1923-08-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
asdan soomalaissn tySväeatSn SänenkannsttoJB. flme»- Sndburyssa. Out. joka tiistai, torgtai ja laaantal VAPAUS ^ 8 only Olgan ©f pSS^OTkeja ta ConadB. Polh • AdTOTticins »atcs 40c per col. incb. MinimBm cnarge l O T Ä e insertlon 76c. piscoroit on atanding MvertK» GffiSBt The Vapana fs the best advertiring mediam among «*o Finnf«>i Ppople in Canada. • ' m Vapauden konttori j a toimitna on Liberty Baildin|r, l^orae St., Enhelin 1038. ^ - PostioBoto: S9. Sndbnry, Opt. Dmotnshinta kerran iulaistuista ilmotpkBista 40c. flalBtituomalta. Sonrista öototukBiBta sekä ilmotokBiBta, Joiden teSstiä ei jökä kerta muuteta annetaan tqntuva alennuB. Kuoloilmotnkset 12.00 kerta ja 60c. Jim Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotnkset 50c. terta. $1.00 kolmekertta; avioeroiJmotoTcaet |2:.0Ö kerta, 88.09 ^kfiikertaa; ay..tymäiln]otakset j^l.OO kerta; ha* iQtäanfietO' ia osoteilmotnkBet 6Dc. kerta, $1.00 Icolme* Itertaa. — TilapäisiluotukBista pitää raha seurfifca nn- JOB ette milloin tahanw saa vaatausta ensimäiseec idrjeeseenne, kirjottakaa Ondelleen liikkeehoitajan perr eoonaHiBella nimellä. , I. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. TilBtain ^ t e e n uljptut jlmotukset pitää ojia konttorissa lauantaina. toiBtaiti lehteen tiifltaina ia lanaatain lehtteen torstaina kello 8. . H l ' i | , . . - ' i I, i p . , . , ' .''I 1' . , . ' T T ^ ^ ^ ' Bejciat^reef at the Poet Offic^ Peparhnont, Ottawa, ae <illllW«lnt*«ff——*>" • I • — — I I N , . .. , Union h^j>aninus vältefly ^ova Scotiassa Ne jödca ovat pelänneet unionistisen liikkeen murs-kaantuniista Nova Scotian lakkotaistelun ^y^iteydcssä joko British Empire teräsyhtiön ja valjtion aseellisten .voimien ankaran painostuksen tai hiilenkaivaS^iif pää-järjestön presidentin Levisin häikäilemättömän menet- / telyn johdosta, voivat nyt hengittää helppmmin. Nova S^tian mainarien rivejä ei ole onnistuttu murskaamaan. Uniota kohdanneet selkkaubet «ivat ainakaan nykyisistä - meikeistä päättäeii johda hajaannukseen. Kaivostyöläiset ovat Ikyllä joutuneet palaamaan työhön Lewisin määräyksestä, muita se ei kuitenkaan merkitse lopputingassa. Lewisin ja |iänen edustamansa keltaisen suunnan voittoa. Nova 3cotian majnarit viiineisissä piirivaaleissa valitsivat Levisin erottamat miehet toimiinsa valtavalla enemmistöllä Lewisin suunnan ehdokkaita vastaan. Uusi virkailijain va^li on tuleva taas aikanansa esille ja silloin, mainarit saayat taas tilaisuuden osottaa punaisen, ^uokkatietöisen kantansa. Senpä : vuoksi juuri kaivosmiehet oyaticii) päjätt^peet säilyttää järjestönsä eheänä ^hinnalla millä hyvänsä, tietäen jo kokemuksesta sen seikan^ että ankaralla^ yifosikausia kestäneellä järjestämistyöl|ä aikaansaatujen uniojdenhtuaantiiminen voisi merkit^ ennen pjtk^ä koko unionistisen liikkeen luhistumista N6v8 Scotias-ea. Se ei olisi ainoastaan mainariep, vaan kaikkien työläisten onnettomuudeksi; ' Työhön menneet^ kaivosmiehet tuntuvat järjestään pakanneen työhön siinä vakuutuksessa, että* Lewisin erottamat union virkailijat pn saatava entisiin tpimijin-ea, joihin jäsenistö sääntömääräisellä äänestyksellä on heidät uskomat. ICaiypsmiehet peräflptyivät hyvässä järjestyksessä, ehein Ä i n , , ollakseen • taas sitä voimak- Icaämpia taistejemaan niiden näkökantain puolesta, joi-de^ takia he'ovat'jo monta kertaa en^enlciti joutuneet keltaisten unionistien ja kapitalistien vihan kojiteelcsi, Se, niuodollinen hä,viö, minkä Nova Scotian kaivosmiehet joutuivat kärsimään jautuinalla palapi^iAn työhön ennenaikaisesti, huppnee olemattomiiD| seii tosiasian rinnalla, että mainarit selviytyvät ehein joukoin niin monitahoisesta taistelusta. He ovat säilyttäneet työväen union luotettavaisuuden ei ainoastaan oman alueensa, vaan kaikkien työläisten'silmissä.-Ja niinpä siis Nova Scötiankin työväestö kolhuistaan' hu.olimaW sei- 909 uudelleen taisteluvalmiina vartiopaikallaan. ^alkpiäeen r^lcvnte^n yajonnut Suomi ' Suomea on joskus, hyvällä syyllä, sanottu puukkojunkkarien Ja nyrkkivallan taa'aksi maaksi; Tästä alennustilasta lähdehiin nousemaan ja yritettiin päästä jo joiin pitkälle, .että Alkion «Puukkojunkkareissa» kuvattuja tajiahtumia yoitiin ruveta pitämään jo elettyyn historiaan kuuluvina. Kaiisan moraalinen itsetunto ruumiillistui nuorisoseuroihin ja muihin sen ajan henkeä yastaaviiii muotoihin, kunnes otettiin seuraava askel. Suomen työväki rakensi lukuisat työväentalonsa ja ohjasi maan valtavat kansankerrokset ojiclen sivistäviin suojiin. Sivistymättömyys, raakuus ja puukko-junkkarius kaikkosivat melkein kuin pyy4ikäisty maan kaikilta' ääriltä. Wutta ?itten pyyhkäisi maailmansoda» verinen aal> to Si^omenkin rantoja ja jätti jälkeensä piikkeihin pukeutuneen valkoisen komennon. Se manasi esille porvarillisten kansankerrosten veressä viel^ jälellä olleen raakalai^uuden ja vaivainen Suomi oli uudelleen näkevä nyrkkivallan ja puukkojunkkariuden itsetietoiseen porvarillisuuteen Keränneenä, sen asetakkiin puettuna. Raakuus ja inhimillinen roistomaisuus ovat nyi vallalla. Kaikkialla ulkopuolella 'järjestyneitä työläisiä tapaa vain häikäilemätöntä petkutusta, tappelujaj hu-likaanimaisuutta, viinatrokausta ja kaikkien yleyimpi-en pyrkimysten lojcaan pplkemista, puhumatt^aan järjestyneitä työläisiä kehdanneesta jäiljestelmällisestä vainosta. Tämä alennustila ei niinkään kuvasta itse kansan vajoamistilaa, kuin itse maan hallinnollisten ja määräävien laitosten viheliäisyyttä. Kansa ei tunne kunnioitustaan oman maansa valtalaitoksia kohtaan. Se elää ja mellastaa kuin viimeista päivään Nuoriso tappelee ja räyhää kylien raitilla ja kaupunkien julki-paikoissa; Valkoinen Suomi otetaan va^ huuditto-muuden ja nyrkkivallan aikakautena, jolloin moraali j a edesvastuu joutavat nurkkaan. .Tälle huudittomuudelle antaa maan porvarilehdistÖ järjestelmällisesti oikeutustaan. Kaikki työläisiin kohdistuvat roistoudet siunataan ja usutetaan hulikaanivoi-mia uusiin- roistontöihin. Kuvaavana ilmiönä tässä suhteessa mainittakoon Tampereeella ilmestyvän Aamulehden jojitava kirjotus. Suomen järjestyneitä typl^isiä vastaan. Lehti kinjottaa: ' , «Isänmaallisen sanomalehdistön on ruvettava vaatimaan, että se miekka, jota esivalta kantaa, on myöskin paljastettava.» — — «Sillä jps on oikein verrata, kuten monesti .tehdään, valtiota laivaan, joka kuljettaa kansakuntaa, on myöskin oikein verrata maanpetosta rikokseen, jonka tuloksena on reikä laivan kyljessä. Mitä siis tehdä niille, jo^a yrittävät reikiä kaivamalla hukuttaa laivan? Ei muuta kuin vanhaan tapaan: yli laidan! «Lukijat muistanevat, mitenkä miehekkäältä ja va^ pauttavalta tuntui virolaisten lyhyt virsi Kinniseppin jutussa. Se sanoi, mitä sanottava olikin niille, jotka sabteitse pyrkivät kansakunnan kurkkuun. . Yleinen mielipide tarkkaa enemmän tekoja kuin sanoja. «Ja mitä siihen Yrjä Mäkelinim tulee, joka kommunistisilla kirjoituksillaan nyt turmelee pohjois-Suo-^ mea, niin tUntuu suorastaan ihmeelliseltä, että häntä ja hänen toimintaansa yhä edelleen katsellaan lie\'empien pykäläin ja paragraafien lävitse. Jokainen, joka on lu kenut hänen kynänsä tuotteita, näkee selvästi, että hän kaivaa oikein suurta reikää meidän valtiolaivamme kylkeen. Ainoa oikea ote mpiseen mieheen nähden on se, että hän viskataan ulos jaivasta, «Mitä^ muuten meidän rjpcöslakiipfime tässä ja mo nessa muussa suhteessa tulee, on se idealistisen rauhan ajan tuote, joka ei vastaa niitä vaatimuksia, joita ny kyinen karkea aika sille asettaa. Se jon kuin hienosteltu ja heikko säleaita, jonka pitäisi estää vihaisia härkiä ja sonneja yli pääseihäst^. Ei se kestä eikä estä eivätkä sen vartijat vipeleejlä jaksa ylikäyneitä takaisin ajaa. Vähin vaatimus on, että nykyisin, turvaudutaan sen kaikkein ankarimpiin määräyksiin.» . Kun valkoisten porvarien lehdistö on muodostunut moiseksi väkivallan ja roskan lietsomiseksi, niin mitä silloin voi koko valkoinen Suomi muuta kuin viettää raivohulluutensa päiviä niin kauan kuin siihen vielä on tilaisuus. Canadan pajikkaprjille vain rippeitä tuottami^taan rikkauksista Canadan tehdaslaitoksissa raatavien työläisten lukumäärän laskefaan nykyään nousevan noin 681,650, J9tka Tfilinjstav^t tuotteita noin <3,520,742,000 dollarin brvo^^ta vuodessa. TeollisuuBtyöläisten palkat nousevat vuosittain noin 689,434,400 dollariin, eli keskimäärin lähes tuhannen dollaria henkeä kohti. Näin ollen Ca-podan 38,344:ssä • tehjlasläitoksesijav raat$vain työläisten palkka ei nouse kuin noin 20 dollariin viikossa. Tämän kurjan pallean rinnalla kertovat viralliset tilastot työnantajain jatkuvista suunnattomista voitoista. Suurimmat yhtiöt käärivät vuosittain monia miljoonia puhdasta voittoa. Jos edelleen vertailemme työläisten palkkaa heidän työnsä tuotteiden arvoon, niin yllä olevista numeroista käy selville, että jokaisesta työnantav jille tuottamansa viiden dollarin aii^osta työläiset saavat ainoastaan yhden dollarin. Canada on ivasta nuori; teollisuusmaa, mutta riisto* suhteissa osottauluu se j6 täysiveriseksi kapitalistiseksi-yhteiskunnaksi. Eivätkä ainoastaan teollisuuslaitokset ole kapitalistisen riiston välikappaleita, vaon Canadan ^'uuremmoinen maatalous huokaa raskaasti riistomtdi-din ikeen alla. ' Sraipä vuoksi niin teollisuustyöläisten kuin kyntö-miestenkin keskuudessa muodostuu kysymys tätä riisto-asemaa edellyttävistä järjestöllisiltä toimenpiteistä yhä' kiertämättömänjmäksi. i Köyhälistön tiedonjano , Köyhälistön tiedonjano on eräs \ nykyisen yhteiskunnan silroiinpistävimpiä ilmiöitä; Kun kaikki muut luokat koettavat tappaa joutpaikaansa Uiin hengettömästi kuin suinkin^ pyrkii työyäestö sanomalehdistönsä ja kirjallisuutensa kautta tiedon ja aiivistyksen korke-pksiin. Vain työväen riveissä toiminut: voi täydellisesti käsittää tämän tiedon- ja valistushalun voiman. Mutta ulompanakin oleva voi aavistaa sitä, jos hän vertaa työväestön sanomalehtiä^ julkaisuja jä kirjallisuutta siihen kirjallisuuteen^ jota muut yhteiskuntakerrokset julkaisevat. Ja tämä tiedonhalu on aivan vapaa kaikista itsekkäistä harrastuksista. Tieto ei voi auttaa kopeen. ää-r ^ a työsjcentelevää työntekijää eikä kohottaa hänen tulojansa. Jos han etsii totuutta, niin hän etsii sitä s^n itSEtnsä tähden, eikä aineellisen voiton vuoksi. Sen-tähden han ei tyydykään pieneen erikoisalaan. Hän suunta^ katseensa kokonaisuuteen. Hän tahtoo käsittää koko yhteiskunnan, koko maailman. Vaikeimmat arvoitukset houkuttelevat häntä enimmän. Hän kääntyy erikoisemmalla mielellä yhteiskuntaopillisiin ja luokka-taistelukirjallisuuden ohella filosofisiin kysymyksiin, jopa usein niinkin pitkälle, että löytyy työläisiä, joita useinkin on vaikea'saada haaveiluistaan todellisuuilen maailmaan. Ei t\edon määrä, vaan tietoon pyrkiminen tekee filosoofin. Ateenalaisen ylimyskunnan loistavain ajattelijain filosofinen henki herää uudelleen halveksituissa, tietämättömissä proletaareissa. Mutta tämän hengen vapaa kehittäminen ei ole mahdollista nykyisessä yhteiskunnassa. Proletaareillahan ei ole yaroja opin-noihin. Tiede ja, taide tahtovat väkisilläkin jäädä vain luvatuksi maaksi, jota he etäältä katselevat ja johonka luokkatietoinen köyhälistö taistellen pyrkii. ' Kapitalistinen yhteiskunia ja^Juokkataistelu herättää köyhälistössä sammumattoman 'tiedoidialun. Köyhälistön vallankumous vasta avaa lopullisesti tien työtätekevien kansankerrosten tiedon ja sivistyksra kukku* Iloille. Sisältö: Kehnonpuoleinen värkki-puu.^ — Juttua Karjalan auttajista, — Varotus liiallisesta kuhertelusta. an h a snomalai-ne n sanalasku sanoo, j o t ta «kaikki väärät puut ovat yärk-kipuita* ja niin se todella näyttää olevan. Ainakin mun värk- •kip uuvarastoni todistaa s i t ä. Nytkin taas on joku hyväntahtoinen ihminen haa lannut mun varastooni sellaisen puunkantturan, jottei oikein tahdo tietää mille kohtaa ensin leuhkansa terää sovittaisi. Katsokaas nyt tekin ur4on miehet passaako tavallf-sella union taksalla tällaiseen kantturaan ruveta. <Tä8sä maassa Suomen lailliselle hallitukselle uskollinen kansalainen ei tunne koskaan olevansa varma hengestään, eikä toimia kuten Va-* paa ihmiqen. Elämä näyttää kovin synkältä, kun on tullut tänne, vieraaseen maahan, toivossa' saada tehdä rauhassa työtä. Vaan mitäs vielä, kun ei Uskalla ensin mennä edes työmaihin. Siinä on veljeys. Kuten saalistaan etsivä tiikeri he katselevat niitä, jotka ovat tulleet juuri Suomest^. 8—nan lahtari, kyllä täällä fiksataan. Tulin tähän maa han ja heti kun pääsin asemalle, oH vastassa suomalaisia, jotka vaativat . lähtemään tutkinnolle ja jos ei sano oikein, niin sitten vie se ja se. Ja luvattiin ottaa, tieto, kotipaikan työväenyhdistykseltä ja käskettiin tulla kahden kuun päästä katsomaan. (Oii aika herroja.) Ja minä vähän epäilen, että taitaa tulla Kauhajoen työväen yhdistykseltä' huonot todistukset minulle. - 'Menisin mielelläni parempiin työmaihin. Nyt olen farmilla dollarin ja 50 sentin päiväpalkalla. Ei se, vetele. Suokaa anteeksi, että näin suoraan kirjotan. Vaan kun olen suomalainen. Olen ollut jo aivan ep^oivoinen, KunnioitQuen ' Veteraani.) ', Tuollaisen juurakon joku yhtenä päivänä tiioda; retuutti mun veistettäväkseni. On'kasvanut aivan ruok* koamattolnassa vanhan maan kar massa ja, nyt ei meinaa tämän Cai-, nadan ilmanala oikein passata. Eikä tule passaamaankaan. Taitaa olla paras" kun tällaisia, värkkipuun-kantturoita huhtoos vaan mihinkä sattuu ja heittäisi sitten roskat siihen mätänemään ihmisten hirmuksi. Kun Suomen valkoinen kerran on viime vuodet aivan aran<atikseen SuuirJSuomen puolesta- rikeerannut, niin koettaisi häntä nyt täällä Ca-nat| oLssa totutella vähän suuremman maailman tuulahduksille. Kat-tokaas valkoiset siinä on sittenkin perää, jotta maailmanrannan, sait-vookit. ovat vähän pitemmät kuin mitä niitä V siellä vanhassa maassa kenraali iManneiiieimin ja saksalaisten junkkerien suojassa; tuli ajateltua.; Ja sellainen valtti, että on junkkerien • avulla pystytetyn «Suomen laillisen hallituksen kansalainen », dn liian maatiaismainen, eikä todella .edellytä muuta kiin lannan-luomista jollakin farmilla puolentoista dollarin päiväpalkalla. Niin että luonnollinen valinta kyseessä olevan yalkoisen suhteen näyttää osuneen aivan oikeaan. Yhdysvaltain ioverilehdissä on viime päivinä julaistu karvassanait 'sia ukaaseja «Karjalan luopioista», se on, henkilöistä, jotka ensin Amerikasta iKarjalaan värväydyttyään ovat nyt saaneet päähänsä poistua ICarjalasta. Kifjötakset uhkuvat äärimmäistä katkeruutta ja kirousta polstmeita kohtäan> josta päättäen kaikki Karjalasta • lähteneet ovat muuttuneet mitä paatuneimmiksl köyhälistön Vall&nlfumous-asiay ja Neuvosto-Karjalan .vihollisiksi. ,Kit-jotuksia lähemmin tarkastelles$ä kuitenkin ;buomaa, %ttä niiden suurimpana aiheena on vaan kysymyksessä Olovien henkilöiden poistuminen ICarjalaäta. , Allekirjoittanut ei ole ollut tilaisuudessa tutustumaan' lähemmin Karjalasta lähteneidjn lausuntoihin ja poistumistaan koskeviin selostuksiin. Heitä vaan kuuluu olevan melkoinen joukko, ainakin kaksikymmentä. Jos todella heistä on tullut köyhälistön vallankumoustaistelun ja Karjalan avoimia parjaajia ja vihollisia, on kyseessä olevat kir-jotukset otettava täydestä; Ellei, niin asia on avoinna tutkimiselle ja ajattelulle. Elleivät Karjalasta palaavat'halua itse öUa luopioita ja anna l a i s e e n johtopäätelinään asiallista aihetta, ei meillä ole syytä lähteä heistä tekemällä tekemään l^yöväen liiklceen pettureita. Karjalan Kommuunin kokeiluissa ja sitä auttamaan menneiden kokemuksissa on paljoin sellaista, joissa täytyy asioita katsella niiden luonnollisissa suhteissa. Karjalasta ja Venäjältä palaamisista eräässä «Pietarin kirjeessä» jutustellaan seuraavasti: «Ollessani takavuosina Marquet-ten lähellä Rumleyn halkokämpälr lä, tunsin Damlingissa erään alas-tarolaisen, joka oli pistäytynyt Suomessa ainoastaan yksitoista kertaa. Hän kertoi aina joka kerran perästä kun saapui «rantaan» panneensa sen tosiasian mierkille, että.amerikkalainen jalkavaimonsa otti häntä herttaisemmin kaulasta kuin suomalainen kristillinen aviosiippa nansa kotimaassa, mutta muptoin pfti heistä kummastakin yhtä paljon, niin että häneri ajallinen aarteensa jakaantui • molemmin puolin aavan Atlannin qieren. «Vaikka emme nyt puhuisi vanhan ja kokeneen miehen matkusta-misjnnon syistä, niin muutoin vaan älkäämme oppiko katsomaan karsain silmin niitä tovereita,. jo^ca ovat takaisin matkustaneet ja tulevat edelleenkin makustamaan Venäjältä toistaiseksi. Vaan on heille annettava kunnia tahtonsa toimeenpanemisesta; Onh^n se siirtolaisuus verissä.» j ; " . • Industrialistissa olevassa Maynar-din, Mass., kansankirjeessä sanotaan: ' «Suomesta tulleitten tutkijakomi-tean / ; perustivat vasemmisto-osasto ja kehitysseura yhteisesti, jonka komitean tarkotus on ottaa selvä ^hil-jan Suomesta tulleista.;. Kaikkien, jotka ovat tulleet iSuom'e3ta jälkeen sisällissodan, kehotetaan |ule-maan komitean kokoukseen antamaan selvää itsestänsä, sillä muuten eivät järjestyneet työläiset pidä teitä tovereinaan...? •Maynardin • Kehitysseurakin siis vartioimansa järjestyneiden työläisten toveruussuhteita. Mistäs Kehitysseura on sellaiset, valtuudet saanut? Maynardin Kehitysseuralla ei ole mitään oikeutta olla järjestyneiden työläisten kartalla; Tämän seuran nimen ovat vetäneet pMllensä ne henkilöt, jotka eivät ole mahtuneet lukeutumaan paikkakunnan kahteen suomalaiseen t y ö, y ä e n järjestöön, Worker8- partyn osastoon eikä rai-vaajalaiseen sosiälistipuolueen osastoon. 'Kehitysseuralaiset selittävät olevansa jotakin sellaista ainesta, jonka päämäärät ovat niin valtavat, ettei niitä vpida palvella paikkakunnan kummallakaan työväentalolla. Jassoo; Mutta Kehitysseura on kenties paikkakunnan teoUisuusunio-nistien Jtokoomus,' mahtava indust-rialiötisen unionismin: ilku, joka puhuu Maynardin taloudellisesti järjestyneiden kutoraotyöläisten puolesta? Unionistinenkin' liike Maynardissa sattui^ olemaan jo sellaisessa pisteessä, että Kehitysseuralla ei ole mitään tilaa siinäkään. Paikkakunnalla on jo kaflrai kutomoty^läisten uniota, toinen kuuluen Gompersin liikkeeseen ja toinen kuuluu luok-kataistelukannalla olevien kutomo-työläisten teollisuusunioon, johon kuuluvat kaikki paikkakunnan edistysmieliset työläiset. Kehitysseura ei ole siis lopultakaan paikkakun-: nan, järjestyneisiin työläisiin nähden kumme;npi otujs kuin anarkisti Berkman Venäjäi^' vallankumoukselliseen köyhälistöön. On liian pitkällei menevää hyvän-tahtoisuuttar että meikäiäinen osäs^ to ryhtyy millekään sellaisen Kehi-tyssenran kanssa,n joka ei periaatteellisesti halua ymmärtää edes aakkosiakaan työväenliikkeestä ja käytänaossäi, e§ittäa surkuteltavan nilviäisen osaa!. Niille joukoille^ jotka Vastikään ovat eronneet paikka-kannan > sösialistijärjestostä, jättäen vanhan kotinsa oikeistolaisten käytettäväksi sillä syyllä, että siel-lä viljellyt periaatteet eivät vas tanneet vasemmistolaisten vaatimuk-sia, on liian miehuutonta kä käsikoukkua periaatteettomien ke-hitysseuralaisten lurjusten kanssa, ei edes Suomesta tulevien tutkimisessa. Minkälainen työväenliikkeen sekasotku siitä lopuksi tulee, jos tunnustetaan mikä vaan kari-natusrengas, kehitysseura tai joku muu tuplajuun lipulla purjehtiva kUkki niinpian kun -vaan jostakin sakista al%a'kuulua vaatimus, että heidätkin on_ tässä tunnustettava vähintäin Suomesta tulevia tutkimaan. Sellaisesta ei .lopputuloksena, ole niuuta kuin koko tyoväenliik'kee'ri rämettyminen, jossa ei ole enään mitään pontta, jonka ryhti ja mie-huus ovat muuttuneet säälittäviksi kohteliaisuuden osotuksiksi tarko-tuksellisia koijareia kohtaan. Kaappoo. J. J. Rousseau sanoo'teoksessaan «Julie»: «Min narrimaista pelkkänä katselijana koettaa 'tutkia yhteiskunir' tahtoo vain havaita, (ci havaitse mitään. Hän on hyödviS i * ^ ' ^ kurihan liikkeessä ja rasittava sen huvitubissa. Ei hänt"**^"'^ leensa mikään. Toisten toimintaa nähdääp ainoastaan sikäVS^'^ toimitaan. Maailman koulussa täytyy^ samoin kuin rakkau^e' kin, alkaa käytännöllisesti harjottelemalla sitä, mitä 13^0^^'^'^ Tämä lause voidaan ihmisten tutkimisesta ulottaa 1 1^ tutkimiseen. ]|/^illääp kauas pelkän katselu*" ell«ii samalla ryhdytä käylähnöllisesti asiaaln. Tämä koski kaisten esineiden kuin tähtien tutkimista. i l kaisten esineiden kmn tahtien tutkimista. Missä olisi lähtV J » ' ei olisi liitossa käytännön, teleskoopin, spektraalianaiyysin'ja ^'i'"** uksen kansaa? Mutta vielä paren^^^ pitää paikkansa ^ ^ siin asioihin noiden, joihin käytännöllisd voim Icäsiksi Puhdas havainiat^ aiyan toisin kuiri pelkällä^^ niistä opettaa meille raitättömänvähän siihen verraten, mitä k'"^ linen vaikutukseitime näihii? seikkoihm ja toimintamme' näiden ^'^ kanssa meille, opettaa. . ' ' *T^^ "suinkaan koske vähimmin historiaa, Käjiännolllnen liikkp^ jolf^ on nJKäys tietee voi helpominin tää vältiollika historiaa ja päästä siitä selville pikemmin kuin kaj^- oppinut, joka ei koskaan ole vähimipässäjcään määrässä käytännöir' tutustunut politiikan vaikuttaviin voimiin. ^ Käytännöllinen kokenuaV tutkijalle eduksi varsinkin silloin,, kun ori kyseessä jonkun liitkeej " khninen sen luokan keskuudessa, jossa hän itse vaikuttaa ja jonkjoi-n^ isiiiiksiin Tiiän ön parhaiten perehtynyt. ' Tämä etu on tähän'saakka tullut pie^^^^ omistav^l, kan, osaksi, Joka ön tehnyt tieteen yksinoikeudekseen. Alempain ka% luokkain liikkeillä on tähpri saakka ollut ainoastaan harvoja yinniäiij. viä tutkijoita. Vasta pitemriiälle kehittynyt työväenliike on kyem,) vaikuttamaan tähän asian tilaan köyhälistölle edulliseen suuntaan. % pä esimerkiksi yhteiskuntatiede on kbkonaan muodostunut taisteleru köyhälistön 1 aseeksi. Amerikan työläisten keskuudessa toiminut Leo Laukki, joka nykyään oleskelee Venäjällä, on kirjöttanut I.w.;w:läisille seuralaisilleen seuraavan läksytyksen: , Katson erikoisesti velvollisuudekseni kirjottaa jonkun rivin nimenomaan i.w.w :läisille tovereilleni. • Järjestymätön työläinen luulee, että hän voi välttää luokkataistelun. VanhoUinen järjestynyt työläinen, että voi selviytyä tarvitsematta joutua vallankumoukselliseen' luokkataisteluun. Ja moni vallankumouk' sellisen': luokkataisteluliikkeen > työ- Einen samoin uskottelee .Itiselleen ja muille, että vallarikumoussota o Iisi jotenkin tai jossakin vältettär vissä. Nämä ovat kaikki tietämättömyydestä johtuneen itsepetoksen eri asteita ja: kaikki työväep va-pauttamisliiikkeen menestyksen kannalta yhtä turmiollisia. Hartain toivoni on, että i.w.w:läi8et toverini vapautuisivat tämän itsepetossar-jan siitä viimeisestä asteesta jolla he ovat ja löytäisivät paikkarisa työväen kansamvälisen vallankumous-armeijan riveissä. f Toverit 1. W. W. liitossa, jotka luotatte kapitalistisen järjestelmän kukistumiseen teidän ' esittäriiillänne keiiyiiila, jotka' Uskotte t ^ ^ loudellisen merkityksen ja taloudei-listen menettelytapain lakkoja,' ja suurlakon, k y t e v ä n ratkaisemaan kapi^lisHsen; järjestelmän k ^ toverit tp kuljette työväenluokalle ;ja teille itsellenne vaaralliseii har^- hakäsityksen luriioissa Ja otr hiel-posti ^rramairettäivissä, "m^^^ on. Se agitetsioni, jota keskuud^ sanne, puhujanne ja järjestSjärtne, mitä lehteune tässä suhteessa harjoittavat nojautuu tosin yhteiskön-nallisten luokkasuhteiden itse perusteihin, mutta juuri siksi silla pohjalla on niin helppo 'puhujanne,' täi kirjoitt^anne, jrfka tietepsä tai tietämättään tahtoo johtaa härhaähj siinä menestyä. Kun teille jatkuvasti vakuutetaan totuutta, että varsinainen jokapäiväinen" luokka- . . taistelun työn ja pääoman v M työväenliike on tietenkin luas^ tapahtuu' työmaalla, nun el siinä - ' - -^ kukistaa, taildka jonka välttäaät v •mästi täytyy käydä ennen vallajib mousta siihen johtavana «iaj teenä, haluan kiinnittää-huoakit; ne seuraaviin seikkoihin, joöaoi • tavat 'tämän käsityksen suppeudi Vaikka yleislakko voi olla siaäi,i väen, luokkataistelusta keliittyneu tapauksena, joka johtaa valbi,: mouksen, niin toiselta puolea ei. aina siihen johda, vaan voi päitl i itseensä ja silloin joskus, työvj luokan vallankumouspäämaärä n kertasen tappion ja toiselta paol ii vallankumous voi puhjeta ilaan' täkin; Näin esim. ei Venäjja ti-liskuun eikä myöskään sitten lou-kuun'kaan vallankumouksenkaan K della käynyt yleislakkoa eriä Vallankumous näytä Euroopannm sa maissa, kuten Saksassa seliaiieEi nimenomattain alkavan. Tärkeii tässä' suhteessa on huonata, {ti päinvastoin- vallankumouksen pii-jetessia työläiset • näyttävät jäjth työpaikoilleen, vallaten ne sa ja työmaat muodostuen jijls keskuksiksi, jotka pitävät tyäiiiJäl vallankumou^aistelujen aikana sa ja taistelumahdollisina joakbiii Työläiset näin ovat yhtäaikaa tj* maansa työntekijöitä samalla iia taistelevat vallankumouksen pste ^a. Tudannossa, aivan oikein, ma työläisiä riistää,' teurastsa, ^ poo.i raatelee, orjuuttaa jne. ja tyf- Iäiset siinä taistelevat elämästii,' mutta sittenkään se ei ole ^ peruskamppailun muodossa j()3sa> ** pitalistieri ratkeaisi. Silloinhan > kaihen työläinen ja joka päivä työtätehdessään olisi ty5v8enliioiii|- vaipaustaisteiija, nekin vielä v«ii)'|ft tain suuret jouktrt, jotka kaikin Ifr noin 'taistelevat porvarillisen jäi;* | telraänpuoiella työväen vap^ntiir-- < liikettä^ jopa elinehtojensa 'psrt> - mispyrMmyksiäkin vastaan, ifö ^1 nekin jouk(rt, jotka ovat vielä visia,^ eivätkä taistele puolella, J3 ei vielä toisellakaan. Jokaiselle jäijestyneelle työ!»- sellp on .selvää, että työläisten « dalseen elinehtojaan parantaa, 1 tä muuttaa, voidakseen niitä.oij^, siaan ja vapauksiaan, r: on, turvata, tai entistä \mH täytyy järjestyä ja ryhtyä P^l vaataan taisteluun. järjestyöyt n.ääräöetoB^| voimin vaikka vielä sellaisenaan mitään valatta ole. 'Mutta amerikalainen sananlasi ku sanoo: «puolinainen totuus muodostaa kokonaisen valeenv Ja nihi tässäkin tapauksessa. Ei riitä, että todetaan ytön ja pääoman välirleti yksinkertainen työmaj^strtide," luokkataistelu työmaalla, vaan on tarkemmin syvennyttävä tähän suhteeseen, taricastettava minkälainen tämä perusluokkataisteltt. on löön-f^ eltaan Ja mika sen merkitys' löa-pltalisti- ja työväenluokan valt^uh-teiden ratkaisussa. • ^ * Mitä erityisesti tulee siihen keskuudessanne vallitsevaan vehrattain-yleiseen käsitykseen, että ylöiölakko olisi ehdottomasti se työväenluokan voimakeino, jolla se voi kapitalismin telua,; usein tavattoman jopa'veristäkin taistelua. JO" si esim. hiUenkaivajain . I viime aikoina muodostuneet ei se vielä ole vallankumouc-j^ luokkataistelua, ennenkuin-^ . menee 3en yhtenä i^^^fffA. ruskysymyksenä kapitalisti;" jestelmän kukistaminen ]«se le työväen vallan asettamm^^ Ja vallankumoukseUinenk^»^^ väen ruo&katafstelu s e U ^ ^ > vielä ratkaise ^t^^J^J köyhänstöh välistä ' f ^ ' * ?^ kaise kysymystä v»'*'"" ^ yisJ kunnan isännyydestä, se ^ ratkasuun, joka tapahtuu v mouksen kautta, ^^^^T^^^pfi •ollen sen vahnistavaDa sessina;.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 4, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-08-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230804 |
Description
Title | 1923-08-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
asdan soomalaissn tySväeatSn SänenkannsttoJB. flme»-
Sndburyssa. Out. joka tiistai, torgtai ja laaantal
VAPAUS
^ 8 only Olgan ©f pSS^OTkeja ta ConadB. Polh
• AdTOTticins »atcs 40c per col. incb. MinimBm cnarge
l O T Ä e insertlon 76c. piscoroit on atanding MvertK»
GffiSBt The Vapana fs the best advertiring mediam among
«*o Finnf«>i Ppople in Canada. • '
m Vapauden konttori j a toimitna on Liberty Baildin|r,
l^orae St., Enhelin 1038. ^ - PostioBoto:
S9. Sndbnry, Opt.
Dmotnshinta kerran iulaistuista ilmotpkBista 40c.
flalBtituomalta. Sonrista öototukBiBta sekä ilmotokBiBta,
Joiden teSstiä ei jökä kerta muuteta annetaan tqntuva
alennuB. Kuoloilmotnkset 12.00 kerta ja 60c. Jim
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotnkset 50c.
terta. $1.00 kolmekertta; avioeroiJmotoTcaet |2:.0Ö kerta,
88.09 ^kfiikertaa; ay..tymäiln]otakset j^l.OO kerta; ha*
iQtäanfietO' ia osoteilmotnkBet 6Dc. kerta, $1.00 Icolme*
Itertaa. — TilapäisiluotukBista pitää raha seurfifca nn-
JOB ette milloin tahanw saa vaatausta ensimäiseec
idrjeeseenne, kirjottakaa Ondelleen liikkeehoitajan perr
eoonaHiBella nimellä.
, I. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
TilBtain ^ t e e n uljptut jlmotukset pitää ojia konttorissa
lauantaina. toiBtaiti lehteen tiifltaina ia lanaatain
lehtteen torstaina kello 8. .
H l ' i | , . . - ' i I, i p . , . , ' .''I 1' . , . ' T T ^ ^ ^ '
Bejciat^reef at the Poet Offic^ Peparhnont, Ottawa, ae
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-08-04-02