1920-07-22-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rvTr\6i sm \ ^^^Alla olevassa Inettelossa löydätte monta arvokasta, Halli tuksen kusta n nuksella' il mestyny itä kirjasta. Kukin kir Janen sisältää alallaan hyödyllisiä neuvoja ja ohjeita^ joihin taloudelliselta kannalta katsoen jokaisen tulisi kiinnittää lino-, mionsa ja käyttää neuvot hyväkseen. Kirjasia'on saatavana, niin kjiuan kuin Jiiitä riittää, osotteella : The Publication Branch, Department of Agriculture, ' Ottawa. Mitään postimerkkiä ei tarvitse panna kirjeen päälle, 'jossa näitji kirjasi A; tilaat te. iMainitkaa lyhyesti kir jeesvsänne, että olette selostuksen näistä kirjasista nähneet ^*Canadan Uutisissa,"kun niitä tilaatte. 1 , DAIRY Butler, The Brandiui; of Dairy. Butteri^^akin^ P)UtleiMnakiu^ on the h'aiMn. Hutterniilk IVom skinnued uiilk. the Manufacture of. Cheese, ConloiiiiAier (Mu'ese| Creani! 1 (Mieese. Islaud of Orleans Chcese Faptory M U V I Creanu^ry Plans, -svith Si)eeirieations Oheese :\lakin«j:, roolinj? of .Mill^nor - Cheese. The niainifaeture of Uottap^o-and Buttennilk Cheese Faetorics, (h-eaniories, Condcnsed Milk ^lanufaeturei^, eti',, List of n ( ' c H i a d ci Cold Storage Act. 1!}07, as anicnded in 1909 and Hegulations. Cold y t ora sze o f Food Pi'oduets, wi th soine notes on. insulation 1 «nd wa'rchouse uuuiaoceinent. The i\>]d Sloraire and Dairv Huildinl,^s, Small. (Vnv, The Dairy. 1 CoAV Testing:. ( l O h d Ki^asons for. .C'oAv Testinä", Avit'hsome- notes on the Saini)li!ig and Testing of .^lilki ^ ('ows...Profits from Dairy. Testing Notes C'ow Testin'^:, Notes ou 'Crecun for Puttennal^iiH^ ^i>i'e of. ' Creum foi- Putiei-makinii'. Care of. Creani, r-;uises of Yariatiou in the PreceJitage of fat in hand Soparntui" ('renni. Creaiii CMieese and P>utter. Cre;inierle^\ Cold Stoiuige for. Dairy Prioduce Mc rk(>l Hcport (AVeekly). Dnirv N(|AV,S l<(^ltef '(Monthly). Dairy Industry|Act and Regulations, The • Dairv ll(M-d Records, Keeping Milk". rieau 1 ]\Ii'!k. ("rrvim and Dairy P.y-Products, the Testing of ^lilk Production i n Canada ?ililk, Ch<'e-.r ;ind D)Utrer. Detenninations^ as to the Com-jiosition and Cojidition of I\.enii.(>t.The Pj-ohanle Searcitv. of, .fo,r t/he Maiuifacturc. of.. Chcesc Pei)sin as Suhsltituto oi- partial Suhstitutc for Kennet in the ' Manufacture of Cheese, Tlie nsc of P i'psn.i. as:^ a. Substit^ite for Kennet, Directions for using .Koi il)le Po\vdered . Pe])sin and otlver substitutes for. Jlennet in the ^lanufacture of ('heese, Inirther notes on f he nse of YiHd ancf Pelative Value of some Dairy Produets. FIELD CROPS I Alfalta (iro\ving in Manitoba Alfalta O)' fjijceiMie . ': • " Alfalfa ({rowinfj: in lOastern Canada P>a]'ley. A'arif^tif's of Peans in C'aiiada ' ' '/".r, Clover, S^v(•et-The Truth Cori! f OI- F^hisilagc rro|| Production Crop Kotation i Crop Kotation,> Tor Cenfnd and Fiastern Canada Crops,. Maxi m n 1)1—1017 Crops, f^rotcction of CutAvorin, Th('\Ai-uiy Draiiiage on the h^arm, Tilp Fn-ilaire in lOlH Clover S{>pd. lied. ,;iud its Inipuriti'^R l^1ax for Fihre, Fultivatiou of l^^lax Fihre 1 , Fiax frir Fihre. fJrou' Fodder'and Pasinre Phmfs (Cobnired Phites). For sale by . single (-opics oidy, at 1 l-.o offico of tlo^ KinjjjV Printer, CoveiMinKMil Printing J>ureau. (Priee, 50 eents). Cenninaiion Tesjs dopher Destruction •/ (li'aiii oji the I'i'airies, OroAving .(•rraiii, The. I)est V4i'ieties of ' Crain (rops oji the Prairies, Preparing Dand for CJrain Kccoinmendcd in (.'anada, Varieties of Cj-ai.n lieconimended by Dom.Cerealist, Varieties of O ra in P econi mended by tlie Dominion Ccrcalist for the iMari-tiine Provinecs, Varieties of ^ (•rain, Seed '. Cii-ain, Crops, IloAvtbePipeniiTir of, ma.ybehastencd CJrass, Awnles?i Brome versus AVastern Kye Tncreasing Prcduetio]i but Pedueing Cost of Dairy Produets by nsing silage made from Pcas and Oats or Oats alone. Aliingel SeedCroAving Oats, Varieties of Plant Preeding in Scandinavia. For Salc at thd Office, Secre-^ tary, Ca]iadiaji Seed GrowersYAssociation, Ottawa. Price $1 Potatoes, Digging and Storing Potatoes, Faetors Influ.encing t'he Profitable Production' of Potatoes, Tmnortance of planting good seed for. higli yields' Potato in Cfiuada. Its cullivation and varietie» .Potatoes. AVhen shoukl thcy be planted to obtain maximum crops Pod (!ultivator, The' ' ' , . Poots, Pitting OANADAN UUTISlfeT, PORT ARTHUR; ONT^/CANAB^^^^^ il p ! 1926^ Mx sä Kesälukemista. Matkamuistelmia ja vähän ^ ^ muutakin. MatfkamTiistelmat jotakuinkin yksityistä laatua olevilta' pikku-retkiltä eivät luonnollisesti ole juuri mielenkiintoisinta tai ar- V o k k a i n t a 1 u Ice m i s ta san o m ai e h-dessä suuren lnkijakunnan> kan-ual ta k a tso 11 una, inu t ta mtn e vilt J«ii siUik'in mukiin jonkinl^iisena kesälukeniisena. Sen parempaa arvoa eiVät pyydä allaolevatkaan rivit, niissä kun pää-asiassa kerrotaan pieniä yksityishavannoita matkaltani For.t Williamin seurakunnan iiihettinii Kansalliskirk-kokunnan" vuosikokoukseen. ^Maaniuitai-iltami v. k. 28 p. a l k o i j ^ ^ ^ Northcrn Navi-gation .yhtiön suurella palatsimaisella lippulaivalla, Norouie'illa. Laiva on upeimpia .la parhaita: mitä sisäjärvillä löytyy, ja on rakennettu Port Arthurissa. Mat- . . , , i T kirkodisk kustaja.joukko, joka tavallisesti ^7:- r— • . van. Kaupungissa diin en tavannut yhtään suoma-1 tyhjän käden kanssa saaiiunut laista, en ainakaan sellaista, jota olisin siksi tuntenut. Muutenkaan matkasta ei ole mainittavaa muuta kiiin että se paikoin vaunuun tunkeutuvan hienon liiekan vuoksi oli kovin tukala. Paikoin taas näki selviä merkkejä vallinneista liiallisista sateista. Esim. saha-myllykaupunki Odenah, lähellä Ashlandia, oli ihan tulvan vallassa, paljon pahemmin |fuin alhai-siminatkaan seudut täiillä olivat viime kuussa olleen rankkasateen jälkeen. Koko kylä oli yhtenä järvenä, josta talot kohosivat, kuin lautoille rakennettuna. Iromvoodissa on aina iltajunan tullessa paljon väkeä asemalla, ainakin jnikäli minulla on ollut kokemusta, ja niin oli ^nytkin, Suomalaisia -ja tuttavia en kuitenkaan tavannut. Vaan välipä sillä, olihan kaupunki tuttu; voisinhan melkein siitä sanoa aapisesta opitun lauseen: ' -Täällä siirtolainen 'onnistunut saamaan kättensä työllä ja- yritleliäisyy-dellään, tuli mieleeni naapuripitäjän hyvää tarkoittavan pastorin ennustus kaksikymmentä vftDtta sitte Suoinesta Amerikaan lähtiessämme. Käydessään kotimökillä ja kuullessaan, miten se en eksyisi, en 1^^^^-^^^^'^^'"^ kääu.'' Siksi otinkin pussini kainalooni ja lähdin reippaasti taivaltamaan valtakatua kohden, ot- ! taa[fseiii j £ a t j ^ ^ kirkolle, niissiF arvasin saainineiden paiv-k i r l^oTTi s F ö K i s V ä e n "oi e - täy 11ää. tämiiu verrattcmasta pa 1- veluksestaan tunnetun laivan tungokseen asti,, ei vielä ollut perin iso. mi)^ä seikka tietysti aihe- 1 itu i s i i t ii, e tt ii p u r j e h d us ka 11 s i oli , 1, ^ n- 1oki JO tapasin tuttuiakm. Alex vvuastitt^iai n. . alpkearnilulet . ,]a Oinlnnueilnli sevsatiik esunka, -- I„t anta' ma..k.i. , Mod^e l, ,.i n nionivuoti-s i a p ii ä s ti in 1 n a i h i n, k 11 i t e n k in s i 1 - lä isällisellä .muistutuksella, että jos mielin Canadassa asuessa säily 11 ii ä; ^'11 d \' s \'a 1 ta in lia n sai a iso i - k en d e t o n k i i'j a t '' ive gi s t eer a 11 a-vat" Amerikan . konsulaatissa. Tiimiln jo; .ennenkin - kuulemani tiedon saat uani' marssimine ulos ja. k'olitasi 1 Mine . laituri 11 a Suonien varaJuuisjilin yhtä hymyilevänä kuin hän tavallisesti ön täällä k'otiknlmillakin. Li(yua ja rapaa oli olbit, ja sadetta ihan Fävittö-iulisti Ne\v York Miliisissä koko .';uurt(Mi Minnesotan • tosisuoina-laisten juhannusjuldien ajan, mutta siitä liuolimatta oli sinne ollut kokoontuneena suomalaista kansaa ja suomalaisia autoja, jiiin. ettei" kon^-uli sanonut suurem pa a s n o m a 1 a i st < - . u k o koi ist a 11 ii h n e e n sä k iiii n.- S uo vn e n pä ä koji - suli ei ollut saapunut juhlaan, kutenoli. ilmoitettu. Suomen e-dust a jaa' vieraasti! • valtakunnasta taas ei ehta amerikalais-suomalai-set puhumaan kutsuneet. Puheista ei silti puutetta ollut. 'A^aali-vuotena saa ensiksikinj sangen: s ui av a -s an a i sTa p uh u j ia m i k ä l i y - vänsii kansallisuus juhliin-sa, ja Minnesotassa ^011 suonTaniinen kansallisuns siksi huomattu ja lukuisa,- että se sat'1- juhliinsa kunnollisia puliujia muulloinkin kun vaalivuonna. Suomi-Opiston johtaja, past. J\Vargelin, jonka puhuja- lahjat ovat saaneet jakamattoman tunnustuksen oli pitänyt puheen sekä suomeksi että ciji,d a n n i n k- i elcl 1 ii,; j a k un n oi 1 is i a l)ulieita sira niyiiskin kunlla IMin-nesotan omilta suomalaisilta pu- Ivujilta knn ne luirastaan i)ane- ____ pungissa oli kuitenlon maksupäivä ja kauppapuodit^olivat auki, vaikka ilta oli myöhä-k i n. AV i 1 li a m \M ii en o mi s t a m a n " Model "-vaatekani)an edustalla nen kauppa-apulainen siinä seisoi yhtä nnorekkaan ja hyväntuidi-sen. näköisenä kuin lö vuotta sit-; ,te, jolloin känet ensikerran tapasin. Vaihdettiin tervelvdyksetj ja n 1 i n ä 1 n u i s t a e n k o k e m u k s e t \' i i m e kiij^nniltälli Ironwoodissa, jolloin jokaisella, jolta satuin tiedu.sta-maan: yökorttccria,_oli täysi käsi, yksin hotelleissakin, aloin heti tiedustella joskovkaupunki on aina yhtä täynnä väkeä kuin ennen. Jiii muista sanottiinko olevan vai (.'i, inuttcivyiisijaa' tarjosivat auliisti kumpikin, sekä kaupan isäntäj että kauppa-apulainen, ja se huoli olb niin poistettu. Minini kuu ei juitri useinkaan tule paljon ulkoasustani välitettyä, niin olisin tuskin : iiytkääa tullut muistaneeksi, ettii. olin pölyssä ja hiekkakerroksen peitossa junamatkan jälcltä niiiikuin oi isin ollut hiekkamyrskyn käsis-sä aavikolla, mutta pistipäs se seikka toki tarkkasilmäisten pukujen myyjäin'' huomioon. Harja käteen, mies käytävälle ja niin oli • pöly poissa pika pikaa • ja mies valmis astumaan lierrain edustajain ja pastoreiden joukko o n, j o i d e n k u u 1 in '01 e v a n s i el Ui missä olin arvellutkin. ^ ICnnen. kirkkoon menoa piti kuitenkin saada jotain syötävää. Suoinalaiseir raittiustalon alakcrr rassa sitä sainkin. Pimkala ei kuitenkaan ole kansalaisemifte M. Tikkalan hoidossa. Atria ei ollut kelluttava, ci tuntunut sellai-sel ta edes niilkäi»ellekään, mutta liilitansa puolesta se oli ehkä kai-' lein mitä olen eläissäni nauttinut, saamaani kolrtieneljättä; osaa liit-^ tooii kuuluvien yaltioitten lain-läatijakuiitieu hyväks^^^ sellainen ehdotus liitetään uutena lisanä-perustuslakeihin ja silla on lain voima kaikissa valtioissa. • :• Tällaisella:: • menettelytavalla näisäähioikeuden ystävät ovat 1 T , . . . .. . i koettaneet saajia naisille valtiol-kohta joutuisi vasaran alle Arne- , . , , rr •• 1 • n•kva an i•s a.. n l, uo si,.i rt,y mi,s em,m e-• liset ääni^o ik,e ui d•,e•t ,- i,v yas xe essa ole, . , .... <.,T^ I vaperustuslakilisa-ehdotus lo on vt, uuh,o mksais, t,it., u huva.m. vii. t,th.a.a.e ns:s a.'.n "Kney lkl, äo,tteinenttee;' ,' .s aan, ut, .0...0. . v. altio• n ,h yv.ä.,,k syumi. is en ette t. e AAm eri-k1 assa saa milloi.n - J''i tarv' it,s eisi vicla saada yhden k7, aan t-ä••lllia"i st4.-a asunt. oa omak, sen-iy'V a..l tion hyväksym, is•e n, mutta1 •s e iiayttaa ottavan lujempaan, kuin niitä tähän asti kukaan on 1 uul-liit. Ensinnäkin nyt pn kesän aika, jolloin valtioitten lainlaatija-kiihhät useimmissa valtioissa 0- vat kesälomalla ja toiseksi muutamissa valtioissa on • seilaisia valtioitten lakeja, jotka tähän kiireeseen estävät niideh toimi-ne.'• Miten huonoksi ne Araeri-kaa arvelivatkaan siellä Suomessa! Niihin aikoihin, 20 vuotta takaperin, sai iMontanassay minne matkustimme, rakentaa hirsirakennuksen vaikkapa niin komean kuin Etelä-Pohjanmaan talonpoikaistalot, ilman ettei hirsistä tar-viimut kellekään: maksaa senttiä- . 1 .. v . ki.a"a.n. , ei.,k a m•• yöskään huoneen si.- - imasta: kyseessä olevassa asiassa, jaa tarvinnut ostaa, ellei juuri toisen pihaan rakentanut; Suuremmassa kaupungissa, niissä oli mitatut lotit, oli .se tietysti ostettava, mutta ]nkkukyli.ssä oli kyl. lä til a a rakenta a -talo ja aidata kohtuullinen perunamaakin ympärille, mi h i n ei lupa a kysytty ja mistä ei vuokraa maksettu, vaikka m a a useassa tapauksessa kuuluikin rautatieyhtiölle. Sellaisen kodin saaminen, kuin pikku torpparilla ja miikkiläisellä koti- Tämän lisäksi muutamien valtioitten, , kuten esimerkiksi Ver- /niont valtion kuvernööri, ou kiel- . läytynyt kutsumasta lainlaatija-kuntaa koolle ylimääräiseen istuntoon päättämään naisten äänioikeudesta, ja jotkut valtioitten lainlaatijakunnat, kuten esimerkiksi Tennessee, ovat kieltäytyneet ottam.']sta koko asiaa kä- .siteitäväkseen tällä istuntokaudella, niin että mikäli nykyisin tilannetta „ ymmärretään, niin naisilla j ä anelee apua, kä^ikosketinta, tiikea, jonka varassa se yoisi ottaa ensi askeleensa^ mutta — sallittakoon sen hiukan voimistua, niin siitä tulee voima, jonka tajjb^" toa |Dn kaikkialla kuunneltava. Me tarkoitamme tällä voimalla sitä uutta valtiollista puoluetta, jota juuri ollaan perustamasäa - Chicagossa. ^ Entiset v valtapuolueet, demokraattinen ja republikaaninen o- • vat pitäneet kokouksensa, laatineet taas nelivuotiset ohjelmansa ja valinneet presidentti-ehdok-kaansa, mutta kummassakin, ta-paukscissa varsinainen kansa ei niistä ole — innostunut. Se on pysynyt kylmänä, välinpitämättömänä, ikäänkuin koko touhu ei olisikaa'n kuulunut Amerikan kansalle. Se antoi niiden voimien, jotka kontroUeeraavat sekä demokraattisen että republikaanisen puolueen, homjnata hommansa ja kaikessa hiljaisuudessa rylityi perustamaan omak. puoluettaan. Tämän kolmannen valtapnoluceri ' perustamisen johdossa on Amerikan järjestynyt ammattityöväes-tö. Heinäkuun 10 j)äivä heti ko-kouduttuaah noin 700 edustajan suuruisena se julistutui eroon "en. tisistä puolueista, .sillä niiltä oli saatu vain — lupauksia, joita ei pltu Ivpskäaii • täyt et ty. • Amerikan työväestö on jakautunut moniin ^ ryhmiin, Kuitenkin sillä on yhteisenä toivona vä- \ •v 1 1 ' . r • J i s u u K S j a Ullaa osaa ensi HVKSvir i i / • , .. Join maailman helpoin asia vksin .. , • » -i AM / P^"s» kultainen vapaus seka työ-o;;,>- i-- + 1 ' • ' sun vaaleihin Amerikan 1 hdys- ' •• , • ,. siniakin tapauksessa etta asian. I :. > i maatla ctta myöskin vaaluiurnal-omainen kodin tarvitsija olisi oi-1 .. Tämän vapaustoivonsa se nyt lut "poikki," minkuiu nx\vM<,-\,^^''^'^f':''^!>l^'^'\I^^'"T aikoo saada tunnustetuksi koko , . . , ... maassf valtaamalla täiiiän, maan tuneimpia kansoja tassa asiassa 011 uäihkin vanhoillisilla kaniial-seudru. ,lrliaon„ -i E1?^te lT,-a -uP o1l'n anmaalilar —ta-A m e r i k^a n „ \ hdysv. a,l tam , , , ,viarllTisresTti' ro—h, i*o^li^ —MoTn^tarnras"s"a "s—il-i ' e.i tai, da. olla suuriakaan • mal1i do.l - lisuuksia ottaa osaa ensi syksyir siin vaaleihin Amerikan Yhdysvalloissa. 3Ie'rkili ma,n a -o l, emi.s i.a l,;ä.n nellä sano.t aan. i ilman edistysmieliseniip iä ja valis-vat. Ja niitii oli .^dilassa ollut maksaen kokonaista 85 senttiä, useita. J\lii^nkku>uoli- oli ollut [Ken Oji, ollut^^Vu^ ^^^Ijä hyvin edustettu, ^tutta se sateen I vuotta poissa*" kuten tämän kirja liejun paljous, se vain oli hai-1 joittajaTliille' tunUur^sreTIa^iTia tannut. suuresti muuten hyvin j ^{jaTiartapahtunut hintojen koro-onnistunutta juhlaa, — ja eniten .tus todellakin kauhealta. Varsin- Jvai karrnittanut inilssiläisiä, jot- Idn a'uuan hinta on huikean kor-ka nyt eivät tiedä kiiinka nionct. kea. ja enimmäkseen muutakin P 001s, P ecom mendjed Seed, Cleaning Varieties of Field Seed Oorn r Seed Orain Seed Orowers' Association and Its Work, The Canadian Seed Lnportation Pegulations Seed Testing, Sending Samples l^eed Control Act with, Pegulations, The Seed, Inciuiry Regaj'ding the Wheat^ Oats, Barley^ Plax, and Ensilage COrn used for. in Canada Seed, Selection 'anä ;AViritering of Biennial Vegetables for Seeds, Gro\ving Field Root, Vegetable and Flower, in Canada. Smut, Seed Treatment for Grain Tobacco Culture in Canada Tobacco, Flue-Ciured i n Canada Tobacco,, Summary of Three y«ars' Experiments at B[arrow Station, Oontario , , ^ "Tobacco Reeommended for the - >Province of Quebec, Soine /' " varieties of . Tobacco Seed Beds in the Province of Quebec, Construction: and Care of . „ (Luettupa jatlmu ensi numfirössa.)^^^^^^^^^^ • juhlavieraista tulivat siihen käsi-^ tykseen, että ]\IilIsissä ei olekaan muuta' kuin sadetta ja rapakkoa. — Kun oli kuultu juhlakuulumiset j ä m i n ä olin vakuuttanut konsulille että kyllä siellä Mi lisissä 011 hyvää ilmaa ja tietkin liyvinä u- ,tavaraa, paitsi niahdollise^ti eräitä vaatetustarpeita, saamme täällä 'Canadassa . dollarillamme e-iiempi kuin Amerikan dollarilla siellä, "vaikka dollarimme onkin Amerikan dollaria halvempi ra-hamarkkinoilld.- Kirkkoonkin ehdin ennen siellä seammin . kuin liejuisinaj koska', liidetyn hartaushetken loppua ja minäk'ääii en Ole tiähnyt' niitä lie- sain kuulla viimeisen sinä iltaiia juisina ,vaikka oleu kulkenut siel- pidetyistä saarnoista". Hartaus-lä sekä suvella "että syksyllä, läh-.Jietken^lopussa sain tervehtiä usei dettiin Päivälehden konttoriin, ta veljiä ja tuttavia. Tulinpa e^i: tetyksi paikkakunnan Suomi-Syr noodin , ; seurakunnan hoitajalle Myöhemmin qn sekin kohta tietysti käynyt vaikeammaksi,mutta 'helppoa on kodin saaminen, niihin vaikeuksiin verraten, mitä, kodin laittaminen, Suomessa tuo, siellä vieläkin. Nykyään täytynee rautatien .alueille asettujän saada lupa ja maksaa vuokraa, mutta ennen afc-cttuneita ei rautatiet kykene hiiätämiiäu pois, eikä pakottamaan vuokran maksuun, ellei nämä ole vapaaehtoisesti siihen suostuneet, i ' . .: Paitsi kodin paikkoja rautatie-ase m ien 1 ä h eisyy d essä, o 1 i I\lo nt a-nassa niin kuin mbiiessa muussakin paika5-.sa Amerikaa hyviä maa n vii j e 1 y s ma i t a -. 11 y vii 1 ä pa i-koilla tarjona vapaasti halullisib le ottajille, niin ettei suinkaan tarvinnut mitään erikoista onnen potkausta päästäkseen kodin omistajak.si, joka veti. vertoja päre mm ill(!k i n S u o m e n t a loil le. Tf) t-ta kyllä että vain harvat kansa-. Iäisistämme käyttivät näitä tilaisuuksia, silloin kun ne oli tarjona, mutta siilien ei ollut syynä se ettei Amerikassa saatu kotia, vaan se että oltiin kylliksi tuli.r mia ettei sitä laitettu. . : EttäAmcrikassa; on voinut saa-xla kodin moni, jolta Suomessa ollen ei koskaan olisi " kitu katkennut", niinkuin eräs Amerikaan lähtijä sanoi, todistaa tuhannet sekä maalais-että kaupun-kilaiskodit, jotka useiui ovat upeammat kuin lännen kultalaan lähtevä siirtolainen uskalsi tai osasi toivoa ja kuvitellakaan. Pettyneitä toiveita ja hunningolle joutuneita henkilöitä löytyy kyllä täälläkin, mutta sittekin uskaltaa tämän kirjoittaja väittää että n . k. tyhjästäi alkavalle, työstään ja yritteliäisyydeltään elävälle s1ii>tolaiselle 011 Amerika aina tarjonnut paremmat; aineel-liset edut ja mahdollisuudet kuin kotimaalla oli hänelle'^ annettavana. Olen eksynyt nyt i kokonaan matkamuistelmistani. 1 Kiittäen siis vain iromvoodilaisia ysfäviä-ni vieraanvaraisuudesta, lopetan kyhäykseni tällä kertaa, käydäk-seni taas ensi kerrafla matkamuistelmiini. J. H. iiallit^isvallanvalitsemillöeii; edu^^ lVa j.a on s.i.t..a suta ,h uolimatta, -c t,- lt^arjgil^lge ensi syksyn .suurissa vaatä monissa aisoissa Amerik.nai- Sinnchän se 011 tavallisesti ensiksi asia, jos ei aijo asettua SäU,- punkiin niin kauaksi, että varsi- pastori filmillekin, saamatta kui-naista kortteeria tarvitsisi. Em- Yleistä ja yksityistä* V.Amerikan Yhdysvaltain ^naiset tenkäan tilaisuutta t^dustella rae tarvinneet kukaan sellaista; äärimmäisen lännen asiQita, joi-konsuli aikoi lähteä illalla Caiia-, den kuuleminen minulle entisenä näyttävät jäävän äänioikeutta daan samassa laivassa missä me länteläisenä olisi tiupaistai' ^ vaille vielä ensi syks^u yieisissä ^ .Yökortteerin sain Mr^ jä Mrs. •'tSaleissa, - vaikka siitä ori^ oUut •Mt-A^^ -4„^„«^„« suiiriä toiveita jä^^^v^ aikaan vkikka kijmpikin en suunnalle, hän Minnesotan rauta-alueelle Virginiaan ja Elyyn ja.' tulimme, vaimoni ja minä läh-dimme Union asemalta samaani Mäen vieraanvajraisessa 7.iaupeassa k&dissa,; joka todellakin on mat valtapuolueet, näyttävät oi-kaikin puolin oikea porvarin ko-Ikein tösitarmoHa hai im van saada ti; jos talo on upea,»niin ön si-1 naisille äänioikeudeif • minä taas Michiganin rautä-älu-[sustuskin jä "mööpelit"»sitä mu-!tääkseön naisia ja säadaksisen ie eelle Bessemeriin; minne, kuten kaa; ^Ajatellessani^millaisia pa-'sitte äähestätnään itseään, kuulin, ^ useita Duluthin:''kalitta latsimaisia, 4,asunitik^^ YliSysvalio^ssa on, mahdollista kulkijoita, oli eilen matkustanut, omaisuutta täalläkitf^ on imouijsaftte p sen sanaa uskotaan, kuin itsestään todistettuna totuutena ja muutenkin . naista kohdellaan suurella arvonannolla ja huomaavaisuudella. ,: Yhtenä merkille panta vana seikkana Canadan {^lomalaisten keskuudessa on pideltävä sitä, että ne nopeasti — rikastuvat. Meidän tarvitsee muistutella mieliimme vain esimerkiksi niitä satoja, tuhansia suomalaisia työmiehiä, jotka viimeisen ky m m eiie n vuoden kuluessa ovat ottaneet Gähär dassa uvaata uutisasutusoikeudel-la itselleen;" alkaneet kerrassaan tyhjästä ja tyhjillä käsillä, mutta lujin kourin iskeneet kiinni inaa-emorv kamaraan, perhostelleet sir tä, kylväneet siihen s i e m eni ä: mitä milloinkin ovat saaneet, korjailleet sadon sadon • jälkeen ja nyt — elävät itsenäisten ihmisten itsenäistä elämää. Monet eivät ole velkaa kenellekään, eivät tarvitse kenenkään apua; eivät ole pakoitetut menemään kenellekään ; työvoimaansa kaupalle, eivätkä pakoitetut täyltämään kenenkään käskyjä. I Canadan korvet, niin synkiltä kuin ne lienevät aluksi näyttäne etkili monen untisasukkaan silmiin, ovat tulleet heille pelastajiksi maailman työmarkkinahui-jauksilta, ovat tarjonneet suoma-laisiIle omat kodit ja sellaiset kodit, joissa nyt jo dis sekä ruokaa että rahaa. • - ••\ 'Kun viisi, kuusi vuotta sitte suomalaiset uutisasukkaat pyyt e-livät metsän riistaa henkipitimik-seeu, niin nyt ne samat miehet ja naiset saavat kaikki tarvitsemansa maastaan, asutusbikeudel-la ftselleen voittamastaan uudes-. ta isänmaastaan. Ovatpa hyvin monet jo päässeet siihen tilaan, että ovat ostelleet mahtavia maaviljly^koneita, \'leiäpä automobiilejakin, joilla ajelevat naapureissaan vieraisilla ja muutenkin huviajelulla moninais^ten päi-vätöittensä päätyttyä. Heillä on omat kodit, useimmat • itse rakentamat, heidän . peltonsa- kasvaa kaikkea: ja heidän laitumensa on omien k^rjaukelloin kalkätUma. JCun vertaa heidän elämään^ nyt siihen, mitä se,oli muutamia vuosia sitte, niin eipä tahdo uskoa omia silmiään. Muutos on niin suuri ja on suomalaisten eduksi. Totisesti suomalainen maanviljelijä Canadassa on nopeasti kehittyvä kansansa kunniaksi. , Amerikan Yhdysvaltain ^oli-hyvit- - tiikkaanVnäy,ttää^ tiilevan/ uusi te- ^jä} jolle ei vielä ole osattu antaa sitä ärvoa^ Minminkä se än^^ saitsee; Se tekijä on vrelSj kuin konttaava/ poika polviliäair; Yh- Ohjelmaa ollaan laatimassa! Siitä pitää tulla .sellainen, että sen voi. jokainen sekä kasillaan että aivoillaan työskentelevä rehellinen! ihminen hyväksyä ouiak-seen. Niin on sanotun puolueen perustj^vassa kokouksessa julistettu. I ,tTo;s tämä julistus tfdee täyte-ty ksi;' n i i n sil 1 oi n . A m er i k a n Y h - dysvalloissa entisten puolueitten valtakausi on ohi. Oikeastakn se saisikin jo olla ohi, sillä kansan itse itsensä 'hallitsemisen .sijasta tätä maata on hallinnut joukko New Yorkin AVall kadun raha-liikkeitteii kansainvälisiä pankkiireita, jotka sanottuja puolueita ovat käyttäneet välineinään tahtonsa toteuttamiseksi. Mutta Yhdysvaltain kansa on jo kasvanut pois sanotun ryhmän raja-ai-tuuksista. Se h a luaa päästä vapauteen. Voimakasta sinne pyrkimistä osoittaa juuri työläisten johtama kolmannen puolueen perustaminen. Kuka menee veikkaamaan, vaikkapa se eiisi syksynä ottaisi Yhdysvalloissa halli-tusohjat käsiinsä — aivan samalla tavajlla kuin yhdistynyt työläisten ja maanviljelijäin uusi puolue vuosikausi sitte Canadassa otti hallitusohjat entisiltä puolueilta kenenkään sitä edeltäpäin aa\astamatta. —• A. Kuuluisa poliisikoira Lady, belgialaista rotua, jäi .automobiilin alle äskettäin New Yorkissa. Entiset toverit, joiden kanssa koira oli elellyt, hautasivat sen saippualaatikossa ja soittivat torvea sen haudan ääressä. Raskaimman miehen Yhdys vallqissa sanotaan olevan Samuel Harris*- in, Farmersvillessa, Texas. Hänen painonsa on 611 paunaa. Mr. Harris on 44 vuoden ikäinen, pitää 7 5-8 hattua, 23 numeron taulusta, käsivarren ympärysmitr ta on 25 tuumaa kainalojuopan. kohdalta, hän on 69% tuumaa paksu rintain kohdalta, pitää 10 numeron kenkiä ja on 6 jalkaa 2 tuumaa pitkä. Hänen vaimonsa paino on 1^8 paunaa. Heillä on i kyAmenen lasta ja viisi tyttöä on ainoastaan tavallista kokoa. Pojat lupaavat tulla ^yhtä vankoiksi mieliiksi kuin isänsä^ kin. Yksi pojista, joka on nyt 22 . vuoden' ikäinen, painaa 212 paunaa; toinen, 19-vuotias painaa 190 paunaa ja kolmas, joka on 18-vuotias, painaa 170 paunaa. V . , . .-.-.-1. : j > » ^ - . 1 , t f . i l m. N SANÄköaÖiA Oli
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 22, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-07-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200722 |
Description
Title | 1920-07-22-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | rvTr\6i sm \ ^^^Alla olevassa Inettelossa löydätte monta arvokasta, Halli tuksen kusta n nuksella' il mestyny itä kirjasta. Kukin kir Janen sisältää alallaan hyödyllisiä neuvoja ja ohjeita^ joihin taloudelliselta kannalta katsoen jokaisen tulisi kiinnittää lino-, mionsa ja käyttää neuvot hyväkseen. Kirjasia'on saatavana, niin kjiuan kuin Jiiitä riittää, osotteella : The Publication Branch, Department of Agriculture, ' Ottawa. Mitään postimerkkiä ei tarvitse panna kirjeen päälle, 'jossa näitji kirjasi A; tilaat te. iMainitkaa lyhyesti kir jeesvsänne, että olette selostuksen näistä kirjasista nähneet ^*Canadan Uutisissa,"kun niitä tilaatte. 1 , DAIRY Butler, The Brandiui; of Dairy. Butteri^^akin^ P)UtleiMnakiu^ on the h'aiMn. Hutterniilk IVom skinnued uiilk. the Manufacture of. Cheese, ConloiiiiAier (Mu'ese| Creani! 1 (Mieese. Islaud of Orleans Chcese Faptory M U V I Creanu^ry Plans, -svith Si)eeirieations Oheese :\lakin«j:, roolinj? of .Mill^nor - Cheese. The niainifaeture of Uottap^o-and Buttennilk Cheese Faetorics, (h-eaniories, Condcnsed Milk ^lanufaeturei^, eti',, List of n ( ' c H i a d ci Cold Storage Act. 1!}07, as anicnded in 1909 and Hegulations. Cold y t ora sze o f Food Pi'oduets, wi th soine notes on. insulation 1 «nd wa'rchouse uuuiaoceinent. The i\>]d Sloraire and Dairv Huildinl,^s, Small. (Vnv, The Dairy. 1 CoAV Testing:. ( l O h d Ki^asons for. .C'oAv Testinä", Avit'hsome- notes on the Saini)li!ig and Testing of .^lilki ^ ('ows...Profits from Dairy. Testing Notes C'ow Testin'^:, Notes ou 'Crecun for Puttennal^iiH^ ^i>i'e of. ' Creum foi- Putiei-makinii'. Care of. Creani, r-;uises of Yariatiou in the PreceJitage of fat in hand Soparntui" ('renni. Creaiii CMieese and P>utter. Cre;inierle^\ Cold Stoiuige for. Dairy Prioduce Mc rk(>l Hcport (AVeekly). Dnirv N(|AV,S l<(^ltef '(Monthly). Dairy Industry|Act and Regulations, The • Dairv ll(M-d Records, Keeping Milk". rieau 1 ]\Ii'!k. ("rrvim and Dairy P.y-Products, the Testing of ^lilk Production i n Canada ?ililk, Ch<'e-.r ;ind D)Utrer. Detenninations^ as to the Com-jiosition and Cojidition of I\.enii.(>t.The Pj-ohanle Searcitv. of, .fo,r t/he Maiuifacturc. of.. Chcesc Pei)sin as Suhsltituto oi- partial Suhstitutc for Kennet in the ' Manufacture of Cheese, Tlie nsc of P i'psn.i. as:^ a. Substit^ite for Kennet, Directions for using .Koi il)le Po\vdered . Pe])sin and otlver substitutes for. Jlennet in the ^lanufacture of ('heese, Inirther notes on f he nse of YiHd ancf Pelative Value of some Dairy Produets. FIELD CROPS I Alfalta (iro\ving in Manitoba Alfalta O)' fjijceiMie . ': • " Alfalfa ({rowinfj: in lOastern Canada P>a]'ley. A'arif^tif's of Peans in C'aiiada ' ' '/".r, Clover, S^v(•et-The Truth Cori! f OI- F^hisilagc rro|| Production Crop Kotation i Crop Kotation,> Tor Cenfnd and Fiastern Canada Crops,. Maxi m n 1)1—1017 Crops, f^rotcction of CutAvorin, Th('\Ai-uiy Draiiiage on the h^arm, Tilp Fn-ilaire in lOlH Clover S{>pd. lied. ,;iud its Inipuriti'^R l^1ax for Fihre, Fultivatiou of l^^lax Fihre 1 , Fiax frir Fihre. fJrou' Fodder'and Pasinre Phmfs (Cobnired Phites). For sale by . single (-opics oidy, at 1 l-.o offico of tlo^ KinjjjV Printer, CoveiMinKMil Printing J>ureau. (Priee, 50 eents). Cenninaiion Tesjs dopher Destruction •/ (li'aiii oji the I'i'airies, OroAving .(•rraiii, The. I)est V4i'ieties of ' Crain (rops oji the Prairies, Preparing Dand for CJrain Kccoinmendcd in (.'anada, Varieties of Cj-ai.n lieconimended by Dom.Cerealist, Varieties of O ra in P econi mended by tlie Dominion Ccrcalist for the iMari-tiine Provinecs, Varieties of ^ (•rain, Seed '. Cii-ain, Crops, IloAvtbePipeniiTir of, ma.ybehastencd CJrass, Awnles?i Brome versus AVastern Kye Tncreasing Prcduetio]i but Pedueing Cost of Dairy Produets by nsing silage made from Pcas and Oats or Oats alone. Aliingel SeedCroAving Oats, Varieties of Plant Preeding in Scandinavia. For Salc at thd Office, Secre-^ tary, Ca]iadiaji Seed GrowersYAssociation, Ottawa. Price $1 Potatoes, Digging and Storing Potatoes, Faetors Influ.encing t'he Profitable Production' of Potatoes, Tmnortance of planting good seed for. higli yields' Potato in Cfiuada. Its cullivation and varietie» .Potatoes. AVhen shoukl thcy be planted to obtain maximum crops Pod (!ultivator, The' ' ' , . Poots, Pitting OANADAN UUTISlfeT, PORT ARTHUR; ONT^/CANAB^^^^^ il p ! 1926^ Mx sä Kesälukemista. Matkamuistelmia ja vähän ^ ^ muutakin. MatfkamTiistelmat jotakuinkin yksityistä laatua olevilta' pikku-retkiltä eivät luonnollisesti ole juuri mielenkiintoisinta tai ar- V o k k a i n t a 1 u Ice m i s ta san o m ai e h-dessä suuren lnkijakunnan> kan-ual ta k a tso 11 una, inu t ta mtn e vilt J«ii siUik'in mukiin jonkinl^iisena kesälukeniisena. Sen parempaa arvoa eiVät pyydä allaolevatkaan rivit, niissä kun pää-asiassa kerrotaan pieniä yksityishavannoita matkaltani For.t Williamin seurakunnan iiihettinii Kansalliskirk-kokunnan" vuosikokoukseen. ^Maaniuitai-iltami v. k. 28 p. a l k o i j ^ ^ ^ Northcrn Navi-gation .yhtiön suurella palatsimaisella lippulaivalla, Norouie'illa. Laiva on upeimpia .la parhaita: mitä sisäjärvillä löytyy, ja on rakennettu Port Arthurissa. Mat- . . , , i T kirkodisk kustaja.joukko, joka tavallisesti ^7:- r— • . van. Kaupungissa diin en tavannut yhtään suoma-1 tyhjän käden kanssa saaiiunut laista, en ainakaan sellaista, jota olisin siksi tuntenut. Muutenkaan matkasta ei ole mainittavaa muuta kiiin että se paikoin vaunuun tunkeutuvan hienon liiekan vuoksi oli kovin tukala. Paikoin taas näki selviä merkkejä vallinneista liiallisista sateista. Esim. saha-myllykaupunki Odenah, lähellä Ashlandia, oli ihan tulvan vallassa, paljon pahemmin |fuin alhai-siminatkaan seudut täiillä olivat viime kuussa olleen rankkasateen jälkeen. Koko kylä oli yhtenä järvenä, josta talot kohosivat, kuin lautoille rakennettuna. Iromvoodissa on aina iltajunan tullessa paljon väkeä asemalla, ainakin jnikäli minulla on ollut kokemusta, ja niin oli ^nytkin, Suomalaisia -ja tuttavia en kuitenkaan tavannut. Vaan välipä sillä, olihan kaupunki tuttu; voisinhan melkein siitä sanoa aapisesta opitun lauseen: ' -Täällä siirtolainen 'onnistunut saamaan kättensä työllä ja- yritleliäisyy-dellään, tuli mieleeni naapuripitäjän hyvää tarkoittavan pastorin ennustus kaksikymmentä vftDtta sitte Suoinesta Amerikaan lähtiessämme. Käydessään kotimökillä ja kuullessaan, miten se en eksyisi, en 1^^^^-^^^^'^^'"^ kääu.'' Siksi otinkin pussini kainalooni ja lähdin reippaasti taivaltamaan valtakatua kohden, ot- ! taa[fseiii j £ a t j ^ ^ kirkolle, niissiF arvasin saainineiden paiv-k i r l^oTTi s F ö K i s V ä e n "oi e - täy 11ää. tämiiu verrattcmasta pa 1- veluksestaan tunnetun laivan tungokseen asti,, ei vielä ollut perin iso. mi)^ä seikka tietysti aihe- 1 itu i s i i t ii, e tt ii p u r j e h d us ka 11 s i oli , 1, ^ n- 1oki JO tapasin tuttuiakm. Alex vvuastitt^iai n. . alpkearnilulet . ,]a Oinlnnueilnli sevsatiik esunka, -- I„t anta' ma..k.i. , Mod^e l, ,.i n nionivuoti-s i a p ii ä s ti in 1 n a i h i n, k 11 i t e n k in s i 1 - lä isällisellä .muistutuksella, että jos mielin Canadassa asuessa säily 11 ii ä; ^'11 d \' s \'a 1 ta in lia n sai a iso i - k en d e t o n k i i'j a t '' ive gi s t eer a 11 a-vat" Amerikan . konsulaatissa. Tiimiln jo; .ennenkin - kuulemani tiedon saat uani' marssimine ulos ja. k'olitasi 1 Mine . laituri 11 a Suonien varaJuuisjilin yhtä hymyilevänä kuin hän tavallisesti ön täällä k'otiknlmillakin. Li(yua ja rapaa oli olbit, ja sadetta ihan Fävittö-iulisti Ne\v York Miliisissä koko .';uurt(Mi Minnesotan • tosisuoina-laisten juhannusjuldien ajan, mutta siitä liuolimatta oli sinne ollut kokoontuneena suomalaista kansaa ja suomalaisia autoja, jiiin. ettei" kon^-uli sanonut suurem pa a s n o m a 1 a i st < - . u k o koi ist a 11 ii h n e e n sä k iiii n.- S uo vn e n pä ä koji - suli ei ollut saapunut juhlaan, kutenoli. ilmoitettu. Suomen e-dust a jaa' vieraasti! • valtakunnasta taas ei ehta amerikalais-suomalai-set puhumaan kutsuneet. Puheista ei silti puutetta ollut. 'A^aali-vuotena saa ensiksikinj sangen: s ui av a -s an a i sTa p uh u j ia m i k ä l i y - vänsii kansallisuus juhliin-sa, ja Minnesotassa ^011 suonTaniinen kansallisuns siksi huomattu ja lukuisa,- että se sat'1- juhliinsa kunnollisia puliujia muulloinkin kun vaalivuonna. Suomi-Opiston johtaja, past. J\Vargelin, jonka puhuja- lahjat ovat saaneet jakamattoman tunnustuksen oli pitänyt puheen sekä suomeksi että ciji,d a n n i n k- i elcl 1 ii,; j a k un n oi 1 is i a l)ulieita sira niyiiskin kunlla IMin-nesotan omilta suomalaisilta pu- Ivujilta knn ne luirastaan i)ane- ____ pungissa oli kuitenlon maksupäivä ja kauppapuodit^olivat auki, vaikka ilta oli myöhä-k i n. AV i 1 li a m \M ii en o mi s t a m a n " Model "-vaatekani)an edustalla nen kauppa-apulainen siinä seisoi yhtä nnorekkaan ja hyväntuidi-sen. näköisenä kuin lö vuotta sit-; ,te, jolloin känet ensikerran tapasin. Vaihdettiin tervelvdyksetj ja n 1 i n ä 1 n u i s t a e n k o k e m u k s e t \' i i m e kiij^nniltälli Ironwoodissa, jolloin jokaisella, jolta satuin tiedu.sta-maan: yökorttccria,_oli täysi käsi, yksin hotelleissakin, aloin heti tiedustella joskovkaupunki on aina yhtä täynnä väkeä kuin ennen. Jiii muista sanottiinko olevan vai (.'i, inuttcivyiisijaa' tarjosivat auliisti kumpikin, sekä kaupan isäntäj että kauppa-apulainen, ja se huoli olb niin poistettu. Minini kuu ei juitri useinkaan tule paljon ulkoasustani välitettyä, niin olisin tuskin : iiytkääa tullut muistaneeksi, ettii. olin pölyssä ja hiekkakerroksen peitossa junamatkan jälcltä niiiikuin oi isin ollut hiekkamyrskyn käsis-sä aavikolla, mutta pistipäs se seikka toki tarkkasilmäisten pukujen myyjäin'' huomioon. Harja käteen, mies käytävälle ja niin oli • pöly poissa pika pikaa • ja mies valmis astumaan lierrain edustajain ja pastoreiden joukko o n, j o i d e n k u u 1 in '01 e v a n s i el Ui missä olin arvellutkin. ^ ICnnen. kirkkoon menoa piti kuitenkin saada jotain syötävää. Suoinalaiseir raittiustalon alakcrr rassa sitä sainkin. Pimkala ei kuitenkaan ole kansalaisemifte M. Tikkalan hoidossa. Atria ei ollut kelluttava, ci tuntunut sellai-sel ta edes niilkäi»ellekään, mutta liilitansa puolesta se oli ehkä kai-' lein mitä olen eläissäni nauttinut, saamaani kolrtieneljättä; osaa liit-^ tooii kuuluvien yaltioitten lain-läatijakuiitieu hyväks^^^ sellainen ehdotus liitetään uutena lisanä-perustuslakeihin ja silla on lain voima kaikissa valtioissa. • :• Tällaisella:: • menettelytavalla näisäähioikeuden ystävät ovat 1 T , . . . .. . i koettaneet saajia naisille valtiol-kohta joutuisi vasaran alle Arne- , . , , rr •• 1 • n•kva an i•s a.. n l, uo si,.i rt,y mi,s em,m e-• liset ääni^o ik,e ui d•,e•t ,- i,v yas xe essa ole, . , .... <.,T^ I vaperustuslakilisa-ehdotus lo on vt, uuh,o mksais, t,it., u huva.m. vii. t,th.a.a.e ns:s a.'.n "Kney lkl, äo,tteinenttee;' ,' .s aan, ut, .0...0. . v. altio• n ,h yv.ä.,,k syumi. is en ette t. e AAm eri-k1 assa saa milloi.n - J''i tarv' it,s eisi vicla saada yhden k7, aan t-ä••lllia"i st4.-a asunt. oa omak, sen-iy'V a..l tion hyväksym, is•e n, mutta1 •s e iiayttaa ottavan lujempaan, kuin niitä tähän asti kukaan on 1 uul-liit. Ensinnäkin nyt pn kesän aika, jolloin valtioitten lainlaatija-kiihhät useimmissa valtioissa 0- vat kesälomalla ja toiseksi muutamissa valtioissa on • seilaisia valtioitten lakeja, jotka tähän kiireeseen estävät niideh toimi-ne.'• Miten huonoksi ne Araeri-kaa arvelivatkaan siellä Suomessa! Niihin aikoihin, 20 vuotta takaperin, sai iMontanassay minne matkustimme, rakentaa hirsirakennuksen vaikkapa niin komean kuin Etelä-Pohjanmaan talonpoikaistalot, ilman ettei hirsistä tar-viimut kellekään: maksaa senttiä- . 1 .. v . ki.a"a.n. , ei.,k a m•• yöskään huoneen si.- - imasta: kyseessä olevassa asiassa, jaa tarvinnut ostaa, ellei juuri toisen pihaan rakentanut; Suuremmassa kaupungissa, niissä oli mitatut lotit, oli .se tietysti ostettava, mutta ]nkkukyli.ssä oli kyl. lä til a a rakenta a -talo ja aidata kohtuullinen perunamaakin ympärille, mi h i n ei lupa a kysytty ja mistä ei vuokraa maksettu, vaikka m a a useassa tapauksessa kuuluikin rautatieyhtiölle. Sellaisen kodin saaminen, kuin pikku torpparilla ja miikkiläisellä koti- Tämän lisäksi muutamien valtioitten, , kuten esimerkiksi Ver- /niont valtion kuvernööri, ou kiel- . läytynyt kutsumasta lainlaatija-kuntaa koolle ylimääräiseen istuntoon päättämään naisten äänioikeudesta, ja jotkut valtioitten lainlaatijakunnat, kuten esimerkiksi Tennessee, ovat kieltäytyneet ottam.']sta koko asiaa kä- .siteitäväkseen tällä istuntokaudella, niin että mikäli nykyisin tilannetta „ ymmärretään, niin naisilla j ä anelee apua, kä^ikosketinta, tiikea, jonka varassa se yoisi ottaa ensi askeleensa^ mutta — sallittakoon sen hiukan voimistua, niin siitä tulee voima, jonka tajjb^" toa |Dn kaikkialla kuunneltava. Me tarkoitamme tällä voimalla sitä uutta valtiollista puoluetta, jota juuri ollaan perustamasäa - Chicagossa. ^ Entiset v valtapuolueet, demokraattinen ja republikaaninen o- • vat pitäneet kokouksensa, laatineet taas nelivuotiset ohjelmansa ja valinneet presidentti-ehdok-kaansa, mutta kummassakin, ta-paukscissa varsinainen kansa ei niistä ole — innostunut. Se on pysynyt kylmänä, välinpitämättömänä, ikäänkuin koko touhu ei olisikaa'n kuulunut Amerikan kansalle. Se antoi niiden voimien, jotka kontroUeeraavat sekä demokraattisen että republikaanisen puolueen, homjnata hommansa ja kaikessa hiljaisuudessa rylityi perustamaan omak. puoluettaan. Tämän kolmannen valtapnoluceri ' perustamisen johdossa on Amerikan järjestynyt ammattityöväes-tö. Heinäkuun 10 j)äivä heti ko-kouduttuaah noin 700 edustajan suuruisena se julistutui eroon "en. tisistä puolueista, .sillä niiltä oli saatu vain — lupauksia, joita ei pltu Ivpskäaii • täyt et ty. • Amerikan työväestö on jakautunut moniin ^ ryhmiin, Kuitenkin sillä on yhteisenä toivona vä- \ •v 1 1 ' . r • J i s u u K S j a Ullaa osaa ensi HVKSvir i i / • , .. Join maailman helpoin asia vksin .. , • » -i AM / P^"s» kultainen vapaus seka työ-o;;,>- i-- + 1 ' • ' sun vaaleihin Amerikan 1 hdys- ' •• , • ,. siniakin tapauksessa etta asian. I :. > i maatla ctta myöskin vaaluiurnal-omainen kodin tarvitsija olisi oi-1 .. Tämän vapaustoivonsa se nyt lut "poikki," minkuiu nx\vM<,-\,^^''^'^f':''^!>l^'^'\I^^'"T aikoo saada tunnustetuksi koko , . . , ... maassf valtaamalla täiiiän, maan tuneimpia kansoja tassa asiassa 011 uäihkin vanhoillisilla kaniial-seudru. ,lrliaon„ -i E1?^te lT,-a -uP o1l'n anmaalilar —ta-A m e r i k^a n „ \ hdysv. a,l tam , , , ,viarllTisresTti' ro—h, i*o^li^ —MoTn^tarnras"s"a "s—il-i ' e.i tai, da. olla suuriakaan • mal1i do.l - lisuuksia ottaa osaa ensi syksyir siin vaaleihin Amerikan Yhdysvalloissa. 3Ie'rkili ma,n a -o l, emi.s i.a l,;ä.n nellä sano.t aan. i ilman edistysmieliseniip iä ja valis-vat. Ja niitii oli .^dilassa ollut maksaen kokonaista 85 senttiä, useita. J\lii^nkku>uoli- oli ollut [Ken Oji, ollut^^Vu^ ^^^Ijä hyvin edustettu, ^tutta se sateen I vuotta poissa*" kuten tämän kirja liejun paljous, se vain oli hai-1 joittajaTliille' tunUur^sreTIa^iTia tannut. suuresti muuten hyvin j ^{jaTiartapahtunut hintojen koro-onnistunutta juhlaa, — ja eniten .tus todellakin kauhealta. Varsin- Jvai karrnittanut inilssiläisiä, jot- Idn a'uuan hinta on huikean kor-ka nyt eivät tiedä kiiinka nionct. kea. ja enimmäkseen muutakin P 001s, P ecom mendjed Seed, Cleaning Varieties of Field Seed Oorn r Seed Orain Seed Orowers' Association and Its Work, The Canadian Seed Lnportation Pegulations Seed Testing, Sending Samples l^eed Control Act with, Pegulations, The Seed, Inciuiry Regaj'ding the Wheat^ Oats, Barley^ Plax, and Ensilage COrn used for. in Canada Seed, Selection 'anä ;AViritering of Biennial Vegetables for Seeds, Gro\ving Field Root, Vegetable and Flower, in Canada. Smut, Seed Treatment for Grain Tobacco Culture in Canada Tobacco, Flue-Ciured i n Canada Tobacco,, Summary of Three y«ars' Experiments at B[arrow Station, Oontario , , ^ "Tobacco Reeommended for the - >Province of Quebec, Soine /' " varieties of . Tobacco Seed Beds in the Province of Quebec, Construction: and Care of . „ (Luettupa jatlmu ensi numfirössa.)^^^^^^^^^^ • juhlavieraista tulivat siihen käsi-^ tykseen, että ]\IilIsissä ei olekaan muuta' kuin sadetta ja rapakkoa. — Kun oli kuultu juhlakuulumiset j ä m i n ä olin vakuuttanut konsulille että kyllä siellä Mi lisissä 011 hyvää ilmaa ja tietkin liyvinä u- ,tavaraa, paitsi niahdollise^ti eräitä vaatetustarpeita, saamme täällä 'Canadassa . dollarillamme e-iiempi kuin Amerikan dollarilla siellä, "vaikka dollarimme onkin Amerikan dollaria halvempi ra-hamarkkinoilld.- Kirkkoonkin ehdin ennen siellä seammin . kuin liejuisinaj koska', liidetyn hartaushetken loppua ja minäk'ääii en Ole tiähnyt' niitä lie- sain kuulla viimeisen sinä iltaiia juisina ,vaikka oleu kulkenut siel- pidetyistä saarnoista". Hartaus-lä sekä suvella "että syksyllä, läh-.Jietken^lopussa sain tervehtiä usei dettiin Päivälehden konttoriin, ta veljiä ja tuttavia. Tulinpa e^i: tetyksi paikkakunnan Suomi-Syr noodin , ; seurakunnan hoitajalle Myöhemmin qn sekin kohta tietysti käynyt vaikeammaksi,mutta 'helppoa on kodin saaminen, niihin vaikeuksiin verraten, mitä, kodin laittaminen, Suomessa tuo, siellä vieläkin. Nykyään täytynee rautatien .alueille asettujän saada lupa ja maksaa vuokraa, mutta ennen afc-cttuneita ei rautatiet kykene hiiätämiiäu pois, eikä pakottamaan vuokran maksuun, ellei nämä ole vapaaehtoisesti siihen suostuneet, i ' . .: Paitsi kodin paikkoja rautatie-ase m ien 1 ä h eisyy d essä, o 1 i I\lo nt a-nassa niin kuin mbiiessa muussakin paika5-.sa Amerikaa hyviä maa n vii j e 1 y s ma i t a -. 11 y vii 1 ä pa i-koilla tarjona vapaasti halullisib le ottajille, niin ettei suinkaan tarvinnut mitään erikoista onnen potkausta päästäkseen kodin omistajak.si, joka veti. vertoja päre mm ill(!k i n S u o m e n t a loil le. Tf) t-ta kyllä että vain harvat kansa-. Iäisistämme käyttivät näitä tilaisuuksia, silloin kun ne oli tarjona, mutta siilien ei ollut syynä se ettei Amerikassa saatu kotia, vaan se että oltiin kylliksi tuli.r mia ettei sitä laitettu. . : EttäAmcrikassa; on voinut saa-xla kodin moni, jolta Suomessa ollen ei koskaan olisi " kitu katkennut", niinkuin eräs Amerikaan lähtijä sanoi, todistaa tuhannet sekä maalais-että kaupun-kilaiskodit, jotka useiui ovat upeammat kuin lännen kultalaan lähtevä siirtolainen uskalsi tai osasi toivoa ja kuvitellakaan. Pettyneitä toiveita ja hunningolle joutuneita henkilöitä löytyy kyllä täälläkin, mutta sittekin uskaltaa tämän kirjoittaja väittää että n . k. tyhjästäi alkavalle, työstään ja yritteliäisyydeltään elävälle s1ii>tolaiselle 011 Amerika aina tarjonnut paremmat; aineel-liset edut ja mahdollisuudet kuin kotimaalla oli hänelle'^ annettavana. Olen eksynyt nyt i kokonaan matkamuistelmistani. 1 Kiittäen siis vain iromvoodilaisia ysfäviä-ni vieraanvaraisuudesta, lopetan kyhäykseni tällä kertaa, käydäk-seni taas ensi kerrafla matkamuistelmiini. J. H. iiallit^isvallanvalitsemillöeii; edu^^ lVa j.a on s.i.t..a suta ,h uolimatta, -c t,- lt^arjgil^lge ensi syksyn .suurissa vaatä monissa aisoissa Amerik.nai- Sinnchän se 011 tavallisesti ensiksi asia, jos ei aijo asettua SäU,- punkiin niin kauaksi, että varsi- pastori filmillekin, saamatta kui-naista kortteeria tarvitsisi. Em- Yleistä ja yksityistä* V.Amerikan Yhdysvaltain ^naiset tenkäan tilaisuutta t^dustella rae tarvinneet kukaan sellaista; äärimmäisen lännen asiQita, joi-konsuli aikoi lähteä illalla Caiia-, den kuuleminen minulle entisenä näyttävät jäävän äänioikeutta daan samassa laivassa missä me länteläisenä olisi tiupaistai' ^ vaille vielä ensi syks^u yieisissä ^ .Yökortteerin sain Mr^ jä Mrs. •'tSaleissa, - vaikka siitä ori^ oUut •Mt-A^^ -4„^„«^„« suiiriä toiveita jä^^^v^ aikaan vkikka kijmpikin en suunnalle, hän Minnesotan rauta-alueelle Virginiaan ja Elyyn ja.' tulimme, vaimoni ja minä läh-dimme Union asemalta samaani Mäen vieraanvajraisessa 7.iaupeassa k&dissa,; joka todellakin on mat valtapuolueet, näyttävät oi-kaikin puolin oikea porvarin ko-Ikein tösitarmoHa hai im van saada ti; jos talo on upea,»niin ön si-1 naisille äänioikeudeif • minä taas Michiganin rautä-älu-[sustuskin jä "mööpelit"»sitä mu-!tääkseön naisia ja säadaksisen ie eelle Bessemeriin; minne, kuten kaa; ^Ajatellessani^millaisia pa-'sitte äähestätnään itseään, kuulin, ^ useita Duluthin:''kalitta latsimaisia, 4,asunitik^^ YliSysvalio^ssa on, mahdollista kulkijoita, oli eilen matkustanut, omaisuutta täalläkitf^ on imouijsaftte p sen sanaa uskotaan, kuin itsestään todistettuna totuutena ja muutenkin . naista kohdellaan suurella arvonannolla ja huomaavaisuudella. ,: Yhtenä merkille panta vana seikkana Canadan {^lomalaisten keskuudessa on pideltävä sitä, että ne nopeasti — rikastuvat. Meidän tarvitsee muistutella mieliimme vain esimerkiksi niitä satoja, tuhansia suomalaisia työmiehiä, jotka viimeisen ky m m eiie n vuoden kuluessa ovat ottaneet Gähär dassa uvaata uutisasutusoikeudel-la itselleen;" alkaneet kerrassaan tyhjästä ja tyhjillä käsillä, mutta lujin kourin iskeneet kiinni inaa-emorv kamaraan, perhostelleet sir tä, kylväneet siihen s i e m eni ä: mitä milloinkin ovat saaneet, korjailleet sadon sadon • jälkeen ja nyt — elävät itsenäisten ihmisten itsenäistä elämää. Monet eivät ole velkaa kenellekään, eivät tarvitse kenenkään apua; eivät ole pakoitetut menemään kenellekään ; työvoimaansa kaupalle, eivätkä pakoitetut täyltämään kenenkään käskyjä. I Canadan korvet, niin synkiltä kuin ne lienevät aluksi näyttäne etkili monen untisasukkaan silmiin, ovat tulleet heille pelastajiksi maailman työmarkkinahui-jauksilta, ovat tarjonneet suoma-laisiIle omat kodit ja sellaiset kodit, joissa nyt jo dis sekä ruokaa että rahaa. • - ••\ 'Kun viisi, kuusi vuotta sitte suomalaiset uutisasukkaat pyyt e-livät metsän riistaa henkipitimik-seeu, niin nyt ne samat miehet ja naiset saavat kaikki tarvitsemansa maastaan, asutusbikeudel-la ftselleen voittamastaan uudes-. ta isänmaastaan. Ovatpa hyvin monet jo päässeet siihen tilaan, että ovat ostelleet mahtavia maaviljly^koneita, \'leiäpä automobiilejakin, joilla ajelevat naapureissaan vieraisilla ja muutenkin huviajelulla moninais^ten päi-vätöittensä päätyttyä. Heillä on omat kodit, useimmat • itse rakentamat, heidän . peltonsa- kasvaa kaikkea: ja heidän laitumensa on omien k^rjaukelloin kalkätUma. JCun vertaa heidän elämään^ nyt siihen, mitä se,oli muutamia vuosia sitte, niin eipä tahdo uskoa omia silmiään. Muutos on niin suuri ja on suomalaisten eduksi. Totisesti suomalainen maanviljelijä Canadassa on nopeasti kehittyvä kansansa kunniaksi. , Amerikan Yhdysvaltain ^oli-hyvit- - tiikkaanVnäy,ttää^ tiilevan/ uusi te- ^jä} jolle ei vielä ole osattu antaa sitä ärvoa^ Minminkä se än^^ saitsee; Se tekijä on vrelSj kuin konttaava/ poika polviliäair; Yh- Ohjelmaa ollaan laatimassa! Siitä pitää tulla .sellainen, että sen voi. jokainen sekä kasillaan että aivoillaan työskentelevä rehellinen! ihminen hyväksyä ouiak-seen. Niin on sanotun puolueen perustj^vassa kokouksessa julistettu. I ,tTo;s tämä julistus tfdee täyte-ty ksi;' n i i n sil 1 oi n . A m er i k a n Y h - dysvalloissa entisten puolueitten valtakausi on ohi. Oikeastakn se saisikin jo olla ohi, sillä kansan itse itsensä 'hallitsemisen .sijasta tätä maata on hallinnut joukko New Yorkin AVall kadun raha-liikkeitteii kansainvälisiä pankkiireita, jotka sanottuja puolueita ovat käyttäneet välineinään tahtonsa toteuttamiseksi. Mutta Yhdysvaltain kansa on jo kasvanut pois sanotun ryhmän raja-ai-tuuksista. Se h a luaa päästä vapauteen. Voimakasta sinne pyrkimistä osoittaa juuri työläisten johtama kolmannen puolueen perustaminen. Kuka menee veikkaamaan, vaikkapa se eiisi syksynä ottaisi Yhdysvalloissa halli-tusohjat käsiinsä — aivan samalla tavajlla kuin yhdistynyt työläisten ja maanviljelijäin uusi puolue vuosikausi sitte Canadassa otti hallitusohjat entisiltä puolueilta kenenkään sitä edeltäpäin aa\astamatta. —• A. Kuuluisa poliisikoira Lady, belgialaista rotua, jäi .automobiilin alle äskettäin New Yorkissa. Entiset toverit, joiden kanssa koira oli elellyt, hautasivat sen saippualaatikossa ja soittivat torvea sen haudan ääressä. Raskaimman miehen Yhdys vallqissa sanotaan olevan Samuel Harris*- in, Farmersvillessa, Texas. Hänen painonsa on 611 paunaa. Mr. Harris on 44 vuoden ikäinen, pitää 7 5-8 hattua, 23 numeron taulusta, käsivarren ympärysmitr ta on 25 tuumaa kainalojuopan. kohdalta, hän on 69% tuumaa paksu rintain kohdalta, pitää 10 numeron kenkiä ja on 6 jalkaa 2 tuumaa pitkä. Hänen vaimonsa paino on 1^8 paunaa. Heillä on i kyAmenen lasta ja viisi tyttöä on ainoastaan tavallista kokoa. Pojat lupaavat tulla ^yhtä vankoiksi mieliiksi kuin isänsä^ kin. Yksi pojista, joka on nyt 22 . vuoden' ikäinen, painaa 212 paunaa; toinen, 19-vuotias painaa 190 paunaa ja kolmas, joka on 18-vuotias, painaa 170 paunaa. V . , . .-.-.-1. : j > » ^ - . 1 , t f . i l m. N SANÄköaÖiA Oli |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-07-22-06