Canadan uutiset, October 30, 1924

              JBWX] 2
UOMEN
UUTISIA
Kamala itsenmrha Ylivies­kassa.
V. k. 11 pmä iltapäivällä hä-t
i s i torpparinpoika Kustaa Kon­tio
kotoaan Y l i v i e s k a n Y l i v i e s -
ikankyläsrä. Seuraavana aamuna
löysi eräs naapuri hänet kotinsa
läheltä kahden kiven .kolosta
surkeasti raadeltuna. Nähtäväs-t'
oli hän asettunut kivien v i i '
li;n maakuuUe ja laukaissut dy
fiamiittjipanoksen allaan, päättä"
en siitä, että luinen kotinsa na­vetan
vintillä olleesta dynamiitti"
V nr a st ofit a oli hävinny t n. kg.
d \ n a m i i 111 a. P ii ä i a to i n e n k ii si:
varsi sekä jalat saappaineen o l i;
vajt siiilyneet eheänä ja olivat ja*
Jnt jääneet räjähdysi^aikalle, k un
s.tävastoin i)ää j a käsivarsi sekä
{.rlnäisiä vaateriekaleita oli ilen-liinyt
noin 20 uietirin ])äähän ja
oli ruumiin pää lentijinyt • m.i-m.
'craan aidan y l i . . Keskiruumiista.
f^li' j i i l e l l a ainoastaan kasa j>uo-
]ia, jotka olivat jalkojen karinsa
1 i i j ä l K l y s])aikalla. "
" \'^ainaja o l i ijältään noin 24jseu
• u v i l l n . . .i\likä oli-syynä täiiiän
il tii vään tekoon, ei varrauu-
' • 1.1 t-.i^letä paitsi että liän aika
iiV oli huomattavan svnkkä-siten
suorittamaan välttämättir
niinimät mejiot. ' Ensimäisen vuo*
s 1 n 1 j ä nu e k se n a i k an a ei k y e t ty
tuottamaan kuin 14 proSi me­noarviosta,
mutta toisella neljän­neksellä
nousi toteuttamispro-sentti
66 :een.
Kuntien. talousarviot on otettu
käytäntiiön kaikissa kunnissa,
Niiden asema on talousarvioai-kana
ollut vieläkin liuonompi
kuin Ivihlakuunan. Suurimmat
tulot kuntien arvioissa antoi
niaatalousvero, kun taasen pai*
kalliset ei-veronalaiset tulot O'
vat kunnissa ai\*}vn.•minimaaliset;
K u n t i e n talousarvioiden vajaus
t e k i kokonaista 88 pj-os. koko
talousarvioiden yhteissummasta.
I l , lUPU.
iVIitcn Krrjalan kommuunin ira-hr-
asioita hoidetaan. .
^ ' " l i i n f r i n Petroskoissa ilmesty
n äänenkannattaja ''Punainen
C-irjala'' julkaisee Petroskoin
i.jMakunnan neuvostojen edusta­ni
kokoulc^ssa esitkyn alustuk­sen
.kililakunnan raha-asioiden
hoidosta viime vuonna. Esitänr
.7;! e • -sh i t ä niuu t a m i a rai e 1 en k i i n t oi-sirt
otteita.'
Alustuksensa ma nitaan kihla-
'kunn m talousarvion perustu­van
metsätöihin, jotka teveät
60 lu-os. tuloarviosta. Mutta
rr-^t.^iitri-vtit eivät ole kyenneet"-
k'ii ii n täyt t ära ä ä n s i t ou m uk s ia a 11
kantoinaksu jen • suoritta niisessa,
joten inetsätuloja - ei ole paljoa-
Iraan - saatu. Täten syntyneen
vöiauksen peittämiseksi saatiin
k i l i l a k u n n a n talousarviota' vaS:-
taan viime vuonna viljaa 14.236
ru])la'i arvo<;ta, joten onnistuttiin
Karhu kaatanut neljä
lehmää.
J o k u viikko sitten tappoi kar:
lui Kemijärven Oinaaukylässä
ralokkailta Matti L i n t u l a l t a ja
Aa po K u m j)u 1 ai t a:: y h den : leh mä n
kultakin. Xoin ö—6 km. pääs^ii
"äliimmistii taloista löydettiin yk
•ii lehmän raato, jossa havaittiin
>elvästi karhun jiittämät merkit.
Muista lelimi.stä ei ole löytynyt
jiilkeäkään.
^Mainittu, kylä on kahden pe­ninkulman-
pii;i>'^,ä Kemijärven
k'rkonkvliistä.
taiitumista presidentiuvaaliin.
Sen -kokouksen ajaksi, johon ko­koontuvat
. u l k o p u o l e l l a varoi-naisten
ruotsinkielisten asutus­alueiden
asuvat ruotsalaiset,
vahvistettiin . j o u l u k . 6—7r päi­väksi.
Nya Tidningenissä on seuraava
uutinen: " J o k u aika sitten kir­j
o i t t i maalaisliiton päälehti ' I l k ­k
a ' , että sen mielestä sopii tasa­vallan
presidentiksi joku. entinen
ehdotetaan heidätkin lasketta­vaksi
ehdolliseen vapauteeuj k un
h c ; ovat kärsineet 8 vuotta ran-gaistusajastaan.
Vuoden 1926
kuluessa tulevat siis todennäköi­sesti
k a i k k i vuoden 1918 kapinan
yhteydessä tuomitut vangit las-ikettaviksi
ehdolliseen vapauteen.
Paavo Nurmen patsas.
• L a a t o k k a .kertoo ^ • P a y o n . pu-h
e e n a i h e 11 a a nt a n u t Pa a V o Nu r-monarkistikin,
jollei tämä enäii men kuvapatsashanke on n}[t k c
agr
Lähestyvä preside-itinvaali.
Tami)ereen sos. dem. lainnallis-
)ärje>^tön kokouksensa syyskuun
21 p. o l i kiisiteltäväuä presiden-t
i n \ a a 1 i k y s>nny s. jos t a ai u s t u k sen
esitti pormestari V . I l a k k u l a . Pit­kän
keskustelun jälkeen päätti
kokous yksimielisesti, että sosia­lidemokraattisen
puolueen on . o-tettava
presidentinvaaliin osaa
itsenäisesti ja asetettava oma eh­dokas..
Sopivampana ehdokkaa­na
piti kokous tuomari Väinö
Tanneria.
Kansallisen Kokoomuspuolueen
A-^a 11 u u s lv u n t a • pii ii 11 i sy y sk u un 20.
p pitämiissään kokouksessa. kut­sua
puolueen Keskusliiton koko­ukseen
lokakuun • 22 päiväksi
neuvottelemaan puolueen suhta­utumisesta
• tasavalhin. presiden­tin
vaaliin.
. Syysk, 10 p. pitämässään koko­uksessa
päätti ruotsalaisen imo-lueen
keskushallinto kutsua • 1 isä'
t y n . keskushallinnon • koolle ITel".
s i n k i in marraskuun 9 päiväksi
1 il 11 i n n il p o h t im aa n p u o 1 ue e n s u 11-
ka t sa n t ok a n tan sa . puolest a
teeraa j a jos hän syntyperältään
on tosi-suomalainen. Oliko ' ' IL
kalla•' noin lausuessaan .tiedos­saan,
j o k u vissi ehdokas ei ole
i unnettua, mutta sensijaan tiede-
Mian kertoa, että eräissä maalais
liittolais - kokoomuslaispiireissä
)ie n V o t el 1 a »n h u o m at ta v an y k s i-mielisestL
• kuopiolaisen Armas
Saastamoisen asettamisesta : yh­deksi
ehdokkaaksi." L e h t i huo­mauttaa
lisäksi tämän ehdolv
V aa n t ä y 11 ii v ä n '' 11 k a n " aset t a -
nat ehdot.
Syyskuun 26 p. pitämässään
kokouksessa piiätti- Ilelsingin sos.
demokraattinen kunnallisjärjestö
asettaa |presidentti-ehdokkaak-s
een m a is t eri Väin ö Vu oli joen.
hitty^nyt n i i n pitkälle että työ on
annettu turkulaisen kuvanveistä­jän
A . Aaltosen tehtäväksi. Nur­mi
ilmoitti matkustavansa Sor­tavalasta
suoraan Turkuun, mis­sä
kän tulee olemaan Aaltosen
m a l l i n a parin v i i k o n ajan. K un
patsas on valmistunut, matkus­taa
hän joulun tienoilla lyhyeni-,
maksi ajaksi Amerikaan koetta­maan
kuntoaan sisäradoilla
Uusi Aura on edellii olevan
johdosta kääntynyt taiteilija
A a r n e A a 11 ose n p lYol een j a i l ­moitti
tämä että veiston suhteen
ei tosin ole tarkemmin sovittu,
mutta on. Paavo Nurmi henkilö-k
o h t a i s e s t i i 1 m o i 11 a n u t o 1 e V a n s a
halukas juuri Aarne. Aaltosen
malliksi.
I B
Seuraavia Suomessa painettuja kaunokirjallisia romaane­in
on nyt saatavana Canadan Uutisten kirjakaupasta:
i.iaiTORI J A L O O R D I , k i r j . Relander
XLVÄTLAULU MAAKYLÄSTÄ,,kirj. Vuorela
' . O I I I L A H D E N O P E T T A J A , k i r j . Hoikkanen
-OIDlNSAx^RI, k i r j . Eronen ;
>K I I R A S T U L J , k i r j . B e r g r o t h . . . . . . . . . . . . . . . . ; . ...
' ' V V Ä OSA, k i r j . Vihervaara
S : ' 0 L 1 ' : M A N PUU, k i r j . Merenmaa
•.'x A N S A N L A P S I , kirJ. V a l a k o r p i . ..
! Uin, kirj.-^Anttila
1 O K K I , k i r j . Virv£,tuli
. ilLÄMÄ O N T A I S T E L U A , k i r j . Kojo
' ! ö ] / [ J S TÄ V A I N , k i r j . P a j a ri
O P A A L I R I S T I , k i r j . Inkeri
N . M S E N R A K K A U S , k i r j Kojo
T I U K A L L E OTTI M U T T A SELVÄ T U L I , k i r j . Lahti
V A I N R A K K A U D E L T A S I N U U N , k i r j . T i i t t a n e n . . ..
^ FvOTlIN PAINUU, k i r j . Schildt
H E I K K O A R A K K A U T T A , k i r j . K a r p pi
TrOAL\ S K O K K O , k i r j . Korhonen
X . V K S l K A J A A N I N L I N N A N V A N K I A , k i r j . Ceder­berg
,
" M A A J A T A I V A S , k i r j , P a j a ri
• • r i l D A S T A JÄLKEÄ, k i r j . Väinö K o l k k a la
Q L E N T I N D U R W A R D , k i r j . Walter Scott
MAAIIENKEÄ, k i r j . Kyösti V i r ta
O X N T S T U M A T O N K O S I N T A , k i r j . Anders E je
.KT^IN U N T A NAKEVÄISET, k i r j . Helena Ckristaller
S I E L U N HOITOA, k i r j . Ernest von Peuchtersleben..
• N A P O L E O N I N S O T I L A A N S E I K K A I L t J T , kirj. A.
Conan Doyle
0^ ' K K : : E N 0 M I S T A J I A , Idrj. Kyösti V i r ta
. V A L K E A K A N S A , k i r j . Ilma V i r t a la
' A V I O P U O L I S O N V A L I N T A , k i r j . Vilho Reima . . ..
NAISSYDÄxMIÄ, k i r j . Elisabeth Verner
Y K S T E i i J A L I , k i r j . ' B e r n h a r d Kellerman
V A ' -rT^A T A L O , _ k i r j . Herman Bang
TYC.\ KOURISSA, k i r j . Selma A n t t i la
IJAIi \, k i r j . U. W . V a l a k o r pi
NMIOm .^NSSI, k i r j . V. A . Koskenniemi
II-VEVMKSSÄ JÄÄMERELLÄ, suom. A. Lehtonen ...
S I P K I M A A N K A R K O I T E T T U N A , k i r j . H e i k k i Väli-sa'aii
. M A R I A N N E , ki^j. U . W . V a l a k o r pi
^ X K I L A S T A J A S I P E R I A S T A , k i r j . O. R e l a n d e r .,
V A L K O I J ^ E N AIKA^ runoja, S i r j . Arno Thuneberg..
K I R J A PIKKU VEIKOSTA, kirj. G. Geijerstam
TUSKAA, kirj. Väinö Kataja
UTTTBEN ELÄMÄÄN, kirj. Väinö Kataja
T O I S T E N S A TIELLÄ, kirj. Urpo Kankila
r C A P l N A , kirj. U. W^ Walakorpi
IRTI SORTAJISTA, kirj. K. Merikoski
^ E l i J A KUEKn, kirj. Gunnar Eugberg
TILATKAA AJOISSA ENNENKUIN LOPPUVAT.
.90
$1.50
$1.50
$1.50
$1.50
$1.50
$1.50
$1.50
$1.75
$1.00
$1.50
.90
$1.25
$1.00
$1.25
$1.25
$1.50
.90
.90
$1.25
.75
.85
$2.25
$1.00
$1.00
$1.00:
.90
$1.25
.85
.75
.75
$1.00
$12.5
$1.25
$1.25
$1.50
.50
.75
.90
$1.25
$1.25
.75
$1.25
$0.85
$0.85
$1.25
$1.2&
$1.00
$1.25
Paavo Virkkunen 50-vuotias;
Syyskuun 27 p. täytti viisikym­mentä
vuotta yksi Suomen tun­netuimpia
julkisuuden miehiä, I l ­ma
joen kirkkoherra, jumaluus­opin-
tohtori Paavo. V i r k k u n e n.
Suoritettuaan perusteelliset o-pinnot
humanistisissa j a teologi­sissa,
aineissa, j a -^jo ennen niiden
päättymistäkiUj Virkkunen an­tautui
konlumiehen uralle ja
vaikutti opettajana ja koulun­johtajana
yhteensä parikymmen­tä
vuotta, opettaen suomenkieltä,
kasvatusoppia, sielutiedettä ja
uskontoa, joka aine t u l i opetus­toimessa
samoin k u i n . opinnoissa­kin
hänen pääaineekseen. Mer­kitsevä
on myöskin se osuus, mi­kä
t r i V i r k k u s e l l a on ollut kou­lu-
ja opetuskysymysten tieto­puolisessa
selvittelyssä. Siihen
voidaan . l u k e a , hänen sekä kas-
A-atusoppia että käytännöllistä
koulutointa koskevat tutkimuk­sensa,
joille tarkoitusta varten
tehdyt opintomatkat ovat val­mistaneet
syvempää pohjaa.
T r i Virkkusen k i r j a l l i n e n tuo­tanto
on uionipuolinen j a laaja.
Kdellämainitun lisäksi se on koh­distunut,
uskonnon ja k i r k o n his­toriaan,
siveellisyystyöhön, sosi­aalisiin
kysymyksiin sekä nyky­ajan
polttaviin uskonnollisiin ja
jumaluusopillisiin ongelmiin. :
Humalainen nainen
riehumassa.
Eräänä iltana y r i t e t t i i n Veh-:
maisten asemalla Tampereelta
klo pu o 1 i 5 1 ä h t e vä s t ä s ek a j u n a s -
ta poistaa eriistä kovin humaltu­neessa
tilassa olevaa naishenki­löä,
joka oli m. m. rikkonut vau­nun
toisen luokan ikkunan j a pi­tänyt
muuten j pahaa elämää,
Vastustelustaan huolimatta saa­t
i i n hänet vietyä ulos, mutta sa­malla
sai hän lyötyä junan kon­duktööriä
puukolla käteen j a e-rästä
paikalle osunutta miestä
silmäkulmaan. Asemasillalla ot­t
i hurjistunut naikkonen lopulta
kengän jalastaan j a ryhtyi sillä
takomaan erästä asemamiestä
päähän. Vaivoin saatiin hänet
talttumaan ja vietyä loppujen
lopuksi Tampereelle putkaan sek
viiimään. Poiiisitutkinnossa i l ­moitti
nainen nimekseen Lempi
Nyholm ja olevansa kotoisin
Helsingistä. Tapahtuman- sattu­essa
on hän kertonut /olleensa
n i i n humalassa, ettei muista siitä
mitään.
T o d e l l a k i n surkea ajankuva.
Vermlantia Gösta Berlingin Ta'
ruineen, Suotorpan Tyttöiueen j a
Untuvisineen. Tai mahdollisesti
"se, j o k a joskus on kuullut iha-inan,
suurta ikävää ja kaipausta
huokuvan Miilunpolttajan laulun
tai Sibeliuksen- ''SäiVSä.f: susan"
hän ajattelee ruotsal. runoili­jan,
Oustal' Frödingin Vermlan­tia.
Mutta kuinka moni tuntee
sen osan Vermlantia, jossa suo­malaisten
sytyttämän kydön sa­vu
nousee ilmaan, jossa tupa va­laistaan
piirevalkealla, jossa kar-jatyttö
huhuilee tuohitorvellaan
j a jossa halla on tuonut tulles^
saan nälän j a puutteen. Näillii
sen du il 1 a elä ii t a i k a j a \ n ys t i i kk a
j a kullan hohtava .suomuurain
- silmänkantamattomilla' rämeillä.
Vermlannin suomalaisten histo­ria
alkaa samoihin aikoihin kuin
Kustaa Vaasan j a hänen poikien­sa
historia. R u o t s i n , kuningas
Kaarle I X :s raivautti tämän
maakunnan viljelykselle ja hän
asutti myöskin sen pohjoisimmat
osat. Täällä levittäytyivät suun­nattoman
laajat, metsämaat, joi'
ta ruotsinmaalaiset halveksivat;
j a vihasivat. — Kerta toisensa
jälkeen läiietettiin heille käskv;
kirje, • että uiaata on viljeltävä ja
uusia peltoja raivattava, mutta
huonoilla tuloksilla. Silloin kut­suttiin
sinne suomalaisia. Savos­ta,
Hämeestä j a Karjalasta Tiiitä-lähti
ja osa matkasi y l i .Mive-n
a n m e r e n, os a k ie rs i l^o h ja n la 1 r
den ympäri. Vuonna 15G0 tämä
siirtyminen, alkoi ja .sitä kesti
sitten kokonaista 200 vuotta,
jonka kuluessa Suomen puolelta
matkasi keskeytymätön ihmis­v
i r t a Ruotsin puolelle .asuttaen
osia Vermlannista ja Taalain­maasta.
D O L L A R I S T A '
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
Maksamme RAHALÄHETYKSISTA SUOMEEN. Rahojen
pikaisesta ulosmaksusta huolehtivat Poiijoisinaiden Yhdys­pankki
j a Ilelsingin Osake Pankki.,. j
NIELSEN & LUNDBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Panklkiliike Amerikasi
21-24 STA^E ST. NEW YÖKK
f
mx SK
M A K S A M M R RATIA L Ä U F . T V K S i S T Ä SUO.Mi!:i^":N
O'.
RUOTSIN L I N J A N I^ÄÄASIAMIEHET.
518 St. Catharine Street West, . ' Montreal.
Piispa J . R. Koskimies
65-vuotias.
65 vuotta täytti syyskuun 24
p. Oulun hiippakunan piispa J .
R. Koskimies.
P i i s p a Koskimies on syntynyt
Jurvassa 18Ö9 . j a t u l i ylioppi­laaksi
V. 1879, v i h i t t i i n papiksi
V. 1884, f i l . kand. 1890, teologian
kandidattti 1896 j a teol. lis. ja
tohtori V. 1899. Toimittuaan a-luksi
kirkkoherran apulaisena
Maalahdella; v. t. kirkkoherrana
Jurvassa j a K a u s t i s i l l a sekä L a ­puan
kappalaisena hän toimi ai">u
opettajana teologisessa tiedekun­nassa.
.Turun tuomiokapitulin a-sessorina
hän oli v. 1897—190f\;
jolioin t u l i Kuopion j a sittem miii
Oulun hiippakunnan piispaksi.
P i i s p a Koskimies on h y v i n tun­nettu
Pohjanmaalla ja he^ranuäi-syysmiehenä
tuntee hän alati
hengenyhteyttä siihen kansaan,
j o k a j u u r i näillä l a k e u k s i l l a vaa"
l i i V i l h e lm Malmivaaran hengel­listä
perintöä. Yhdymm.e puo­lestamme
niihin onnitteluihin,
j o i ta piispa Koskimies tänä merk
kipäivänä osakseen saa.
'( til:
N. s. kapinavankien luku
nykyjään 470.
Syyskuun alussa oli n, s. kapi­na
vanl;(ej a {rangaistustaan kärsi"
mässä kaikkiaan 470. Vuoden
kuluessa on tähän mennessä las­kettu
ehdolliseen vapauteen-pa­rikymmentä,
jotka ovat jo kärsi­neet
puolet rangaistusajastaan.
Loppuvuoden kuluessa tulee vie*
Kenraali" Kaljunen narrina
Moskovassa.
Mikäli " K a r j a l a " on saanut
tietää,- oleskelee vapaussodan a'
Jalta tunnettu punainen * joukko­murhaaja,
" k e n r a a l i " Kaljunen
nyk.yisin Jloskovassa. Hän on
s i n n e p e r u s t: j o n k u n I a is e n suk­sitehtaan,
mikä valmistaa suksia
sotilastarkoituksiin. Kaljunen .on
k u i t e n k i n joutunut loppumatto­m
i i n rettelöihin, sillä hänessä on
herännyt " k a p i t a l i s t i s e t " halut
ja hän v a a t i i ainakin puolet teh­taan
tuloista Hän ei ole tosin
voinut panna kopeekkaakaan pää
omaa yritykseen, mutta hän vaa­t
i i palkkiota 'keksinnöstä.'Teh­taan
valmisteet eiviit ole osoitta"
utuneet edes venäläisiä vaati­muksia
vastaaviksi j a niinpä lie­neekin
koetettu Suomesta käsin
hankkia sinne suomalaisia suksi-seppiä,
millä menestyksellä, ei or
le tiedossa. Kaljusen puuhat,
r i i d a t ja esiintyminen ovat saa*-
neet sekä suomalaiset että venä­läiset
aatetoverit -vakuutetuiksi
siitä, ettei " k e n r a a l i l l a " olo
k a i k k i ruuvit paikoillaan j a pi:
detään tätä entistä Kannaksen
kauhua nykyisin Moskovassa y-leisenä
narrina.
VERMLANNIN METSÄSUO.
MALAISET.
Viime elokuussa järjestettiin
Ruotsin hallituksen toimesta eri­koiset
kansankäräjät Vermlan­nin
metsäsuomalaisille. Tämä suo­malaisen
rodun pienin pirstale
vieraan kansan keskuudessa ja
Buurten: metsien suojassa ei ollut
viiteenkymmeneen vuoteen pitä­nyt
'Mräjiään ja ulkomaailma
tuskin tiesi, että heitä oli ole-lä
ehdotettavaksi ehdolliseen va- massakaan. Mutta k u n he nyt
pauteen laskettavaksi noin 200, taas pitkästä aikaa kerääntyivät
jotka silloin tulevat kärsineeksi j asioitaan pohtimaan, lähetettiin
puolet rangaistusajastaan.. Ensiy Vermilannin suomalaisseudulle
Suunnattomat alat raivattiiii
viljelykselle ja suomalaiset, samo­sivat
aina N o r j a n rajalle saakka
j a sitä pitkin polttaen, kaskiaan
j a rakentaen saunojaan ja heitä
oli niin paljon,' että kun .1823
heidän keskuudessaan toimitet­t
i i n väenlasku, nou«i suonuilais'
ten lukumäärä 10,000 :een.
Näiden raivaajien jälkeliiiset
suoraan alenevassa polvessa asus-.
tavat Torsliyu i)ohjois|)Uolelia..
Heitä kutsutaan Vermlannin suo­malaisiksi
ja he- ovat valveutu­nutta,
älykästä kansaa, vieraan­varaisia
j a rehtejä, sanoo erään
• ruotsinmaalaisen lehdeU: kirjeen­vaihtaja.
Siellä, he asustavat sa­vupirteissään,
joita vielä tänäkin
p ä iv ii n ä on s i e 11 il sadot t a in. Ja
he puhuvat vielä isiensä kieltä,
v a i k k a ovatkin asuneet j a elii-neet
300 -yuotta vieraan kansan
keskuudessa. He puhuvat van­haa
omituista savolaista ja 'kar­jalaista
murretta ja .vielä n i in
myöhään kuin 1920 o l i . lukusiä
pitävän papin pakko käyttää tuk
k i n apua. Suomalaiset eivät ynt-märtäneet
ruotsia.
K i r j o i t t a j a kuvaa sitten käyn­tiään
kaukaisessa Jauhoilan sa­vupirtein
varustetussa talossa..
Matka sinne o l i pitkä j a karja-polkuja
p i t k i n k u l j e t t i i n . Siellä
täiillä matkan varrella näkyi
harmaa . suomalaistölli • ja ylen
harvoin kohtasi k u l k i j a elävän
ihmisolennon.
Harmaantuneitten, vanhuut­taan
kallellaan olevien aittara-*
kennusten suojaamana seisoo J u -
hoila. Valkoinen vuohilauma
syöksyy suin päin pakoon, sillä
ne ovat vainunneet vieraita. K a ­ton
. räppänästä . nousee sininen
sauhu, mutta seudulla asustaa
s u u r i hiljaisuus, joka ulvoo met­sistä.
Harvapuheisia vanhuksia
i s t u u suuren hirsipöydän ääres­sä,
.astuessamme p i r t t i i n , kertoo
kirjeenvaihtaja. V a l t a v a uuni ot­taa
melkein neljänneksen koko
suuren pirtin tilasta ja uunin
hiillo'ksessa hehkuu tuli huonetta
valaisten. P i r t t i on suuriy mel­k
e i n neliskulmainen, pinta-alak
taan 7 x 7 metriä. Holvimainen
katto kaartuu mustana j a kiiltä­vänä
keltaisten hirsiseinien. yllä.
Vuosisatainen sa-\T.i on kivettänyt
kattopalkitj ne ovat mustat k u in
ebenholz-puu, ja kopauttaessa
lähtee niistä kumea ääni. Talo-usastiat
ovat puusta j a tuohesta.
J a katon mustalle pinnalle on
l i i d u l l a piirretty outoja kuvia.
Nelihenkinen, vanha sisarus­joukko
omistaa Juhoil an. Juuri
^ 0
S U O M E S T A — C A N A D A A N
kaikille linjoille halvimiiiin hintoiliin.
Lähempiä tietoja antaa
(Suurin ja vanhin Suomalainen Pilettiliike AmeriknMa.)
5 S T A T E S T R E E T , N E W Y O R K , N. Y.
CSuurin Suomalainen Pankkllri-liike Amerikassa,) i
MAKSAVAT ^ O ^ ^^^^^^ ^- ^•
SMK. o5o Dollarista ?yksisii"Suomeen
m 1
Dollarista tahi iiari
® ^määräyksinä
• välittää rahalähetyksiä Suomeen
SUOMALAINEN PANKKIIRILIIKE
KAIiLE MÄKINEN - PRIVATE BANKER
PÄÄOMA $25,000.00 VARAEAHASTO $5,000.00
Toimii New Y o r k i n , v a l t i on Pankkihallitiikson- l u p a k i r j a l ­la
j a sen valvonnan alaisena.
Huom.! Ainoa Suomalainen Panklairiliike Amerikassa^
joka lähettää myöskin dollarimääräyksiä, jotka Suomessa
ulosmaJcsetaanperimispäivän markan-kurssin mukaan.
TALLETUKSIA VASTAANOTETAAN 4 PROS.
KORKOA VASTAAN.
, Perilääii saatavia sekä ^Vjnerikassa että Siinmei^sa, laino^
ja. A'ä]itetaän. sekä toiiniietaan yleensä kakkia i^anklviii-iliik-keelle
kuuluvia teliiäviä.
; Pilettejä myydään, parhaimmille valtamerilin joille. l as
• .sin; niatkusiutsliivan ja maihinnonsupaperien hankkiniises^^a
a\ustetaan i)ih4innstajia ilmaiseksi. ^
Yli viiden vuoden kokemus konsulaatti-alalla, viimeksi
Suomen Pääkonsiilaatissa New Yorkissa. Brooklynin Suom.
Merimieskirkon pastori v. 1909 alkaen.
Nopea toimitus! Rehellinen suomalainen kohtelu.
Avoinna klo 9 ap. klo' 10 ill.
KALLE MÄKINEN - PRIVATE BANKER
Puhelin: Harlem 3072.
2002 F I F T H AVENUE (124 katu) NEW YORK CITY.
siensä kätkössä ovat he itsepin­taisella
sitkeydellä säilyttäneet i -
siensä tavat, tai'at ja tarinat.
-Kieli- j a kansantutkimu.kselleon
tämä suonialaisseutii oikea kulta­kaivos.
Se ei ole totta; että suo­menkieli
oiisi kuollut näillä seu­duin.
Jos menette sinne, kuulet­te
ihmisten puhuvan toistensa
kanssa omituisen soiniuvaa, lau­lavaa
kieltä. Se on öiiomea. Ja
te näette siellä suomalaisia kir­j
o j a ja aikakauslehtiä. Ollak­semme
tosia, on meidän tunnus­tettava,
että paljon saa Ruotsin
kansa ottaa oppia näiltä erämai­den
suomalaisilta. Heidän kes­kuudestaan
on noussut valtiomie-hiä
j a pappeja, jotka ovat n i i t t i -
neet kunniaa ja mainetta metsäi­sille
synnyinseudulleen.
vuoden alussa on siis tällaisia
vankeja vielä yhteensä noin 270,
niistä suurin osa sellaisia, jotka
murhista tuomittuina kärsivät e-linkautista
kuritushuonetta; E-kirjeenvaihtajia
ja ruotsinmaa-! tälle paikalle qli suomalainen esi-laisilla
sanomalehdillä on paljon
mielenkiintoista kerrottavaa.
Kun jokapäiväisessä kielenkäy
tössä puhutaan ^Vermlannista,
tarl^itej^^,, Selma"*^Lagerlöfin
isä rakentanut ensimäisen savu-pirttinsä
300 vuotta sitten jasa-maa
kieltä, jota hän puhui vai-mnnsa
kanssa, puhuvat myöskin
ligmä vaitelijaat jälkeläiset. Met-
N^^ kuvaa tämä ruotsalainen
sanomalehtimies sitä osaa V c -
lannista, jossa valkoiset • vuohet
purelcsivat ruohoa lehtipuitten
varjostamien metsälampien ran-noilla,
jossa tuohitorven - ja kan­teleen
ääni kaikuna kiirii kaski-maitten
ja savupirttien välimail
•la, jossa kannustavana voimana
•on ollut. rehellisyys työnteossa ja
jokapäiväisessä elämässä, jossa
katovuodet ja ahtaat ajat ovat
kehittäneet voimakkaan ja jän'
tevän sukupuun ja. jossa suoma­laisen
heimon -jälkeläisilleen pe-rinnnöksi.
.jättämä mystiikka hen
kii niin elintaikaisena ja yor-makkaana,
että se kiehtoo vie*
raaH kulkijan lumoihinsa kuin ei
Sähköteitse ja postitse
THESTERLINGBANK
' OF CANADA
SUDBURY, ONT.
myy teille draftejä, jotka mak­setaan
ulos Suomessa^
Kurssi tämän viikon ajan
^ 1
Suomen markkaa Dollarista.
(Postikulut lOe lisättävä.)
Sälikötysmaksu on $3.50 lähet.
Täniä pankki on Suomen Kaiv
sallis-Osake-Pankin erikoisasia--
mies Ganadassa ja me vakuu­tamme
että rahalähetyksenne
toimitetaan pikaisesti j a huo­lellisesti.
Kirjeenvaihto tapahtuu suo-menkielejilä.
missään muualla. Suomalaisen
heimon. sulvuperintÖ elää ja hen­gittää
Vermlannin metsissä.
— Tiedot ja rikkaus ovat.aino­astaan
silloin etuja, kun niiden
ohella löytyy tieto niiden tuottai-mista
velvollisuuksista, Lich-tenberg,
^ ,