1922-11-16-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lattantama, marrasL 18 p . — Satiirday, Nov. 16.
I l »
VAPAUS
Csnadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmest
y Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
s (Uberty)
The only oigan of Finnish Workerfl in Canada. Pub-fUed
in Sudbury, Ont., everyTuesday, Kiursday and
Bftfairday. •
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
for singJe iusertSoB 75c, Disconnt on standing advertise»
jnent. The Vapaus is the best advertising medium among
ihe Finnish People in Canada. •
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
II.BO ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk.
fa.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaitsi asiamiestenJoillg on takagkset.
Umotushinta kerran julaistuista ilmqtuksista 40c.
fialstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksista,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus, Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c, lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, Ikerta, $1.00 kolmekertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-
.kana., • '•: - .' • • ' . ' ' ^
Jos ette milloin tahansi saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-monallisella
nimel'ä.
j . V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Pnhelin 1038. Postiosdtc:
Box 69. Sudbury, Ont.
tämän viisautensa omana tietonaan, sillä Sal^san nykyi
nen asema, joka ehdottomasti johtaa siihen missä Itävallassa
jo ollaan, osoittaa kaikkien maiden työläisille
kyllin selvästi, mihin joudutaan sosialidemokraattien
ehdotuksia noudattamalla — umpikujaan, mistä ei
suinkaan idästä joukkojen rauhoittamiseksi pidetyillla
ontoilla palopuheilla eikä näennäisellä jyrkkyydellä
parlamentissa.
Ree^stered at the Post Office Department, Ottawai as
Mcond class matter. • '
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3, • ' '
Farmaripuoluejen hajanaisuus
: T. A. Crerarin eron yhteydessä progressiivipublu-een
johdosta paljastuu uuden kerran se 6eik'ka, että
huolimatta laajuudestaan, lukumäärällisestä, voimastaan,
Canadan maanviljelijäin puolue on kokonaan tuuliajolla.
Crerarin erojaispuheesta, jossa hän hyökkäsi
ra()ikaalisimpien farmarijohtajiei;, kuten AI hertan far-maripuolueen
presidentin H. H, Woodin ja Ontarion
; farmaripuolueen sihteerin J / J , Morrfgoflin kimppuun
sen johdosta, että nämä ajavat liian ra^kaalJsta «luok-kapolitiikkaa
» ja siten ehkäisevät progresslivlpuolu-een
paisumasta laajaksi «kansalliseksi» puolueeksi,
vahvistaa, fierra Crerarin Icielloista Huolimatta ne huhut,
että Crerar olisi halunnut sulattaa progressiivi-puolueen
liberaaleihin. Ja kun han liesi, että hänen
pyrkimykserisä kohtaisi voimakasta vastustusta ja tul-laisiin
tuomitsemaan radikaalisten ainesten taholta,
niin fiinift sete sai Crersrin eroamaan. ,
Canadan Jarmarien JieräRmJnen ori ollut ihmeteltävän
voimakas ja laaja. Huolimatta hajanaisesta puolueesta
ja ponnettomasta johdosta, sai se ^risiraäisessä
jcanpallisessa; \aalitai8telu88nQn 65 eJuslflJaa J)arla-mertttiin,
ollen myöskin jo vallassa kolmessa merkit-tKviMmässä
maakunnassa, nimittäin Ontariossa, Mani-tobassa
ja Albertdssa. Mutta Canadan maanviljelijäin
liikkeeltä puuttuu ;luokkatietoista ja kyvykästä johtoa.
Samalla on siihen tunkeutunut liian paljon poliittisia
kiipeilijöitä ja onnenonkijoita, jotka käyttävät maanviljelijäin
heräämjsliikettä vain ^astinlautana yksilöllisten
etujensa ajamiseen.
Ennenkuin Canadan maanviljelysväeslö erottautuu
porvarillisista pöltikoitsijöista ja tähtää kiinteään yhteistoimintaan
teollisuusköyhälistön kanssa, ei vähävaraisen
maalaisväestön edut pääse oikeuksiinsa.
Ivallan proletariaatin kamppailu
Koko Itävallan proletariaatti on mielenosoituksissaan
lausunut protestinsa kristillissosialistisen hallituksen
«tervehtyrayssuunnitelmaa» vastaan, mikä suunnitelma
ei raerlfitse mitään muuta kuin työväenluokan
kaikkien oikeuksien riistämistä ja sen täydellistä orjuuttamista.
Itävallan ,kommuniätipuoIuekih on keholt-tanut
jäseniään ottamaan osaa näihin mielenosoituksiin.
Mutta vvieniläinentoverildhti^ osoittaa, ettei riitä,
että työtätekeviä kansanjoukkoja marssitutetaan mielenosoituksissa
vaan on se.johdettava joukkotaisteluun.
Tämän taistelun johtamiseksi tiTas on välttämätön koko
prSlelariaalln yhteiselin. Sen vuoksi on vaadittava lyö-maaneuvostbjen
kongressin pikaista kutsumista. Juuri
tästä taistelusta on alhaaltakäsin luontuva työväenluokan
yhteisrintama.
li Internationalen toimeenpanevaikomitea kääntyy
kaikkien maiden työläisten puoleen julistuksella, jossa
se kiinnittää työväenluokan huomiota kansainvälisen
kapitaalin manööveriin. Se tehoitlaa kaikkia siihen
liittyneitä puolueita parlamentissa, sanoraistossa ja kokouksissaan
protesteeraamaan suunnitelmaa vastaan,
joka uhkaa Itävallan työväenluokan saavutuksia ja ole
massaoloa. Kehoitus loppuu koko luokkatietoiselle työväestölle
osoitettuun vetoomukseen, missä eitä kehoi-telaan
yhtymään Itävallan proletariaatin vastalauseeseen
ja tukemaan sitä kaikin voiminsa.
Mutta julistuksessa ei sanota sanaakaan millä keinoin
kansainvälisen ja Itävallan proletariaatin olisi
tätä kapitalistista suunnitelmaa vastaan taisteltava.
Niin, itsepä taistelu-sanakin kartetaan visusti. Niin
välttämätön kuin kansainvälisen proletariaatin solida-risuus
Itävallan työväenluokan tukemiseksi onkin, niin
on varsin kyseenalaista, tokko tämä julistu* voi tuottaa
mitään meneslystä. Sillä Itävallan sosialidemokratian,
21 Internationalen vahvimpana puolueena, on
toimenpiteillään, ryhtymällä kärjistettyyn taisteluun,
Ikäymällä käsiksi luokkataistelun kaikkiin keinoihin
astuttava tässä kysymyksessä kansainvälisen proletariaatin
edellä.
Koomillisena seikkana mainittakoon, että Saksan
noskelaisteti «Vprwärts» rientää käyttämään hyväkseen
Itävallankriisiä osoittaakseen «mihin joudutaan, kun
ei oikeaan aikaan seurata sosialidemokraattien elido-
Mr. Meighenin sÄIogia
Canadan entinen pääministeri ja nykyinen^ konser
vatiivipuolueen johtaja piti puheen ä^ettäin Toronton
yliopiston oppilaille. Herra Meighen käsitteli aikamme
suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän ;^elosti suur
ten keksintöjen ja 'jättiläisaskelin "kulkeneen teollisuu
den kehityksen vaikutusta yhteiskunnallisten luokkien
välisiin suhteisiin. Ja aivan oikein, hän osotti, mitenkä
teollisfiuksien kehitys ja rikkauksien lisääntyminen aiheuttavat
luokkien %älisen ristiriidan alinomaisen siiu
rentumisen,' Hän kuvasi mitenkä työn ja pääoman
välit alati kärjistyvät. Puhuja viittasi 'edelleen, mitenkä
yhä suuremmissa kansajoukoissa vakiintuu näiden luok-karistiriitäin
kärjistyessä se käsitys, ättä sosialismi on
ainoa pelastus kaaoksesta. Mutta tätä käsitystäpä vas
taan herra Meighen tahtookin taistella. Tämän yhteiS'
kunnallisen filosofian vastustamiseksi sanoi hän tarvittavan
tervettä konservatismia, joka luonnollisesti
merkitsee: vanhaa hyvää uskoa kapitalistisen järjeslel
män oikeudellisuuteen, kunnioitusta pääoman riistoval
taa ja yksityisomistusoikeuden pyhyyttä kohtaan. Myös
kin sanoi hän tarvittavan taistelussa sosialismia vastaan
«toivehikasta liberalismia», joka merkitsee: elävää
uskoa kapitalistisen järjestelmän ikikestävyyteen.
Painostaakseen kuulijainsa mieliin sosialistisen vallan
kumouksen aikaansaannoksia, kuvasi hän Ranskan vallankumouksen
ja Venäjän vallankumouksen kauhun
ja kaaoksen väreillä.
Koko herra Meighenin puheen sisältö ja tarkoitus
oli painostaa ylioppilaiden mieliin, etteivät he antaisi
sosialismin vallankumouksellisten oppien «turmelut-taa
» mieliään, vaan että päinvastoin heistä täytyy tulla
kiivaita olevan yhteiskuntajärjestyksen puolustajia.
Eräissä toisissa puheissaan on herra Meighen painostanut
vallassaOlevan luokan jäsenten «ikorkeampaa
aivokehitystä», jonka voiman avulla he voisivat taistella
sosialistisia teorioja, ja «en edustajia vastaan.
Herra Meighen on vallassaolevan luokan edustajana
joutunut vississä määrin tarkistamaan' yhteiskun-takysymystä
hiukan syvemmälti kuin jokapäiväisen politiikan
kannalta, ja hän on suuresti säikähtänyt niistä
kumouksellisista voimista, jotka ovat jatkuvassa työskentelyssä
ja jotka työntävät esiin'vallankumouksellisen
työväenluokan, mikä on antanut taisteluhaasteen
kökd porvarismailmalle. Herra Meighen tahtoo porva-rilupkan
vastaamaan tähän taisteluhaasteeseen ja siinä
tarkoitukeäsä Jcilhöltää sen • luokkavaisioja. '
I>uhuja onkin )o säärtut niälslaa esimakua työväen*
luokan voimain noususta. Witlnip8giH SUUJlakon aikana
oli hän Sir Borde^in ^itiiäteristössä sisäasiain ministerinä.
Ja juuri hän löihii Canadan porvariston yhtenä
voimakkaampana kätenä tuon lakon murskaamiseksi,
' 1 .
Profetaarien isänia;
Tanskalaieen runoilijan saama vaikutu
» VenSJMtS juuri nyt.
On luonnollista, ettei herra Meighen, enempi kuin
muutkaai) porvariston luokkaetujen edustajat, saa lohtua
edes Ranskan vallankumouksesta, saatikka proletaarisesta.
Venäjän vallankumouksesta. Molemmat nämä
suuret vallankumoukset järisyttivät olemassaolevan
yhteiskuntajärjestyksen perusteita, sekä olivat uuden
luokan valtaannousutapauksiai Herra Meighenin,
samoin kuin hänen koko luokkansa sosiologia ei saa
lohdutusta vallankumouksista, ne ovat sille kauhistus.
Työväenluokan sosiologiset ajatukset sen sijaan näkevät
yhteiskunnallisen edistyksen tapa'htuneen vallankumouksellisten
uudistusten kautta.
^Englannin ja koko mallman kapitalislilehdet
oyat pitäneet suurta ääntä siitä, kuinka työväki kärsi
raskaan tappion äskeisissä Lontoon kunnallisvaaleissa.
Nyt on kuitenkin ilmennyl, että työväen äänimäärä kohosi
210,731, kun se sen sijaan v, 1919 oli 184,193.
Että työväki kuitenkin menetti monia valtuusmies- ja
kunnallisvirkoja, johtuu siitä, että porvaripuolueet taistelivat
näissä vaaleissa yhdistyneinä työväkeä vastaan.
— Kaikkien maitten vallassa^lijat ovat innostuneet
Italian lahtariporvariston valtaanpääsystä ja iloitsevat
sen toimeenpanemista työläisteurastuksista. Samalla
uutiset kertovat useissa maissa perustetun Italian mallisia
fascistijärjestöjä. Tuleeko työväki katselemaan
väin rauhallisena kuinka kaiken raailman valkopyöye;
Iit hiovat, puukkojaan karatakseen työläisten kurkkuja
leikkomaan.
— Eljiropästa äskettäin palannut eräs amerikalai-nen
novellikirjailija ennustaa koko Europan olevan
kahden vuoden kuluttua kommunistisen; Tämä on rohkea,
mutta vallankumouksellisille työläisille suurta
toivoa herättävä ennustus, '
— Läheisen Idän kriisissä puhuvat liillolaisel paljon
«salmien vapaudesta», mutta Turkki jtahtoisi ennen
kaikkea olla isäntä omassa talossaan. Ja Venäjä kannattaa
että Turkille annettaisiin oikeus asua omaa
taloaan, jonka jälkeen «kriisi» katoaa.
luksia». Multa lehti olisi varsin hyvin voinut pitää' kieltoonsa.
— Canadan parlamentin puheenjohtaja on kieltänyt
filmiyhtiöiltä oikeuden ottaa eläviä kuvia parlamentista,
ollen sitä mieltä, ettei se "ole soveliasta parlamentin
arvolle. Eräs amerikalainen työväenlehli huomauttaa
tämän johdosta, että jos Canadan parlamentti
on lähipitäin samallainen kuin Yhdysvaltain, niin parlamentin
puheenjohtajalla saattaa olla pätevä syy
«Venäjä kaikkine barbaari-suuksineen
— tämä valas, jonka
pää painaa länttä ja jonka
pyrstö leviää yli idän, tulee
vielä kerran näyttämään kaikkein
lyhytnäköisimmällekin, et-
• tä se tekee enemmän kuin vain
täyttää mailman.*
Nämä sanat on kirjoittanut muudan
tanskalainen runoilija, Jeas
Baggesen, sata vuolta, sitten «La-byrintenissä,
» matSakuvaus, joka on
yhtä veres kuin jos se olisi kirjoitettu
tänään. Tämä vanha runoilija,
joka ei koskaan sopeutunut aikaansa,
tulisi ilahtumaan, jos hän
voisi pistää päänsä haudastaan ja
nähdä kuinka Venäjän pitää maailmaa
henkeäsalpaavassa jännityksessä
kuinka valaan pää pakottaa läntisen
pallonpuoliskon koneet ajattelemaan
samalla kun sen_. pyrstö
pieksee uutta elämää idän uinuviin
kulttuureihin, (Mikä viimeisenä puo-livuosisatana
on kaikkein enimmän
kiinnittänyt maailman ajatuksia?
Sosialismi, alaluokan nousu. Mikä
paraikaa pitää jännityksessä ihmisiä
ja saa näiden sydämet jyskyttämään
joko valtaisessa, ilossa taikka pa-niikkimaisen
kauhun jäykistyksessä?
Venäjä, bolsheyismi! Bolshevik-ci
on haukkumasana, pahin kaikista;
porvarillinen -yhteiskunta kutsuu
ryöstömurhaajiaan ja raiskaa-arikollisiaan
tällä nimellä. Muudan
. tantkalainen työväen johtaja, jota
eräs porvarillinen lehti oli nimittänyt
boUhevikiksi, piti välttämätr
tomänä puhdistaa itsensä oikeus-stuimessa!
Niin vihattu on tuo
nimi. Mutta proletaarien korvissa
miten ihana! Hänestä on siinä
pelastajan ja lunastajan kaiku; jopa
enemmistösosialistisetkin työläiset
antavat vain parhaimmille tovereilleen
tämän nimityksen, joka
on niiden, jotka mieluummin kuolevat.
nälkää'n kuin laahaavat sielu-jaan
tomussa.
He ovat kommunisteja — ja ankarasti
koulutettuja kommunisteja,
otka ova4; sitä mieltä, että historian
hengetär alkoi väärästä päästä
antaessaan thaäiimänvallankumouk-sen
purkutua ensin Venäjällä, mitä
johtuu siitä, ettei hän ole ytnmär
ryksellä lukenut Marxia, Venäjän
ka«§a on tUssä niinmuodoin tehnyt
ihariaa erehdyksen, joka täten valittiin
voimallisen kehityksen johtajaksi,
kehityksen, suurimman kenties
koko maailmanhistoriassa. Ja saa
meidät kaikki tekemään- saman ereh-pientä
valtamerta, ja itse Muur- |flHI«inill«lllin»HIHnfinUIIH«MHUI»JIJIHUIIll||i|||i,,,,,,,,,,„,^^^^^ ^
männin radan — kuolemanradan—is W% A WW A A W5P ^ &»— ""^^HtHgs
missä ratakiskot vielä vääntelehtivät
junan alla kuin kidutetut ihmisen
jäsnet Ja vierailut talonpoikain
luona! Talonpoikain pienet, viattomat
lapsensilraät! Venäjä itse
on katsoa suuri, mutta suurimmat
avaruudet kohtaa kuitenkin talonpojan
luotettavissa, mitään aavistamattomissa
katseissa. Niissä näkee
Venäjän todelliset laajuudet,
rajattomuuden! Ja katsojaa huimai-see
•—jopa vallankumouksenkin takia.
Mitä muuta havaitsin? — Kaiken
enkä mitään! Sydämeni on vielä
kuin vaeltavan saksalaisen selkäreppu
— kaiken on mahduttava siihen.
Mutta jumalat tietköön, miten saan
jotakin järjestystä siinä. Se ei käy
leikillä, sen huomaan hyvin. Olkootpa
teoriat miten hyvässä järjestyksessä
tahansa, todellisuus tekee
joka tapauksessa flukan. Ulkona
suuressa maailmassa tapellaan
kapitaalin poistamiseksi, täällä on
toistaiseksi jokainen ihminen miljonääri.
Tämä avaa yllättävän uudet
näkörannat köyhälle proletaarille,
ja hän taipuu iloisena uudellö^
talouspolitiikalle ja lähtee metsästämään
tarvittavia miljoonia. Mutta
niitä lemmon vienalaisia taskuvarkaita!
He ovat patriootteja hekin,
eivätkä; suo vieraalle mitään. Eilen
varastivat ne minun kauniin taskukelloni,
ja nyt odotan jännitettynä,
tokko tässä arvoituksellisessa/maas-
^ —• Dostojevskin maassa ,—, mitä
minä en venäläisten ystäväini väitteiden
mukaan ikinä opi ymmärtämään,
taskuvarkaat olisivat psyko-loogisesti
niin merkillisiä olentoja,
että jättäisivät varastetun tavaran
takaisin.
Myönnän kernaasti, että'Venäjä
on minulle vielä kaaos. Mutta us-vamuodostumassa
on loistava ydin
— ydin, mistä uusi maailma luontuu.
Olen monta kertaa matkustanut
maailmalla, mutta koskaan ennen
en ole lähtenyt matkaan sillä
tunteella, että olen lähdössä kotiin.
Ja luulen, että jokaiselle valveutuneelle
proletaarille käy ' kuin
minulle; me — isänmaattomat —
olemme vihdoinkin saaneet isänmaan.
Canadan j
dollarista i
s / LÄHETYSKUSTANNUKSETi
i LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle §30- 50c lähpf.v
S 40; 60c lähetyks. ?40-f60; 75c Me S60-S^-J?*^
= dan dollarin 25c sadalta dolarUta liSk \
E lähetyksille |3.50 lisämaksu. ~ Sähkösanoma- i
= .Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HOI g-i? R. / ^
s view Ave. ao< Uroad- :
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 SuurimDien valjamerilinjojen valtuutettu asiamies.
I BOX 69 "TAPAUS,
i SUDBURY. ONT.
E Pilettilöke tehtävä J, V. Kannaston nimessä. •
?4UiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiHiiiii^
Caaadaii Irikhäulsieii histoma
Tämän päiväiseen Venäjään ei
ole helppo suhtautua — minusta
muistuttaa se muuttokuormaa vanhasta
kodista uuteen. Mutta minä
tunnen tulevaisuuden kodin, henki
vetten päällä on suudiellut minunkin
otsaani. Side silmillä ottaisin opas-taakseni
kautta proletaarien tulevaisuuden
valtakunnan.
Näen nykyisei? Venäjän määrä-dyksenl
Kehitys tuskin kulkee tynlaisena kuvana, jäänmurtajana,
enään länteenkäsin, kuten niin monet
uskovat Miksi tulisi se toistamaan
itsensä Amerikassa, mikä
ei ole mitään muuta kuin Länsi-Eu-ropan
potenssi.* Kehityksen tie kulkee
itään, missä löytyy rikkaat,
käyttämättömät mahdollisuudet. Ei
ole vaarallista, että uuden mailman
linjat vetää kansa, jo*lla on nuoruutensa
tallella. Kaikella kunnioituksella
vanhuutta, koulutusta ja kokeneisuutta
kohtaan, jotka antavat
enemmän liikkumisvapautta sielulle
ja. sydämelle, on tässä vähemmän
vaaraa siitä,' että '^^ihmiskunta jälleen
puetettaisiin uuteen pakkopaitaan.
Ja ennenkaikkea on uudelle
ajalle suuresta merkityksestä, että
sen linjat vetävät juuri ne, jotka tu
JLfevat johtamaan sitä eteenpäin.
Venäjällä 'on kaikki suurta ja, tilavaa,
Kannut, joilla, naiset hakev
a maitoa, ovat viisi kertaa niin
suuria kuin Tanskassa, maantiet
ovat leveämmät kuin tanskalainen
herraskartanotarina ja syvemjnät
lwin Tanskan satoja saaria eroitta-vat
salmet (mitä eivät Venäjän
maantiet olekaan nielleet — jäljettömiin!)
Venäjän rannattomat
mustanmullanmaat ovat kuin itse
maan helma, niillä on tilaa kaikille
maailman maattomille maanviljelijöille.
Olen nähnyt jotakin tästä,
sillä minäkin aloin hullusta päästä
— kutert vallankumouskin — ja
nousin maihin Muurmanskilla Moskovan
sijasta. Siinä erehdyit, sanoivat
kaikki — ja tästä erehdyksestä
luontui yhtä ja toista, jota vailla
en kernaasti olisi. Täällä sain >aa-vistuksen
Venäjän neljännestä laajuudesta
— Venäjän kansan snu-resta
sydämestä! Tällaista vieraanvaraisuutta
ja avoljaisuutta en ole
tavannut sitten, kun. elelin' Espanjan
vaHanknmouksellisten pient^ön-poikain
parissa Granadan "vuorella.
Vaikka en ymmärtänyt sanaakaan
venäjänkieltä, olivat matkatoverini
väsymättömiä ponnistuksissaan kertoessaan
Muurmannin radasta ja
seuduista, joiden, läpi matkustimme.
Ja joka asemalla noutivat he
keitettyä vettä ja valmistivat teetä
minulle, jakoivat kanssani sillit, leivän,
kananmunat ja piimän, ja seurasivat
iloisina 'syöntiäni. Myöhään
-tulen unohtamaan matkan
kautta Kuolan ja Karjalan, kautta
suunnattomain metsäin ja suunnattomin
nurmimaiden, myöhtän
tulen unohtamaan Äänisjärven ja
Laatokan, jotka ovat kuin kaksi
jonka tehtävänä on murtaa vana
kauppalaivastolle. Se onkin murtanut
jään, mutta muuta laivat eivät
ole ehtineet .perässä. Ja nyt on
sen höyryttävä edestakaisin, jotta
uoma sen ja miiiden laivain välillä
ei jäätyisi uudelleen. Miten kauan
täytyy niitä varrota? Minne on harhaantunut
Saksan työläinen? Vieläkö
hän kauankin pitänee kunnianaan
olla koko maailman orja?
Iloisella odotuksella astuin minä
venäläiselle maperä.lle — ja rinnassani
oli pieni salatuska, sellainen
levottomuus, joka tunnetaan
kun ensi kerran kohdataan rakastettu
kirkkaassa päivänvalossa,' Ja
nyt olen minä täällä. Minulle on
ojentanut suolaa ja leipää kansa,
joka pitkät ajat tulee .olemaan
maailmanproletariaatin tulipatsaana
sen pitkällä erämaavaelluksella.
Ehkä emme 2>ääse tällä kertaa pe?
rille. Proletaarin kärsivällisyys kah
leidensa suhteen on käsittämättömän
suuri. Hän ehkä tulee tyytymään
siihen, että siirtää ne oikealta
-jalaltaan vasemmalle. • Mutta
hän on nähnyt valonkajastuksen
idässä. Ja eräänä päivänä tulee
hän myöntämään sen huomenpunak-si,
ja ymmärtämään että tuo punainen,
väri on myös hänen sydän-verensä
väriä.
Sinä päivänä hulmautamme me
punalipun yli koko maan — ihmisyyden
isänmaan.
Marlin Andersen-Neso.
Merimieslakko Uudessa
Seelannissa
Melbourne. — Uudessa Seelannissa
vallitsevaa merimieslakkoa laa-jentaa
täällä «Ocvieta» höyrylaivan
miehistön lalckoon meno, miehistö
Itäsittäen 265 lienkeä. Näistä on
viranomaiset vangiiuieet 130, määräten
heidät palaamaan takaisin
työhön.
L^kolaiäten edustajat lausuvat,
että ennenkuin lakkolaiset palaavat
töihin, on heidän saatava vakuus,
ettei heitä "tulla asettamaan syytteeseen
"Englantiin päästyään. Laivan
miehistö teki lakon vaatien parempaa
palkkaa.
Auclandista, Uudesta Seelannista
saapuneet tiedot kertovat, että siellä
on 30 laivaa satamissa, johtuen
merimieslakosta. ••
V. 1707 kuului valituksia siihen
suuntaan että oikeusasiain hoidossa
ilmeni,- «juonittelua ja oveluutta»,
että asukkaat olivat pakoitetut jättämään
maansa hoidon mennäkseen
puolustamaan itseään vfiäriä oikeusjuttuja
vastaan. Useat työskentelivät
maatiloilla ilman' minkäänlaista
kirjallista sopimusta.
Rahalliset maksut joita vaadittiin
vuokrana maista olivat suoranaisena
verotuksen muotona, jonka feo-daliherrat
panivat käytäntöön. Epäsuoran
verotuksen muodosti pakollinen
työ, jonka jokaisen oli tehtä
vä yleisten teiden kunnossapitämiseksi;
vuokraajan täytyi antaa naula
jauhoja jokaisesta neljästätoista
jonka hän. jauhoi myllyssä, johon
feodaliherralla oli yksin omistusoi-,
keus ja monopoli.
Jos vuokralainen taikka asukas
löi laimin /tai kieltäytyi täyttämästä
' pienimmänkin niistä musertavista
vaatimuksista joita hänelle tehtiin,
tuli feodaliherrasta hänen tuo-,
marinsa. -
Ollen heillä hallitsijavalta, maa-alueittensa
rajojen sisällä, voivat
he ottaa takavarikkoon taikka anastaa
omaisuutta ja määrätä se itselleen.
Olivatpa nämä toimet vielä
heille tuottaviakin, sillä oikeusistunnoista
oli heille vissit tulot.
Papiston, feodali-isäntien, virkamiesten
ja kauppiaitten eläessä ylellisyyden
eri asteissa, kuten oli- mahdollista
hiljattain asutetussa maassa,
ja ollen heillä eri valta-asteet,
oli työläisluokan osa ja sen yhteiskunnallinen
asema ilmeisesti mitä
alin,
Talonpoikaisasunnot useissa maakunnissa
olivat niin pieniä, että
niissä oli yksikin huone, johon tuli
valoa kolmesta ikkunasta; tässä yhdessä
huoneessa koko perhe söi, asui
ja nukkui, '
Pitkien' talvien kuluessa, hakkasivat
maalaiset metsiä, sahasivat
lankkuja taikka halkoivat päreitä.
Köyhillä ihmisillä oli tavallisesti
kahdeksan lasta, jotka juoksentelivat
ympäri talviseenkin aikaan paljain
päin ja paljain jajoin, pieni'
takkipahanen hartioillaan, ainoana
ravintonaan leipä ja ankeriaat, ]i
kasvoivat ja lihoivat. Tämä viimemainittu
sopii tietysti vain niihin,
jotka olivat synnynnältään voimakasrakenteisia;
heikommat kuolivat
pois.
Niitä teKtaita joita oli olemassa,
h o i t i v a t useimmissa tapauksissa
munkit, täten asettaen kirkon isännän
määrä vaksi uskonnollisissa- yhtä
hyvin kuin teollisuutta koskevissa
asioissakin. Keirjäläisiä ja kulkureita
oli silloin jo oleiMSsa. V.
1674 . kiellettiin kaikkia terveitä
henkilöitä kerjäämästä, sekä kulkureita
oleskelemasta Montrealissa i l man
erikoista lupaa; eräs määräys
V. 1676 kielsi kaikkia koyhifi ja tarvitsevia
kerjäämästä Montrealissa
ilman todistusta seurakunnan papilta.
' "
Kaikki joiden otaksuttiin tehneen
rikoksen alistettiin raakojen rangais.
tustapojen alaiseksi. Tavalliset sotilaat
saivat räipparairgaistuksen ja
kidutettiin heitä vielä muulla tavalla.
V, 1687 määxättiin että ei
riittänyt jos «huonomaineiset» naiset
vietiiiriakalsin Ranskaan, vaan
heidät tuli pakoittaa vjela tekemään
kaskasta ruumiillista työtä
kuten veden kantoa, puun sahaamista
ja muuraustyötä. Rikottua^n
eräitä jnääräyksiä, pakoitettiin heidät
polvistumaan silmul^ka kaiilän
ympärillä, pidellen palavaa soihtua,
rukoilemaan armoa jumalalta, kuninkaalta
ja oikeuden valvojilta —
jonka jälkeen heidät hirtettiin.
Tottelevaisuutta pidettiin yllä leimaamalla
polttomerkillä, raipparan-gaistuksen
avulla, kalilehtimälla, jäsenten
poisleikkaamisen' ja vankiloiden
avulla sekä polttamalla ja hirttämällä
lainrikkojat.
, Hudson Bay Yhtiö.
Kuningas Cliales H huomasi Am
rikassa helpon keinon lahjoa su
'sikkejaan. Eräälle ryhmälle näi
hän antoi laajan haliitusalueen Vi
giniassa. Toinen ryhmä johon ku
lm läheisiä ystäviä ja palvelijoit
pnfissejä ja herttuoita, ja niitä jc
ka olivat olleet auttamassa kuni
gasta valtaistuimelle, sekä muita i
tareita ja Lontoon kauppiaita sa
vat lahjan joka oli vieläkin suurer
masta arvosta. Tämä oli lupakir,
Hudsons Bay Yhtiölle, jonka' Clia
les II antoi v. 1670, ja joka on vi
läkin voimassa.
iSiihen aikaan kun Charle; aulii
ti lahjoitti tämän lupakirjan, oli C
nada ja Ranskan alusmaana, Ja oli;
Ranskan kuningas 43 vuotta aiki
semmin antanut samankaltaisen !
pakirjan eräälle ranskalaiselle y
tiölle. Canada — taikka ainakin
mitä silloin' kutsuttiin Canadaksi
ei tullut Brittiläiseksi alusmaal
ennenkuin yli vuosisata sen jälke
kuin Hudsons Bay Yhtiön lupakii
oli annettu. Otaksuttu lainvast,
suus tässä asiassa.myöhemmin no
mitä ankarampia vastalauseita tu
yhtiön suuremmoisia vaatimski
vastaan.
Tämä valtakirja antoi mitä h?
vinaisempia oikeuksia Hudsons B
yhtiölle. Se antoi täydellisen ja f
syväisen Räupparmonopolin kaiki
merille, salmille, lahdille, joille, ji
sille ja puroille «millä tahansa
veysasteella ne sattuu olemaan» ji
ka olivat siellä mistä kuljettiin Hi
sonin salmiin jä myöskin kaikk
maihin ja alueisiin jotka olivat n
den vesien rannoilla.
Mutta näinä yksityisoikeudet
vät olleet ainoat. Tälle yhtic
annettiin myöskin yksityisomis
maihin, kaivantoihin, mineraaleil
metsiin, kalastuslaitoksiin, yra.,
annettiin sille täysi valta laatia
keja, säädöksiä ja rajoituksia n
loin itse halusi, jä peruuttaa nä
oman mielensä mukaan. Se
myöskin tuomita sakkoihin ja r
gaistuksiin, «niin kauan kuin se
tässä mene järjettömyyksiin e
toimi vastoin Englannin lakeja»
joka oli hyödytön määräys, s
hyvin vähän siitä mitä tapal:
Hudsons Bay Yhtiön kontrolleer
massa erämaassa, tuli tiedoksi E
lännissä, vaikka voitot kyllä a
saapuvat sinne. ,
Kaupan ja valta-alueensa su(
lukseksi sallittiin tuon yhtiön ki
tää asestettuja joukkoja, valita
mentajia, rakentaa linnoituksia
ryhtyä muihin tarpeellisiin toin
piteisiin. Jos joku brittiläinen
mainen teki kauppaa ilman yhi
lupaa, oli yhtiöllä valta pidä?
hänet ja lähettää hänet Englar
tuomittavaksi. Kaikkien sotilas
kailijoiden täytyi avustaa ja puo
taa näitä oikeuksia, joita siHe
annettu. Ainoa vastapalvelus
yhtiöltä vaadittiin oli, että se ar
si kaksi peuraa ja kaksi niu
majavaa jokainen kerta jolloin
nen majesteettinsa ja hänen
jansa saapuisivat yhtiön alueelle
Täten syntyi mahtava yhtio .
on sen jälkeen nykypäivään saj
ollut mitä valtavin suhde Cam
taloudelliseen kehitykseen ja "
delliseen riistoon. Suunnattc
voitot,, koottuna ja sijoitettun^
jälleen sijoitettuna monm^ertc
voitoin, joita Hudsons Bay
on kiskonut Canadasta eneni
kuin 240 vuoden kuluessa sen h
käävää olemassaoloa, voidaan
mata alkaneen siitä saakka joj
Charles II, kuninkaallisessa <b^
h Ä e e s s a i n , • bhjbitti lupa^>
tuohon suumiattomaan aui^"
johon'hänellä ei varmuude Ha
dett/ olevan edes valtaakaa^^^
Ensialussa,^ja kauan
päin,tekrtäiAä 7ht:5^^^;
turkiksUla. Nämä /^^"^
voitot anastettiin e. am^^^^^^^^^^^^^
dianiheimojen jarjcsteim
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 16, 1922 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1922-11-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus221116 |
Description
| Title | 1922-11-16-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Lattantama, marrasL 18 p . — Satiirday, Nov. 16.
I l »
VAPAUS
Csnadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmest
y Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
s (Uberty)
The only oigan of Finnish Workerfl in Canada. Pub-fUed
in Sudbury, Ont., everyTuesday, Kiursday and
Bftfairday. •
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
for singJe iusertSoB 75c, Disconnt on standing advertise»
jnent. The Vapaus is the best advertising medium among
ihe Finnish People in Canada. •
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
II.BO ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk.
fa.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaitsi asiamiestenJoillg on takagkset.
Umotushinta kerran julaistuista ilmqtuksista 40c.
fialstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksista,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus, Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c, lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, Ikerta, $1.00 kolmekertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-
.kana., • '•: - .' • • ' . ' ' ^
Jos ette milloin tahansi saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-monallisella
nimel'ä.
j . V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Pnhelin 1038. Postiosdtc:
Box 69. Sudbury, Ont.
tämän viisautensa omana tietonaan, sillä Sal^san nykyi
nen asema, joka ehdottomasti johtaa siihen missä Itävallassa
jo ollaan, osoittaa kaikkien maiden työläisille
kyllin selvästi, mihin joudutaan sosialidemokraattien
ehdotuksia noudattamalla — umpikujaan, mistä ei
suinkaan idästä joukkojen rauhoittamiseksi pidetyillla
ontoilla palopuheilla eikä näennäisellä jyrkkyydellä
parlamentissa.
Ree^stered at the Post Office Department, Ottawai as
Mcond class matter. • '
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3, • ' '
Farmaripuoluejen hajanaisuus
: T. A. Crerarin eron yhteydessä progressiivipublu-een
johdosta paljastuu uuden kerran se 6eik'ka, että
huolimatta laajuudestaan, lukumäärällisestä, voimastaan,
Canadan maanviljelijäin puolue on kokonaan tuuliajolla.
Crerarin erojaispuheesta, jossa hän hyökkäsi
ra()ikaalisimpien farmarijohtajiei;, kuten AI hertan far-maripuolueen
presidentin H. H, Woodin ja Ontarion
; farmaripuolueen sihteerin J / J , Morrfgoflin kimppuun
sen johdosta, että nämä ajavat liian ra^kaalJsta «luok-kapolitiikkaa
» ja siten ehkäisevät progresslivlpuolu-een
paisumasta laajaksi «kansalliseksi» puolueeksi,
vahvistaa, fierra Crerarin Icielloista Huolimatta ne huhut,
että Crerar olisi halunnut sulattaa progressiivi-puolueen
liberaaleihin. Ja kun han liesi, että hänen
pyrkimykserisä kohtaisi voimakasta vastustusta ja tul-laisiin
tuomitsemaan radikaalisten ainesten taholta,
niin fiinift sete sai Crersrin eroamaan. ,
Canadan Jarmarien JieräRmJnen ori ollut ihmeteltävän
voimakas ja laaja. Huolimatta hajanaisesta puolueesta
ja ponnettomasta johdosta, sai se ^risiraäisessä
jcanpallisessa; \aalitai8telu88nQn 65 eJuslflJaa J)arla-mertttiin,
ollen myöskin jo vallassa kolmessa merkit-tKviMmässä
maakunnassa, nimittäin Ontariossa, Mani-tobassa
ja Albertdssa. Mutta Canadan maanviljelijäin
liikkeeltä puuttuu ;luokkatietoista ja kyvykästä johtoa.
Samalla on siihen tunkeutunut liian paljon poliittisia
kiipeilijöitä ja onnenonkijoita, jotka käyttävät maanviljelijäin
heräämjsliikettä vain ^astinlautana yksilöllisten
etujensa ajamiseen.
Ennenkuin Canadan maanviljelysväeslö erottautuu
porvarillisista pöltikoitsijöista ja tähtää kiinteään yhteistoimintaan
teollisuusköyhälistön kanssa, ei vähävaraisen
maalaisväestön edut pääse oikeuksiinsa.
Ivallan proletariaatin kamppailu
Koko Itävallan proletariaatti on mielenosoituksissaan
lausunut protestinsa kristillissosialistisen hallituksen
«tervehtyrayssuunnitelmaa» vastaan, mikä suunnitelma
ei raerlfitse mitään muuta kuin työväenluokan
kaikkien oikeuksien riistämistä ja sen täydellistä orjuuttamista.
Itävallan ,kommuniätipuoIuekih on keholt-tanut
jäseniään ottamaan osaa näihin mielenosoituksiin.
Mutta vvieniläinentoverildhti^ osoittaa, ettei riitä,
että työtätekeviä kansanjoukkoja marssitutetaan mielenosoituksissa
vaan on se.johdettava joukkotaisteluun.
Tämän taistelun johtamiseksi tiTas on välttämätön koko
prSlelariaalln yhteiselin. Sen vuoksi on vaadittava lyö-maaneuvostbjen
kongressin pikaista kutsumista. Juuri
tästä taistelusta on alhaaltakäsin luontuva työväenluokan
yhteisrintama.
li Internationalen toimeenpanevaikomitea kääntyy
kaikkien maiden työläisten puoleen julistuksella, jossa
se kiinnittää työväenluokan huomiota kansainvälisen
kapitaalin manööveriin. Se tehoitlaa kaikkia siihen
liittyneitä puolueita parlamentissa, sanoraistossa ja kokouksissaan
protesteeraamaan suunnitelmaa vastaan,
joka uhkaa Itävallan työväenluokan saavutuksia ja ole
massaoloa. Kehoitus loppuu koko luokkatietoiselle työväestölle
osoitettuun vetoomukseen, missä eitä kehoi-telaan
yhtymään Itävallan proletariaatin vastalauseeseen
ja tukemaan sitä kaikin voiminsa.
Mutta julistuksessa ei sanota sanaakaan millä keinoin
kansainvälisen ja Itävallan proletariaatin olisi
tätä kapitalistista suunnitelmaa vastaan taisteltava.
Niin, itsepä taistelu-sanakin kartetaan visusti. Niin
välttämätön kuin kansainvälisen proletariaatin solida-risuus
Itävallan työväenluokan tukemiseksi onkin, niin
on varsin kyseenalaista, tokko tämä julistu* voi tuottaa
mitään meneslystä. Sillä Itävallan sosialidemokratian,
21 Internationalen vahvimpana puolueena, on
toimenpiteillään, ryhtymällä kärjistettyyn taisteluun,
Ikäymällä käsiksi luokkataistelun kaikkiin keinoihin
astuttava tässä kysymyksessä kansainvälisen proletariaatin
edellä.
Koomillisena seikkana mainittakoon, että Saksan
noskelaisteti «Vprwärts» rientää käyttämään hyväkseen
Itävallankriisiä osoittaakseen «mihin joudutaan, kun
ei oikeaan aikaan seurata sosialidemokraattien elido-
Mr. Meighenin sÄIogia
Canadan entinen pääministeri ja nykyinen^ konser
vatiivipuolueen johtaja piti puheen ä^ettäin Toronton
yliopiston oppilaille. Herra Meighen käsitteli aikamme
suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän ;^elosti suur
ten keksintöjen ja 'jättiläisaskelin "kulkeneen teollisuu
den kehityksen vaikutusta yhteiskunnallisten luokkien
välisiin suhteisiin. Ja aivan oikein, hän osotti, mitenkä
teollisfiuksien kehitys ja rikkauksien lisääntyminen aiheuttavat
luokkien %älisen ristiriidan alinomaisen siiu
rentumisen,' Hän kuvasi mitenkä työn ja pääoman
välit alati kärjistyvät. Puhuja viittasi 'edelleen, mitenkä
yhä suuremmissa kansajoukoissa vakiintuu näiden luok-karistiriitäin
kärjistyessä se käsitys, ättä sosialismi on
ainoa pelastus kaaoksesta. Mutta tätä käsitystäpä vas
taan herra Meighen tahtookin taistella. Tämän yhteiS'
kunnallisen filosofian vastustamiseksi sanoi hän tarvittavan
tervettä konservatismia, joka luonnollisesti
merkitsee: vanhaa hyvää uskoa kapitalistisen järjeslel
män oikeudellisuuteen, kunnioitusta pääoman riistoval
taa ja yksityisomistusoikeuden pyhyyttä kohtaan. Myös
kin sanoi hän tarvittavan taistelussa sosialismia vastaan
«toivehikasta liberalismia», joka merkitsee: elävää
uskoa kapitalistisen järjestelmän ikikestävyyteen.
Painostaakseen kuulijainsa mieliin sosialistisen vallan
kumouksen aikaansaannoksia, kuvasi hän Ranskan vallankumouksen
ja Venäjän vallankumouksen kauhun
ja kaaoksen väreillä.
Koko herra Meighenin puheen sisältö ja tarkoitus
oli painostaa ylioppilaiden mieliin, etteivät he antaisi
sosialismin vallankumouksellisten oppien «turmelut-taa
» mieliään, vaan että päinvastoin heistä täytyy tulla
kiivaita olevan yhteiskuntajärjestyksen puolustajia.
Eräissä toisissa puheissaan on herra Meighen painostanut
vallassaOlevan luokan jäsenten «ikorkeampaa
aivokehitystä», jonka voiman avulla he voisivat taistella
sosialistisia teorioja, ja «en edustajia vastaan.
Herra Meighen on vallassaolevan luokan edustajana
joutunut vississä määrin tarkistamaan' yhteiskun-takysymystä
hiukan syvemmälti kuin jokapäiväisen politiikan
kannalta, ja hän on suuresti säikähtänyt niistä
kumouksellisista voimista, jotka ovat jatkuvassa työskentelyssä
ja jotka työntävät esiin'vallankumouksellisen
työväenluokan, mikä on antanut taisteluhaasteen
kökd porvarismailmalle. Herra Meighen tahtoo porva-rilupkan
vastaamaan tähän taisteluhaasteeseen ja siinä
tarkoitukeäsä Jcilhöltää sen • luokkavaisioja. '
I>uhuja onkin )o säärtut niälslaa esimakua työväen*
luokan voimain noususta. Witlnip8giH SUUJlakon aikana
oli hän Sir Borde^in ^itiiäteristössä sisäasiain ministerinä.
Ja juuri hän löihii Canadan porvariston yhtenä
voimakkaampana kätenä tuon lakon murskaamiseksi,
' 1 .
Profetaarien isänia;
Tanskalaieen runoilijan saama vaikutu
» VenSJMtS juuri nyt.
On luonnollista, ettei herra Meighen, enempi kuin
muutkaai) porvariston luokkaetujen edustajat, saa lohtua
edes Ranskan vallankumouksesta, saatikka proletaarisesta.
Venäjän vallankumouksesta. Molemmat nämä
suuret vallankumoukset järisyttivät olemassaolevan
yhteiskuntajärjestyksen perusteita, sekä olivat uuden
luokan valtaannousutapauksiai Herra Meighenin,
samoin kuin hänen koko luokkansa sosiologia ei saa
lohdutusta vallankumouksista, ne ovat sille kauhistus.
Työväenluokan sosiologiset ajatukset sen sijaan näkevät
yhteiskunnallisen edistyksen tapa'htuneen vallankumouksellisten
uudistusten kautta.
^Englannin ja koko mallman kapitalislilehdet
oyat pitäneet suurta ääntä siitä, kuinka työväki kärsi
raskaan tappion äskeisissä Lontoon kunnallisvaaleissa.
Nyt on kuitenkin ilmennyl, että työväen äänimäärä kohosi
210,731, kun se sen sijaan v, 1919 oli 184,193.
Että työväki kuitenkin menetti monia valtuusmies- ja
kunnallisvirkoja, johtuu siitä, että porvaripuolueet taistelivat
näissä vaaleissa yhdistyneinä työväkeä vastaan.
— Kaikkien maitten vallassa^lijat ovat innostuneet
Italian lahtariporvariston valtaanpääsystä ja iloitsevat
sen toimeenpanemista työläisteurastuksista. Samalla
uutiset kertovat useissa maissa perustetun Italian mallisia
fascistijärjestöjä. Tuleeko työväki katselemaan
väin rauhallisena kuinka kaiken raailman valkopyöye;
Iit hiovat, puukkojaan karatakseen työläisten kurkkuja
leikkomaan.
— Eljiropästa äskettäin palannut eräs amerikalai-nen
novellikirjailija ennustaa koko Europan olevan
kahden vuoden kuluttua kommunistisen; Tämä on rohkea,
mutta vallankumouksellisille työläisille suurta
toivoa herättävä ennustus, '
— Läheisen Idän kriisissä puhuvat liillolaisel paljon
«salmien vapaudesta», mutta Turkki jtahtoisi ennen
kaikkea olla isäntä omassa talossaan. Ja Venäjä kannattaa
että Turkille annettaisiin oikeus asua omaa
taloaan, jonka jälkeen «kriisi» katoaa.
luksia». Multa lehti olisi varsin hyvin voinut pitää' kieltoonsa.
— Canadan parlamentin puheenjohtaja on kieltänyt
filmiyhtiöiltä oikeuden ottaa eläviä kuvia parlamentista,
ollen sitä mieltä, ettei se "ole soveliasta parlamentin
arvolle. Eräs amerikalainen työväenlehli huomauttaa
tämän johdosta, että jos Canadan parlamentti
on lähipitäin samallainen kuin Yhdysvaltain, niin parlamentin
puheenjohtajalla saattaa olla pätevä syy
«Venäjä kaikkine barbaari-suuksineen
— tämä valas, jonka
pää painaa länttä ja jonka
pyrstö leviää yli idän, tulee
vielä kerran näyttämään kaikkein
lyhytnäköisimmällekin, et-
• tä se tekee enemmän kuin vain
täyttää mailman.*
Nämä sanat on kirjoittanut muudan
tanskalainen runoilija, Jeas
Baggesen, sata vuolta, sitten «La-byrintenissä,
» matSakuvaus, joka on
yhtä veres kuin jos se olisi kirjoitettu
tänään. Tämä vanha runoilija,
joka ei koskaan sopeutunut aikaansa,
tulisi ilahtumaan, jos hän
voisi pistää päänsä haudastaan ja
nähdä kuinka Venäjän pitää maailmaa
henkeäsalpaavassa jännityksessä
kuinka valaan pää pakottaa läntisen
pallonpuoliskon koneet ajattelemaan
samalla kun sen_. pyrstö
pieksee uutta elämää idän uinuviin
kulttuureihin, (Mikä viimeisenä puo-livuosisatana
on kaikkein enimmän
kiinnittänyt maailman ajatuksia?
Sosialismi, alaluokan nousu. Mikä
paraikaa pitää jännityksessä ihmisiä
ja saa näiden sydämet jyskyttämään
joko valtaisessa, ilossa taikka pa-niikkimaisen
kauhun jäykistyksessä?
Venäjä, bolsheyismi! Bolshevik-ci
on haukkumasana, pahin kaikista;
porvarillinen -yhteiskunta kutsuu
ryöstömurhaajiaan ja raiskaa-arikollisiaan
tällä nimellä. Muudan
. tantkalainen työväen johtaja, jota
eräs porvarillinen lehti oli nimittänyt
boUhevikiksi, piti välttämätr
tomänä puhdistaa itsensä oikeus-stuimessa!
Niin vihattu on tuo
nimi. Mutta proletaarien korvissa
miten ihana! Hänestä on siinä
pelastajan ja lunastajan kaiku; jopa
enemmistösosialistisetkin työläiset
antavat vain parhaimmille tovereilleen
tämän nimityksen, joka
on niiden, jotka mieluummin kuolevat.
nälkää'n kuin laahaavat sielu-jaan
tomussa.
He ovat kommunisteja — ja ankarasti
koulutettuja kommunisteja,
otka ova4; sitä mieltä, että historian
hengetär alkoi väärästä päästä
antaessaan thaäiimänvallankumouk-sen
purkutua ensin Venäjällä, mitä
johtuu siitä, ettei hän ole ytnmär
ryksellä lukenut Marxia, Venäjän
ka«§a on tUssä niinmuodoin tehnyt
ihariaa erehdyksen, joka täten valittiin
voimallisen kehityksen johtajaksi,
kehityksen, suurimman kenties
koko maailmanhistoriassa. Ja saa
meidät kaikki tekemään- saman ereh-pientä
valtamerta, ja itse Muur- |flHI«inill«lllin»HIHnfinUIIH«MHUI»JIJIHUIIll||i|||i,,,,,,,,,,„,^^^^^ ^
männin radan — kuolemanradan—is W% A WW A A W5P ^ &»— ""^^HtHgs
missä ratakiskot vielä vääntelehtivät
junan alla kuin kidutetut ihmisen
jäsnet Ja vierailut talonpoikain
luona! Talonpoikain pienet, viattomat
lapsensilraät! Venäjä itse
on katsoa suuri, mutta suurimmat
avaruudet kohtaa kuitenkin talonpojan
luotettavissa, mitään aavistamattomissa
katseissa. Niissä näkee
Venäjän todelliset laajuudet,
rajattomuuden! Ja katsojaa huimai-see
•—jopa vallankumouksenkin takia.
Mitä muuta havaitsin? — Kaiken
enkä mitään! Sydämeni on vielä
kuin vaeltavan saksalaisen selkäreppu
— kaiken on mahduttava siihen.
Mutta jumalat tietköön, miten saan
jotakin järjestystä siinä. Se ei käy
leikillä, sen huomaan hyvin. Olkootpa
teoriat miten hyvässä järjestyksessä
tahansa, todellisuus tekee
joka tapauksessa flukan. Ulkona
suuressa maailmassa tapellaan
kapitaalin poistamiseksi, täällä on
toistaiseksi jokainen ihminen miljonääri.
Tämä avaa yllättävän uudet
näkörannat köyhälle proletaarille,
ja hän taipuu iloisena uudellö^
talouspolitiikalle ja lähtee metsästämään
tarvittavia miljoonia. Mutta
niitä lemmon vienalaisia taskuvarkaita!
He ovat patriootteja hekin,
eivätkä; suo vieraalle mitään. Eilen
varastivat ne minun kauniin taskukelloni,
ja nyt odotan jännitettynä,
tokko tässä arvoituksellisessa/maas-
^ —• Dostojevskin maassa ,—, mitä
minä en venäläisten ystäväini väitteiden
mukaan ikinä opi ymmärtämään,
taskuvarkaat olisivat psyko-loogisesti
niin merkillisiä olentoja,
että jättäisivät varastetun tavaran
takaisin.
Myönnän kernaasti, että'Venäjä
on minulle vielä kaaos. Mutta us-vamuodostumassa
on loistava ydin
— ydin, mistä uusi maailma luontuu.
Olen monta kertaa matkustanut
maailmalla, mutta koskaan ennen
en ole lähtenyt matkaan sillä
tunteella, että olen lähdössä kotiin.
Ja luulen, että jokaiselle valveutuneelle
proletaarille käy ' kuin
minulle; me — isänmaattomat —
olemme vihdoinkin saaneet isänmaan.
Canadan j
dollarista i
s / LÄHETYSKUSTANNUKSETi
i LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle §30- 50c lähpf.v
S 40; 60c lähetyks. ?40-f60; 75c Me S60-S^-J?*^
= dan dollarin 25c sadalta dolarUta liSk \
E lähetyksille |3.50 lisämaksu. ~ Sähkösanoma- i
= .Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HOI g-i? R. / ^
s view Ave. ao< Uroad- :
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 SuurimDien valjamerilinjojen valtuutettu asiamies.
I BOX 69 "TAPAUS,
i SUDBURY. ONT.
E Pilettilöke tehtävä J, V. Kannaston nimessä. •
?4UiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiHiiiii^
Caaadaii Irikhäulsieii histoma
Tämän päiväiseen Venäjään ei
ole helppo suhtautua — minusta
muistuttaa se muuttokuormaa vanhasta
kodista uuteen. Mutta minä
tunnen tulevaisuuden kodin, henki
vetten päällä on suudiellut minunkin
otsaani. Side silmillä ottaisin opas-taakseni
kautta proletaarien tulevaisuuden
valtakunnan.
Näen nykyisei? Venäjän määrä-dyksenl
Kehitys tuskin kulkee tynlaisena kuvana, jäänmurtajana,
enään länteenkäsin, kuten niin monet
uskovat Miksi tulisi se toistamaan
itsensä Amerikassa, mikä
ei ole mitään muuta kuin Länsi-Eu-ropan
potenssi.* Kehityksen tie kulkee
itään, missä löytyy rikkaat,
käyttämättömät mahdollisuudet. Ei
ole vaarallista, että uuden mailman
linjat vetää kansa, jo*lla on nuoruutensa
tallella. Kaikella kunnioituksella
vanhuutta, koulutusta ja kokeneisuutta
kohtaan, jotka antavat
enemmän liikkumisvapautta sielulle
ja. sydämelle, on tässä vähemmän
vaaraa siitä,' että '^^ihmiskunta jälleen
puetettaisiin uuteen pakkopaitaan.
Ja ennenkaikkea on uudelle
ajalle suuresta merkityksestä, että
sen linjat vetävät juuri ne, jotka tu
JLfevat johtamaan sitä eteenpäin.
Venäjällä 'on kaikki suurta ja, tilavaa,
Kannut, joilla, naiset hakev
a maitoa, ovat viisi kertaa niin
suuria kuin Tanskassa, maantiet
ovat leveämmät kuin tanskalainen
herraskartanotarina ja syvemjnät
lwin Tanskan satoja saaria eroitta-vat
salmet (mitä eivät Venäjän
maantiet olekaan nielleet — jäljettömiin!)
Venäjän rannattomat
mustanmullanmaat ovat kuin itse
maan helma, niillä on tilaa kaikille
maailman maattomille maanviljelijöille.
Olen nähnyt jotakin tästä,
sillä minäkin aloin hullusta päästä
— kutert vallankumouskin — ja
nousin maihin Muurmanskilla Moskovan
sijasta. Siinä erehdyit, sanoivat
kaikki — ja tästä erehdyksestä
luontui yhtä ja toista, jota vailla
en kernaasti olisi. Täällä sain >aa-vistuksen
Venäjän neljännestä laajuudesta
— Venäjän kansan snu-resta
sydämestä! Tällaista vieraanvaraisuutta
ja avoljaisuutta en ole
tavannut sitten, kun. elelin' Espanjan
vaHanknmouksellisten pient^ön-poikain
parissa Granadan "vuorella.
Vaikka en ymmärtänyt sanaakaan
venäjänkieltä, olivat matkatoverini
väsymättömiä ponnistuksissaan kertoessaan
Muurmannin radasta ja
seuduista, joiden, läpi matkustimme.
Ja joka asemalla noutivat he
keitettyä vettä ja valmistivat teetä
minulle, jakoivat kanssani sillit, leivän,
kananmunat ja piimän, ja seurasivat
iloisina 'syöntiäni. Myöhään
-tulen unohtamaan matkan
kautta Kuolan ja Karjalan, kautta
suunnattomain metsäin ja suunnattomin
nurmimaiden, myöhtän
tulen unohtamaan Äänisjärven ja
Laatokan, jotka ovat kuin kaksi
jonka tehtävänä on murtaa vana
kauppalaivastolle. Se onkin murtanut
jään, mutta muuta laivat eivät
ole ehtineet .perässä. Ja nyt on
sen höyryttävä edestakaisin, jotta
uoma sen ja miiiden laivain välillä
ei jäätyisi uudelleen. Miten kauan
täytyy niitä varrota? Minne on harhaantunut
Saksan työläinen? Vieläkö
hän kauankin pitänee kunnianaan
olla koko maailman orja?
Iloisella odotuksella astuin minä
venäläiselle maperä.lle — ja rinnassani
oli pieni salatuska, sellainen
levottomuus, joka tunnetaan
kun ensi kerran kohdataan rakastettu
kirkkaassa päivänvalossa,' Ja
nyt olen minä täällä. Minulle on
ojentanut suolaa ja leipää kansa,
joka pitkät ajat tulee .olemaan
maailmanproletariaatin tulipatsaana
sen pitkällä erämaavaelluksella.
Ehkä emme 2>ääse tällä kertaa pe?
rille. Proletaarin kärsivällisyys kah
leidensa suhteen on käsittämättömän
suuri. Hän ehkä tulee tyytymään
siihen, että siirtää ne oikealta
-jalaltaan vasemmalle. • Mutta
hän on nähnyt valonkajastuksen
idässä. Ja eräänä päivänä tulee
hän myöntämään sen huomenpunak-si,
ja ymmärtämään että tuo punainen,
väri on myös hänen sydän-verensä
väriä.
Sinä päivänä hulmautamme me
punalipun yli koko maan — ihmisyyden
isänmaan.
Marlin Andersen-Neso.
Merimieslakko Uudessa
Seelannissa
Melbourne. — Uudessa Seelannissa
vallitsevaa merimieslakkoa laa-jentaa
täällä «Ocvieta» höyrylaivan
miehistön lalckoon meno, miehistö
Itäsittäen 265 lienkeä. Näistä on
viranomaiset vangiiuieet 130, määräten
heidät palaamaan takaisin
työhön.
L^kolaiäten edustajat lausuvat,
että ennenkuin lakkolaiset palaavat
töihin, on heidän saatava vakuus,
ettei heitä "tulla asettamaan syytteeseen
"Englantiin päästyään. Laivan
miehistö teki lakon vaatien parempaa
palkkaa.
Auclandista, Uudesta Seelannista
saapuneet tiedot kertovat, että siellä
on 30 laivaa satamissa, johtuen
merimieslakosta. ••
V. 1707 kuului valituksia siihen
suuntaan että oikeusasiain hoidossa
ilmeni,- «juonittelua ja oveluutta»,
että asukkaat olivat pakoitetut jättämään
maansa hoidon mennäkseen
puolustamaan itseään vfiäriä oikeusjuttuja
vastaan. Useat työskentelivät
maatiloilla ilman' minkäänlaista
kirjallista sopimusta.
Rahalliset maksut joita vaadittiin
vuokrana maista olivat suoranaisena
verotuksen muotona, jonka feo-daliherrat
panivat käytäntöön. Epäsuoran
verotuksen muodosti pakollinen
työ, jonka jokaisen oli tehtä
vä yleisten teiden kunnossapitämiseksi;
vuokraajan täytyi antaa naula
jauhoja jokaisesta neljästätoista
jonka hän. jauhoi myllyssä, johon
feodaliherralla oli yksin omistusoi-,
keus ja monopoli.
Jos vuokralainen taikka asukas
löi laimin /tai kieltäytyi täyttämästä
' pienimmänkin niistä musertavista
vaatimuksista joita hänelle tehtiin,
tuli feodaliherrasta hänen tuo-,
marinsa. -
Ollen heillä hallitsijavalta, maa-alueittensa
rajojen sisällä, voivat
he ottaa takavarikkoon taikka anastaa
omaisuutta ja määrätä se itselleen.
Olivatpa nämä toimet vielä
heille tuottaviakin, sillä oikeusistunnoista
oli heille vissit tulot.
Papiston, feodali-isäntien, virkamiesten
ja kauppiaitten eläessä ylellisyyden
eri asteissa, kuten oli- mahdollista
hiljattain asutetussa maassa,
ja ollen heillä eri valta-asteet,
oli työläisluokan osa ja sen yhteiskunnallinen
asema ilmeisesti mitä
alin,
Talonpoikaisasunnot useissa maakunnissa
olivat niin pieniä, että
niissä oli yksikin huone, johon tuli
valoa kolmesta ikkunasta; tässä yhdessä
huoneessa koko perhe söi, asui
ja nukkui, '
Pitkien' talvien kuluessa, hakkasivat
maalaiset metsiä, sahasivat
lankkuja taikka halkoivat päreitä.
Köyhillä ihmisillä oli tavallisesti
kahdeksan lasta, jotka juoksentelivat
ympäri talviseenkin aikaan paljain
päin ja paljain jajoin, pieni'
takkipahanen hartioillaan, ainoana
ravintonaan leipä ja ankeriaat, ]i
kasvoivat ja lihoivat. Tämä viimemainittu
sopii tietysti vain niihin,
jotka olivat synnynnältään voimakasrakenteisia;
heikommat kuolivat
pois.
Niitä teKtaita joita oli olemassa,
h o i t i v a t useimmissa tapauksissa
munkit, täten asettaen kirkon isännän
määrä vaksi uskonnollisissa- yhtä
hyvin kuin teollisuutta koskevissa
asioissakin. Keirjäläisiä ja kulkureita
oli silloin jo oleiMSsa. V.
1674 . kiellettiin kaikkia terveitä
henkilöitä kerjäämästä, sekä kulkureita
oleskelemasta Montrealissa i l man
erikoista lupaa; eräs määräys
V. 1676 kielsi kaikkia koyhifi ja tarvitsevia
kerjäämästä Montrealissa
ilman todistusta seurakunnan papilta.
' "
Kaikki joiden otaksuttiin tehneen
rikoksen alistettiin raakojen rangais.
tustapojen alaiseksi. Tavalliset sotilaat
saivat räipparairgaistuksen ja
kidutettiin heitä vielä muulla tavalla.
V, 1687 määxättiin että ei
riittänyt jos «huonomaineiset» naiset
vietiiiriakalsin Ranskaan, vaan
heidät tuli pakoittaa vjela tekemään
kaskasta ruumiillista työtä
kuten veden kantoa, puun sahaamista
ja muuraustyötä. Rikottua^n
eräitä jnääräyksiä, pakoitettiin heidät
polvistumaan silmul^ka kaiilän
ympärillä, pidellen palavaa soihtua,
rukoilemaan armoa jumalalta, kuninkaalta
ja oikeuden valvojilta —
jonka jälkeen heidät hirtettiin.
Tottelevaisuutta pidettiin yllä leimaamalla
polttomerkillä, raipparan-gaistuksen
avulla, kalilehtimälla, jäsenten
poisleikkaamisen' ja vankiloiden
avulla sekä polttamalla ja hirttämällä
lainrikkojat.
, Hudson Bay Yhtiö.
Kuningas Cliales H huomasi Am
rikassa helpon keinon lahjoa su
'sikkejaan. Eräälle ryhmälle näi
hän antoi laajan haliitusalueen Vi
giniassa. Toinen ryhmä johon ku
lm läheisiä ystäviä ja palvelijoit
pnfissejä ja herttuoita, ja niitä jc
ka olivat olleet auttamassa kuni
gasta valtaistuimelle, sekä muita i
tareita ja Lontoon kauppiaita sa
vat lahjan joka oli vieläkin suurer
masta arvosta. Tämä oli lupakir,
Hudsons Bay Yhtiölle, jonka' Clia
les II antoi v. 1670, ja joka on vi
läkin voimassa.
iSiihen aikaan kun Charle; aulii
ti lahjoitti tämän lupakirjan, oli C
nada ja Ranskan alusmaana, Ja oli;
Ranskan kuningas 43 vuotta aiki
semmin antanut samankaltaisen !
pakirjan eräälle ranskalaiselle y
tiölle. Canada — taikka ainakin
mitä silloin' kutsuttiin Canadaksi
ei tullut Brittiläiseksi alusmaal
ennenkuin yli vuosisata sen jälke
kuin Hudsons Bay Yhtiön lupakii
oli annettu. Otaksuttu lainvast,
suus tässä asiassa.myöhemmin no
mitä ankarampia vastalauseita tu
yhtiön suuremmoisia vaatimski
vastaan.
Tämä valtakirja antoi mitä h?
vinaisempia oikeuksia Hudsons B
yhtiölle. Se antoi täydellisen ja f
syväisen Räupparmonopolin kaiki
merille, salmille, lahdille, joille, ji
sille ja puroille «millä tahansa
veysasteella ne sattuu olemaan» ji
ka olivat siellä mistä kuljettiin Hi
sonin salmiin jä myöskin kaikk
maihin ja alueisiin jotka olivat n
den vesien rannoilla.
Mutta näinä yksityisoikeudet
vät olleet ainoat. Tälle yhtic
annettiin myöskin yksityisomis
maihin, kaivantoihin, mineraaleil
metsiin, kalastuslaitoksiin, yra.,
annettiin sille täysi valta laatia
keja, säädöksiä ja rajoituksia n
loin itse halusi, jä peruuttaa nä
oman mielensä mukaan. Se
myöskin tuomita sakkoihin ja r
gaistuksiin, «niin kauan kuin se
tässä mene järjettömyyksiin e
toimi vastoin Englannin lakeja»
joka oli hyödytön määräys, s
hyvin vähän siitä mitä tapal:
Hudsons Bay Yhtiön kontrolleer
massa erämaassa, tuli tiedoksi E
lännissä, vaikka voitot kyllä a
saapuvat sinne. ,
Kaupan ja valta-alueensa su(
lukseksi sallittiin tuon yhtiön ki
tää asestettuja joukkoja, valita
mentajia, rakentaa linnoituksia
ryhtyä muihin tarpeellisiin toin
piteisiin. Jos joku brittiläinen
mainen teki kauppaa ilman yhi
lupaa, oli yhtiöllä valta pidä?
hänet ja lähettää hänet Englar
tuomittavaksi. Kaikkien sotilas
kailijoiden täytyi avustaa ja puo
taa näitä oikeuksia, joita siHe
annettu. Ainoa vastapalvelus
yhtiöltä vaadittiin oli, että se ar
si kaksi peuraa ja kaksi niu
majavaa jokainen kerta jolloin
nen majesteettinsa ja hänen
jansa saapuisivat yhtiön alueelle
Täten syntyi mahtava yhtio .
on sen jälkeen nykypäivään saj
ollut mitä valtavin suhde Cam
taloudelliseen kehitykseen ja "
delliseen riistoon. Suunnattc
voitot,, koottuna ja sijoitettun^
jälleen sijoitettuna monm^ertc
voitoin, joita Hudsons Bay
on kiskonut Canadasta eneni
kuin 240 vuoden kuluessa sen h
käävää olemassaoloa, voidaan
mata alkaneen siitä saakka joj
Charles II, kuninkaallisessa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-11-16-06
