Vapaus, June 4, 1921

              V A P A U S
Canadan euonialaiscn työväestön
aanenlmnnattaja, ilmmyy Sudbn-rys£
3, Ont., joka tiislar, torstai ja
lauantai. .
H. PUBO, J. W. SLUP, .
Vastaava toimittaja. ToimitUEsibteeri
VAPAUS .
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-buiy,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertising rates 50c per col.
inch. Minimum cbarge for single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Hnnish Feople in Canada.
Smotushinta 50c palstatuumalta.
~ Alin hinta kertailmotuksesta 75c,
—Euölemanilmotukset $2.00 ^muis-tovärsyista
50c kultakin lisäksi). — •
Kihlaus* ja aviol. ilmot alin hinta
J2.OO1 nimenmuntosilm. (muuten
uin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta.^ — AvioeroUm. $2»0t)
kerta (2 kertaa' $8.00. . . . i Syntymä»
ilm. $2.00 kerta. Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa' $2.00) Kaikista Umotuk^'
aista, joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNATf
(Janadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.26,- kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykdi
vk. $6.60, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähiettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset - '
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty BuUding, Lome St., Puhe­lin
1088. > ^
Postiosöte: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. ^
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as eecond clasa
matter.
Kapitalistisen teollisuaden jauhin
kivet SQtvovat jokainen vuosi kaikis^
ea teoiliBuasmaissa enur^n tofiärän
•tySlSisten niamlita tettaittensa vS^
liin, lopettaen tydlBisten'elämän joko
kokoWn /tai tehden heistä lopuksi
dämiänsä raajarikkoja ja rampoja.
Ei siis nykyinen voittoilujärjestelmä
tyydy ainoastaan vähitellen kidut:
tamalla lopettamaan- epäterveellisis-sä
tya^ajojesaän tyfilfiiaten elämän
lankan^ vaan se samalla kun se tek^e
, miljoonille työlälBiUe tätä, katkoo
,twhan9ien mddftn veljiemme ja
'"äkojemine elämSn läiigäii yMeflä
iskiilla. Tällaisiä murhia nimitetään
«teoUisuustapaturmiksi». ; Nämä^^^^^t^^
ollisuustapaturmat kuitenkin suu­rimalta
osalta johtuvat siitä, ettei ny
kyinen kilpailu ja voittoilujärjestel­mä
välitä suojella työläisteA henkeä
teoUisuuselämän vaaroilta, sillä täy­tyy
kaikella kiireellä\ uurastaa rikka­uksia
^etuoikeutetulle luokalle.
Canadassakin tapahtuu, melkoinen
määrä näitä «teoUisuustapaturmia»,
vaikkakaan tämä ei ole vielä erittäin
suuri teollisuusmaa. Hallitukeen työ-de^
artmentin virallisen.julkaisun mu
kaan tapahtui v.ld20 kaikkiaan 1,170
kuolettavaa teollisuujtapatormaa,
sen sijaan kuin edellisenä vuonna nii
tä tapbtui 1,068. Puutavarateollisnu-dessa
tapahtui kuolettav. teollisuusta
paturmia kaikkein enimmän, oHen
niitä 187 tai 16 pros. sen jälkeen seu
raavat ruatatiet, joissa tapaturmien
luku on 178 tai 15.3 prosenttia ja
vasta kolmanella sijalla ovat kaivok­set,
joissa kuolettavien tapaturmien
luku tekee 160 tai 13.7 prosenttia
Canadankin eri maakunnissa on
oltu pakotettuja joko osittain työväen
vaatimuksesta tai sitten yhteiskun­nan
työvoimain suojelemisen edun-kannalta
laatimaan työläisiä työ­paikoillaan
suojaavia lakeja, mutta
niistä enintä.osaa ei sovelluteta käy­täntöön
eikä panna valtiokoneiston
taholta riittävää ja tehokasta työmaa
tarkastusta toimeen, kun työväki
on niin heikosti järjestynyt, ettei,
se kykene eikä osaa vaatia kapitalis­teja
panemaan edes omia- lakejaan
käytäntöön. Niinpä työministeri
Gideon Robertson, joka ylpeilee sil­lä,
että hän on 'ctyöväen union mies>,
julkaise^ departmenttinsa virallises­sa
kuukaussilehdessä nämä numerot
yhtä kylmästi, ilman mitään huoman
taksia kuin jotain muuta tavara-tilastoa
konsanaan.
Mutta työväelle nämä nujnerot ovat
veljiemme ja siskojemme huutava
ääni' ^ «maasta>.Näitten survottujen
työläistoverierome kapitalismin voit-tpjen
alttarille viattomasti uhrattu
veri toki ,i»täisi olla meille alino-maän
korvissamme kaikuvana koston
äänenä, jonka tulisi lakkaamatta kai
uttaa meille nopean järjestymisen tar
vettä — järjestymisen, joka tulisi
ehkäiaemään veljiemme ja siskojem­me
murhaamisen, ja joka tulisi pi­tämään
pikaisena päämääränään sen
järjestelmän hävittämisen, joka sur­voo
tebllisuusrattaisiin vuosittain tu­hansien
luokkamme parhaiden jäsen­ten
elämän, jättäen heidön omaisen­sa'
jo perheensä kaoUtmn
van nälkäkuoleman. , ,
tien nivoilla
Canadan Trades & Labor Con-gressin
presidentti Tom Moore kulki
äskettäin puhujamatkalla Port' Art-hurissa,
WiinnipegiBsä, y.m. jossa
Trades & Labor Congressiin kuulu­via'
ammattiuniolta' on vielä jonkun
verran olemassa. Matkansa tarkoi­tuksena
oli koota edustamaansa jär­jestöön
lännen valveutuneempia työ-
Iäisiä, jotka syystä tel toi^tft pii-vat
kääntäneet selkänsä compersl
iaistenl Järjiestämi^e " canadalaisille
moorelais järjestöille. OBU" liike on-lännellä.
ja osaksi jo Ontariossakin
vallannut niin suurta jalansijaa, että
vanhoillisia unioita. ja niiden vielä
vanhoillisimpia johtajia on alkanut
pelottamaan edustamainsa järjestö­jen
kohtalo. Vanhoilliset ammatti-uniot
Canadassa kuten muuallakin o-
Vat kuolemaan tuomitut Niiden 0-
maamat prinssiipit ja rakenne koko­naisuudessaan
ei kykene suurteolli
suuden yhä kehittyessä taistelemaan
pääoman valtavaa mahtia vastaan, ja
siksi on aleitio rouwioitelema^ uu­sia
taloudellisia, järjestöjä, jotka pa-remmin
vastaavat tämän päivän työ­läisten
vaatimuksia.
OBU on sellainen järjestö. Se op
perustettu silmälläpitäen kapitalis­tista
kehitystä ja sen johdosta syhty-,
nyttä työläisten järjestäytymistarvet
ta. Se sellaisenaan vastaa niitä tar­peita
mitä työväenluokan taloudel­linen
järjestäytyminen itse asiassa
merkitsee. Sfuurkapitalistit näkevät
tuossa järjestössä' vaaran, joka uhkaa
heidän' etujaan 'ja siksi tuo järjestö
olisi saattava kuolemaan ennenkuin se
ehtii järjestää joukot teollisuuksit-tain
ja tehokkaaksi vastustamaan ka
pitalistien sietämättömäksi käynyttä
rösvonsta. ^
y Vanhoilliset ammattiuniot jotka
itse asiassa ^ovat merkityksettömiä
niin työläisille itselleen, kuin. kapita­listeillekin
ovat saaneet armon kapita
listien edessä. Onpa jo päästy niin
pitkälle, että suorastaan on luvattu
ehtoja, jo» työläiset suoituvat eroa-työläisille
parempia palkkoja ja työ­maan
0||J»ta ja yhtyvät heidän vä
liaikaisesti suosimiinsa. vanhoiOisun
Mooren uhioihin^ Näin kävi esimer-kiksi^
Winnipegin katuvaunut^öläis-ten
sopimuksen komppanian kanssa
päätyttyä.. Mutta työläiset eivät
suostun, ittenk. eroam. OBUtsta ja
komppania olipakotettu allekirjoit-tamaan
entisen sopimuksen. VanhoU-lisimmat
ammattiunioiden äänenkan
nattajat tekivät kaikkensa saadak­seen
joukot epäluulolla suhtautu­maan
OBU:huni mutta menettivät
vaan tässäkin > entisestään pieneksi
käynyttä luottoaan. Työläiset-huo­masivat
että vanhoilla ammattiuni­onia
ja katuyauiiukomppanfalla oli
koira haudattuna ja suhtautuivat tuo
hon puuhaan halveksivasti.
Mutta Tom Moore ja hänen luut-nantinsa,
vanhoilliset ammattiunioi­den
johtajat eivät voineet tuollaisia
kolahduksia purematto niellä. OBUm
valtaamille elu^Ule/oli saatava myrk
kyä, vanhoillista Wyrkkyä, agitatsio*
nia, mutta miteh1LBl)(ittämällä por-vareiden.
ihailema, heidän seurasääan
l Ä B e b i . .vilhtjrvl(;~jr^.. vHpittö-mästi
^snedan kapitalistien etuja a-javs
Trades L#>r Cnogressin
persidentti tuo monissa kolttosisisa e-pämieluiseksi
tullut ja radikaalisten
työläisten vihaama fakiiri, >-r joka
muuten on ndtä läheisintä henkistä
sukuft Compersillef —, puhujamatkoil­le
lännelle päin. ' /
Miten tuon herran puhujamatka
on onnistunut selviää meille häne])e
esim. Winnipe^sä annet, vastaan
otosta; joka ei suinkaan ollut mMart
ystävällinen. Winn}pegin työläiset
nuo Jotka piin ihailtavasti taistelivat
sikäläisiä työnantajia, hallituksen
palkkaamia salapoliiseja, pinkerto
neita, maakunnan hallitusta ja vielä
pä' Dominnion hallituksenkin sorto­politiikkaa
vastaan, muistavat vielä
varsin hyvin mitä Tom Moore silloin
teki. He muistavat miten hän kai­kella
vimmallaan taisteli tuon lakon
epäonnistumisen puolesta, yhdessä
työnantajain ja hallituksen kanssa.
He muistavat senkin miten Moore suh
tautut niihin vetoomuksiin, joita ym­päri
Canadan lähetettiin Ottawassa
sijaitsevaan Citnadan Trades & La-
Italian sosialistisen puolueen puhdistus
G. M. Serrati.
Kirj. G. Z.
' <ni Internationale vaatii jäsenil­tään
ennenkaikkea taistelua vakau­muksen
puolesta, tdstelua teoin ei aa
noin.' On oltava selvillä siitä, että
sivistynyt ihmiskunta on siirtymässä
vallankumouksien aikakauteen, että
kapitalutiset maat saavat . odottaa
vakavia mullistuksia, avoimen luok­kataistelun,
puhkeamista, ja että sitä
välttämätöntä, yhä lähenevää sotaa
varten on valmistettava henkisiä a-seita
ja järjestettävä tukikohtia.
Ne interaatiönslea jäsenet, jotka' kat
sbvi^t nahdolUiekil olla yhteistyootSl
Kauttliyn, LöBgnetui ja Taratin
Itanua johtaen tySlaitjonkkoja hei­dän
pnolelleen, laiminlyovSt itao a*
•iaua TalloakanoiänelliseB keyhilis
ton valmiatamiien «en tehtäviä var»
ten. Ei ole punnittava sitä, tuleeko
vallankumous kuukautta tai vuotta
ennemmin tai myöhemmin». (L. Trot
fiki: Terrorismi ja Kommunismi).
Joku aika sitte kääntyivät erään
Buuren etelä-italialaisen kaupungin
työläiset Semtin puoleen, jotta tä­mä
kuvaisi heille nykyisen tilanteen
ja siitä johtuvat puoluetehtävät. SeV
rati vastasi heille laajahkolla kirjel­mällä,
jonka hän myöhemmin julkai­si
toimittamassaan aikakauslehdessä
cComunismo». Hän lähti siitä käsi­tyksestä,
että nykyinen tilanne on e-päämätön
vallankumoukseHinen ja
ettö vallankumousta ei voida" välttää.
Siliä Italian köyhälistöllä jon°« vain
kaksi;vaihtoehtoa: joko astua lailllsil
la keinoilla hallitukseen, ^mikä mer­kitsee
sosialistisen vakaun^uksen kicl
tamistä. Sillä heistahän tulisi porva
r luston faallituskumppaniarja .köyhälis
ton vastustajia. Tai töisfekfiH vallan
kumous. Mitä sitte merkitsee vallan-,
kumouksen tekeminen?
«Vallankumoukseen yhtyminen»,
sanoo Serrati, «ei ensi kädessä mer­kitse
ratkaisevaan väkivallankäyt­töön
kiihöittamista, joka luullakseni
on koko tapahtumasarjan luonnolli­sena
seurauksena ja eikai iUettaan
ikaSnknin edeltäpäin määrätyllä ta­valla.
Vallankumous tehdään siten,
että luodaan sellaisia aineksia, jotka
antavat meille mahdollisuuden käyt­tää
hyödyksemme välttämättömän toi
minnan hetkeä saavuttaaksemme sei
laisia sosialistisia tuloksia kuin vallit-aeviaaa
oloissa voi saavuttaa...!..... Me
emme tee vallankumousta tei, pa­remmin
sanoakseni emme suorita vai
lankumouksessa ratkaisevia tekoja,
jotka väkivalloin eroittavat mennei­syyden
tulevaisuudesta. Meidän tar­koituksemme
on käyttää Ijäksem­me
sitä uutta voimaa, joka on synty
nyt vallitsevissa olosuhteissa» ja ohja
ta sitä oppimme mukaisiin 'suurtöi­hin.
Sosialistisen puolueen tehtävä­nä
on mielestäni sen asemasta, että
se johtaisi joukot barrikaadeille, ku
ten romantilliset (haaveelliset) sosia
pisfti^ ajattelevat hankkia itsell!>>en
sosialistista järjestystä varten tarvit
tavat voimat, jotka ovat välttämattö,
mät uuden hallitusvallan lujittami­seksi
ja lopullisen voiton saavuttami­seksi
». Ylläolevasta tekee Serrati nyt
sen johtopäätöksen, että niiden suur
ten tehtävien ratkaisemiseksi, jotka
odottavat köyhälistöä Vallan saavut­tamisen
jälkeen, on ehdottomasti
säilytettävä yhteys ammattijärjestö­jen
kanssa ja että sosialististen kun­nallishallitusten
suuri joukko on säily
tettävä. Nämä yhdistykset muodos­tavat
Italiassa tiheän verkon ja suu­ri
osa niistä oa uudistusmielisten joh
dossa. Jotta puolueen yhteys- säilyi­si,
on Sevrotin mielestä, nämä uudis­tusmieliset
järjestöt jätettävä rau­haan.
Häii tekee siis puolueen yhte­näisyydestä
vallankumouksen penis-ehdon.
•
Serrati pn^ siis kirjeessään esittä
nyt ajatuksensa niiahdollisimman sel-västi.,
Mutta hän on tehnyt muuta­kin.
Häh yrittää periaatteiessa puo­lustaa
Italian: sosialistisen puolueen
menettelyä, seurata eteenpäin pyrki
van joukon, takank, joka vitkastelija-taktiikka
on johtanut puolinaisiin me
neatyksiin, jotka samalla olivat puolit
taisia tappioita. Jos siis tahdomme
päästä selville Senratianismin kaltai­sesta
iliniöstä, tulee meidän, tätä ita
Kalaista «keskus-suuntaa» ymmär-taaksemme
lähemmiii syventyä Ser-ratin
kirjeseen.
Sen tärkein I^hta, joka salaman
tavom valaisee koko Mrjeen slsältSä,
on se, missä sanotaan, että ratkaise­va
vätdvallignlSyttö tulee «itses^n
ikäänkuin edeltäpäin määrät^ ta­valla
»; iPäniä määrää täydelleen Ser-ratin
kannan. Siitä selviää myös ita
Kalaisen' puolueen käyttäytyminen
huhtikuussa 1920, joKoinka ^työväen
vallankumoukseKinen suurlakko nu­jerrettiin,
ja saman vuoden kesakuus
sa, jolloin sotilaat nousivat kapinaan
monissa kaupungeissa- ja Anconassa
taisteltiin katusulkujen takana. Ita­lian
sosialistinen puolue kieltäytyi
silloin kärjistämästä albanialaisen so-taseikkailun
johdosta syntynyttä kiih
tymystä, eikä juUstanut suurlakkoa.
Ja viimeisen suuren metallityölais-lakon
aikana pysyi se edelleen yhtä
toimettomana. Puoluejohto odotti
vallankumouksen tulevan itsestään
ilman, että puolueen tarvitsisi «kii-hoittaa
ratkaisevaan väkivallankäyt-bor
Congi%Esin päämajaan ja joi­den
iretoomusten tarkoituksena oK
saada sanottu Trades'& Lobor Con-gressin
toimeenpaneva komitea teke­mään
Jotain niiden eortotoimenpitei-den
estämiseksi, joita yhtyneen työn-antajiston^
salapoliisi laitoksen, Ci-tizens
Alliancen, Winnipegin kaupun
gäi hallituksen, Manitoban päminis*
teri Norrisin ja Dominion nykyisen
pääministerin, kuin myöskin työminis
teri Robertsonin toimesta lakkolai­sia
vastaan harjoitettiin. E i niin ol­len
ole ensinkään ihme, että tuo fa-kiiripresidentti
Winnipegissä . huu­dettiin
alas. Mitä muuta tuollaiselle
keljulle olisi voinut tehdä, jonka pe-rimäisena
tarkoituksena on panna
kaikki enerkiansa tukahduttamaan te
ollisunsunionismin nousua. Mitä muu
ta olisi voinut tehdä miehelle, joka
rukoilemalla uskoo kapitalistien anta
van työläisille mitä vaan työläiset
tarvitsee, kuin "huutaa alas.
Winnipegin työläisten suhtautumi
nen. vanhojen ammattiunioiden johta
jaan, porvareiden kengänpohjia nuo­leskelevaan
petturiin ei tyydyttänyt
Mooren heimolaisia. Eipä tieten­kään
» sillä tulokset oKvat arvelutta­vammat
kuin mitä voitiin odottaa.
Oltiin näes siinä harsossa uskos-sa,
että radikalismi pitkäaikaisen par
jauksen saaneena olisi kukistunut
mutta siinäpä sitä petyttiinkin. '.
BL, tin punaset — kaikui yhdes­tä
suusta kun eivät antaneet ra­kastetun
presidenttimme puhua, ja
järjestää uudelleen, eksyneitä, ja O
BU:n "turviin meneitä «Bol§taareja»
vanhoihin ammattiunioihin. Ne ovat
«bolshevikeja» ja «anarkisteja» huu­tavat
vanhojen ammattiunioiden ää­nitorvet,
porvareiden kansia yhdessä.
Winnipegin lakon aikana suosittu
Wm. Ivensin ynnä muiden- silloin toi
mittama <Westem Labor Newe» ja
torontolaisen entisen, «salapoliisi He-veyn
perustamti «Labor lÄader>vuo-dattevat
krokotiilin kyyneleitä ja iil-vovat
yhteenj ääneenkun Winnipegin
työläiset nuo '«puiiaset» pjrut eivät
käytännössä toteuttaneet lausuntoja
puhevapaudeiiCmyönt^ Moo-relle,
vaikka' Itse, ovat. sdlaisia, .va^^
pauksb itselleen huutoneet vuosia.
KyUäpill blikiii'>tkera pala nieltä­väksi'
sella^ille kun Labor Leaderin
perustajalle- jä toimittajalle, joka
esim. tuon lehden perusti silloin kun
Toronton metdli- ja rakennustyöläi-setdlivat
lakossa ja tuota lakkoa tu­ki
ja kaikin voimin jpuolUsti,Ontarion
ammattiunioiden virallinen ääneni'
kannattaja «Industrial Banner». La­bor
L«8der perustettiin kapitalistien
rahoilla ja tarkoituksella hajottaa sil
loinen Toront. lakko. Vuodattakoon
petturilehdet krokotiilin kyneleitään
ja huutakdot äänensä käheäksi puna
sesta vaarostaV joka uhkaa haudan
partaalla roikkuvaa kapitalistista jär
jestelmää ja sen väliaikaisesti suosi­mia
vanhoja ammattiuniolta. Kapita
Kstinen riistäntä, suurpääomien yhä
kasaantuessa kasvattaa yhä suurem­mat
ja suuremmat joukot radikaa-listen
tepdenssien ympärille ja aika
on oleva läheUä, joka osottaa, uuden
ajan koittamista ja porvareiden suo­simien
työväenpettureiden kuoleman
kellojen huminaa.
Avoin kyBmw js vas-töön
» ja «johtaa joukot barrikaadein
luo», kuten Anconan «lapselliset ro­mantikot
» haaveilivat Mitä teoreet­tista
virhettä he saivat katua vanki­lassa,
mikäli he eivät saaneet elämäl
lään sovittaa sitä.~
Vallankumouksen, ratkaisevan vä­kivallankäytön,
täytyy" siis tapahtua
itsestään koko tapahtumasarjan edel
täpäin määrättynä seurauksena. En­nenkuin
tarkastamme lähemmin tätä
historiallista totuutta. Kun Trots-sellä
vaipalla verhottua lausetta, to­teamme,
ettei siinä ole tippaakaan
historiaUisita totuutta. Kun Trots­ki
kirjoittaa, etfö «se mikä 61i kuvaa
vinta meidän puolueemme ensimmäi­sen
vallänkumouskauden aikana oK
vakaumus siitä, että meidän t ä ^
tapausten sisäiseh. johdonmukaisau
den perusteella voittaa» (L. Trotski:
Lokakuun vallankumouksesta Brestin
rauhaan). Ei tämä silti merkitse si
tä, että bolshevikit senvuoksi olisi­vat
odottaneet vallankumousta iris-tissä
käsin luulen, että valta olisi «it
sestään ikääinkuiii edeltäpäm määrä­tyllä
tavalla» joutunut heidän käsiin
sä. Päinvastoin. Kuvatessaan rat­kaisevia
tapauksia sanoo nimittäin
Trotski: «OK "Ska, jona me julki
sesti pyrimme vallankumoukseen ja
valmistelimme sitä järjestöissämme».
Serratin täytyi Italian nykyiseen t i ­laan
katsoen myöntää, että siellä kul
jetaan luonnonlain välttämättömyy­dellä
vallankumousta kohden, mutta
sittenldn pitää hän' sen järjestämistä
tarpeettomana. Mutta bolshevikit
menivät vielä pitemmälle. He eivät
ainoastaan valmistaneet järjestöjään
vallankumouksen varalle, vaan toi­mittivat
itse kumouksen määrättynä
päivänä kaikista kansainvälisen op­portunismin
epämarxilaisista opetuk
sista huolimatta. «Asioitten luon­nollinen
järjestjrs vaatii, että val­lankumous
oli tehtävä 25 pmä loka-
AVOIN KYSYMYS VAPAUDEN
TOIMITUKSELLE
1. Onko Canadan One ^ g Unio
(OBU) puhdas teollisuusjärjestö?
2. Missä määrin Industrial Wor-
^ers of the Worid (IWW) ja OBU
eroavat toisistaan järjestömnotora-kenteeseensa
nähden?
Pyydän Vapauden toimituksen jul­kaisemaan
yllämainitut kaksi kysy­mystä
avoimesti palstoillaan ja inyös
avoimesti niihin vastaamaan.
Jään teollisen vapauden puolesta,
— 51,537.
VASTAUS EDELLXOLEVIIN
KYSYMYKSIIN ;
j Ensimaiseen kysymykseen. — OB
U ei ole puhdas teollisuusunionistinen
järjestö siinä mielessä kuin IWW,
vaikkakin se on puhtaasti taloudelli­nen
järjestö. OBU selittääkin itse 0-
levansa ennen kailikea luokkajärjes-tö.
Niimpä sien periaatejulistuksesta
pyyhittiinkin viime syk^ä PortArt-hurissa
pidetyssä kpnventionissa pois
sana: teollisnoksittain /(katso Va­pauden
toukok. '28 pm numerossa
artikkelia «Kykeneöfo OBU. elpy­mään
lamaannuksestaan»)
Toisen kysymykseen.— * IWW ja
OBU eroavat jarjestömuotbrakentee-seensa
nähden jui|ri siinä, että edel­linen
on puhtaasti tepllisuusjärjestö,
järjestäen työläiset teollisutiksittain.
nimittäin samalla teollisuuifen alalla
työskentelevät työläiset samoihin jär­jestöihin,
jotka teollisuusjärjestö
sitten yhdistyvät IWWm yleisen pää
majan kautta ja välityksellä (katso
IWWm rakenteesta.) Sitävastoin
OBU painostaa ennen kaikkea työläis
ten paikkakunnaUista kiinteää yhte­näisyyttä.
OBU :nkin. paikaUiset jär-jestöyksiköt
rakentuvat kyllä teölU-suuksittain
järjestymisen pohjalle,
joskaan ei niin kiinteästi ja selväst
kiim IWWin:r Mdtta; ÖBU:^
vät paikalliset jäTJestöykoiköt ka^^
pungin keskusiieuvostojeD kautta
toisiinsa, < sillä ei ole • yleismaallisia
teollsuusjärjestöjä, vaan erinäiset
paikaUiset unltii kjiuluvat. kaupun
kien keskuskomii^in välityksellä
emäjärjestö^n,. yleiseen päämajaan,
^issä sellaisia, on olemassa, missä
taas ei kaupungin keskusneuvostoa
ole olemassa, siellä erinäiset unitit
ovat suoranaisessa yhteydessä dvU
m päämajan kanssa.
OBU:lla oli jo olemassa yksi teol­lisuusjärjestö,
nimittäin Puutavara-työläisten
yleismaaUinen järje:
omine päämajoineen, jonka eri piilit
olivat kiinteässä yhteydessä toistensa
kanssa teollisuusjärjestönsä pääma­jan
kanssa ja myöskin sen kautta OB
U:n i^leisen päämajan kanssa, mutta
kuten tiedämme erosi se järjestömuo
toriidan takia OBU:sta ainakin^ väli­aikaisesti.-'
V-\' V ' ' ,
Nyttemmin on kyllä selitetty esim
«One Big Union BulletiinissaÖBUtn
Winnepegin kedkusneilvoston Viral­lisessa
äänenkannattajassa, etfö sel­laisilla
teolKsuusaloilla kuin puutava
Cana4i
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
. 40c. lähetyksistä alle $30.00; 6Öc. lakeuksista SSA #.» •'
lähetyksistä $40.00~$60.00; 75c lähetyksistä $60.00~.Suiftl'
= $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta M äT
kuuta (jolloin yleisvenäläisen • neu
vostokokouksen piti kokoontua). Tah
domme tässä esittää lokakuun vallan­kumouksen
suunnittelua koskevat y-leisesti
tunnetut tosiasiat Sotila^-
vallankumouksellisesta; komiteasta 0-
li vähitellen paisunut vallankumouk­sen
varsinainen toimenpaneva elin,
ja se ahtoi myöskin ratkaisevat käs­kyt
silloin, kun mitta oU täysi. Pie­tarin
puhelinaseman miehittämises-täi
aina., hyökkäykseen talvipalatsia
vastaan eivät tapaukset joita yhdel
lä nimellä kutsutaan lokakaön vallan
kumoukseksi, oUeet itsestään johtu­neita.
Ne olivat sotilas-vallankumouk
sellisen neuvoston Järjestäiiää, joka
sSs «li x>%ttmt näytellt^een kohta­lon
o&aa. ¥re tosiasiöt, t n i t^ Smene
vät Venäjän vaälantomoiiäsessa .|ätä>
Vät «ioa'&än osittain ^laikkansa Sak­san
marraskuun kumoukseen nähden.
Sitäkin iralm&tottiin tietoisesti-edel
täpäin. Järjestäjänä oli Berlinin
'Vallankumouskomitea, johon i>äaasial
lisesti kuului eri ^ammattiälojehväl-lankumotiksellisia
Johtajia. Se, että
valmistelu oK alVan -riittämätöntä ja
että kapinan päämiehet. Riippumat­toman
sosialidemokraattisen puola
een johtajat 'vielä -vähän ennen ku­mousta
-horjuivat puolelta toiselle,
tuli Saksan vallankumoukselle kohta
lokkaaksi. Ledeböur sanoo itse: «OK
simme tehneet paljoa pommin, jos
olisimme vallankumousta valmistel-lessamme
tarkalleen määränneet kai­ken.
Senvuoksi, että tämän löimme
laimin, on meidän vitsanamme nyt
Ebert ja. Scheidemann. Me a%noim
me näille herroille tilaisuuden pääs­tä
osallisiksi vallankumouksen saa­vutuksista.
Jälkeenpäin .tuntuu tä-^
mä meistä yhtä pahalta virheeltä
niin se seikka,^ ettemme marraskuun
5 pnä aloittaneet samaan aikaan».
(«Ledebour oikeuden edessä»—«Frei-heit
»in kustantama).
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 177 n •
ftiir Avenue. ' '
iÄiHiiiniilHiiiiniiiiiiiiiiiiiniiimiiuiiiininiiiiiiiiHHiiiu
rateoUisuusdessa, kaivosteollisriudes- f* C G l Q » . i « „ A"
aa jakuletusKikenteessä voidaan pi-' ^ -JarjeStön
tää suotavana teollisuuksittain jär­jestäytymistä.
OBU m ensimäinen konventioni
tulee mahdollisesti tekemään selven­täviä
päätöksiä järjestömuotokysy-myksessä,
joka viime aikoina :on syn­nyttänyt
riitaa, hajaannusta ja epä­selvyyttä
OBU:n sisällä.
Sihteerin ollessa matkoilla, ei Jär­jestön
t p. komitean kokousraport­teja
ole julaistu viime kuukauden a-jalta,
joten nyt mainitsen kolmen
viimeisen kokouksen asiain käsitte­lystä
m.m. seuraavaa: .
Toukokuun 1 p:i|-kokous:
' Sault Ste. M8rien'*osasto oli ilmoit
tanut heillä olevan aikomuksena jär
jestää luentokurssit joille toivoisi­vat
t p. komitean hankkivan luen­noitsijat
: Päätettiin lähettää sihteel
ri ja toiseksi tiedustella Puroa.
Cobaltin osaston kysyessä, olisiko
mahdollista saada kesäkoulun ohjaa­jaa,
päätettiin tiedustella Sanna Kan
niastoa, jota myös on kysytty Kesld^
Ontarion alueelle. ,
B. C. Fed^rationistllta oli saapu­nut
kirje, kUttäen järjestön varotstft
luovutetusta $60.00 avustuksesta.
Keskusteltua Muurmannin {entis­ten
legionalaisteh suhteen tehdystä
huomautuksesta erinäisiin henkilöi­hin
su^taiitumisessa. Päätettiin py­syä^
tiukasti entisissä päätöksissä jä­senyyteen
pyrkijöihin nähden.
tottkoit.uun 9 pin kokous:
Copper' Cliffin s. s. osastolta oli
anomus saada Sault Ste. Marien 0-
saston saatavasta $2,000.00 Vapau
den liikkeeltä siirretyksi $1,500.00
heille Järjestön takuulla. Samallai-rien
pyyntö oK tullut myös Sudbu-ryn
osastolta. Päätettiin suosittaa
Sault Ste. Marien ^osastoa lainaamaan
Capper Cliffin osastolle $1,000.00,
jonka Vapauden liike voi maksaa ulos
vaadittaissa.., (Copper CKffin osasto
ollen pulassa raivaajalaisten «käsiin
joutuneen tuottoyhdistyksen kiris­täessä)
sekä Sudburyn- osastolle toi­sen
$1,000.00, niin pian.kuin Vapau­den
liike ön tilaisuudessa takaisin
«Pariisin kommunardien kapina
syntyi ilman myöhempäin johtajien
pienintäkään' toimenpidettä. Se oli
tietysti yllätyksenä, mutta tätä ei
suinkaan ole luettu sen hyväksi, eikä
se aiheuttanut mitään teoreettisia
etujakaan. Päinvastoin johtui siitä
pelko, miltei ylivoimainen uhkaavan
historiallisen edesvastuun tunne».
(P. L. Lwrow, Parisin kommuuni v.
1871 maaliskuun 18 pnä), joka myö­hemminkin,
kuten Lmovr sanoo, ku­vastuu
sen julistuksista. «Peljäten
kansialaissodan tempaavan Pariisin
pyörteisiinsä suosi • keskuskomitea
puoluekantaa.. >, Mrjoittaa K.
ttarx teoksessaan «Kansalaissota
Ranskassa». Nämä kaksi vaikutinta,
edesvastuun pelko ja kansalaissodan
feaahu, jotka ovat kaikkien kumouk­sien
«perusvireitä ja aiheuttavat nii
den surkean epäonnistumisen, ova^
jutrri luita erehdyksiä, jotka ovat
Italian nykyiselle soaali^elle puo-tieelle.
IdeUinen niistä, on tunnus­merkillinen
etenkin Serratin johta­malle
keskustalle; jälkimäinen, hu­manistinen
hellämieKsyys taas perus
tutt perimätiedon ja DeAmicisin muis
on pyhittämään uudistusmieliseen
vastalauseoikeuteen. ;.
Serratin unelma jtses^n puhjen­neesta
kumouksesta,-jota el saa tie­toisesti
valmistaa, ei voi johtaa mi­hinkään
muuhun kuin Parisin Kom­muunin
uudistamisen, länsi-teuroppa-aisen
työväestön suureen suonenis-centään.
Se siirtäisi kuten vuoden
1971 tapanlöet länsi-iEuropaii val-ankumouksen
afyaainattomiin aikoi-hin.
.v."--, ' ..V- :,:;fv
Serrati myöntää itsekin kirjees­sään:
«Italian, vallankumous tapah­an
paljon vaikeimmissa olosuhteissa
ospte
on nyt A. T. Hill. 177 BellefajK
Toronto, Ont., Kaikkien niide-la
on Mrjevaihtooa järjestöij
meenpanevan komitean taiih
teerin kanssa, on parasta ottss
oleVa uusi osote huomioonsa.
kuin Venäjän». Mutta hän ei tee sii­tä
sitä johtopäätöstä, että ItaKan
köyhälistön olisi varustauduttava pai
joa huolellisemmin ratkaisua varten/
maksamaan. Lainat ollen Sa-Jt
Marien osaston lain oja suo
mainituille osastoille.
«Eteenpäin» lehden pyyntöc-daC^
S. S.'; Järjestön orastojej
teet päätettiin suostua toi-lä,
että järjestSmme lehtiliie
päästä Kikeyhteyteen gamallaisli
doilla kuin ön ennestään Työ;
ja Toverin välillä olemassa. ^" ^
Päätettiin lähettää lupakirja \ ^
Branch nimisellä paikalla pert^ ^
lie s. 8. osastolle. Terve rinlja^ '
' Päätettiin tiedustella PortjSl
rin osastolta entisen osaston ij'^ ^
siä haali-yhtiössä järjestön onujl
en osakkeiden sikäläiselle
Keskusneuvostollle luovuttamki
teen.
Sault Ste; Marien osaston 11
siönikoihitean; toivomukseen,
äijätUt'kurssit kaksi-viikkou^
!t(etiJUi^ vastata/ e luenhoitsjal
im jif sihteeri eivät voi olla niin
än töidtasä takia.
Vapauden johtokunta suositteli
tettBTOlöi' Puron suomennos
ta «Tiede ja Vallankumous)
siliä S000"pairtos. Päätöi 1
myöhemmin,, tutkittuamme U
sisällön. •
Toukokuun 24 p:n kokou:
Port Arthurin haali-yhtiössä 1
Finnish Building Co.) Järje
mistämien osakkeiden sil
OBU:n Keskusneuvostolle y. a
tämis-kysymys käsiteltiin paiii-si.
osastoa johtokunnan ja sihteir" ^ |
lostuksien perusteella ja päatelc' |
juostua mainittuun siftoon, eliil^ |
että huöneustossa myönnetään m |
kalliselle järjestön osastolle 11 ^ : •.
tumis-y; m. toimintaoikeu8.0iisJ • \
jääden lähempi järjestely-täsi a Ji ; •
teessä. LopulKsesti tarkistaa t , t "
mitea sopimuksen.' KäikM irti:^
maisuus Jää järjestön omais: '^1"^'
ja paikallisen osaston käytetUi-|
Hyväksyttiin jäi-jestönyh(«--i i
Ei, päinvastoin vaatii :hähj ettii^J ^
jätettävä alttiiksi vanhalle nti^t tV'
mieliseKe puolue- ja aramatti?im^ *•.
lalle. Mutta Serrati tahtoo J^]
parempia, vallankumousiär;--'/'^ | J
Siksi säilyttää hän puolueeni! ''-
Jotta köyhälistö i kykenisi: ra
maan ne suuret tehtävät, jotia
vallankunfoilksen jälkeen odo
varoittaa Serrati 1 ketään
jma^J ämrnatltiliikkeen kansi
mittua' liittoa. Tiedämmehli
laxsis .vaikeuksia Italian
mouksen on voitettava... Sitä'
kivihiilen ja viljan puute; *et«
maakuntien kehittymättömyjs,
varisiten lujat Järjestöt; .jötapats
Odotettavissa rannikkosaarto, '
iuSfeeko Serrati tosiaan, että nt
ka tänään vastustavat vai
ta, huomehna-taistelisivat sen
ta. ,
Onko hän siis unohtanut K
verityöt ja unkarialäisten k
ten kurjan petoksen? Serrati oJ
tä porvarillisuuteen vajonnel»
portunistiftja-, joista' Lenin san
eivät usko vallankumouksen
voimaahrjT^ah" tuntevat sitä
suurta kauhba». Serrati ei luoj»
riutuvansa Inimouksen »»•'^"''^
tehtävistä" ifnmri uudiitusmieli*^
pua.- Häh luulee, että
tapa suorittaa.vallankumpM»
että sitä varten kehitetään W^
listeknillFsia aineksia. «He e"*
kaan käsittäneet sitä, että ko
ni oli barrikaadi eikä nakaz^
tus » kirjoita Lissagaray
muunin johtajista. Samaa ^
Serratista. .Hänkään ei nuj
vän sitäi-että vallankumoufcj-talo
ratkaistaan katutaistelu'*
kä ammattijärjestöjen häms-minnallä.
Serrati pitää
seikkana' köyhälistövaltion
misen. Mutta kysymyksea •
kapinan- valniistamises» P