1922-10-12-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIVU CSNÄDIN UUTISET, PORT AJRTBOT, ÖS^, CÄ^AlKSv Torstaina LoKaE. 12 p. 1'922 NUMERO- ' « seis CANADAN UUTISET 'Buomalalnen eanomalehti Canadassa» Ilmestyy Jokaisena Torstaina. \ Kustantaja The Canada New8 Publishing Co. ErlckJ. Korte/ Liikkeenhoitaja. Lauri Maunu, Toimittaja. I TILAUSHINNAT: Ganadaan: $2.50 koko vuodelta, 11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuukaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. ' Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50 koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo. ^dejta. ILMOITUSHINNAT.' ' 5 0 senttiä palstatuumalta kerraÄ ju- .la48tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille kohtuullinen alennus. Halutaantlev to- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent* £aiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- * ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kPlme lk9.rtjs^. AKiointto- •• ja kihla^s-ilmol- 'rtikset 60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset $2.50, muistovärs&yllä $3.00. •Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll-moltukset $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot, luento-ilmoitukset y; m. 30 senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä; ' Pieniinmänkin ilmoiluksen hinta on 50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia • el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu- • malta. Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti- . iauksct ja rahat , ovat lähetettävät - ^««oltteella: CANADAN UUTISET, ..Port Artljiur, Ont., Canada ;, Canadan Uutisi&ta lainattaessa on T lähde mainittava. Osoitemuutokselta tulee Ilmoittaa hden konttoriin sekä vanha että uu- *'fli osoite. CANADAN UUTISET / (The Canada New8) The Finni.sh New8paper in Canada. . Published every Thursday hy " The Canada News Publishing Co. ErickJ. Korte, Manager. Lauri Maunu, Editor. Daily-News BIdg.,, Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET -4ls •vvelcomell and read In every Finnish homo in the Dominion. It is the Only .direct advertising medium for thoee manufacturers and merchants who Tvish to create and build a profltable •and "permanent demand for thcir prod- Ucts and merchandise by the large and .--.ever gro\ying Finnish population resid- . Ing in Canada. Place your trial ad. . ,_vertlsement and get results. Advertising rates 50c per incli- Pollticaladvs. $1.00 per Incfi, AdvertisementB must reach our of-fico Wedn€sday noon to appearön ,Jhursday's Issue. Subscription price in Canada $2.50 ..per year, United States and other "k:ountri€s $3.50 per year in advance. — Amerikalafeet eivät enää voi ylpeillä •'maailman parhaimman ralian" omistamisesta, kirjoittaa eräs ylidysvaltain finans" siniiejiistä, sillä Canadan dollari on njt par-arvossa ja ylitä hyvää kuin meidän omammekin. Noteerauksissa ilmenevä pieni eroi t us ni er k it sce vain kullan: lä-hety. skulunkeja maasta toiseen. Vuosi tai kaksi sitten Canadan dölhi rist a ma k settiin a in oastaan 83 senttiä. Aselevon jälkeen Canada oli samallaisessa kinsaukse.ssa kuin monet mnulkin sodasta nääntyneet m a a t , kiusauksessa pakollisesti laskea liikkeeseen pänkki-seteleitä. Kun sen täytyi saada rahaa lainaksi, ';niin se tapahtui bondien muodossa, joten kulun- ^'it pidettiin niin alhaisina kuin mahdollista. Keinotteluun ei silloin ollut tilai.suutta. Paitsi sitäj että (.^anada järkevästi on hoitanut raha-asioitaan, on se huo-matlav,' m paljon saanut epävi' i-allista avustusta Yhdysvalloilta. Matkailijaliikenteestä on tullut pai jo n s i V u a ns i o i t a, s a m oi n p oi k - keusajan lullilai.sta, joka on koittanut ean/Vdalaisia aupista- 111 a a n ost o ksen sa Y11 d y s v a U oi st a jnahdolisimman pieneen ja pitä* inriän' kullan omassa maassaan. Kerta -l<aikkiaan Canada on ih-ineellisen nopeasti suoriutunut kriisistä ja siitä annettakoon täy- .si tunnustus, ^klikään maa maailma ssa ei se n pa r e m m i n ole . suorittanut sodanjälkeistä rakennus-tvötään. V Entered as seconj;! clasa mall mat-uter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. T H E AIM OF T H E CANADAN UUTISET. To help preserve the Ideals and ^«jacred traditiona of this, our adopted cou.ntry, the Dominion of Canada: To vcbserve Its Javvs and Insplre others to respect Ipnd obey them: To strive unceaslngly to quicken the publlc% •aense of cIvlc duty: In ali vvays to ald In making this country greater and .'better than we found It. K a v i l k a a helikeiinnc suuril- .la ajatuksilla, — Viisaan mi|'licn tulisi pitää .raha pääs.^ä eikä sydämessii. •San ka riutuen uskovi.sta san" k a r ei t a m uod o.s 1 u u. — Kuka on vai)aa? Viisas i l r Jiinen, joka osaa|luilliJa itseään. , — Siihen, jnitä le toisi.ssa pi- Hätte miellyttävällä, usein toiset mieltyvät teissä. — Hetket oikein käytettyinä ovat .suunnattoman kallisarvoiset hukattuina klorvaamattomat. — Hyvän luonteen vaikein koetus on toisten pahanilkisyyden kärsiminen j a sulattaminen. — Kuljetteko ympäri maail-uiaa etsimäs.sä onnea, joka teille on käden ulottuvilla? Tyytyväinen mieli löytää sitä kaikesta Lapsesi ja' sinä. Ole miori lapsesi seurassa, mutta älä vaadi että se vanhenee k a n.SS a si. Hoitse lapsesi kanssa, mutta äla vaadi häntiä suremaan itsesi kanssa. Koeta asettua' lapsesi ajatus" kanna 11 e i j a hänen asemaansa, mutta älä vaadi häntä asettumaan omalle kannallesi. JPidä huolta siitä että lapsesi pelkää sinulle tuottamaansa surua enemmän kuirf rangaistusta, silloin kun hän on tejhnyt väärin. "Älä suvaitse illalla, mitä aamulla olet kieltänyt. Älä unohda että lapsesi kerran, kertovat sinusta omille lapsilleen. Sodanuhka Läheisessii Tdii.s-sä on väliaikaiseti saattanut varjoon Irlannin ainaiset rettelöt, vaikkakin "vijveriällii saarella" tapahtumat eivät suinkaan .ole vähäpät(>isiä laadultaan. Irlannissa sen poliittisen ryhmän, joka pitkän aikaa ou itsepintaisesti vaatinut tasavaltaista hallitusta, on täytynyt .jo .kauan sitten .havaita enemmät ponnis'^ tukset tuloksettoniiksi, mutta sekään ei. ole heidän kiihkoaan saanut laimennettua. Nyt on maan laillinen hallitus vihdoinkin täydellä todella ryh-. tynyt tilannetta käsittelemään. S e n ensi m ä isiin to i m e n p i t e i s ii n siinä suhtoe.ssa 'kuuluu julistus, jossa luvataan tiiydcllincn anr ne s t ia k a i k i 11 e t a s a va 11 a 1 a i s i 11 e, jotka m ä ä r ä t y n ajan kuluessa lopettavat sodankäynnin ja luovuttavat .aseensa. Tulos siitä-k i n on o 11 u t ka i k k e a muu ta k u i n rohkaiseva ja ennen pitkää säälimätön sisällissota lienee taasen entistä, kiihkeämmässä käynnissä. Hallitus on kaiken varalta ryhtynyt neuvottelemaan sotilasviranomaisten . kanssa valtuuttaen heidät sisäisen rauhan rikkojia kohtelemaan sotalakien mukaisesti ja m ä ä r ä ä m ä ä n kullekin ansaitun rangaistuksen, vieläpä tuomitseuTLaan kuolemaankin. V i - ranoiiiaisille on annettu oikeus äärimäisessä tapauksessa kar koittaa maasta kaikki : sellaiset henkilötj joiden: hillitsemiseksi ei voida löytää lievempää menettelytapaa. Karkoituspaika'ksi otetaan j jokin saari, josta par haillaan käydään neuvotteluja. . De Valeran ja hänen poliittisten seikkailutoveriensa olisi jo aikoja sitten pitänyt huomata pelissä hävinneensä. Tasavalta^ laisilla ei tapahtumain alkaessa-kaan ollut minkäänlaista mahdollisuutta asevoimin kukistaa Irlannin kansan hyväksymää hallitusta. Sille oli annettu täydellinen toimeenpanovalta, jota se kuitenkin verrattain lievästi käytti vapaavaltion vihollisia vastaan. Politiikassa on vihdoin-k i n ta pah tunu t 1 opull inen k ä än-ne. Hallitus on nähtävästi tullut havaitsemaan, että kapinalli- .siin joukkoihin 'ei järjellä voida mitään vaikuttaa, vaan että py-fiyvainen i^auha Irlannissa on nopeasti ' aikaansaatava keinolla millä tahansa. ' tiöt sitä eivät tee, sillä ne vähitellen pienissä erissä kokoavat yleisöltä- tulipaloista suorittamansa korvaukset. Ne vain toimivat kerääjinä ja ulosmaksa-jina. T Valiingot lopulUisesti tulevat kansan korvattaviksi. Te, juuri te, maksatte siitä osanne ja naapurinne samoin. Niitä kootaan ikäänkuin välillisinä veroina, mutta veroja ne kaikesta huolimatta x)vat. Teollisuuslaitoksen tulipalossa tuhoutuminen merkitsee tuotannon keskeytyi inistä, markkinatilaisuuksien ja tulojen menettämistä. .Vahingon pitävät hyvänään tuhoutuneen tehtaan omistajat ja sen palveluksessa olleet^ työmiehet. Metsien tuhoutuminen on yleisöä suoranaisesti koskeva tappio. Rauti/tieveturista singahtanut kipinä tai palavan tulitikun pudottaminen saattaa aiheuttaa mii Joonien dollarien arvoi.sen metsän surman ja tuottaa muita vaikeita seurauksia. Uuden met siin kasvaminen palaneen tilalle kestää kymnieniii vuosia. Tässä kohden täytyy saada aikaan parannu.s, * vaan miten ja mistä ? Kasvatuksellsta työtä on kauan aikaa ylläpidetty vakmr tu.syhtiöideu tahdita, mutta siihen on .suhtauduttu ylimielisesti. Yleisö nauraa sellaisille .yrityksille, kohauttaa välinpitiimättÖ-mästi olkapäitiiän j a sanoo r ''An> taa palaa! Kyllä vakuutusyhti-; Öt maksavat." w\Futta vakuutusyhtiöt eivät maksa — vaan t(v. Kaikkialla ('anadassa ja Yhdysvalloissa vietettiin yleistä tu-lentorjuntaviikkoa juuri vähää ennen kuin Pohjois-Ontario.ssa hirvittävät metsäpalot polttivat useita JcauppaJoita ja uutisasu-tuksia sekii monet. ihmiset inc-ncttiviit henken.sä. Juuri, tähän aikaan .sattuneena sen pitäisi oi* la va ka va na . va roi tu ksena t ulen huolelliseen ja varovaiseen käsittelyyn. Ihmisen palveluk,seen annettu tuli on *' hyvä r e n k i, mutta ''huono isäntä." ä kanava olisi hyödyksi koko maalle. Samoin tulisi maan kaikkien osien kannattaa St. Lawrencen kanavan rakentamista, kun se välillisesti hyödyttää koko maata. Kan a van ra kennusk us t ann ukse t on laskettu nousevan 250 milj. dollariin eli vähän enemmän kiiin puoleen Panaman, kanavan kustannuksesta eikä kymmenenteen osä'an siitä, minkä hallitus menetti käyttäessäänmaan rautateitä sodan aikana. Kanava on laskettu tulevan erittäin kannattavaksi. Sen todistaa myös ka/i-sa i n väl i se n komitea n j a i n si n ööri • kunnan lausunto, asiasta. l^anava tulee poistamaan luonnottoman tungoksen rantateiltä, jollaista sattuu . tuon tuostakin joka vuosi ja joka maksaa maalle satoja miljoonia dollareita vuosittain. Ei ole mitään syytä, miksi kaksi: kansaa, Canada j a Yhdysvallat eivät voisi yhtyä tämän suunnitelman toteuttamisessa, sanoi senaattoi-i. Nämä kansat ö-vat eläneet rauhassa toistensa rinnalla enemmän kuin; 100 vuotta. Niillä on Hiinia kieli ja paljon samoja lakeja ja ne ovat kehittyneet rinnatusten. Ne o-vat yhteisesti rakentaneet ja käyttäneet Soo ja AVelland-ka-navaa. Sellainen vesitie kuin mitii tässii esitetään olisi omansa yllä lujittamaan ystävyyttä näiden kahden suuren kansan välillä. Suurten Järvien—St. : Lawrencen kanavahanke. Miehetkö ainoastaan sotilaita. Presidentti Ilarding- aikoo tehdä St. Lawrence-kanavan raken-tamisesta : hallituksensa yhden suur-saavutuksen, on senaattori Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain senaattori ^linnesotassa ja pi-csi-dentin uskottu, läheinen ystävä; lausunut, ; puhuessaan äskettäin Duluthissa. Niinkuin: Panaman kanava on Rooseveltin hallituksen muistomerkki, niin tulee Suurten Järvien— St. Lawrencen yesitie — — Viime aikoina tulipalova* hingot Ganadassa ovat suunnattomasti lisääntyneet tehden viime vuonna -kokonaista 45 miljoonaa dollaria. Kuusi ensimäist ä kuukautta lukuunottaen valiingot kuluvafaa vuonna näyttävät nousevan vieläkin suuremmiksi. ' Väkisinkin'tulee mieleen^ky-symysi/ Kuka nämä vahingot l o" olemaan Hardingin hallituksen muistomerkki, sanoi, puhuja. Presidentti Ilarding on kahdesti suositellut j tätä suunnitelmaa kirjelmässään kongres.sille ja voi-m a k k aa s ti i k a n n a 11 an u t se n p if kaista toteuttamista puhuessaan maanviljelyskonferenssille. Hän on lialukas ja innostunut tekemään kaiken : voitavansa tämän: suunnitelman toteuttamiseksi läheisessä tulevaisuu^dessa. Kulkulaitokset ovat nyt, kuten ennenkin kaiken kansallisen^va^: rallisuuden perustus, sanoi senaattori Kellogg. Maanviljelijä, kauppias ja tehtailija eivät voi kuljettaa tuotteitaan markkinoille tai saada elintarpeita ilman r i i t t ä v ä ä kulkulaitos järjestelmää •ja presidentti ou lujasti vakuutettu, että St. Lawrenee vesitie on tärkeä maan kehitykselle ja hyvinvoinnille. Kanavan valmistuminen merkitsee miljoonien dollarien säästöä- joka vuosi, farmareille, ja pohjoislännen ja muiden: seutujen tehtailijat saavat sellaisen sysäyksen toiminnalleen, joia tuskin vielä nyt jaksetaan käsiit-tää. Ajatelkaa mitä merkitsee^ efttä meillä on syvä vesitie, joka yhdistää järvisatamat 'maailman kaikkien satamien kanssa. ¥ i l - jamme, jauhomme, voimmei ja juustome, joiden täytyy löjrtää markkinoita Europassa ja Afasiassa, lastataan laivoihin järvislata-missä ja rahtimaksut kuljetukises-ta sisämaan ga merisataman välillä' j ä ä v ä t pois. Vaikka Panaman kanava ei suoranaisesti hyödyttänyt Minn eso-taa ja muiti keskilännen valtiol-ta, kannattivat nämä suunnillel-maa ja maksoivat osansa.sen ra* Kun puhutaan sotilaista, niin tavallisesti puhutaan vain miehistä, ikäänkuin m i e h e t yksin" o m a a n j il a i n o a s t a a n o 1 i s i V a t SO • da.ssa kaiken tekijöinä. Ja kuitenkin on totinen totuus, että n a isc t k i u k an t av at k o r t e n sa siihen kekoon, he ovat osallisina, joj^a suurimerkityk.sellisinä osallisina sotaan. Nykyaikana ainakin. Lähdetäänpäs vain laskemaan lukua kaikista:: n i i s t ä naisista, jotka viimeisessäkin maailmansodassa olivat osallisina itse teossa, sotatantereella toimivina, niin huomaamme henkilöin v. nousevan suuremmaksi kuin mitä kenties olemme - luulleet-kaan. Punais. Ristin jäsenet, nuo liy-vyydon hellät hengettärei. ei- . V ä t lv ö p ä h e o l e m e l ke i n k a i k k i naisia. Ile ovat sotakentällä, o-vat keskellä kanuunaiu jyskettä sitomassa ja hoivaamassa niitä kovaosaisia, jotka joutuvat kuulien ja. shrapnellin . sirpaleideix 'raatelemiksi. He hoitavat sotilaita, ovat kaksin käsin työssä j a toimessa osallisina, aina: väsymättöminä, aina nurkumatto-mina, niinkuin saattav^at ja jaksavat vain yksin nai.set olla. J a • jälkeen sodan, eivätkö naiset ole toimittamassa tehtäväänsä yhä edelleenkin, yhtä uskollisesti, yhtä toimellisesti — hehän ovat sotilas.sairaaloissa huolehtimassa haavoittuneista sotilaistaan, jotta heistä: tulisi jälleen terveitä,, työ- j a toimintakuntoisia miehiä, : rauhan askareisiin mahdollisia. Ja. tämä on kuitenkin vain yk-käsittelyii alaisina tät^tl:koko* ukscfs^a, ansaitsee erikoisesti mainita kysymys siirtolaisuuden kansainvälisestä järjestämisestä ja n i i s t ä suuntaviivoista, joita toimiston siiFtolaisuusosaston on seurattava tutkiessaan tätä erinomaisen t ä r k e ä t ä kysymystä niin että siirtolaisuutta : koskevat kasainväliset määräykset voitaisiin laatia niiden 54 valtion kesk i n ä i s e n sQ:pimuksen pohjalla, jotka ovat kanjiaiuvälisen työjärjestön jäseniä. Ylihallitus päätti, että seuraa vat kohdat ensiksi ovat -otettavat tutkittaviksi: i l . Oman ja vieraiden maiden työntekijäin samanlainen kohtelu. 2. Siirtolaisten tjiloudellisim' avustamisen rajoitta minen sen m a a n pu oi el t a, - j oh on m u i it t o ta pahtuu. 3. ^Määritelmäv^ käsitteelle "siirtolainen.'' Jotta nii mä tutkiinuIcset kii vi-sivät mahdollisiksi, vaaditaan kuitenkin paljon 1;iajemi.){ui ja yhtenäisempää vMlaistustn kuin tällä n saa k ka on oli u t. saata v i s- «a. Senvuoksi onkin tämän kuun- 10 p, (I e n e V e SS ii a 1 k' a n e e n n e 1 j ii n - nen kan.sainväli.sen tyiikon 1'eren- .sin piiiviijärjestykseen otettu kysymy.s eri maiden siirtolai.suu.s tilastojen yhtäläistyttämisestii, jota ilman eivät ylipiiänsä m i t kään kansainväliset vertailut ole mahdollisia. Ka n s a i n \' ä 1 inen t y ö k o n i'e.r;' n s - si, jonka työjärj \st()ä koskevan sopimuksen mäiiriiysten mukaisesti tulee kokoontua vähintään kerran- joka vuosi, käsittää, ku-t e n tu n n e 11 u a, j o k a m a a s t a n el j ä valtuutettua, joista kaksi edustaa hallituksiii, yksi työnantaja-ja yksi työntekijäjärjestöjä. Työtoimisto on valmistuttanut sii)'tolaiskysymyksestä: kirjasen,: j oka OJi l äh e 1 ett y • k a i k i 11 e h a 11 i " tuksille.. Tässä kirja.sessa esitetään ne vaikeudet, jotka iiyky-ääu kohtaavat siirtolaisuutta koskevien tietojen keruuta ja käsittelyä, sekä vedetään : suunta V i i va t . ka n sa in villi selle : so j) i - mukselle, jonka mukaan eri valtiot sitoutuvat sääniHillisesti lähettämään kaavan mukaan. la;i-dittuja tietoja siirtolaisuudesta. Toimisto laatii nry()skin i)arail-laan selostusta '*Menettelytavois-t a m aa li a n -.-ja maa st a m u u t tosi i i-- tolaisuudeu käsittelyssä", joka tulee . sisältämään. .selontekoja niistä järjestelmistä, joita nou^ datetaan ;^4.maassa, sekä eri jäi"- jestelmien analyysin ja arvostelun kansainväliseltii kannalta katsottuna. deiinellatoista vuosisadalla ottomaanit yrittivät ulottaa valtaansa Saksaan, T'nkai-iiii ja Wienin : porteille saakka.Mutia Solimanin, Turkin viiiiiciseii s u u r e n s o ti 1 a s's u Iltaani] i • k 11 o 11 u a: tähti alkoi laskeutua ja turkkilaisten täytyi iieräylyä entisille a.suin paikoilleen. ' Siitii.: lähi ien on Turkin kanssa sodi11u vähän väliii, tehty rauJioja ja sopiinuk-sia ja taasen uudelleen sodittu. Tuon. tuostakin Turkki o n ollut; sotkemassa P>alkanin-maiden ja! suurvaltojen välejä aikaansaat-taan pei-sialaisesta jiiljcimct t> ii. Kaakkois-i'iUro|)an poliit tisclla taivaalla. Nykyinen kurssimme rahaläh» tyksille SUOMEEN Postin kautta ja sähköteitse on ^ l i k ä l i historia nieill" k-ci-too, on Turkin l i a l l i t u s j ä i - j e s t c l mä ollut pei'äti kehno, vai'smkin iiiir: tii. viime vuosisatoiiiiii tulet'. Kansan yleinen sivistyitn^o un V a rs in a 1 K' u i) e i • ii i>*e 1 i ä k a; n 11 a 11 ai Turkkilaisesta kirjallisuiidesl li ei juuri kaniuita,' iiuliu.a. Sekin v ä l i ä m i t ä heillä, on, ou suorastaan ])ei'siiiliiis('ts;i j ä l j e u i i e t t \ ii. Taiteesta sen t odelli ,(>^^,i i i i e i k i; tyksessji • • c i : t i f M l e t ä , . mitaiin. iCojislant inopolii) lai(ie. i,n- t e i ' 1. j o i t a. O n m . m, S o r i a 11 11H )s k i' ia s s a, on • muiita. kansoil{a . . \ ' a H a l i iL Liittolaismaat. Mnulanli, W ; i r i sr ka ja Italia, p i l ä \ ; i l pai-hajilaaii- Mustata Kemal 1'asliau kaussa neuvottelua, joka kailMvst.a [läcil.-; taen johtaa, siilien. «Mlä . . t u i-kki-; laiset uU(loll.'en p ä i i s t e t ä ä u I M T : ropaan. . i'aitsi Ivouslanlinopo.- lia, jok'a jo n\ 1 uiniellisesti ( ur turkkilaisten tiallus^,,!, ai.iui.i.in 11 e i H e 11 lo \-1111 a a, 111 \'.< Is k i n A n a I o^ Iiii j;i T r n k i a s(>l^;i luiden muka- )ia • 'Vu vk in \-a.n 11 a. . i ' ; i i i ka u jm n k i A(li'ianopf)li. -lo- to(iell;i]\iu niin; tapatitnu,-- on: .jiavjotie joiijrinut Kreikka, m e n e t t ä u y l kaiken, m in kii Veniselos . i-iiiiliaMkon^j-es-sissa sill(> voitti, Darda nellien salm»^! tosin lialinaan siiilyli.lii iniolueettomina j<i |)Uf)UuM' t t o-muuden ijoudaf tamisesta t ulisi liittolaisten, lairopan yhteisten etujen nimes^;i, m e n n ä eiulotfo; mann edesvastuuseen. Myös myömme pankki-osoituk sia (shekkejä) markoissa yllä« mainit, kurssin jälkeen ja erikoi-' sia*, kolmen prosentin korkoa vo> täviä matkustajien siiekkejä d J» lareissa, jotka Suomessa lumu taan siellä voimassa-olevan dol^<>* rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on 15e. summill*» alie.$^0.00; sitä suuremmiltasu»>t-miltä mitään kuluja ei peritä. Lähety.skulut sähköteitse $3.5G kuikilta summilta, OB Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jo.s sähkösanoma-lälietystä ei eriköi.<)e«ti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteella varustettuna osoitteella: Foreign Department HANCOCK :: MICH —Perustettu v. 1S74.— Varat y l i . . . , $3,000,000.00. • V- r - . • . . . • /••:•;•' ':. ' .';:: :- • • •: • V •: '•.. Kirjoittakaa raiomelisi; meillä on. Ivu I IS i su o m a 1 ais ta liikkeessäm-me. e)le . s e i | l i i i i 1.) eiiciiipii,ii kiiin . r),S.'IG. IvJiiIccii, :k;!ik-kiaiin.. -EV.siis .:ilvme, jos: y 1! |,iosl i I n e st a i'-i \V örk' sahoo-ivrii.; ei ;iry.iv^ hallitukseen ;suht;i"ul;Uiuin(Mi ; t ä s s i i k i n . •stihtee^' sa -on . s l i ( u l n i a i s l ; i .ijyllvenii ;hä;i;H'äiHJifriiiiJi-^ •keinottelua, jota 1 ia )• j,< > i t et;a a h: ; i:i ildV'h ta h oli a; j pt-k a ; o vai •: \-a 1 ui ii t a \'e toOjnaan hai* Jituks^eii; ja^:;seii kunnollisuuteen, j o s / j i l i s s ä tulee : i k y s y n i y k sen äl ai-; Muutamia numeroita Y h d y s v a l - ' s t ' k s i > l i i e i s i e n \ai-t)jen ja maan loista Ja sen hallinnosta. Turkki takaisin Europaan. Europan 'sairas mies •^ ei näytä olevan;; puoleksikaan: niiii^^^^s i-as-: kuin maailinassa suurspdän jälkeen yleensä on "totuttiius-- Iv p tn a a n : . Tu r k i ii ä s k ei ne ii •; Vo i* ma ka s : ry n hi .s ty s - Vä 11 ä ss ä ; ^ii^ i-ässa; ja a iva uv ää r i m m i Ueen ^ pi n-goittunut : sodanulika l^iiheisessä Idäs.sä ovat sen selvästi kaikelle kansalle, j a varsinkin maailiuäu kristityille, •osoittaneet. : ,;, ; Brittiläisten: ^ s u u r e s i k\i nn a ssa in u ham e tt i 1 ai si a a s u k-kaita on paljon enemmän kuin si puoh, yksi ehkä pienin osa k,}stityitä, mutta vaikkakin silta, mitä sodasta koituu naisten U p y j ^ ^ t sodat" Suur-Britanninl-niskoille. Aidit, siskot, rakaste- j^^^kellä lienevät tut heidän omiensa kaatumiset j a siitä seuraavat surut ja huolet, kaikkihan ne jäävät naisten niskoille, hiljaisuudessa kärsittäväksi, Ivannetta vaksi, kestettäväksi. Ja se osa, vaikka se ^useimmiten hautaantuukin yhteiskunnallisen ja jokapäiväisen elämän harmauteen melkein kuin: unohduksiin, on kuitenkin suuri j a raskas Näitä kaikkia olisi hyvä joskus muistuttaa itselleen. J a jos ken tekee siten, hän on pian löytävä aiheita ja kokemuksia, jotka kumoamattomasti todista-, vat, että naisillakin on osuus, suuri ja raskas osuus sotiin, he' kin ovat —r sotamiehiä. Heille 'kuuluu osa kunniasta, osa ansi^ öistäkin. — ( G P S ). 54 valtion yhteistoiminta siirto-laisl^ rsymyksessä. Kansainvälinen työtoimisto on Sveitsin hallituksen kutsusta pitänyt kolmannentoista koko^ uksensa Interlakenissa heinäk. kaikkea muuta kuin tervetulleita, ei suurempaa sytytä pelkoon ole nähtävissä;' Tulee nimittäin muistaa, että Englanti, j o monen monituista kertaa on monestryiv sellisesti suoriutunut profeetan jälkeläisten ' nostattamista kapinoista: j a muista rettelöistä, varsinkin mitä juuri turkkilaisiin tulee. N i i n pitkälle kuin Turkin valtakunnan historiaa voidaiin taaksepäin' seurata, on se alituisesti ollut hyökkäyssotaa krist i t t y ä maailmaa vastaan. Seitsemännellä vuosisadalla turkkilaiset sukeltautuivat esiin Aasi* an pimennoista, mutta vasta 1360 ne tekivät horjuvaa Bysan-tiumin keisarikuntaa vastaan ensimäisen rynnistyksen, joka sata vuotta jälkeenpäin johti Konstantinus XI:nnen kukistu, miseen ja puolikuun pystyttämiseen Pyhän Sofian tuomiokirkon torniin Konstantinopolissa. Siit ä lähtien Turkki on ollut Euro-pan jprobleemiha. Koiifetantino- 25—27 p:nä. polin voittajan Muhämetin hal- Niiden monien tärkeiden ky-, litusaikana turkkilaiset tunkeu'* l u in melk-ein kaikkialla on V l i dysvattain . 1'ostihallnuksella jn oma konttoi-iiMk"unus — siltii s.' kuitenkin n i i y t t ä ä noin yleissik m ä y k s e l l ä ^ilkaisteu — niin luir tuneo . e h k ä ; i h m e t y t t ä v a l t i i , :eltii ha 11 itus sitt enk in mak.saa. .vuokralla olevista postitoimistoista suorastaan huoneen vuokraa y i i ^1->,0()0,(KH) t ä n ä k i n vuoiuui. Se h a l l i n t o a kaske\ien m ä ä r i t t e l e m i n e n k i n . " ' ineno.ieii oti kuitenkin totista totta. lukli vuokralla olevia postitoimistoja sa yksinpä presidentti Ilarding l i a n elidollaakiu. e t t ä posti-lialktus lainai. s i ' rahaa neljän ]) •os<'ntin k o i - k o a vastaan j a ra* keiMuit t a i s i joka ainoaan: ky-h i i i n jii kaupuniviinonian tnlon-s. i. "-^iton \uo.si(Mi vieri"ssä sää.s-l<' ttaisii'n suuiet summat rahaa, ioka i i v K - \ ä t i n tiivtvv vei-ottaa kausal-ta. yleisinä veroituksina. Suunuilelma on o t e t t u huomioon ia o it. s i 11 e. a n t a n u t k- an n a t u k sen* Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. I AV lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaa neella on joka päivä tiedossa. Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. ^ ^ KU.RSSI ON ^TÄNÄÄN SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $4.30. Lähetysl^ut, rahalähetyksille on 40c sununille' $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta 25c.,, Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille. Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. . ' • j l fd PORT ARTHUIt^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ONT.,' CANADA,
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, October 12, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1922-10-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada221012 |
Description
Title | 1922-10-12-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SIVU CSNÄDIN UUTISET, PORT AJRTBOT, ÖS^, CÄ^AlKSv Torstaina LoKaE. 12 p. 1'922 NUMERO- ' «
seis
CANADAN UUTISET
'Buomalalnen eanomalehti Canadassa»
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
\ Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
ErlckJ. Korte/ Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja. I
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuukaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo.
^dejta.
ILMOITUSHINNAT.'
' 5 0 senttiä palstatuumalta kerraÄ ju-
.la48tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksille
kohtuullinen alennus. Halutaantlev
to- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent*
£aiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
* ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kPlme
lk9.rtjs^. AKiointto- •• ja kihla^s-ilmol-
'rtikset 60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, muistovärs&yllä $3.00.
•Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y; m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä;
' Pieniinmänkin ilmoiluksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
• el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
• malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-
. iauksct ja rahat , ovat lähetettävät
- ^««oltteella:
CANADAN UUTISET,
..Port Artljiur, Ont., Canada
;, Canadan Uutisi&ta lainattaessa on
T lähde mainittava.
Osoitemuutokselta tulee Ilmoittaa
hden konttoriin sekä vanha että uu-
*'fli osoite.
CANADAN UUTISET
/ (The Canada New8)
The Finni.sh New8paper in Canada.
. Published every Thursday hy
" The Canada News Publishing Co.
ErickJ. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily-News BIdg.,, Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
-4ls •vvelcomell and read In every Finnish
homo in the Dominion. It is the Only
.direct advertising medium for thoee
manufacturers and merchants who
Tvish to create and build a profltable
•and "permanent demand for thcir prod-
Ucts and merchandise by the large and
.--.ever gro\ying Finnish population resid-
. Ing in Canada. Place your trial ad.
. ,_vertlsement and get results.
Advertising rates 50c per incli-
Pollticaladvs. $1.00 per Incfi,
AdvertisementB must reach our of-fico
Wedn€sday noon to appearön
,Jhursday's Issue.
Subscription price in Canada $2.50
..per year, United States and other
"k:ountri€s $3.50 per year in advance.
— Amerikalafeet eivät enää
voi ylpeillä •'maailman parhaimman
ralian" omistamisesta, kirjoittaa
eräs ylidysvaltain finans"
siniiejiistä, sillä Canadan dollari
on njt par-arvossa ja ylitä hyvää
kuin meidän omammekin.
Noteerauksissa ilmenevä pieni
eroi t us ni er k it sce vain kullan: lä-hety.
skulunkeja maasta toiseen.
Vuosi tai kaksi sitten Canadan
dölhi rist a ma k settiin a in oastaan
83 senttiä.
Aselevon jälkeen Canada oli
samallaisessa kinsaukse.ssa kuin
monet mnulkin sodasta nääntyneet
m a a t , kiusauksessa pakollisesti
laskea liikkeeseen pänkki-seteleitä.
Kun sen täytyi saada
rahaa lainaksi, ';niin se tapahtui
bondien muodossa, joten kulun-
^'it pidettiin niin alhaisina kuin
mahdollista. Keinotteluun ei silloin
ollut tilai.suutta. Paitsi sitäj
että (.^anada järkevästi on hoitanut
raha-asioitaan, on se huo-matlav,'
m paljon saanut epävi'
i-allista avustusta Yhdysvalloilta.
Matkailijaliikenteestä on tullut
pai jo n s i V u a ns i o i t a, s a m oi n p oi k -
keusajan lullilai.sta, joka on
koittanut ean/Vdalaisia aupista-
111 a a n ost o ksen sa Y11 d y s v a U oi st a
jnahdolisimman pieneen ja pitä*
inriän' kullan omassa maassaan.
Kerta -l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-10-12-04