Vapaus, June 12, 1923

              Tiisfaina, kesäkiiim 12 p. — Tue. June 12.
"n^USTOÖMNTAOPAS KÄSIKIRJA
Kirj. S E V E R I A L A J I N E.
• • ijSltaä o«un»toinunnan luetoriaa eri maista,^ periiOtatteeUisia
»eka kaytannoUuiä ohjeita. Kirja on selvätajuinen |a suu-itlojtnk*'
» **.^. :^p^nln. Valttäinäton Jokaiselle joka haluaa perinpoh-sidottu'aistildcaisiin
faoyiio kantib, siinä on 224 sivua ja
^l^X^ o.uu,toin.inUliaf
j^ta se'vy. aistikkain»
Sen ainoitaan $1.00,
**° o- ntSkäS Ulaamaan.
Kump»»'"'' mainittua arvokasta kirjaa voidaan tilata Vapau-
Tor.
.A
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Out.
Taas uusi kirja markkinoille.
V auoen kirjakauppaan on juuri saapunut uusi mainio pikku .kir-
• -«»IfS «'R|*ERIALISMII>. Tuossa kirjassa selitetään nykyaikais-
^^"^tpitalististen maitten imperialistinen politiikka niin selvällä ja yksin-
L*"» Vlla sekä fcansanomasella tavalla, että tätä kysymystä ei ole -vielä
•H inkaan ennen suomenkielellä niin hyvästi selitetty. Tämä kirja-käsittää
maailman sodan aikana eräillä agitaattorikursseilla pidetyn
"Llmän ja o*' ** 't***»"" venäläisen kirjailijan ja luennoitsijan, Bys-
**• »kin kynästä ja jo tämäkin takaa siliä olevan erikoisen arvon. Olem»
*'^'seBtäliden, että kirjaa on meillä huomattava määrä, asettaneet sen
f".* ainoastaan 20 senttiä. '
Asiamiehiä kehotetaan tekemään tilauksensa tälle kirjalie jmafadol-
^urnjj. nopeasti. ' ^^^^^^ ^ ^ V ^ ^^
Dollarista
t ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyisistä alle $30.00,
50c. lätetyksistä . ?30.00—
$59.99 asti, 75c>3aietyksistä
$60.00-r$99.99 ia.,?1.00 kai­kilta
?1»0.()0 taikka sitä Buu-remmilta
lähetyksiltä. Sahkö-sanomalähetyksille...
on kulut
$3.50/,;, ' • • o. ' :
Torontossa, ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan A . T . H l l i,
957 •Broadview Ave.
LaivapilettejS myydään.
Tiedustakaa '^ilettiasioila.
Vapaus
Bw '69, . SudburjTt Ont.
fäyä T^ekko-^Iovakian menekkipä
laa. Ja tästä j^ksityisissä teollisuus-haaroissa
tapahtuneista paranemi­sista
huolimatta on työttömyys vii­me
neljänneksellä' lisääntynyt 169,-
OOÖ;sta 180,000:een.' • •
Saksalaisten tilausten johdosta
on Itävallan rautateollisuus vilkas­tunut,
mutta työttömyys siitä huo­limatta
lisääntynyt. Hollanti on
suuresti kärsinyt Reinin laiyalii-kenteen
pysähtymisen johdosta, kun
raaka-aineita ei ole enää kuljetettu
Saksaan Rotterdamin, vaan saksa­laisten
satamien kautta,
/ Yleisesti katsoen on Rnhtin mie­hitys
kylläkin eräissä maissa "hilh-kan
helpottanut pulaa, mutta toi­selta
(puolen se, on sitä Saksassa
suunnattomasti kärjistänyt', ieikä
muissakaan maissa ole palaa: kyen­nyt
poistamaan.
huokean sa&alaisen hiSEniuonnin
johdosta ,oii suuresti alentunut,
mutta tilannetta on kiutenMn huo­nontanut
Lothringin ja Saarin alu­een
kaivostySJäisten lajcot. Ennen
tammikuun 11 päivää' ä^ynnissäol-leesta
116 .sulatusuuslsta «n 4©
sammutettu ja jälelläolevissa työs­kentelee
ainri osa jiienennetyllä
voimalla. Huonon l»&Eeman vai­kutukset
taintuvat , rautatieliiken­teessä
ja afanilla tetdlfennsaloilla ja
huohmatta siitä, että Irangin häs­si
on viime aikoina alkanut jpeen
parantua, ovat tarvikieidfen lijnnat
•kohonneet, ^iime ndjäffinesvuot^na
30 proseatiUa. "
Tilanne Belgiassa cm sootuisam-pi,
koska se hiili- ja ik-oisltaijeensa
voi suuresti tyydyitä^ omalla-laao-tannollaan.
Englanti on suorahaan 'hyytynyt
Ruhrin ssdasta. Työttömyys on jat­kuvasti
alentunut ja biiil- ja xauta-teollisuus.
on suuresti vilkastunut'.
Matta hiilen hinta on. nonssat ja
se on nostanut myöskin muua te-ollisDuden
tuotahtokustannuksia,
Amerikan Yhdysvalloilla on tar-
. BULINAA./ ToroEton s.s. «sas-tön
haaJilla on, kuten ilmoituksesta,
näette, H«rkI;ina-iJtamat enä"^ lau­antaina,
jollaisia ei ole oMt ai-niaSaan
vuoteen. Naiset ftiioVat
kuKkia, .j:dita "pojat ovat laipanneet
i a l ^ n ituutaa. Ja onnelEsen se
onkin joka saa kaunis 'iokkanen
rinnassa •j)ybrääi!Llellä, hyvän orkeste^.
rin tahäissa. Sitten vielä, «Nikke-limylly
» taitaa olla rusiiriki, .jol-laisesia
ainäJcaan minälk ei olej'
sitten saapuivat Karijoelta tänne
Timmifläin, vaan k^af-poistuiv^t
tääl^'-jttnnBkin läheR^Obaä. ÖJJII-riossa,
erään suomalaisen <seksuu-na>
herran turviin. E. Vainio ob
V. :i922:";tehdyn E|iäalan retjen
avustajaj'ollut suorittamassa ran­gaistusta
miestaposta Söörnäisten
vankiinsa vuonna 1918.
Punaiset ovat laskeneet hänet
vapaaksi siellä ehdolla, että hän me^
nee , rintamalle, vaan* rintamalle
päästyään on hän karannut val­koisten
puolelle.
Vielä syytetään häntä kolttosista
islkäläisen työväenyhdistyksen teol­la,
joita syytöksiä ei kuitenkaan, 8le
saatu täysin todistettua. Näistä kui­tenkin
selvenee njitä maata tuokin
entinen Suomen talonisäntä' ort. ,
E. Palonen on suprittahilt SUö*
men lahtarrkurssit ja hankkinut
vielä ylimääräistä tappelukulttuufia
käymällä Virot ja Aunukset.
Lisäksi selostaa tiedonanto, että
on : muussakin suhteessa kaikinpuo­lin
ttäysipitoinen».
Isä pastori on joutunut hyvittä­mään
poikaherran edesottamisia
muutamalla tuhannella markalla,
vaan siihenkin on pappia kurssimak­sut
lopettanut, oh nimittäin har­mista
kuollut.
Tämä vaKcopari, pn vielä nuori.
Vainio keskikokoinen vaaleaverinen,
komea mies.'Papinpoika saman ko­koinen,
mutta hirtteJä rakenteinen.
Heillä pitäisi olla jonkinlaiset todis»'
tukset, mutta ne ovat väärät
Tyoläistoverit, pitäkää näitä sjl-maila
ihisSä he lienevätkin.
portteri. '
Yhte ja toista kertomis-en äl^vais-ta
tapahtuu kylässämme, Hiistta
siitä huolimatta vaan harvoin nä­kyy
kirjotusta paikkakunnalta.
Ransalaiskolcous pidettiiti tOukok.
21 p. Suom, haalilla, "Kokous oli
'kutsuttu koolle yleisen mielipiteen
taikuttiks^sta, joka Sa^stuurisa näh­den
on seuraava: Täällä 'on viime
syksystä lähtien asotiut "«räs «per­he
», jossa isännän tehtäviä on ol-^
lut suörittamaissa Joku Aleksi Mala
niminen mies. {Keski-IÖntariossn ja
muuallakin tunnetaan eräällä lisä-himöla,
joka jaaköoft tässä mai­nitsematta.)
Täinä Aleksi Mäki on
ennen .ollut naimisissa erään BBja
Järven kanssa, ja o'n tämä 'häneTi
entineh vaimonsa mielenvikaisten
päTÄTitolassa H: =t;»sä.; HäTieTlä on
-"S vuotias poika tuosta vaimos-k!
vi, 4 älä avenuella palloruuroan
yhteydessä olevaan suomalaiseen
parturitufpaah, , tehden sisällä p i ^
nempää vahinkoa. ; ; ..^
Idistä kaikesta tämä tällainen^ yo-toiminta
johtuu, on melko helppo
arvata. Paikkakunnalla on- toinen­kin
suomalainen, karvari, onko
sinnekin paiskattu kivi —? Jos
vain' olisi kysj^myksessä karvarit,'
i)iin joEdönmukaisesti sama kum­mallekin.
Asia on n:^t kuitenkin
niiiy että se johon ^tuo mielenoso-tus
on kohdistettu, on jotenkin jou­tunut"
tuon paikkakunnalla lymyä­v
ä n " klanilais-aineksen pursuvan
jkuohun ; _){ohf^eksi, jonka alesp^j-humisella
ei' näytä ölevan rajoja.
Että osnlte. suomalaisia tämän-laatuinfen.
menettely on ominaista
aina silloin tällöin, siihen selos-.
tukseksi pieni kertomus.
Noin vuosikymmen .ta„KsepäJn
matkusti eräs amerikalai^jen tiede­mies
Suomessa. Siellä./erään ker­ran
heitettiin suuri :i^ivi junan ak­kunasta
sisään. Tuollaista teicoä
mainittu matkijis^a" halveksien Ih­metteli.
Häi\ selitti, että ryöstöil­le
j^.m. iöytyy pohja mikä kan­nustaa
^ i i t a tekoja; ••^an tämän­laatuisille
«i; ja että «e ovatkin
jääneet jtt miespolven Jaaksepäin,
vaan (täällä meillä tuöflaiset «mie-huuBVferet
» joskus kööifahtavat.
S^eiijöille sanon, että hävetkää.
Kö-ettäkaa himmeneVSn järkenne
valdssa katsoa, ,etH;ä Onko hiissä pal­jon
sisällä.
Vielä lopult^_ mainitsen eräästä
•Maijasta ja "hätien lahtari-parit-tajastaan,
jola pari kävellä lehnuaa
kaUpungiik «tliulettumassa» aina
silloin tällSin. /Tämä Pälkäneen lah-tariparittaja
Suttinen onkin hänelle
5opiva"s^ ^jobissa». Hän on tuon
Maiijam suomalaisista parittajista
järjesjy^ttUineroissa III.
Tämä nykyinen herra öniln vie>
lä nuori ja hyvissä voinnissa, mutina
lutjTlavasti hän joutuu keuhkotau­t
i n a 'kuittaamaan, aurtltuin häitn
leftöliäjänsäkin.
Te suomalaisetkin, tanimtfettfe
ituollaisia pesiä. — JIÄsikä?
on ajanmukainen hoitolapa ja perin kohtuulliset maksut, — Sopji pitää muistissa cllä Tohtori
Jurva on ensinjäinen suomalainen luonnonlääkäri Amerikassa, samoin vaimonsa, Tohtori Ha M.
Jurva. Molemmilla yli 20 vuoden kokemus. ,
JSähko- ja postiosotteet;
MENAHGA HEAI/T HOME, Menahga, Mim^
lä ptfhjois-Ontarion kesä'' on 17 p.
kesäkuuta ja alkaa iello 10 a.p.
Niin voimakkaana, niin valtavana pitalismin ies, liittykäämme yhteen,
tempautuu luonto irti ikeestäiin,
ja iestää 12 jpp.' Senpä tähden ; temmaten mukaansa suuret ja pie-ovatkin
Timminsin, So. Porcupinen net, heikot ja voimakkaat. Ei le
ja Pollsvillen osastot päättäneet ihme, että tällaisena ajankohtana,
pitää yhteiset kesäjuhlat So. Por- jolloin luonto suorittaa valtavaa
taaai. Tälle pojalleen osKttamnsa
kurjan kohte'hin 'takia sai liän ylei­sen
mielipiteen painostaen vas­taansa,
niin voimakkaana, ?itÖ"kan-salaiskokotfs
Tyhtyii tälle 'is%-)iylki-oRe
antamaan ohjeita lajiensa kas-
I I L S P C T H JA.V;BE16AI:T0, 'AVTÄ.
^' 'KeväSkur«et;^'on iaas .yli ja ^allHi
näytl£i lupavalta. .Sadetta «n saa­tu
nmsaassa määrässä^ ja yhä sitä
ttilee, .että, sen,j puolesta -Jnn .hy«^t
toiveet, vaan sitä on ;hiiB .monta
tsxav& joka vrä tuhota
yaodeatulan, on Jakeet, jjäkkancn,
madrtt, .heinäsirkat ja ruöste jotka
<qn -kaikki mafiaollisiä tapahtumia.
mituksessa. ...y iUä.. ä sB ,; nHffl!iivi|SJi^coTi ^is flB^ikämp-
^ . . ^ . ^ - T * - " -.""r K.-kokouksen toimesira Tcutsuttiin Ivystä* kun kaikki .maJfiolhsaudd
aavisbofitakaan. Mutt «ttfeenpahan „„„,_„_. ^„;^„^„_„„„ .„!:;],„ i ^ s i ö t e t E M i t o^
•se näliaään. ,,iPälkintok5n siitä kuu­luu
-olevan «Valpkuraiis Ifcmie.» Sit­ten
paKintoianssi, josta -on arvok­kaat
palkinnot. Naiäet. jotka tuovat
kukkasen, pääsevät vapaasti sisään.
Ilman ;kukkaa 45 i ^ t t i ä . Tervetu-!
loa.
biinsi iiBtisia
Ailtatsionikoniitean tbäonantoja.
Ilyöläispuolueen Timiminffln Suom.
Osasto on myöntänyt täyden toveri-j
luoton hiljan Suomesta saapuneillej
seuraaville toverdäe. HE . samalla
ovat hyväksytty .«saston jäseniksi
Kalle: Slakuisi, fiaahajoelta, Väine
Kaniälä^ää, ^Kauhajoelta;- .Aaro K i -
vaeni Kuhmoisista, Mauno Venäläi­nen,
J^u,usankoskelta,:Emil Tanner-aho,"
lEuovedelta, Kalle Tuiominen,
Tampereelta. YUämainituisita ovat
jottavahaan Buorastean ennätysnu- K. jMaiutsi, 'V, Kaniaanpää ja K.;
meroita. Käynnis3ä''oIeTien sulatus­uunien
lukumäärä nousi yksistään-helmi-
ja maaliskuun välisellä ajal­la
278rsta 293 :een.'^ Terästrustin
saamat tilaukset ovat melkein yhtä
korkeat kuin 1921 keväällä j a rau-
^- ^ja terästeollisuus työskentelee
noin 95 pros. voimalla; tuotantö-kykyisyydestään
läheten siten mel­koisessa
määrin 1920 ennätysvuot­ta.
Ennätysnumeroita on myöskin
ipierkittävissä autpmobiiliteoUisuu-dessa
ja rakennusteollisuuskin, on
vilkastunut. Tämä liike-elämän nou­su
johtuu lisääntyvästä viennistä
Etelä-Amerikaan ja amerikSlaisen
valuutan lisääntisrvästä kysjmnästä.
Mutta myöskin osaksi Ruhrin mie-hit.
vksestä. Se ei kuitenkaan mer­kitse
pulan voittamistaf=4aivanra-kennusteoUisufidessa
esimerkiksi jat­kuu
66 edelleenkin. Ja viimeisinä
viikkoina ilmoitetaan kysynnän
suuresti alentuneen, eikä tuotan-'
JJossa ole enää noDsna havaittavis­sa.'
;•• ;'^.^^:'"v~>:^'•^''••:•^v•^
Tshekko-Slovakian menekkipulaah
on Ruhrin miehitys myöskin vai-kuttannt
helpoittavästii Noin nel-jannesosa
Tshekko^ovaMan sula^
tusunneista on toinnnnassa, hiill-teoUisuudessa
on: havaittavissa vii-kastumista,
samoinkuin vähemmässä
Jiäärin mniOakin teollisuusaloilla,
^«tia kapitalistit pelkäävät, että
«omiaalisiin» suhteisiin pääseminen
«"hrin alueeUa on jäUeen kärjis-
Tuominen yhtyneet osastoon Suo­men
Sosialistisen Työväenpuolueen
täyaui. maksetulla jäsenkortilla,
Teodor Virtanen, Sortavalaa .He-lylästä
on uudelleen Isäynjt ag.
komitean kuulusteltavana. Hänelle
oh pitemmän aikaa koitettu hänikkia
todistatsia, vaan ei niitä ole tullut.
On undelleen lähetetty pyyntö Suo­meen;
niitten hankkimisesta. Edel­leen/
kehoitetaan Virtasta kohtele­maan
kuten muitakin joille n.s. to-verilaotto
on myönnetty, iiillä tois­taiseksi
ei häntä vastaan ole mitään
epäUyttävää ilmennyt.
Ag. komitea on saanut Suom.
Slos, Puoluetoimiston hankkiman
lausunnon Karijoelta kotoisin ole­vista
henkilöistä.
Ly3ia Vainio- on toiminut; Lotta-yhdistyksen
sikäläisessä osastossa,
Bamöin paikallisessa soittokunnassa;
Hän on nämä asiat aikaisemmin^se;-
lostannt ja on hänelle Suomen ja
tämän maan tyoväestjäHe ösottaman-sa
anteeksipyynnön jäjkeen myön­netty
toveriluptto.
Hilja Brosi on Suomessa oman­nut
valkoiset mielipiteet. Osaston
kokous toakoL 20 p. päätti, että
hänen on julkisesti pnoluelehdissä
selitettävä, että liSn on luöpimut
valkoisista mielipiteistään ainiaaksi.
Vasta sen jälkeen voidaan bän^e
myöntää toveriluotto. -
Enil Vainio ja Eino Palonen
(papinpoika), jotka^pari knukantta
lääkäri tsrkastamaan, tUä oliko isä . . .
edellisenä iltana antamallaan Jei-Nnoastaan se, .«ätä .JjyEa .herrat'
•kuthksellu katkaissut-pojan selkä: ^ f f f ä tul^^ , i
Tängan t^ muilta sen tapaiäta. Ruu- -^^^ . j f '»«^^^ osastplla ^ok.
miin varmmoja ei lääSäri > y l l ä k ä ä n p ^ .5?,; S
'vainut havaita, joskiii hänen arve-ha» J^f J^'
lunsa oli, -etta poika on ollut vi^^*^'^^^^,^'^,
tempiaikaisen . rääkkäyksen , alaise­na.
—
Asiaa -iiväfiin pitcmmälh, Asian-j
ömainen"kdtsuttiin ^läikälffseen po-j
liisioikcuteen selostamaan poikansa
"kurjaa "kasvttusta. 'Oikeiffilessa oli
kuusi todiätajaa, yotka todistivat:
nähneensä mpita syääntmettömiä;
pieksemisiä. 'T:'oiset todiäÖJ/at kur­jasta
vaatetjuksesta ja ptjan näl-i
•kfinnyttämisestä. I
Isäntää. pR oikeuSessa arustamas-i
sa liänen:, erittäin suulas Tiykyinen;
-«vaimonsa»,, jolla vaimolla on pari,
«omaai lasta ja -riämä «aavatkin
«sakseen «rsjlkkisuKka^-kasratuksen.
Yleiwn paanostus oli, eM poika
otetaan tuon kurjlnrasisän "hoidosta
pois. Oikeuden päätös tul? että
poika la^steti liuoltoyhdistyksen hal­tuun,
jonne Isä jouttra maksamaan
p-DJasta. s
Mainittu henkilö ei kuula jär­jestyneisiin
työläisiin. Viime talve­na
kerran hän saapui fsakkinsa»
kanssa lasten toimeenpanemim i l ­tamiin,
lasten keräämän oviraha-kolehtii
luovutti hän mieltäosotta-vasti
viisi senttiä. ,
Tällaista luihua osasto kuitenkin
piti muutaman 'kerran soittamassa,
joka teko oli vähemmän harkittua.
Olen mainitun asian esitellyt vain
•nSin lyhyesti.
Lehtemme toimittaja tor. O. Saa­ri
käväsi paikkakunnalla, puhuen
haalillamme t.k,3 päivän iltana. Vä­keä
öK saapuvilla kohtalaisesti, jos­kin
monet .poissaolollaan menetti­vät
hyvän tilaisuuden, kuulla ky­kenevää
puhujaa.. Puhe oli ymmär­rettävän
sehrä, liikkuen johdonmu­kaisesti
'työväenlaokkäliikkeen sel­vittelyssä
alusta. loppuun.
iPitemmälle en rupea puhetta
kertaamaan, silla paikalla olijat
ovat kahssani samaa mieltä, aina­kin,
että tämä ^sanomfseni ,oij jota­kuinkin
paikallaan- /•
SuomaldJset jro-klaQit toimessaan.
Kansalaistemme -moraalitasoa Jku-vaava
tapatis sattui t.k. 7 päivää
vasten yöllä, jonka kohteeksi ei nyt
kylläkään sattunut kenenkään pää,
vaap oli silloin heitetty akkunasta
eisäjle noin 10 pannan painoinen
cuipinessa Nestor Klingan niaälla,
17 p. kesäkuuta. Paikka on erit­täin
helppo kaikkien löytää, Toron­ton
pankin kulmasta kolme plokia
pohjoiseönpäin.
Uskon kuitenkin, että pohjois-vallankumoustaan,
jolloin metsät,
ahot, kankaat, purot, järvet, joet,
vuoret ja laaksot yhteisesti soin­tuvalla
ihanalla sävelellään laula­vat
riemuiten kaikuvaa vapauslau-luaan,
kohoaa raadannasta rasittu-
Ontarion kesäpäivää tulee kaikki ne&n työläisen povesta, huokauksen
suomalaiset täällä katsomaan, sillä mukana sanat: «Oi, milloinka koit-ei
sitä muualla kesästä tiedä kuin taa köyhälistön vapausMiHoin?»
juhiakentällä. Siellä tulee monen- Olen nähnyt työliiisentyöpeiik-laista
urheilua olemaan» jossa saa [kinsä äärestä luovan katseensa ulos
koettaa kenen paidassa kaulus kefe-, ikkunasta, hetkeksi pysähtyvän työs
tää ja kellä on juoksijan jalat. Sit- tään katsomaan työpajan likaisella
ten illalla on So. Porcupinen haa- pihamaalla kärrynraidetta myöten
lilla Timminsin ja So. Porcupinen
osastoilta näytelmät
Siis tervetuloa. - ^ - ' U K.
Yancoumin outis»
KesäjuTilille!! Kttten eniiimmin
on huomautettu tämän lehdofi pals­toilla,
^ihb iS. T. P. piirijärjestön
tnlevista kesäjuhlista tullaan ne pi­tämään
heinäkuun 1—2 p. Vancou-
•verissa. 3iiJjiliin osaaottaraaan tulee
ainakin f eri osastoa. JuhJaohjel-jpale
<Lain warjjtffl8a», jöfei on SUIH
rin näytös .mitä «n. .täSlä .yritetty
TRUoinn. .
Qh myiihSistä 3BuhiiaAT^ppujuhlJE-;
ta, voin kuitenkin mamiiB rettä.jnfe-äat
iite dli i a jyläsöä .'ia ohjelman:
junsaaati. iRthalliuBn iiilas coli $103-;
30 adeiatuloja Jdien se oli kokn
^yvä, «aavjitias iiiäön .«faraiiikontnlM
:ia>.' .
Toukokuun .24 ;p. 'iltana -oli tavs-:
joiäba rahallinen tulos -dli hyvä,'
en tiedä, tulopuolta, tvaan .luultavafc-
& se oli sai^ntddlarin seuduilla.'
•C8i .naagiurikyJän -oriestec soitta­massa
ia se ffiekotteli osaston .ta­lolle
paljeth miuinkielkiä joQca eiväi^
usslhkaaa anna ^kannatuskaan ty&t
väm pyrinnöillt;
iNuorisejiiitto-fleastoa yiiitettiin
perastaa tässä joku aika sitten,;
vaan yritys meni' myttyyn, auoriso;
loisti poissaolollaan, (JM ollut mai-;
nio tilaisuus perustaa flranhaäaipöi-fcun
J3itto, vanliatpDJat oli kaikki
saapnne^et auttaiftaari yritystä., No,
ehkä sitä vielä koe'tetaan amde^lfeen
pystyyn kun vähän «huHalaan» i o -
van jTJtyksen päälle.
«Hulivili tamppauksen» sai toveri
Henry Johnson. Rautatien yli aja­essaan
törmäsi veturi autoon heit­täen
sen monta kertaa ympäri. Hei
kin sysäys lennätti katon läpi nun
cauaksi ettei jäänyt romun alle ja
pääsi hän pienillä vammoilla. Kaa­ran
se vain vei aivan säpäleilcsL
G m
SO. P O R C U P I N E , ONT.
Väärien huhujeh pölyämiseksi V.
M. Wegeliuksen suhteen ^Suomesta
puoluehallinnolta tulleiden tietojen
perusteella, ilmoitetaan että -Vege-lius
ei ole kuuluniiMahtareihin, ei­kä
ole ollut pakollisessa armeijas-,
sakaan jälkeen sodan. Häh on
piuuttanut pois täältä, vaan osas­tomme"
suosittaa hänelle täydellistä
toverilubttoa.
Tutkijakomitea on saanut paU
jon työtä uusien todistusten han­kinnassa,
y
Olen kooUut kyseltävän, että
koska täällä pohjoisessa kesä tulee?
Vaan eanon, joka ei vielä tiedo, et-mana
toltie olemaan naytoskappeita,
puheita, runoja, lauluja y.m. mistä
tullaan parhaille esittäjille jaka­maan
myös ;pälkä»hot. Ulkoilniassä
tuillaan ttoimöenpanemaan myös ur-heiitikilpailuja.
Kokonaiisohjelmalu-etl^
lo ilmestyy tässä, lehdessä lähi'
toP.evaiSttUdcösa joten ilmiantoni
ote. nyt.mitään enneflaikaista ihmis­ten
narr^toista, .'fcnten ennemmin
am käynyt LBdysm'ithin tovereitten
vierailumfaikan ilmfcittamisessB. Siis
tervetuloa jokainen työläistea toi-meenpanenjiiQ
, j-flhUin,
-.'Kuoleman viiktte kattaa paljon
käMfineen keahkotaudin uhria tove­ritar
M. Saastan elämänlangan 22
p. touko^ta -VancoiavmB sairaa­lassa.
Kuten 'enemmiifl «n ilmoitet­tu
pantiin Vancouverin tovefrieh
toimesta •a^nbrräys itoveri Matt
Saaston hyräksi. Nyt 'on Urs. Saas
to päässyt akniseen lepoa-n. Matti
edelleen on vuoteen omana vaikean
leikkatdjsen jiärdoBöi. Kurominkirj
on toipumaan jjäin, joten on toivei­ta,
että' Matin hymyily ei ole ka­donnut
• jjäksi, - vaan saamme jouk­koomme
edeneenktu snuren toveri-joukon
ja lastensa iloksi SamaS'^
sa sairaalassa on myös tyoläisto-veri
E. Jobsson, parantelemassa
Britania karvannossa saamiaan vam­moja.
Hän oBen kaivannosta ulos-tullessa
kaljefosFälineitAen epäkun-noliisuuden
takia saanut iskun kä­teensä,
mennen kolmesta eri koh­dasta
poikii. Ottaa alkaa ennen­kuin
'Emil pääsee perheensä luok­se,
puhumattakaan työhön pysty­misestä,
-.
Nyt kun tulee ne suuret juhlat­kin,
: metsätyöläisetkin saapuvat vir
kistämään itsdään kaupungin ilois­ta,
niin katson kamminkin tärke­ämmäksi
teille itsellenne ja luok­ka
taistelulle että yhdytty suurina
joukkoina S. T. Puolueeseen jä toi­nen
velvollisuus, tilata tämän maan
Smoa todellinen työväenlehti, Va-patsg,
sitten vasta Työmies, Tove­ri,
Eteenpäin ja muita Kolmannen
kansainvälisen kannalla kulkevia
lehtiä. J. Väkevä ^ on mies tilauk­sia
»'alittamassa joten kääntykää
hänen nuoleensa lehtiasioiss^,
<Tebby>.
virtaavan kevätpuron vilkasta toi­mintaa.
Olen nähnyt hänen silmän^,
sä hetkeksi kirkastuvan ja varta­lonsa
suoristuvan — mutta taas
jälleen huokauksen tavoin painuvan
työhönsä, jääden pitkäksi aikaa hä­nen
kaavailleen kysyvä ilme.
Olen nähnyt kyntömiehen saran-päähän
päästyään hetkeksi helpoit-tautovan
aurankurjesta, jäävän kat-somnan
aidanriu'«lla iloisesti liver-televää
kevätlintua —• taas kouris­tuksen
tavoin tarttijvan aurankur-keen
ja jälleen jatkavan työtään
kysyvin ilmein.
Olen nähnyt orpolapsen talluste­levan
paljain jaloin, repaleisin nu­tuin
likaista, niljakkaista maantie­tä,
jäävän hetkeksi maantienvieres-tä
esiinversovaa _ensi-nurmea kat­somaan
— jälleen jatkavan mää­rätöntä
matkaansa.
Olen nähnyt leskivaimon kyynel­silmin
tuudittavan kytkyessä isät­tömäksi
joutunutta lastaan, siiloin
kun kevättuuli on parhaillaan kuis­kaamassa
luonnon esiinpuhkeavaa
vapautta; nähnyt puusta csiinpuh-keavan
ensilehden puristavan vain
huokauksen hänen rinnastaan.
Olen nähnyt isien istuvan rau-;
taristikoilla varustettujen ikkunain
äär^sä, kaihoisin silmin katselevan
kevätauringon ensi-säteilyjä; näh
nyt kalmankalpeilla kasvoilla ilon.
väreet ja syvälle painunejssa sil­missä
innostuksen tulta kyhätes-sään
vapputerveisiä omaisilleen,
kärskeiramankin toverin kuiskaile­van
helliä aanoja rakkaitaan muis­tellessaan
ja silmänurkka kosteana
lopulta painuvan omaan nurkkaan­sa,
vapusta vappuun . yhä toivoen
ja odotellen.
Olen nähnyt odottavan äidin kyy-neleisen
katseen puhuessaan pois­saolevasta
pojastaan, vaimon mie­hestään,
kevään heidän tuskaansa
vain enentäessä.
Olen /pudfetanut kuolemaantuo­mitun
toverini kättä kevätauringon
en^ipiäisten säteiden talven valtaa
valloittae-ssa, .ja lukenut hänen kas­voiltaan
hänen lausuessaan tter-veHdä
omaisiani», sanat: <rMiIloinka
koittaa köyhälistön vapaus?»
*'Nämä näkemykset puhuvat vää­jäämätöntä
kieltä. Ei voi olla vää­rin,
että osaton ihminen pyrkii oi-keuksiin.
sa ja vapauteen. Luonto
itsestään on luonut ihmlselie vais­ton
vapaudesta, niin voimakkaan,
että kevään tullen kaikista kärsi-myk.
si.stä ja kui-juudesta huolimatta
vapauden leimahtava kipinä jo vais-tomaise.
sti pulppuaa esiin luonnon
mukana. Olkoon, että kylmä to-dolIi.
suus ja raskas .olemassaolon
toimikaamme tarmolla työväenliik­keen
eteenpäinviemiseksi, luokaam­me
suuri, yhtenäinen, päämääräs­tään
tietoisa köyhälistöluokka. Kun
se on tehty, niin kaukana Silloin
ei enää ole köyhälistön'.kevät.
Ottakaamme tämäkin köyhälistön
juhlapäivä vastaan koko maailman
köyhälistöluökan yhtymisen mer­keissä.
Viettäkäämme tämä koko
maailman proletariaatin pyhittämä
juhlapäivä siinä vakaassa ajatuk­sessa,
että vastaamme tuohon kaik­kialta
esiin tunkeutuVj^n^^tesymyk.
seen toiminnalla. Seon* ainoa pä-«
teväyä ja asiallinen vastaus, ja ker­ran
siten saavutamme, tähip kaik­kialta
kaivatun kevään. :Ja ker­ran
on koittava vappti,, jolloin köy­hälistökin
riemuitsee täysin rinnoin..'
luonnon mukana, ja silloin vasta .'
olemme lopullisesti vastanneet tä­hän
kyynelten, tuskan, kärsimys­ten
ja epätoivon esiihloihtimaan
kysymykseen; milloinka koittaa köy­hälistön
kevät?
«LIIKATUOTANTO"
— Hyvä mies, ei ole mitään (työ­tä.'
•.' / '
— Mutta minä olen nälkäinen,
sanoo työläinen, olemme kaikki näl­käisiä.
Miksi ei ole työtä?
— Liikatuotannon takia. Mark­kinat
ovat kukkivallaan tuotteita,
ja voitte kai vmmärtää, ettemme
voi myydä niitä. Mikä on ammat­tinne?
-. /[
— Olen työskennellyt kenkäteH-taassa.
. '
— Kenkiä on aivan Jiian paljon ,
markkinoilla^ kaksi vertaa enömniiu»'
kuin mitä tarvitaan. : i
-— Kaksi kertaa niin paljon.- Et-'
tekö sitten näe, että olen. äVoja--
loinf
— Hyvä mies,, sille efflm6'({(>del--
lakaan voi mitään. Siksi, ettei ieiifr
lä ole millä ostaa ikenklil.
— Ja ystäväni tässä, jatkaa työ-
Ijiinen, on rptäli. Onko hänenkin
käytävä alastomana sen. vuoksi, et­tä
markkinat ovat kukkurallaan
vaatteita?
• ~ Aivan. \
— Ja leipuri näkee nälkää, kos­ka
olemme liian köyhiä ostaaksem­me
hänen leipäänsä? N
— Aivan. ' '
— Ja apteekkari on sairas, kun ei
meillä ole varaa ostaa lääkkeitä?
— Aivan, juuri niin, hyvä mies.
Työläinen pohtii hetken, mutta ; ^
.sanoo sitten:
;-—• Kaikkea löytyy ^llian paljon, '
iCikä ole enää mitään tehtävänä; V
Sitten välähtää hänen aivoissaan
y|itäkkiä ja hän jatkaa: No, nyt
minä ymmärrä% Olemme, saaneet •
valmiiksi kaiken mitä kapitalisteil­la,
oli meillä teetettävänä;, mitään -is
ei ole enää jälellä." '^^V.^ ; :
Aivan, vastataan, kaikki on suo-,- •
ritettu loppuun,], eikä teille niin­muodoin
enää ole mitään paikkaa.
On parasta, että etsitte jonkin toi­sen
taivaankapjpaleen oleillaksenne;
1
mm
m
mm.
Siten pulisi käymään, jos työ- l
Iäiset tyytyisivät!- siihen oppiin, jö-;^
ta hänelle saarnaavat ne, joille ju-'^
mala rajattomassa viisaudessaan
uskoi huolenpidon maan taloudelltT
sesta hyvinvoinnista. Mutta työläi- '
Iiii
• ^\ -smami
• 1':
I
set^ ovat tottuneet ajattelemaau
taiatalu ruhjoo hänen' tunnelmänBa Pä'nsä ja häh on maan talou-
JO alkuun, sitä polttavampana jää
jälelle kysymys: Milloinka koittaa
köyhälistön kevät?
, Toverit! Tässä vakava kysymys
dellisen hyvinvoinnin suhteen ke­hittänyt
aivan uuden opin. Ja tä­mä
oppi kuuluu muutamin sahoin,
ettei kellään yksilöllä ole yksin oi-
I;-
Kirj. Bruano Airdla.
Seisomme taas vnodentaipaleen
merkkipäivän kohdalla, josta eteen­päin
taivaltaessamme joudumme
vuodenaikaan, jolloin tuhatvärinen
elämä virkbo • esiin vapantoneena
talven jäätävistä kahleista. Kaiki
kr luonnossa virkoo, elpyy elämään
aivan knin nndesti syntyneenä. Vie-lä|^
ihijjfselämäkin, varsinkin lä­hellä
luontoa eläessä, tuntee elvyt­tävän
voiman virtaavan suonissaan.
meille. Sitä ei voida kiertää, ei ' ^ ^ " " ^ rikkauksia vaan että
kaar,taa, syrjäyttämällä sen se jo i ^^"^ «»''eus j)n kansan, ja että kan
taas seisoo velvoittavana edessäm.
me, ensimäisen vastaantulevan raa­dannasta-
rasittuneen työläisen kas­voilta
saamme sen lukea, ensimäi­sen
orpolapsen huulilta sen kuu­lemme,
koneiden ruhjomat ruumiit
siitä kuiskaavat, nääntyneiden van­husten
kurttuisiin otsiin on se kir­joitettu,
lukuisat tuntemattomat
haudat sitä haastelevat. Kaikki ko­ko
kapitalistinen maailma krotte-myllyineen,
kidutuslaitoksineen ja
yankilahelvetteineen asettaa meidät
joka hetki tämän saman kysymyk­sen
eteen. Ja millä siihen vasta­ta?
Ainoa vastaus, jonka siihen
voi antaa, kuuluu: Nainen ja mies,
nuorukainen ja vanhus, kaikki, joi­den
hartioilla lepää säälimätön ka­sa
sinä hetkenä, jolloin nykyinen
riistovoittojärjestelmä kukistuu, on
itse ottava koneiston käsiinsä ja
käyttävä sitä tuottaakseen tarvik­keita
el enää niille, jotka omista­vat,
vaan niille, jotka tekevät työ­tä.
Upton Sinclair.
Vorovskyn murhaajan
apulainen vangittu
Geneve, ~ Täällä on vangittu
entinen venäläinen, upseeri ja van­han
Punaisen Ristin liiton sihteeri
Paul Polonlhne, joka on tuntenut
Conradin aikomukset ja lähettänj^
tälle, ennen murhaa raha-avustusta.