1923-06-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f . SIviii •11staiiia,k^ta!im 12 i).—TM^ Jtine 12. VAPAUSj iSsn&dan raomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- ^ Sndbnryssa. Ont. joka tiistai, torstai Ja lanantai. V A P A U S ' The only organ of FinniSr^orkers bi^Canada. Pab- IWed in Sudbury, Oat., every Tnesday, Thnrsday and AdvertiBiog rausa 40c per coj. inch. Minimom cnarge ior single insertioa 75c. Dieooimt on standing adveitise* ©eiat The Vapaus is the best advertiaing medium among «5»<» Fiiujish Peonle in Canada. . ».anadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolm© kL $1.50 ja yksi kk. 7Bc. , , , yhdysvaltorbin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. 08.00 ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla labettamaan, gait8> asiamiesten joill? on takaukset. Ilmötushinta kerran julaistuiata ilmotuksisla 40€. I^ilfitatuumalta. Suurista ilmotoksifita seka ilmot uksista, Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaao tuntuva alennus, Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ,60c. lisää Jokaiselta mBiStovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c, kerta, $1.00 kolmekertaaj avioermlmotokset $2.00 kerta, $3.00 (kaksikertaa• syntymäilmotukset Sl.OO kertarha-lotaantieto- ja osoteilmotukset dOe. kerta, $1.00 kolme^ 'kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. ' • - —• • • / r ' t l .'./^r^Jos/iErtteimilloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Mrjeeseenne, karjottakaa uudelleen liikkeehqitajan per-coonallisella nimellä. < J . V. KAMNASTO, Liikicffinhoitaja. Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain Jehtcen tiistaina, ja lauantain lehteen^orstaina kello 3. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty BuiMing, iiome St., Puhelin 1038. Postiosote: 'Bof6ör_ } Sudbuty, Ont. 'fliii' I ' . • II . . .... , . . M - ! •Refristered at the Post Office Department; OttBwa, as }»'<n/l r>n<:c muHor . • .... Ejapitalismin kaaoksesta tyoläisluo-kan yhtenäisyyteen ^ Europan suurvaltain ja muutamain pienempienkin ' maiden edustoijat ovat taas 'tähän rupeamaan istuneet viikkokausia konferenssissa Lausannessa tarfcotulcsella V selvitellä maailmansodan jälkeisiä ja taman sodan kautta yhä sekavammaksi käyneitä kansainvälisiä pulmia, mutta viimeiset uutiset kertovat, että konferenssissa ei ole vielä tähän mennessä kyetty tekemään mi- V tään käytännöllistä ja ratkaisevaa. Viime vuopiiia käydyt yhtämittaiset neuvottelut ovat kaikkialla rauenneet ilman tulosta. Imperialististen valtojen sotkema vyyhti ei ole osottanut pienintäkään selviämisen merkkiä. Päinvastoin on sekasorto- käynyt suuremmaksi, yhteentörmäykset ovat tulleet lukuisammiksi ja kärjistyneet, ja kapitalistisen maailman avuttomuus, maailman, joka on kykenemätön voittamaan maailmansodan hävityst^ ja välttämään uutta so^aa, on käynyt •yhä ilmeisemmäksi. Mikään ei osoita tätä paremmin kuin ne lukemattomat konferenssit, joihin kapitalististen hallitusten edustajat ovat' kokoontuneet peukaloi^ maan omaa luomaansa kaaosta, ja jotka kaikki ovat päättyneet ilman pienintäkään' tulosta. Nykypäivien elämä osoittaa mitä räikeimmin mihin maailmanka-pitaalin pelastuspolitiikka on johtanut. Balkanilla uhkaa puhjeta uusi sotar mistä nytkin voi muodostua uuden hirvittävän maailmanpalon lähtökohta. Ja vuosi alkaa, konferenssille Pariisissa, reparationipulma kun on yhtä arvoituksellinen kiiin koskaan ja VersaiK : lessin rauha on käynyt entistäkin pitämättömämmäksi, samaan aikaan kun '"^liittoutuneiden» valtain, Ranskan ja Englannin, on yhä vaikeampi pidättää itseään tarraamasta toistensa kurkkuihin. y. Mutta mitä enemmän maailmankapitaäli näkee pohjan allaap horjuvan, sitä raivokkaammin ja häikäilemättömämmin pyrkii äe puristartiaan työväenluokasta keinoja, anrionaikansa pidentämiseksi. Koko kulunut ' vuosi elettiin'taantui^^sellisten ja työnostajain ^leis-hyökkäyksen merfceissä. Kaikissa maissa muodostivat rjistäjät yhteisen' rintaman 8 tunnin työajan poistamiseksi,- palkkain polkemiseksi,' tehostetun riiston aikaansaamiseksi. Kaikissa maissa nosti päätään taantumus^ pyrkien lahtarismin merkeissä vakauttamaan itselleen poliittisen herruusvallan. Kommunistinen Internatsionaäde pani ensimmäisenä Varteen työnostajayleisfliyökkäyksen koko vaaran ja osoitti puolustuskeinot sitä vastaan. Kaikkien mai-den työnantajisto ja taantumus oh voinut siirtyä tähän hyökkäyflcseen. Tällaisessa tilanteessa, jolloin^ välitön taistelu proletariaatin diktatuurin pystyttämiseksi ei ollut mahdollinen, selitti" Kommunistinen In-tematsioiiaale olevan välttämätöntä, että työläisten oli puoluesuuntiin katsomatta yhdyttävä yhteiseen tais-teluuni. edes yhteisten vaatimustensa läpiajamiseksi ja f puölustautuakseen työn'08tajain rynnistystä vastjjan. Nämä va^alimukset ovat edelleen yhtä velvoittavia kuin - konsanaan ennenkin ja ne käyvät sitä määrää.vimmik-si, kuta enemmän-kapitalismin ristiriidat ilmenevät tuloksettomina konferensseina, kasate\i yhä uusia so-, dan pilviä jo ennestään uhkaavalle taivaalle.- Kapi- : t a l i s m i n kaaoksesta on saatava nousemaan yhtenäinen, lujilla luokkataistelun siteillä varustettu työväenluokka, joka kykenee taistelemaan paremman järjestelmän puolesta. puolellansa, ei juttu vannaankaan olisi tullut näin onnelliseen päätökseen ellei ticmä asia olisi tapahtunut Qanadan vahvunWsti ja yhdellä tietoishnmasti'jär-. jötyneella alueella. Nova Scolian työläiset pystyivät v^me vapl^^bljll^an näyttämään {'esimerkkiä koko Gänadan tjTÖiäisille ja l\eti Brucen vangitsemisesta saakka ovat^ova Scotian mainarit, teräslyoläia^ ja muut teollisuustyölaiset omistaneet 3nicen puoltistuk-sen alusta loppuun ©maksi taistelukseen. Heidän painostuksensa on ul^tuQut sangen tuntuvasti niihinkin henkilöihin ja pnrcihin, jotka joko todistajina tai muuten joutuivat tämän jutun käsittelyn kanssa käytännölliseen kosketukseen. Jo heti aluslivjBBa ikuulusteluissä saattoi havaita, että tov. BruCea vastaan tähdätty isku tulee menemään tuhkaan- Päällekarifa^lla oli kyllä useita määrätty'jä todistajia, jotka oTivat «kuu/lleel» Brucen käyttävän sanoja, joiden pierusteella häntä vastaan olisi voitu langettaa tuomio kapinallisuudesta, multa toiselta puolen löytyi kuitenkfii painokkaampi määrä henkilöitä, j otka osottiyat nämä kuulemiset aiheettomiksi. Jutun varsinaisessa käsittelyssäkin olivat syytetyn ^puo-: Iestä esitetyt todistulreet siksi painavia, että tuomarin oli annettava vapauttava pääfö. «On ilmeistä, että joku vajentelee tässä ^jutussa» lausui tuomari MacGillivTay tuomiota langettaesgaan päätellen vielä, että oikeastaan olisi lähdettävä-otta maan selvää kuka valheeseen on vikapää. Sikäli kun Brucen jutussa järjestyneitä työläisiä vastaan kohdis tetun tietoisen jahtauk^en ohella valhetti ilmeni, nämä vääryyden ja Juonittelun jtiuret johtavat säännöllisesti työläisten vihollisen leiriin, Vihan ia valh^^en voimat epäonnis- * tuivat Brucen jutussa Bri''sh Empire Steel yhtiön kätyrien yritys Canadan vallankumouksellisen työväenliikkeen toimihenkilön tov: Malcolm Brucen vankilaan telkeämisebi tuli ainakin tällä kertaa torjutuksi. Brucea vastaan pu-hottfrfensvvtösten ja juonien raukeaminen ei johtu-öut ainoastaan juriittisista, vaan yhta hyvih järjestyneen työväestön joukkovoimaan liittyvistä tekijöistä. Hänen vapauttamisensa on niiden samojen voimien ansiota, ioita vastaan ennen kaikkea Brucen vangitsemisella ja tuomitsfemisella tahdottiin hyökätä. Joskin tov. Brucella epäilemättä oli häntä vastaan Valoa tyoläisraatajan synkkään iltaan Yksi kapitalistisen järjestelmän huutavin nurinku-nsuus -ön se, että annettuaan en^in työnriistäjäin pusertaa elämän Voiman' nuorista, ja työkykyisistä työ^ läisjoukoista, se jättaa ne raihnaiseksi ja vanhaksi tultuaan oman onnensa nojaan armotifoman elämän jalkoihin. Jokainen työläinen joutuu pakostakin heittämään pelontunteita herättävän katseen lähestyvän vanhuutensa ja työhönkykenemättömyyiensä valottomaan iltaan, jolloin hän ei enään pysty raatamaan kapitalistien teollisuuslaitoksissa eikä niinrollen pääse käsiksi edes^niihin^ niukjcoihin mahdoUisuulksiin, mitä nykyinen yhteiskunta hänelle miehuutensa päivinä tai^joo. Raatajan vanhuus on traagillisin jakSo työ Iäisen elämässä. ; t ^ / • Siksipä järjestynyt työväestö onkin kaikkialla pyr kinyt voimiensa, mukaan hankkimaan työläisille turvaa vanhoilla päivillään. Äskettäin esittivät Nova Sco-tian kaivostyöläiset maakuntansa hallitukselle vaatimuksen vanhuuden vakuutuksen käytäntöön ottamisesta. Heidän esityksensä 'mukaan" kaikille '65 vuolta tiiyttänBille' mainareille, jotka ovat raataneet kaivoksissa vähintäin 20 vuotta, olisi maksettava! eläkettä 40> dollaria kuuk&udessa, eli 480 dollaria vuodessa^ Mainarien vaatimukseen sisältyvän suunnitelman mukaan olisi muodostettava erikoinen kolmihenkinen elä^ kehallinto ja niin hallitus kuin työnantajatkin luovuttaisivat vissin määrän vardja eläkerahastoon, sekä kaivostyöläiset maksaisivat puolestaan 15 senttiä henke kohti viikossa. Tätä rahastoa olisi ensin kartutettava yksi vuosi, jonka perästä eläkkeestä osalliseksi pääsevien luku tulisi nousemaan noin i 650 henkefen. joiden eläkkeisiin menisi 288,000 dollaria vuosittain. Kuten huomaa, on Nova Scotian kaivosmiesten vaatimus perin ivaalimaton, mutta sittenkin tavattoman tärkeä «äkel työläisten elinehtojen korjaamisen käytännöllisessä työssä. Ja' tämän suunnitelman toteuttaminen muodostuu sitä suurisuuntaisemmaksi, mitä päättäväisemmin työläiset sen pohjalla ja yhteydes sä saavat voimia niin lähimpäin kuin kauaskantoisim-pienkin vaatimustensa läpiajamiseksi taistelussa Icapi talistisen järjestelmän kukistamiseksi; O. B. U. ja Kolmas kansainvälinen Eräs canadal^inen porvarillinen sanomalehti tämän maan ammattiunioiden jäsenmäärää koskevaa ra porttia käsitellessään panee erikoisemmin merkille One Big Union jäsenmäärän • alentumisen ja selittää, että tuon Järjestön kuivuminen on aiheutunut siitä, koska se muka djaa Kolmannen kansainvälisen kumousoppe-ja Canadassa. dlmeisesti Canada ei ole ilcy|)sä sel^ laiselle työväen järjestöjen vallankumoukselliselle kannalle, » huomauttaa Iditi. Lehti ei näy tietävän, että samalla kun 0. B. U. liike nousi Canadassa mie^huulensa kukkuloille vain sen vuobi, että tämä liike toimi yhteisymmärryksessä Kolmannen kansainvälisen kanssa, mutta niin pian kuin tämä järjestö käänsi Selkänsä vallankumoukselliselle kansainväliselle Ja ^ n kannalla oleville työläisille, astui se. oman perikatonsa lohduttomalle polulle. 0. B. U:n aurinko nousi /IColniannen kansainvälisen mukana ja se on laskenut sinne taantumuksen pimentoon, j oka on tuleva kailökien sellaisten: työväen liikkeiden osaksi, jotka eivät jaksa edistysmielisesti ja terveessä hengessä kulkea yhä ^korkeammille tasoille luokkatietoisen, taistelevan köyhälistön mukana. — Viron kommunistit aikovat heti uuden eduskunnan iTokoonnuttHa esittää siellä lakiehdotuksen. Jonka mukaan valtiolle otetuista ja pikkutiloiksi jaetiiista maista ei olisi mal^settava mitään korvausta. Jos edus-kilnta hylkää tämän ehdotuksen,' niin uhkaavat kommunistit saattaa aäian kansanäänestyksen alaiseksi, jota* varten tarvitaan amoastaan 25,000 äänioikeutetun allekirjoitus ja tämä on verrattain helposti toteutettavissa, sillä yfeistään esim. Tallinnassa kommunistit menettivät erään muotoseikan takia noin 10,000 ääntä nostetussa oikeusjutussa tärkeitä lebillisiä seikkoja J a Byveacsyttyijäkin ääniä he saivat 44,000. Piirin^ «dnstajakökons miariui pii-rin yhtenet ItetajriUat vietettäväksi Beaver^lAbeUa, joista yhteisesti, tulevat livolelitinraan Beäver Laken j a ; Wa1>igingtn osastot. Piiritoimi» kunta. paäUi että nämä juhlat pidetään /heinäkuun I p:nä, koska silloin osi yleinen juhlapäivä. Juhlatoimikunta onkin Jo useamman viikon ajan itUat ripeässä toiminnassa. Jnk^a on Isaikin puolin järjestetty, jotta näistäf saataisiin oikein mahtavat voimannäytteet, jossa' koko ' KesU^ntarion Jätjestyneiden työläisten^ yotnta tiilisi näkyviin. Juhlanäytelmäksi on toimikunta hankkinut kappaleen «Weljesviha», nä)rte1miui jonka kirjoittamisesta ja näjrttelemisestä TaiHcoisen Suomen hallitos on vanginnut sekä kirjot-tajan et^' näyttelijät.. Tästäkin jo näkyy ( e t t ä . kapiKJe on. sen arvoinen, että sitä kannattaa tulla katsomaan. Oikea työväenluokan näytelmä. Sen - lisäksi koetetaan juhlille saada myöskin torvisoitt«3ninta, joka tulee tekemään juhlan' kaikinpuolin arvokkaaksi. Innostusta kerättävää on kuulla torvisoittokunnan puhaltelevan reippaita vaDan- ^umoidcsellisia s ä v e l i ä , raittiissa luonnonhelmassa. Sen lisäksi tulee juhlapuheen pitäjäksi tov. Onni Saari ja toiseksi puhujaksi vanha, kaikille tunnetta taistelijaveteraani tov. Jr Virta- Piiritoimikunnan puoletta tullaan pitämään huoli lauluja soitto-ohjelmasta ja juhlatoimi-i kunta huolehtii muusta ohjelmasta. Tässä,on vain aluksi pieni höe^ mautus, mutta kuten tästäkin näkyy, tulee näistä juhlista muodostumaan erittäin mielenkiintoiset. Kaikki KesU-Ontarion ^ työläiset, saapukaa silloin työläisten omiin juhliin. Heittäkää hetkeksi poik kailiid muut touhut ja huolet ja juhlikaamme kerrankin taas yhtei-, sesti. Juhlikaamme siten, että sitä kannattaa vielä jalkeenkinpäin muis-; telia, kuten juhlatoimikunnan jäsen kirjoitti klrjeesrilän piiritoimikunnalle. Alkakaa nyt jo valmistella ja järjestää/ tuloanne näille juhlille, että ei kaikki aivan viime tinkaan'jää, sillä silloin useinkaan ei tule juhlille menosta mitään. Mutta kun aikaiscfen ottaa asian käsiksi, niin silloin siitä jotain syntyy. Tulemme aika-ajottain selostamaan näiden juhlien läheisempää järjestelyä sikäli 'kuin juhlatoimir kunnan toiminta edistyy. JCehoitus-liuutomme olkoon: KAIKKI KES-KI- ONTARION TYÖLÄISET JUH-LIMAAN BEAVER LAKELLE HEINÄKUUN 1 P:NÄ. H . E . VALLANKUM^M OLEEUlSEf Kaikkien vallankumousten ja nijn myöskin köyiiälSön v II it sen yhtAiä 'tärkeimpänä perusedellytyksenä täytj-y olla lankumousta varten ei riitä se, että riistettävät ja sorretut-"i"' ' vat mahdottomuuden elää vanhaan tapaan ja vaarivat muutok^M^ii valmiit taistelemaan uuden järjestelmän puolana. Mmi ^ ' do vanhaa ja kun «huiput» eivät voi jatkaa vanhaan TapaM'v-V 1 vasta vallankumous voi lopullisesti voittaa. Tämä tosiasia V i ) myöskin selittää sanomalla, että vallankumous on mahdoton ilnia^" vi* kansallista kriisiä, kriisiä, jonka täytyy koskea niin hyvin riis, riistäjiäkin, Joskin eri suhteissa. Siis köyhälistön vallankumoqs-a '•iisfeltyjä I a Toimet6)inuuden suur^ lakko riehuu lännellä Äskettäin - kerrottiin' Yhdysvalloissa riehunejEsta.suurlakosta, sitten vielä mullistavammasta; työmaala-kosta, joka nyt yhtäkkiä.. o« kääntynyt toimettomuuden suurlakoksi^ Äskeisen lakkoliikkeen keskuksesta Spokanesta kirjotetaan nimittäin asianomaisten paperissa seuraavaa: «T^mä. Spokane on kummallisin paikka. Täällä' ei ole innostusta» työläisillä oman asiansa eteen toimia. Nyt kuin lakko loppui ja muu tettiin työmaalle, niin kokouksiin, ei saada juuri ketään tulemaan, ei, edies sitä-määrää, että voisi kun-i nolleen kokousta pitää. . Täyllä, Spokanen/piirissä sanotaan olevan 5,000 korttia kantavaa metsätyö-- äistä, vaan ei heitä saada tulemaan kokouksiin eikä^ muihinkaan tilaisuuksiin missä järjestön eteen toi-riiitaan. Lakon aikana heillä oli senverran innostustaj että oli kokouksissa satakunta ja olipa siinä kokouksessa; kuin äänestettiin lakon lopettamisesta 350 jäsentä, vaan senjäl-keen ei ketään. < Työläistoveri Tom Jordan puhui äällä, vaan.pieni oli Kuulijakiinta, ehkä satakunta työläistä oli saa- (punut tilaisuuteen.^ Sitäkään tämän kaikkia merkilli- »syyksiä kätkevän taivaan • alla ei ole' vielä ennen kuultii, että juuri toko Amerikan mannerta mullistavan ankaran lakkokamppailun; perästä f työläisillä ei ole inhostusta oman asiansa eteen toimia.» Ei voi kunnolleen kokouksia pitää, muitta sittenkin vaan maailman paras liike, kaikkien aikojen työläisten valiojärjestÖ' sikiässä unessaan-kiri jaj viheliäisessä nahjusmaisuu-dessaan; maailman leveimmät ja te-lioisimmat valtit taskussaan. Ja jos sitten joku sattuu koskettamaan, niin pölistä^ kuin jauhosäkit, , haltioidutaan ja saadaan iikutuksia, joiden .vallassa siitea kuvitellaan, että siinä se nyt pyristelee koko maailman vallankumous-iike Xeidän haamussaan. Totisesti häma paimenet kuuluvat vielä itse kadotettuihin lampaisiin.'';.. säälimättä bituistakaan sitä kehen isku käy. Ja se johon isku on käynyt, ei paranda eikä vikise, vaan iskee takaisin jos voi ja jos ei ole samasta iskustaan huomannut parr haaksi kääntää kelkkaansa oikeaan-suuntaan. : Seuravassa pieni näyte siitä, miten amerikalaiset nimittävät viina-miehiä oikealla nimellään: • •Samuel Gompers, Amerikan Työ: väenliiton presidentti, näkyy olevan enemmän kiintynyt väkijuomapajroö^ nien kuin järjestönsä tyyöläisten hyvinvointiin. Gompers, tietenkin/ -hyvin palkattuna . asianajajana, pn ollut hiljan, neuvottelemassa Brew-es International yhdistyksen johta-jain kanssa märkien propagandan järjestämiseksi kongressissa^ " Gompers Oli luultavasti kyllin viisas ^nä^ kimään märkien, taistelun toivottomuuden, mutta hän on jo vanha ja tietoinen siitä^ että hän on pian jou 'tuva syrjään A. F. of L. johdosta, joten hän näyttää viimeisenä mano-verinään myyneen vanlian kuivan nahkansa - mahdiollisimman korkeasta hinnasta märkien liotettavaksi. Siinä saa vanha Samuel kuulla oikean nimensä ilman koristeita ja kaunistuksia. , ten täytyy ensiksikin saada aikaan,'että työläisten suuret joukot Vi raepa sanoa, enemmistö ja joka tapauksessa ainakin tietoisten '••^'1 i vain ja, poliittisesti aktiivisten työläisten, valtava enemmistö on » TI sesti käsittänyflcuraouksen välttämättömyyden ja on tietoinen sitä 1 tivista taistelukeinoista ja toimenpiteistä ja niiden pohjalla on ''^ käymään ratkaisevaan kumoustaisteluun. Toisessa suhteessa on^^^^ kin välttäniätöritä, että halliteeva luokka on hallitusasioissaan joiti' pulakauteen, Joiika' synnyttämä kuohunta tempaa politiikkaan " ^ kansanjoukot aina. takapajuis|mpia, kerroksia myöten. Jokaisen [^k sen vallankumouksen tunnusinerkkinä, niin myös Venäjänkin on o!l nopea, tähän saakka välinpifämafttömien 'työläiskerrosten ja sorrettifj joukkojen liikehtiminen, joka jo sellaisenaan heikentää ohjaksissa | van luokan asemaa ja siten .tekeeLJrallankumoukselhsiile mafidoi!;^ vanhan-taltioilisen järjestelmän kukistamisen. Sämi Gompersin kuiva nahka märkien lio- f Cachin jälleen parlamentissa Vapautumisensa jälkeen on ranskalainen toveri Cachin jälleen eSiinr tynyt parlamentissa vasemmistoe-dustajain myrskyisesti tervehtimä-nä. Cachin teki ivälikyselyn häntä ja muita vangittuina olleina kommunisteja vastaan käytettyjen to-distusväärennysten johdosta ja vaati rangaistusta '.niitä rustailleelle hallituselimelle. Samassa/ tilaisuudessa . toi toveri Vaillan-Courturier. esiin, ettei hallituksen menettely, vangitegsaän saksalaisen tov. Höl-leinin, ole mitään muuta kuin luok-kasolidaarisuuden osoitus Saksan porvaristoa -kohtaan. Hölleiniä ei päästetä suorittamaan valtiopäiyä-miestointaan Saksassa, s.ts. taistelemaan Saksan porvaristoa vastaan koska Ranuan ja Saksan po|:- variston välillä ei pl^ mitään periaatteellista erimielisyyttä. ainoastaan 3,957 jalkaa meren pintaa alempana, Johtuen siitä, että kaivos sijaitsee korkeassa vuoristossa. T^maraok ulottuu kaikkien lähemmäksi maan keskipistettä. - Kiven eli kallion lämpömäärä Morro Velhon alimmalla ta.santeella on 117, astetta jä ilmapiirin ^lämpö on 98 astetta, jossa mainarien täytyy raataa. Morro Velho oii sangen kuiva. : Sen alimmilla-tasanteilla ei ole vettä ollenkaan.^ Keski- ;alääräinen^,palkka, t ^ työläisten ajallisessa helvetissä ön dollari päivältä. • • 1- ' ' i ,^ — Canadian. 8,7'88,483 asukkaasla on 5'5.40 prosenttia, englantilaista alkuperää. Ranskalaista alkiipavää olevaa väestöä on 28 prosentti.! ja toisia :\, europalaisia kansallisuuksia 8.59 \p»osenttia sekä .'•^asiialaisia kaikkiaan noin yksi prosentti^. Näin ollen tämän maan väestöstä noin 33 prosenttia on englantilaista' ja ranskalaista! alkuperää. ' Suomalaisia lasketaan CanadasV sa olevan 21|,494; henkeä. .—•Sana csaUffm» eli säfööri on alunpitäen tarkottanut Ijöyrykoiieen lämmittäjää jä lienee se ..kaikkien' lähiramin ranskalaista alkuperää. — Rautatie-aikataulun mukaan matka New Yorkista San Franciscoon voidaan su(irittaa 88 tunnissa..' ;•- . • —- Voltiksi kutsutaan sitä jännitystä, mikä synnyttää sähköjohdossa yhden amperiän virranvoiman. Amperiä' taas on se muuttumaton virran voimakkuus, joka yhldessa sekunnissa määrätyissä olosuhteissa saostaa ihopeanitraaliliuoksesta 0,0Oll'l8 girammaa;ho|)eaa. Voltti on saanut nimensä Ale!ssandrö Volta nimisestä , italialaisesta £ysiiko3- ta.,'- '• • , • . . : ; . i • .• ^Amerikan kansa pitää mojovista ott(iista. Se on /Sille, aivan ölleel-liista. Niinoä/taistelussa kieltolaistakin isketään oikein olaa takaan Kysymyksiä ja vasta^ uksia — Syvin kaivanto, maailmassa on_ Morro Velho, eli St. John del Rey Jlinas Geraesin valtiossa Bra-ziliassa., Sen omistaa englantilainen St John del Rey kaivosyhtiö, joka tunnetaan kaivosalalla jo vuodesta 1834 saakka. Mo^o Velho on 6,726 jalkaa syvä maai\ pinnasta. Seuraava syvin kaivos'oh Kolar kultakentillä Intiassa, jossa eräs nostoaukko me-' nee 6,140 jalkaa luotisuoraan maan sisälle. Village Deep kaivos Etelä Afrikassa on 6,l(io jalkaa syvä. Yhdysvaltain sy^in kaivos on Ta-marack Nö:6 n.ik. kuparisaarella Michiganissa, ollen 6,302 jalkaa syvä. T^marackin pohja on 4,100 jalkaa syvemmällä meren pintaa, jotavastoin Morro Velhon puhja on lUusiac^sj^ —Mitä tarkottaa^ hyvin usein kirjoissa 'tavattiara"ta^^^ laii-se: cSie träiisit g;lo^^^^^ mundis:? Koska Möht;realin kaupunki on perustettu? — Milloinka ensimäinen kansainvälinen perustettiin? —• Koska on ensimäinen höyrylaiva kulkenut yli Atlannin? — Englanninkielessä^ Tilytään, käyttävän kirjaimia P.M. samassa tarkotuksessa- kuin suomenkielessä i.p.-iltapäivällä. Mistä sanoista P. M. johdetaan? Enemmän kuin neljännesvuoden on kestänyt RuJirin sotaa. Tammikuun 11 pnä aiitgK valimoitten val-vontakomitea (Comite de Forges) ratiskaJaisten. ja belgialaisten joukkojen marssia Ruhrin alueelle. Enemmän kuin netjännesvuoden o-' vat Ranskan kapitalistit kdkkia vä-krväitakeinoja käyttämällä koettaa neet hankkia Ranskaan hiiltä ja koksia. Ja neljännesvuoden .ovat myöskin Saksan kapitalistit koettaneet passiivisella vastarinnalla näitä suunnitelmia ehkäistä. .Saksa ei ole i tuntenut eruoöti -hiili- ja raaka-ainepulaa, tH0|ettu Englannista, Tslikki^^ vakiasta, Palolasta, Amerikasta jj Etelä-Afrikasta, rautaa Tsneä Slovakiasta, Itävallasta, Unb^ Englannista ja Amerikasta; mx Ruotsista, Norjasta j a Espanjäsij. Valtakunnanihallituksen rahanarra vakiirinuttamispolitiikka oii teLnt nämä tilaukset mahdolliseksi, äin. ta : Saksan teollisuuden asema K tuntuvasti h u o n o n t u n u t , jopa ö läkin teollisuusalueilla, jotka Ta vähemmässä määrin tulevat suon-naisesti kärsimään Ruhrin roe^ tyksestä, kuten esim. Keski-Saiaj ;teollisuudessa ja Etelänäkään m tateollisuudessa. Tämä k ä y j-anä-rettäväkSi, kun o t e t a a n huoaiMj, että-"-'Saksan teollisuusipotteiäb .Jiinnat- : qvat, nousseet .niaailuffl markkinahintojen yläpuolelle. Es merkiksi , Etelä-Saksan rautatcoS suiidessa ovat tuotteiden hinnat S pros. maailnianmarkkinälhintoja su-] keätiimat. ^Suunnilleen samallaiiiEiii on tekstiiliteollisuudenkin aseni Tämä vaikeuttaa Saksan leoliiäoa-tuotteiden vientiä ulkomaille ja so- ^hden 'on siiuri osa kapitalisleji asettunut vastustamaan markaiiat- -von va k i i n nuttamissuunniteta. iPanttaämalla ulkomaalaisia veise-leitä^. ja shekkejä ryhtj-vät kapitate tit uiidelleen keinottelemaan ano^ papereilla ja siten huokealla osumaan valtiopankin arvopapereiA Valtiopankin on m a r k a n a r v o n tuie-mispo; iitiikassaan t ä y t y n y t lasifv yhä uusia ja uusia arvopapereiJ liikkeelle. Ja kun kultalaina oa^i teollisuusharjoittajien saboteeraOv sen vuoksi on täydellisesti epäonnistunut, on valtiopankin t ä y t y n y t jatkuvasti tarttua käsiksi kultavarJ-toihin.;: Suunnattomat määrät kultaa on täytynyt kuljettaa ulkmail-taJa on täytynyt kuljettaa ulkom-Pil: kat ovat pysyneet joten-kuten e> nallaan, mutta elintarpeitten ninjat, ovat kohonneet. Viime a i k o i n a ovat suurkapitalistit saaneet maraanai-von alenemaan. Mutta työväeitöft ja pikkuporvaristolle tietää se elinehtojen jatkuvaa huonontumi3.a ji sentähden he ovatkin marlftaanci' vakiinnuttamisen kannalla. Sanomalehdistö (ei Stir.ne.lei-distö) ; kehoittaa valtakunna-ri-tusta^ 'toimeenpanemaan tutkiEJi-sen viimeaikaisen markanarvon alenemisen syistä. Sanomalehtien a> käan olisi valtiokansleri selitrajt Berlinin pankkimiehille, että aikaisemmin oli uskonut teo!ii305- denharjoittajien tulevan tukemais hänen taisteluansa, mutta d o i ! ä . "> nan epäonnistuminen j a muat ts-pahtumat ovat opettaneet hä^ellf. ettei teollisuudeniharjoittajiin luottamista». ' -Eanskan ^uurteoUisimdelle ^_ Ruhrin' .koksin hankkiminen ehnij-symys. Tähänastiset tulokset orat sille hyvin surulliset. Nykyään TIE-dään Ruhrin alueelta Ranskaan EOA 3,500 tonnia hiiltä ja koksia,P\ vässä. Mutta se ei ole enemmsJ kuin 10 prps.- niistä vahingonkor- Vaussuorituksista^ joitä. ..viime «os-na vietiin taksasta Ranskaan. lännin, joka' • ei kuukausittain V"J viedä ulos enemmän kuin 2öö-«^ tonnia hiiltä, oti-täytynyt rajonjf hiilen vientiänsä Ranskaan- ^ myöskään hiUfentuonti Tshef»^.; vakiasta' Sfe. kehuttavaa. Viiie koina on; ryhdytty ipaf; Ranskan \ omaa •antiiEJja hiilifuotntos, J»**
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 12, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-06-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230612 |
Description
Title | 1923-06-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
f .
SIviii •11staiiia,k^ta!im 12 i).—TM^ Jtine 12.
VAPAUSj
iSsn&dan raomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
^ Sndbnryssa. Ont. joka tiistai, torstai Ja lanantai.
V A P A U S
' The only organ of FinniSr^orkers bi^Canada. Pab-
IWed in Sudbury, Oat., every Tnesday, Thnrsday and
AdvertiBiog rausa 40c per coj. inch. Minimom cnarge
ior single insertioa 75c. Dieooimt on standing adveitise*
©eiat The Vapaus is the best advertiaing medium among
«5»<» Fiiujish Peonle in Canada. .
».anadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolm© kL
$1.50 ja yksi kk. 7Bc. , , ,
yhdysvaltorbin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla labettamaan,
gait8> asiamiesten joill? on takaukset.
Ilmötushinta kerran julaistuiata ilmotuksisla 40€.
I^ilfitatuumalta. Suurista ilmotoksifita seka ilmot uksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaao tuntuva
alennus, Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ,60c. lisää
Jokaiselta mBiStovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c,
kerta, $1.00 kolmekertaaj avioermlmotokset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa• syntymäilmotukset Sl.OO kertarha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset dOe. kerta, $1.00 kolme^
'kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
' • - —• • •
/
r '
t l
.'./^r^Jos/iErtteimilloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, karjottakaa uudelleen liikkeehqitajan per-coonallisella
nimellä. <
J . V. KAMNASTO, Liikicffinhoitaja.
Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain Jehtcen tiistaina, ja lauantain
lehteen^orstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty BuiMing,
iiome St., Puhelin 1038. Postiosote:
'Bof6ör_ } Sudbuty, Ont.
'fliii' I ' . • II . . .... , . . M - !
•Refristered at the Post Office Department; OttBwa, as
}»' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-06-12-02