Edinlnirgiuin j a 1861 Lon­tooseen^
l^memainittu tolSdn kaik­kein
tärkeimmafsi j a 'useita vuosia
sitä haBitä u.& <ju.nta> - (ryhmä ky­keneviä
johtajia, _ Joista mainitta­koon
George Odger, JE[owcll, Wm.
AUen, edustaen insinöörejä H
prelgarth kirvesmiefaiä). > , *
V. 1862 /Lontoon, jieuvosto yhtyi
kannattamaan YhdysvaltainTpobjois-:'
valtioiden agitatdoonia needcerit»:-:
juntta vastaan. ; V , 1866.se,,yh^
agiteeraamaan r valintaoikeus-uudis­tusten
puolesta, toimien ySidessä
Kansainv^isen Työmiesten Yhdis­tyksen
kanssa,, vaatien demokraat-i
tisia uudistuksia,. kaikilta £uropan<
haUitsksilta.: Lontoon neuvosto y h -
tyi Alexander'SfcDonadiin ja Alex­ander
CampbeUiin, hiaikaivostyö-äisten
- uniosta,'"saattaen täten Glas-gowin
neuvoston taist^uun «Isän­tien'
jaj Palvelijain» lain korjaami­sen
"puolesta. Tämä taistelu johti
ensimaiseen ämmattiupioiden: konfe­renssiin
ja. sen: kautta voimakkaa­seen
agi€atsiooniin v. 1864, jonka
avnUa sitten onnistuttiinSän saar
maan korjaus 'mainittuun lakiin, v.
1867. Mutta tässäikään taistelussa
kysymys liikkeen,'iisenäisyy^estä työ
väenliikkeenä 'ei ollut milloinkaan
kyseessä. Kysymyksessä 'olivat sel­laiset
asiat: knin «Isäntien ja Palve­lijain
» laki, unioid^ii laillistuttami-nen,
unioille yhteinen' vastuunalai-suvia
riitaisuuksissa, piketti- (var­tio-)
oikeudet j . n; e., jotka hibivat
yhä • terävämmäksi,poliittisen" toi-minnan__
kärkeäi ^
Valintaref^rmien (äänioikeus-uu­distusten)
' hyväksytyksi tultua, i t ­senäinen
, työväeii edustus >6ai sysä­yksen
eteenpäin. • ^^^mmattiunioiden
neuvostot vaativat nyt pientä osaa
unioinisteija rekisteröimään itsensä
ja' seuraavaksi ^äänestämään ^ niitä
eSid^okkaita, jotka kannattivat uni­oiden
vaatimuksia. Ammattiunloiden
kongressi perustettiin v; 1808 ja
parlamenttikomitea 187,1. Uniot a l ­koivat,
asettaa, itsenäisiä työväen eh­dokkaita
• George Odger oli ieihdok-kaana
v. 1869ja..1870 vaaleissa.
V. 1874 kaivostyöläiset rautatie-
Iäiset ja eräät muutddn järjestöt
äänestivät", varo ja < pariamenttiehdok-kaille.
«Staffordissa j a Norpethissa
liberaalit hyväksyivät sen mitä he
oSivat voimattomia ehkäisemään»,
sanoo Mr. S. Webb, j a Alexander
McDonald' ja Thomas Burt ^kaivoan
työläisten kansallis-uniosta r.tulivat
ensimäisrksi ^ työväen .vedustajjliai. hyvänsä ^puolueitten ^^^^p^^^^ ei-;
Alahuoneessa (House of Comnlons).
Itsenäisty työväenpuolueen; polku
oli näin avautunut unioiden taiste-?
luista; Mitä hyvänsä sanottaneekaan.
ensimäisten työväen edustajien po­liittisista/
käsityksistä, niin 'todelli­sessa
taistelussa l i e kuitenkin aina
seisoivat, sen ag'an liberaaleja ja to­reja
vastassa.
Aänioiikeuden . laa^Jentamiiien aii^
kaan saatiin • unioiden ja nousevan
keskiluolian^ painostuksen avulla.
Tämä voitto tuli pikaisesti vaikkaikin
reformifaki V. 1868 antoi äänioikeu­den
vain pienellä, vähemmistölle,
xpuifta tämä ylifäikkiä kaapattu voit­to
antoi sentään tilaisuuden perus­taa
itsenäihen .työväen edTistus.;
Kysymys liberaalien' kannattamisesi
ta. minään aikana, heräsi ainoastaan
silloin, kun ei ollut, minkäänlaista:
tilaisuutta itsenäiselle työväen edus­tukselle.
* V ; 1880 vaiheilla tätä
prosessia . korostaa aikakauden t a ­loudellinen
pula." Uusia poliittisia
puolueita nousee, tarttuen:'jälleert'
chartistiliikkeen ja -Sosialismin lan-koihin.;
- Sosialidtemolkrafittis^n ; lii-joiden
avulla saataisi ^
r ^ p i määrä työväea-^
Ijia. seuraavaan i ^ l a » ^
_ James Sexton satain^?*
Jäiaestöstä k a n n a t t i l o ^ ^
000 s ääntä' annettiin sen^^
3a 400,000 vastaan.
Komitea, käsittäen neljä 7?
par^nttikomiteasta, ^
Näihm sisältyi (liberaahTv c
Steadman, (fabiaani) Vm
(sos.^em^Uitto) A. Bell. Keb &
^e, J . Ramsay McDonald.
Qudch H. R, Taylor, s. B . t ;
3a E. R. Pease. Hehniknmi ftT
28 päivinä V. 1900 kuasäyW
kolme vuotta sen jälestä bin U ,
toon Työmiesten Unitf oli moodoÄ.
nut kansan ohjelman, kokooia
Lontoossa 120 edustajaa, penutini
työväen edustuskomitean ja pmi'
vat McDonaldin sihteeriksi \^
teen -1906 mennessä tästä ito»' '
asta oli muodostunut TyöväemBt;
lue. Mutta täUä väliajalla tuo W
millinen kysymys — liberalisoi ö5
ratkaistu. Richard Bill,
ensimäisessä. edustuskomitcMsa, fi-hetti..
«onnentoivotuksensa» m>etu^
lienehdokkaaUe, itsenäisen TyJ.
väenimolueen ehdokasta G. E
bertsia vastaan.
Viimemainittu tunnettiin kiira»,
na sosialistina ja intematsionalist
na. Mutta Arthur Henderson ji
David Shackleton, jotka olivat™:
sin kohtuullisia työväemnieiiä ksji
nattivat Belliä.
Bellin teko aiheutti sunttimms!»
ja asia ratkaistiin New Gastien kos^
ferensassa 1903, jolloin päitettiiii:^
«Edustuskomitean ja siihen kanh":
vien /jäi^jtestötjen virkailijoitten iti
lee 'jyrkästi kieltätytyä olemuti.'
missään'tekemisissä, tai miteaiäiii
edistää minkään osan liberaali- tai­ka
taantumusppolueen etuja..,»
•Yleisvaaleissa v. 1906 saata Toä-:
to^loi perustuksen- Työväenpuoluetl-'
le ja Keir flardien työ, hänet Toia-;
me '.mainita yhtenä verrattoniu.-
uudenaikaisen . työväenliikkeen Jt;
työväenpuolueen perustajana.' Hii-;
tä auttoivat työssään McDonald,:
Sexton, Quelch, Bruce Glaeier, i s
R. Clynes, Pete Curron, Tiilet, fisJ.;
lie, Henderson ja Snovflen. Mii,'
tä laatu^, mutta V.M860 perustetöin
py^praiseft' anunattiunioiden neuvOs-ton
perustaa H. M.^Hyndmah, kuu­luttaen
Marxin oppejfa luokkataiste­lusta,
kun taas ^'abiani -Söura, jota'
johtaa Mr.--Webb, alkaa/kokejlla
sosialismilla käytännöllisessä polii-tiikassa.
Itsenäinen ^Työväenpuolue
Keir Hardien johdon^ alaisena» tartr
tuu ..ryhmäsauvaan :• sosialismin puo-.
lesta. KaikJ^ nämä tulivat tärkeik­si
tekijöiksi työväen luokkaliikkees-sä,^
taistelussa" puhtaiden poliittis­ten^:
tarkotusperien saavuttamiseksi
ja sotiessa l i ^ e r ^ i s i h ajatuksia vas­taan
työläisten riveissä. Unioiden
taistelut laillisia rajötuksia vastaan
jo sosialistinen agitatsioni, jöta^edis
M; uudistunut yhteiskunnallinen pu­la,
oKvat se kaksoisprosessi mikäliet — : ^ j:-,
soi esille kysymyksen kaikkien työ- ^ Kberalismia vastaan P;"^^;^;^
väenluokan voimien, yhdistämisestäisä«ä,.m«tta pysyivät sunj^
mielisyys olikaan, niin olivat nekö-;
tenkin hartaita puimaan erisidl-:
syyksiä ulos liittopuolueesta.
.; Kaikki puolueen ynnä anlokta;
orgaanit, lisäksi sellaisten kuisi BW-;
chfordin jponnistelut, joka. siiheiiJ-:
kana kirjotuksillaan huomattsrasti:
vaikutti, yhtyivät taisteluun tj*-j
Iäisten itsenäisen puolueen pnolei-,
ta- Blatohford lieijee asian pistl-nyt
kaikkein yksinkert8isimp«a
muotoon. Hän^ kysyy:
• «Valitsetteico te työnantajani»
amniattiunionne virkailijaist:
— Lähetätteft te työntajiB-;
ne edustaljaksi ammattiunioiiT
ten kongressiin? Te naani-
. sitte sellaisille ehdotaksiUe.
: .' «Jos työntäjän edut orii
vastakkaiset teidän eduiHera»
. liikeasioissa, mitä syytä teiB
on olettaa, etteikö hänen etim-.
- sa ja teidän olisi vastakkaist
'myös politiikassa? Jos te T«>-t
• ytustatte . miestä työntaj»-
na, miksi äänestätte häntä par-.,
lamentin jäseneksi? Lakon si­litessä
ei lakkoutuneiden uf.
•sa ole toreja eikä liberaaleja,
vaan he kaikki ovat työlisi-
Kysymyksessä eivat ole li^e-;
raalit eikä torit, vaan
keutetut luokat ja ^yöväbJ
• Ne olivat täm^laatuiset ränfef
sekä unioiden kokemukset, jotia»»^,
vät Työväenpuolueen etualalle
tekivät mahdoUiseksi yhdisfii en-^
naiset työväen 'luokkajärjestö: oaa
takeisen toimintaohjelman psi^^
teellä. Perustuslaki muodostctta»'
l ^ i n laajaksi salliakseen eri p2=:
eitten olla osana yhteisjäi^-estöj
rikkomatta vpmaa ohjelmaansa,
he yrittivät saada hyväsymistä sa»-
nattajiensa taholta työväenliikk^-'-
sä. SosiaKstit taistelivat poctett',
yhteen työväen liittopuolueeseeni
Ammattiunioiden kongressi; V.- 1899
saikin asiat ratJkajstuksi useiden
^sten jälestä rakentaa työväenpuo^
lue. lämes Holmes,- yhteenliittynei-den
rantatiepalveKjoitteir • uhiosta,
laati seuraavan ponnen:
,^ämä , kongressi^ huomioon­ottaen
menneiden--vuosien ko^
Lkemukset ja, katsoen siihen,'-Sfcf
tä jtyöväestön etujen edustus ttt-
Iisi •' paremmin t u r s a t t ^ Ala-^
huoneessa, täten kehottaa am-mattinnioiden
Ikongressin ^ p ^
lament&omiteaa '•• kntsiimaan
yhteistoimintaan' kmkkia ko-
"^(g^erafiTnsiä, sosialistisäa j a ami;
mattiunionistisia ja ' kaikkia
Tässä ^
sa- Viime vuosina sosialistit on^^
ottaneet etusöan kaiienmaailnip
himp-hamppareilta taisteflen
kommunisteja r vastaan. _
kuitenkin menettävät maaperää»,
peasti, sillä työväenliikkeen n ^ t
sä yhä kasvaa vakuutus snta, ^
erimiUisyydet politiikassa t ag
taistella työväen omien "1^° J T ;
puoleUa'ja että ^^l^
t^nniÄmäTlä luiana yhdistyne»»
lista ^
työntämällä Iujat_
rintamana yhteistä viholhsts^^.
t ^ - käy työläisiDe
saavuttaa voitto.