1924-07-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'^:'> ..... 8vm2 Tiistaina, heinäk. 22 p. — Tue&, July 22nd X Ä P A U S välieriä kauan, kunne* lopuksi toinen tai toinen puoli C:«*(l.n suomalaisen työväestöä äänenkaDatUJa. flmes.: tule. pakotetuksi antajaan nij^ten. ^ _ KrSudburysea. Oa*~. jok* tiir.ai. tor£tai ja lauantai., Kahden luokan valilla, joiden edut ovat toisilleen ONNI S A A E I ARVO V A A E A ; ^.^..ajy^i.et, ponariston ja proletariaatin välillä ei voi V ^ ^ v ^ Toimitusapolamen • rauhantilaa. Ajotlainen a^^Iepo on vain V A P A U S tvyntä uuden mvrskvn tdellä, hengähdysaika, jonka The only organ o f ^ F i n i l ^ Yorker, in Canada. PubJk.=täe.=ä toimilleen vihamieliset luokat kerääv^ voin,!- lUbed in SudbJuy, Oot.. every Tuesday. Tbor&day aaa j .^^^ päästääkseen nämä myöhemmin sita raivoldtaampi-kapitalistisen suurteolli-joutuvat itsenäiset pienliikkeet yhä Advertisinjf rates 40c per c c l . incb. Minimum cbarge ; Kapitali smin kehittyessä, for aiazie jnsertion 75c. DiEcouDt on standinjr adverme-; , , " e n t i L Vapaus is the be.n advertising medium among ;suuden kasvaessa, . tbe Finnish Peoplfc in Canada. ivailf^ampaan asemaan, min etta naiden on hellitetta\a T I L A U S H I N N A T : 'ja niiden omistajain muututtava proletaareiksi. Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. 12.25. kolme kk. | JvÖJäislen j a kapitalistien välinen kuilu suurenee Uuden sodan idnt UniversaI Ser\ice uutistoimiston Berliinin kirjeenvaihtaja sähköttää araerikalahille sanomalehdille Enro-pan ja Yhdysvaltain välisistä suhteista seuraavaan mielenkiintoiseen tapaan: Prapagandisteille on onnettomuudeksi, että juuri samaan aikaan kun niitten tulisi kaikin vornin kannustaa amerikalaisia merkitsemään suurinto osaa kansainvälisestä trau- *^'^Ybdy£valtiiniJ j a Suomeen, yksi vk. {5.50. puoli vk. [suurenemistaan ja 13.00 ja kolme kk.$1.75. . u - ' ' ' Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset, llmotushints kerrar jula^tuista ilmotuksista 40c palstaiuumalta. Suurista ilmotuksisia sekä ilmotuksista. Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. Äuoloilmötukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-seita muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, 11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa, Syntymäilmotukset $1.00 kerta, H a - mtaantieto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $lv00 kolme kertaa, Tilapäisilmotukgista pitää raha seurata mukana. Registered at the Post Office Department, Ottatva, ta second class matter. Vapauden kontton ja toimitus on: Liberty Buildinsr Lorne St.. Puhelin 10,18. Postiosote: Box 19. Sudbury. '»nt . taistelu käy yhä kärjistyneemraäksi ja katkerammaksi. Lakko yhdellä työmaalla voi varsin helposti kehittyä lakoksi koko teollisuusalalla taikka koko teollisuudessa (yleislakkoJ ja saattaa lopuksi johtaa yhteentörmäykseen. ... .! han lainasta> Saksalle, kaksi kyte- TJistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain lehteen torstauia__kgllo. 3. ien ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen torjee::eenne. kir.iottakaa uudelleen lirkkeenhoitajan per- •oor.allisella nimellä. ,T. V. K A N N A S T O . Lf-kkeenhoitaja. Julkeita juonia Muutama päivä sitten tiesivät uutiset kertoa, että Canadian National rautatien virkailijat ovat päättäneet luovuttaa yhden päivän palkan kuukaudessa takaisin isännilleen, hiin että rautatien raha-asiat saataisiin paremmalle kannalle. Tämän toimenpiteen ihailijat lyövät erikoisemmin mynttiä sillä, kun sanotun rautatie-systeemin presidentti Sir Thomas Thorton tulee täten lahjottanceksi parisen tuhatta dollaria vuodessa «yleisen hyvän» eduksi. Tätä miestä pyritään pitämään suurena yhteiskunnallisena hyväntekijänä siitäkin huolimatta, vaikka hän kiskoo velkojen kanssa kamppailevalta rautatieltä 50,000 dollaria palkkaa vuodessa. Tämän virkaniiesten tekemän alotleen yhteydessä on nyt alettu puhua, että Canadian National rautatien työ- Iäistenkin olisi seurattava esimerkkiä. Silläkurin voi* täisiin yhtiön tuloja lisätä viidellä tai kuudella miljoonalla dollarilla vuodessa. National ruutatiesyeteemin työläisten luku nousee noin 110,000. Tätä rautatiesys-teemiä, joka on sairastanut ja sairastaa edelleenkin mitä roskaieimman keinottelun uhrina, pitäisi nyt ruveta ^ylläpitämään, edelleenkin- keinottelun>. välikappaleena työläisten kurjilla palkoilla. Rautatietyöläisten keskuudessa jo pelätään, että jonakin kauniina päivänä voi tulla määräyst että työläisten olisi «vapaaehtoisesti:» luovutettava inäärätty osuus palkastaan rautatiehallitukselle, taikka taas. toisessa tapauksessa työläisille yksinkertaisesti ilraotetaan, että heille ei miika kannata maksaa nykyisiä 'palkkoja, vaan palkkaa on entisestään alennettava. V', Kaildci oh nykyisen järjestelmän vallitessa' mahdollista. Porvarillinen liike-elämä etsii uusia uhreja ja siinä 86'kohdistaa uudelleen ja uudell^n katseensa työ- 'Iäisten pu6leen. Sen selkänahasta he ovat kapitalistien entisetkin vaatimukset tulleet täytetyiksi. Mitä itse rautatietyöläiset tästä ajattelevat, qn kokonaan toinen juttu. He eivät varm^ikaan tule mieli- .suosiosta paikkojansa luovuttamaan. Canadian Natio-vnal rautatien konepajoissa tehdään suurelta osalta nykyään ainoastaan osä aika työtä. Palkat ovat jö entuudestaan siis alle normaaHn. Mutta ön esitetty niinkin julkeita vaatimuksia, että voisivathan työläiset nyt huonona aikana tehdä jonkun päivän kuukaudessa i l - -maisd(si työtä isänhistölleen. Ei tunnu herroilta nei/vo-ja puuttuvan. • Canadan työläiset ovat vuodesta vuoteen kärsivällisesti katselleet kuinka heidän luomiansa omaisuuksia -käytetään huijauksen välikappaleena. Johakin päivänä täytyy kärsivällisyyden huijarien juoniin nähden loppua. ' Canadan virkamahti Canadassa on liian suuri hallituskoneisto,; näin pieneen maahan katsoen. Pää on luonnottoman suuri itse ruumiiseen verraten. Hallituksen huippuna <ion kenraalikuvernööri, jonka Englannin hallitus nimittää. Hänen,palkkansa on 50,000 dollaria vuodessa, jonka l i säksi hän saa vielä vapaan asunnon ja ylimääräistä korvausta erinäisiin menoihin. ' Canadan hallituskoneistoon kuuluu myöskin pääministeri ja kuusitoista muuta ministeristön jäsentä. Jokaisen vuosipalkka on 14,000 dollaria vuodessa ja sen lisäksi määrättyjä lisäkorvauksia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdysvalloissa, jonka väkiluku nousee noin 115,000,000, on ministeristön jäsenluku ainoastaan yhdeksän. Heidän palkkansa on 12,000 dollaria vuodessa. Canadan väkiluku nousee noin yhdeksään miljoonaan, joten meidän ministeriemme lukumäärä Yhdysvaltain hallituksen jäsenlukuun verraten on luonnoton. Dominionin parlamentin lisäksi on vielä jokaisella yhdeksällä maakunnalla oma lainlaatijakuntansa ja hallituskoneistonsa ministereineeh ja muine suuria n i miä kantavine yirkailijoineen. Näiden 'lisäksi on vielä 849 huomatumpaa kaupungin ja kunnallishallitusta, niin että kaiken kaikkiaan Canadassa on 859 eri hallituskoneistoa, joiden käynnissä pitäminen nielee vuosittain huikeita summia ja jotka vaan suurelta osalta kertaavat toistensa työtä, joka voitaisiin suorittaa paljon tehoisammin ja tarkotustaan vastaavammin hallitusasi; öiden järkiperäisen hoidon kautta, Nykyinen moninkertainen hallituskoneisto on ajan ollen rakentunut sen typerän politikoimisen kautta, mitä porvarillinen puo-luekomento on täällä vuodesta vuoteen harjottanut. Työtätekevien kansanjoukkojen etu vaatii, että tällainen virkakoneisto .alistet^^) perinpc^ijaisen .uudistuksen alaiseksi. Luöldtataistelu Eri luokkien erilainen a^ma talouselämässä, niiden erilainen sidtde omisttidcseen muodostaa pohjan erilai sille lu(^aeduil}e, jotka jo'htavat edelleen luokkavas-takohtiin ja luokkataisteluun. Kapitalistin pyrkimyksenä on saada mahdollisimman suurta voittoa, sillä vain voiton toivossa harjoittaa hän yritystään; siitä syystä pyrkii hän jnähdoUisimman voimaperäisesti hiestyttämään työläistä, malcsamaan tälle mahdollisimman pienen palkan työstä j a kiihdyttä mään häntä mahdollisimman tehokkaaseen ja pidcäar kaiseen työhön. Työläbten edun mukaista sen sijaan ei lainkaan ole tulla tällä tavoin riistetyksi, päinvastoin on hänen pyr kimyksenään saada mahdollisimman korkea työpalkka, saada työaika lyhennetyksi, työehdot parannetuiksi jne. Mutta tämä merkitsee kapitalistin voiton pienentämistä. Tämä jjyrkiinysten ja etujen vastakohtaisuus johtaa kiertämättömästi työläisten ja työnantajain väliseen yhteentörmäykseen, yhteentörmäykseen riistetyn ja riistäjän välillä. Alkaa luokkataistelu. Ajaakseen läpi vaatimuksensa taikka puolustautuakr eeen kapitalistien painostusta vastaan lakkaavat työläi-eet työstä, tekevät lakon ja, riistävät täten kapitalistilta ajaksi voittomahdollisuuden. Mutta samaan aikaan menettivät myös työläiset tyopalticai^. Työläisiä uhkaa nälkäkuoleman vaara, kapitalisteja^ taloudellinen romahdus. Ken kestää kauenunin? Täi laiiien taistelu kestää I. W. W. ja politiikka «Daily Workerissa» kirjotetaan: «Koskaan ei tule tarpeelliseksi se, etta I. W. W. kannattaisi mitään poliittista puoluetta. Myöskään ei I. W. W. jtee propagandaa poliittista toimintaa vastaan Sen tekeminen olbi yhtä hyödytöntä kuin sen puolesta: kin puhuminen.» Näin kirjottaa I. W . W : n Virallisen lehden «Industrial Solidarityn» äskeinen numero. Mutta, ihmieellistä kylläkin, näiria sanat esiiiityvät kolme palstaa pitkän artikkelin loppupuolella, joka artikkeli on kauttaaltaan palemiikkia politiikkaa vastaan tosin.sängen heikko, typerä polemiikki. Sen olisi voinut lurjottaä kymmenen/vuotta sitte ja ehkä olikin kir-jotet^ u noina muinaisina aikoina. Seh se kuitenkm ösot-taa, että niiden käsitteet, jotka tämän järjestön puolesta puhuvat, ovat sangen sekavat; Nämä tomppelit, jotka yrittävät varottaa työväenluokkaa kaikesta politiikasta, todella pelaavat vain kes-kiluokkaiaisten ja kapitalistien politikoitsijoiden peliä porvariston asiaa alittavat siinä, kun porvaristo juuri haluaisi sen, että työläiset pysyisivät syrjässä politii-kasta. Äärimmäisen vallankumouksellisuuden iilkonäkö synnytetään sillä kun tuomitaan sosialistiseö liikkuu petturipolitikoitsijat. Mutta jokaista työväenluokan po •liittista petturia kohden helposti löydämme ainakin yhden taloudellisessakin liikkeessä. Työväenluokan tyytyy taistella petturuutta vastaan kaildciälla, myöskin ^•ö^v W:s3ä, ja niin pian kuin tämä tosiasia käsitetään niin pian vanha väite politiikkaa vastaan kumoutuu. I. W. W:n teoretikot eivät osaa tarjota työväenluokalle kapitalististen kahleiden katkaisemisebi mitään vastiketta kommunistien esitykselle vallan valloittami s^ksi kapitalistisen valtion hävittämisen ja neuvostoihin perustuvan työväenluokan hallituksen perustamisen kautta (mikä voidaan suorittaa vain kommunistisen puolueen johdolla). Sen sijaan, että ospttaisi vastineen, se tyytyy pelk kään kristusmaiseen uskoon, että joskus, jossain jotain tapahtuu, mikä muutoksen saisi aikaan. Sillä välin, to-dellisella kristillisellä marttyyrind^^^^ se kääntää toi-sen poskensa kapitalismin vainolle. «Vaino» lausutaan tässä Solidarityn artikkelissa, «aina johtaa tämän järjestön edustaman periaatteen kasvuun, jos "sen jäsenet ovat rohkeuden omaavia miehiä ja naisia. Jos he eivät tätä ole, ei mitään vastikkettakaan ole voiton takaamiseksi. » Kaikki tämä saattaa olla hyvää uskontoa, mutta L _ on kehnoa ajattelua. Sen typeräksi kutsmninöikin olisi iieyää, sillä pahempaa se on. Se on järjellisyyydesta luopumista. Pitkä sodan käynti I. W. .W:ssä «johtajia» vastaan sotahuudolla <I. W. W:llä ei ole johtajia; jo^ kainen jäsen on johtaja», näyttää olleen menestyksellinen. Ei ainakaan tuossa järjestössä ole merkkiäkään johtokyvystä. vää tulta uhkaa lehahtaa ilmi liekkiin. Nuo liekit ovat esimakua uu-desta_ maailmanpalosta, joka millä hetkellä tahansa saattaa kietoa koko Bluropan sodan jalkoihin j a muuttaa kaikki rauhansopimukset j a vakinaiset päätökset tuhkakasoiksi. Kansainväliset pankkiirit, jotka yksinomaan omaa yksilöllistä voittoaan tavottelevat, koettavat amerika-laiset saada iiskoman, että on tur^ vallista sijottaa Saksan lainaan ja että konservatismi on Saksassa satu- ,lassa, mutta ne välttävät tarkoin mainitsemasta enempää Memeliä kuin iBessarabiaakaan, Siitä huolimatta pitäkää mielessänne, että ainoastaan yksi prosentti esitetystä lainasta suunnitellaan vuosittain pantavaksi^ sivuun pääoman kuolettamista varten. Ja en-simäisen 800,090,000 kultamarkan lainan maksamiseen, vaikkakaan Dawes-!Morganin raportti ei edellyt-täisikään useampia lainoja, kuluisi 100 vuotta ennenkuin se tulisi maksetuksi. Kaikkien korkein maksunopeus huomioon otettuna ottaa Saksalta vähintäin 50 vuotta maksaa ameri-kalaisille esitetty • laina, Sillävälin, sanovat pankkiirit, tulevat Saksan bondien omistajat vetämään itselleen satoisaa 5 pros, kordoa. Kansainväliset.; lainojen välittäjät eivät lainkaan mainitse sitä, että monet Yhdysvaltain teollisuuden, valtioitten j a ki^ntien bondit tuottavat, paljoa . suurempaakin korfkoa sijotukselle kuin 5 pros. Jos ne sellaisesta puhuisivat merkitsisi se aivan samaa kuin myöntää se tosiasia, että amerikalaisia vaaditaan Euro-palle lainaamaan haiv«»mmalla korkokannalla kuin mitä amerikalaiset pankkiirit itse Yhdysvalloissa luottoa lainaavat. Kun pankkiirit tällä tavalla me-nettelevät, on niitten ainoana päär määränä- icahmta itselleen .mahdollisimman Jihavat voitot. Heidän t a r - kotuksenaan on sysätä tämän Guro-pan lainan merkinnän sellaisten Y h - dysvaltain kansalaisten niskoille, j o i l - Ia jo ennestäänkin on yhteensä noin neljä biljoonaa dollaria käsissään enimmäkseen arvottomia Eluropan arvopapereita, puhumattakaan hiis-tä seitsemästä biljoonasta dollarista, mil3cä tavallisilta Xhdysvaltain kani salaisilta puristettiin i r t i liberty Ixjn-dien j a raskaitt0h', vejrojen muodossa j a mitkä kaadettiin Europaan sodan aikana.;. ; Niitten huutona'Vaalassaan merkitsemään tätä hieidän suunnitteie-mäarisa lainaa ori: :«Ellette merkitse, niin ette näe sen. rahan s^jääkään, minkä ennemmin lainasitte. Tämä laina tulee ^lauttamaan rauhan köyhyyden murjomassa Europapaha-sessa. Ellette auliisti lainaa, niin uusi sota tulee olemaan ^euraukse-nat. • ^ , • •. • ' • Arvioidaan, että kansainväliset pankkiirit tulevat ikietasemäah itse?- leen$50,00Ö,000v niitten e r i lainojen j u u r i nämä samat voimat saarnaavat, että Yhdysvaltain litotiahletee vat, että Yhdysvaltain liittohallituksen tulisi Europalle antaa anteeksi sille myöntämänsä lainat. Ottakaamme sitten katseltavaksemme kansainvälisten pankkiirien väitteen, että Saksalle lainojen myöntäminen takaisi rauhan säilymisen Europassa. Tämä väite perustuu sille, hurskaalle olettamukselle, että kun Saksa jälleen pääsee jaloilleen j a Ranska saa kirraamansa sotakorvaukset, olosuhteet hiljalleen palaavat Europassa takaisin normaaliin. Ne eivät kuitenkaan käy selittämään missä muodossa tuo <normaa-liin palautuminen> olisi takeena rauhan säilymiselle. Eikö Europa o l lut «normaalissa:^ V. 1914 maailmansodan puhjetessa?, Päinvastoin, nykjnsessä epänormaalisessa tilassaan j a köyhyyden irvistellessä joka puolella on Euro-pan mahdoton ryhtyä uuteen sotaan. iMutta annahan että keskenään kilpailevien riistoryhmien hallitusten kassalaatikot pääsevät taasen täyttymään j a että e r i valtioitten armei-joitten miesluku taasen saadaan kohotetuksi niin korkealle kuin halutaan j a kun suunnattomien armei-joitten ylläpitäminen taasen , käy mahdolliseksi, silloin se seikka^ että yälittämisestäj joita Dawes esittää raportissaan. — Tämä selittää sen kuumeisen kiihkon, miksi tämän l a i nan hankkimisen tulisi onnistua ( ja miksi sekä repubiikaaiiipuolue että demokraattipuolue Yhdysvalloissa kysymyksen ohjelmiinsa ovat otta-heet. — Toim.) Kansainväliset pankkiirit tulevat voittonsa kiskomaan kahta tietÄ — komissioonina luoton ostajalta j a fcomissioniha luo-tonmyyjältä. Tämän lisäksi kansainväliset pankkiirit saavat luoduk-si hirvittävän vounakkaan kansainvälisen pankin Berliiniin, minkä hallussa on suunnaton määrä kulta-markkoja, joita tullaan käyttämään ulkomaan valuutalla keinotteluun, joka tulee pitämään kuristavaa otettaan Saksan taloudellisen elänmn ylitse, joka tulee kirjaimellisesti .kontrolloimaan mäailm»,B rahan v a i - hetusmarkkinoita j a luomaan vieläkin suurempia j a vpimäkiaampia r a - ha-asioitten diktaattoreita kuin mitä maailma tähän mehhessä on tunten u t . . / ' ' Nämä kansainväliset : pankkiirit ovat sijottaneet rffiikaasti Europaari. Ne ovat harjottaneet uhkapeliään jotenkin jokaisen Europan maan arvopapereilla, HeiHe on- suunnattomasti eduksi, jos heidän onnistun saattaa keskinkertaiset amerikalaiset sijottajat ansaan j a avittaman heitä kiskomaan tuleen syttyneet housunsa Europan romahtamassa olevasta taloudelUsesta haaksirikosta. Edelläoleva Menee tarpeeksi selostuksena niistä todeBismavoimtsta, lotka Yhdysvalloissa oVat alkaheet aajakantoisen propagandan Ksälai^ nojen EuropaBe antamiseksi. Se myöskin luonee valoa a h t n , miksi Amerika tulisi menettämään huikeita summia rahaa, ei hetkeäkään estäisi uuden sodan puhkeamista. Ja ellei näin olisi asian laita Europassa ollut, olisivat nykyiset vallanpitäjät jo aikoja sitten syösseet valtakunnat uusiin verileikkeihin. Jättäen Saksan Ja Ranskan, Jolta pidetään pääasiallisina sodan s y l nä tykkänään sivuun,, on . Europassa tällä kertaa kaksikin kohtaa, josr sa sodan liekit arveluttavalla tavalla juuri nytkin sayuävat. Toinen niistä on Memel j a toinen Bessara-bia: Memel ei ole ainoastaan iNiemen joen luonnollinen satamapaikka, vaan se on avain sille järjestelmälle, jonka kautta tasapainoa:, koetetaan ylläpitää itä-^uropassa. Jos Memel on Puolan hallussa, on yhteys iBeriiinin> j a Moskovan välillä katkaistu. Jos Memel on Liettuan käsissä pn vakava murtuma siinä «pistimien muurissa>, minkä Poin care järjestelmällisten liittojensa •kaijtlä.. Pikku-iEntenten kanssa r a kensi yrittäessään Venäjän eristää miiusta Europasta. Vuosi sitten ottivat liettualaiset Memelin voiman oikeudella. Estääkseen koko Europaa koskevan sodan puhkeamisen, riensivät liittolaiset selittämään, että Memelin Liettuan käsissä pitäminen oh . soplrnuksen alaiseksi alistettava, missä Puolalle annetaan täydet takeet. Tässä mielessä tehc^jm esityksen hylkäsi Liettua. Epätoivoissaan l u t - tolaiset lykkäsivät, kiistan kansojen liiton i-atkaistavaksi j a riimityttivät erään amerikalaisen, nimeltä Norman Davis, riidan ratkaisijaksi. Monia kuukausia kestäneitten tutkimusten jälkeen palasi bävis Geneveen viime maaliskuussa kompro-missisppimuksensa kanssa> minkä perusteella Memelin satamaa tulee hallita kolmihenkinen komitea, joista kaksi on liettulaisia jä yksi puolueeton. Davis ei ottanut puolalaista tär hän.ikpmiteaan, .iillä hän .käsitti,, e t i tä^ puolalaiset j a liettualaiset eivät voi olla samassa komiteassa. Tnfpn yhden puolueettoman tuli pitää silmällä Puolan etuja. Puola on j u u r i kiihkeksti kieltäytynyt hyväksymästä tätä kompromissia j a ilmeiset vihbiiisuiidet ovat alkaneet Piiblan j a Liettuan väliilä Vilnan j a Memelin .välisellä a l u - eella. ," / "\ \ • V';' • Ellei tässä kiistassa päästä sovintoon, saattaa se hyvinkin pian kehittyä todelliseksi sodaksi. Ja jos sota syttyy, on Venäjä Liettuan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan velvollinen yhtymään sotaan Liettuan puolustajana i a Ranska on Puolan kanssa tekemänsä sopimuksen pohjalla sidottu yhtymään sotaan Puolan puolesta. Tavallinen koulupoikakin saattaisi osottaa, mitenkä hämä ristiin tehdyt sopimukset j a salaliittoututnät johtaisivat uuteen yleisenropalaiseen sotaan. Riittäköön se Memelin kysymyksestä kun kertaamme erään Ranskan sotaekspertin j o viime vuonna anta^ man lausunnon Memelistäl Hän sanoi: «Memel on a r in vaaran kohta tällä kertaa Europassa». E i f S s sitten Bessarabia.' Alkuperäisesti oli Bessarabia ve, iiäläinen maakunta. Sitten sntä tehtiin rumanialainen, sen jälkeen t a a sen venäläinen j a nyt taasen i e ori ]Rumanian hallussa - ~ teoriassa. 'Liittolaiset ' Pariisissa antoivat B ^ r a b i a n Rumanialle ottaen sen kylmäverisesti pois Venäjältä, vaikk a Venäjä ei edes oUut koko konferenssissa edustettunakaan. Venäjä e i milloinkaan ole tunnus^ tanut tuota julkeata tekoa j a vaatii edellfeenkin itseUeen ylivaltaa Bes^ aarabiassa. Neljän vuoden ajan ovat sekä Eumania €ttä Venäjä pitäneet a r - rpeijoita aseissa Bessarabian r a j o i l la valmiina iskemään toistensa kimp-poon j a sillä välin ovat Bessarabian asukkaat kerta toisensa jälkeen nos-taneet kapinalipun kumanian raakalaisia vastaan. Tänfen tuosta on tapahtunut yhteentönnäyksiä, R u - manian Ja Venäjän - joukkojen välillä j a vieläkin useammin ovat Ru. manian joukot tulella j a miekalla koettaneet tukahuttaa erittäinkui Bessarabian talonpojissa kytevää sammumatonta tyytymättSmjryttä. Tästä valitettavasta tilanteesta l o pun tehdäkseen esitti Venäjä vuosi sitten, että pidettäisi neuvottelu rauhan aikaansaamiseksi. Lopulta R u - mania suostui j a Iconferenssi pidettiin viime, maaliskuussa Wienissä. Se päättyi kuitenkin siihen, että R u - mania poistui kiihkoisana konferenssista j a lähetti Jisflä f •ajoukkoja rajalle. ' K a i k k i asiat eivät ole y kein Dnjeperin rannoilla. Kummallakin puolen vallitsee katkera mieliala j a sellaisessa tilanteessa ei tarvita suuriakaan sodan ilmi liekkiin puhkeamiseksi. Tällä hetkellä tekevät Rumanian kuningas j a kuningatar vierailun P a riisiin ja virallisesti pidetään sitä puolustusliiton solmiamisena Rumanian j a Ranskan välillä siinä tapauksessa, että sota lietsottaisi ilmoille Venäjää vastaan- Ja koska Puola on sopimuksessa Ranskan kanssa, t u lisi sen myöskin tehdä kohdaltaan hyökkäys Venäjää vastaan j a siihen tulisi myöskin Tshekko-Slovakian yhtyä, j o l l a myöskin on hyökkäyssopi-mus Ranskan kanssa. Seurauksena olisi uusi Europan s'ota. Olisi naurettavaa j a jingfoismia väittää, että nämä sodat olisivat välttänriättömiä. Ne eivät ole vält-tämätömiä. Mutta yllä esitetyt esimerkit osottavat selvästi, että rauha myöskään ei ole'mikään varma olettamus, j a vielä enemmän •—rauhaa ei . suinkaan , pönkitetä . lainaamalla Europalle lisää rahaa kranaattien j a tykkien ostamiseen. , Itse paikalla olleilla henkilöillä saattaa öUä i kaksi mielipidetlä «kur juuden -^lyöniäfitä Europasta». Mutta vaikkakin «Europa ön kurjuuden lyömä» — j a amerikalaiset niatkaih-jat saattavat vakuuttaa teille, että tuo huhu on t o t t a — niin kansalnvä,- liset lainat sellaisina kuin kansainväliset pankkiirit sitä esittävät, eivät tilannetta tulisi suuriakaan auttamaan, ellei. päin vastoin. «Kan-sainyälinien lahja» olisi sille paljoa parempi nimitys j a päljoä rehälli-semi) i myöskin j a siihen myöskin paljoa nopeammin vastattaisi. — Chicago Herald and Examiner. d m yksi taattBaTTT^ ' a t sen tehdä -^^TT' toverillisesta »Velit 'OIB •pekka, j ou •ttutnksiM* tuli eiäL, i « in tuuliai3pää.l:S^ ^ — t a että a ; i a ^ t " ^ f - nolvel fSo»i;k eia,ona* : ladulla, j ^ ;ni-inpä häj] il«ht( ^ « t t e . Pitäisi k S t t J ^ ^ y «ykäsi heti kiinni kor^^Sf.H sanoa tokasi <No etoi ^ - « ioitunu^ot l^vaasiik kNa oÄ etp»ä "^äl Jasit] r> 7, - - -rjoiti Pekka vastasi «ei rf^ aikaa 7:iieii piinir osas- Tiliseloat» Piirin kesäjuhlista, jotka pidettiin kesäkuun 28—29 p T u l o t : Ovelta.' Ravintolasta . Juhlamerkeistä' Kurjallisuudesta .,..?232.70 „,. 164.40 39.50 25.60 Yhteensä • Meri o t : RaViritolasts Haalinvuökra .... l>|ä^lniävälineet Soitosta, ' . . . . . . . . ' . i , , Juhlanaerkit Palkinnot i ^ . . . . ; . . . . . ^ . . . . . . . . h . . . . . . . . Juhlailmoitris Sekalaista -....... Jäännös yli menojen . . . . . . . v . . .. .,.$462.20 ....„.$113.16 ,30.00 22.55 20.00 iMo 10.50 8.80 22.18 217.61 Yhteensä .$462.20 TiH«elo>ta>. V 7 :nen piirin .väliailniisen puhujan tov. John Hillin matkasta, ollen hän puhumassa kesäjuhlassa ja piirim-me osastoissa, käyttäen aikaa 2 viikkoa ja 1 päivän. M e n o t : Palkka ja kyydit yht ...;....?118.76 T u l o t kolehdeista._ W€bster8 Comers lO-PO AlbioH' 6.17 Port Moody, 5.40 Chase River ^•'^^ Ladysmith . . . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . - v " 7*35 Vancuover :>.......;......-.-.....-•.•• 8.25 Vajaus piirin kassassaan .... 76.84 Yhteensä $118.76 Piiätoiriiikunta ei lähettänyt pu-htijäa Sotritulan osastoon, koska sieltä ilmoitettiin ettei se tällä kertaa vastaa tarkoitustaan, kmn suuri osa väestöä on poissa' paikKakunnal-ta nim. kalastuksessa jä puhujan "kjyii aaae oU^,huomattavan -kallis, ToisiSg*'edeUä^ittuihm paikkoihin jarjestettö^^kaksi ^uhtnnatihu* suutta paita Albiöon ja Port ,Boo-laskuun » olihan V Ja U-se san, painimestaruus kilpaarif *] nun piti siitä vähän S a T7 pauden>^palstoille. TeeSSn*;^' taan kaikenlamUa verukkeilla tapam usein on. Mutta jnmalT lat oi, halkonut hetken amaapi paalia niin ei auta mikään muu antaantua tyyneesti, V. j a U...e«ra .Ve«n. paiciB taruuskilpailut pidettiin tk. 3 pj K. P. S, J . osaston haoilla. Hau oli kerääntynyt tungokseen asti & teen katsojia. Mitä painiin niin painit onnistuivat koh hyvin vsiUä ottaen huomioon iien,«tJ tä paljon oli joukossa västa^^iel vaa. Osaanottajia; oli kaikkiaan 13 J sta .painijaa, painit jakaantuen iol. meen sarjaan ^imittäin 140—155 jJ 170 paunan sarjaan, 1 170 paunan sarjassa paini AuguitI Mäenpää. Otto Lind ja Urho Kati ja. A. Mäenpää ja O. Lind . ratkasemattomasti mutta 0.* pää pääsi sarjansa mestarikä olkal ajasta esillä 2 in. 3 s, ja sai enä-l maisen palkinnon. Toisen palkiimoai sai samassa sarjassa Otto Lind, ( Ien edellisestä aika jäljessä 2 m. 2j| s. Kolmas palkinto samassa saijaj-I sa TJ. Katajalle, joka. sai kaksi hävij.! tä. 155 paunan sarja. Sarjansa nes.| tari Heikki Lauren piti' loistavastij puoliaan, saaden ensimäisen palHs-] non, viisi voittoa ei yhtään hävitöti[ Toisen palkinnon samassa sarjasa) sai Nick Harju 4 voittoa 1 hlTiö.! Kolmannen palkinnon samassa sai-l jassa sai Erkki Piiro 3. voittoa 2] häviötä. 140 paunan sarja. Armas^Iiili-1 berg sarjansa mestari sai ensimsi.} sen palkinnon 2 voittoa, Toisea palkinnon sainassa sarjassa A k Salo 1 voitto V häviö. Kolmas pjj-kinto samassa sarjassa' Sulo Laiti-1 rien 2 häviötä. Uutta k u i n i i u l Keskiviikköns | heinäk. 23 p:nä antaa suuren uima-' näytöksen V. ja U.-seura cVesas»; pojat'Soon kanavalla tov.' A. liid-1 bergin johdolla^ silloin Idännämae; vissiinkin tossumme )rarj«t kanav:^ j le päin^" (Katso ilmoitusta toisesa j paikassa tässä lehdessä.) Ja'.laas-kaa sitä pitää olla myöskin. Bmce .Minella t.k, 26 päivä, jossa V. ja U.-seura «Vesa» antaa uimanäytöl-seri j a samalla tulee olemaan 40 ja 50 jalan korkea sukellushyppy (Katso ilmoitusta lähemmin.) Työttömiä ja r«liattomU liiie-tiiiii pois majataloista. Hyvin ikävää esimerkkiä näyttävät jotkut täkäläiset suomalaiset talojen oinL«ta-jat, että'heti kuin mies ei voi maksaa juuri prikulleen vuokraa huoneestaan, niin nyt nämä herrat talonomistajat ei välira muusta hin ajetaan kadulle vaan kuin koin, kyllä onkin hauskaa teille eikö? Mutta sitäkin suuremmalla syyK voi kysyä talojen isännät ettekö iään häpeä ajaessanne ulos talostanne rahattomia? Tietysti t«il*. bh siihen oikeus, mntta tuntoa t€3- lä ei ole. Niin kauan sitä jätiää-kin pitää huoneessaan kuin sUtä s» lypsetyä rahat, mutta sitten, se on . koiraakin halvempi kuin saadaan alta "kiskottua kaikki sentit pois eiko niin? J a mikä vielä kummempi kojn nämä samat talonomistajat ovat vielä kovia vallankumousmiehia, "m, hah-hah. eikös tunhukin mukavalfci. Ainakin toinen heistä on Sova cte-vollisuustyöläinen, ja IndnstnalisM kirjeenvaihtaja, jossa haa joyras päästelee haikeita valitusviia^ Toisinaan saamaa ^ ^ ^ ^ ^ ^^ evankeUumia O, B. U^-V^f^J^f^. reiikaan haalilla. « ' ' « « " " ^ ^ «J noi ennen vanhaan P«PP'^° tehkö niin kuin mina teen, ^ t e .^ kääniinkun minä kaiken-hän tuo kumma ole, voihan flte ^ kns kauneimmassakin r^^J hittyä Ukaisemmatkm L d . t a H vaftadco » T ^ ^ f ^-ynä saapunut August ^ ^ ^ ^ ' ^ 0 » vveellttaä,, 0o1l1i ssiililiouisi«e»n ^ . tutkijakonutean hän tyli ,ihnj^ ^ « ' » ^ ^ t ^ n u s t i . Siellä mainitta A . S f ^"^^ Suo-ettähän on ollut v a l k ^ r t ^ ^ ^ messa ^ ^ ' ^ Z S ^ hän meni smne äri vielä sanoi MB > J ' ^ ^ tal-fieuraavan kesän (Tie-ven vielä ^ ^ ^ ^ ^ t f f ^ ) ' lie
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 24, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-07-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240724 |
Description
Title | 1924-07-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'^:'> .....
8vm2 Tiistaina, heinäk. 22 p. — Tue&, July 22nd
X Ä P A U S välieriä kauan, kunne* lopuksi toinen tai toinen puoli
C:«*(l.n suomalaisen työväestöä äänenkaDatUJa. flmes.: tule. pakotetuksi antajaan nij^ten. ^ _
KrSudburysea. Oa*~. jok* tiir.ai. tor£tai ja lauantai., Kahden luokan valilla, joiden edut ovat toisilleen
ONNI S A A E I ARVO V A A E A ; ^.^..ajy^i.et, ponariston ja proletariaatin välillä ei voi
V ^ ^ v ^ Toimitusapolamen • rauhantilaa. Ajotlainen a^^Iepo on vain
V A P A U S tvyntä uuden mvrskvn tdellä, hengähdysaika, jonka
The only organ o f ^ F i n i l ^ Yorker, in Canada. PubJk.=täe.=ä toimilleen vihamieliset luokat kerääv^ voin,!-
lUbed in SudbJuy, Oot.. every Tuesday. Tbor&day aaa j .^^^ päästääkseen nämä myöhemmin sita raivoldtaampi-kapitalistisen
suurteolli-joutuvat
itsenäiset pienliikkeet yhä
Advertisinjf rates 40c per c c l . incb. Minimum cbarge ; Kapitali smin kehittyessä,
for aiazie jnsertion 75c. DiEcouDt on standinjr adverme-; , ,
" e n t i L Vapaus is the be.n advertising medium among ;suuden kasvaessa, .
tbe Finnish Peoplfc in Canada. ivailf^ampaan asemaan, min etta naiden on hellitetta\a
T I L A U S H I N N A T : 'ja niiden omistajain muututtava proletaareiksi.
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. 12.25. kolme kk. | JvÖJäislen j a kapitalistien välinen kuilu suurenee
Uuden sodan idnt
UniversaI Ser\ice uutistoimiston
Berliinin kirjeenvaihtaja sähköttää
araerikalahille sanomalehdille Enro-pan
ja Yhdysvaltain välisistä suhteista
seuraavaan mielenkiintoiseen
tapaan:
Prapagandisteille on onnettomuudeksi,
että juuri samaan aikaan kun
niitten tulisi kaikin vornin kannustaa
amerikalaisia merkitsemään
suurinto osaa kansainvälisestä trau-
*^'^Ybdy£valtiiniJ j a Suomeen, yksi vk. {5.50. puoli vk. [suurenemistaan ja
13.00 ja kolme kk.$1.75. . u - ' ' '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset,
llmotushints kerrar jula^tuista ilmotuksista 40c
palstaiuumalta. Suurista ilmotuksisia sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Äuoloilmötukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-seita
muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa, Syntymäilmotukset $1.00 kerta, H a -
mtaantieto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $lv00 kolme
kertaa, Tilapäisilmotukgista pitää raha seurata mukana.
Registered at the Post Office Department, Ottatva,
ta second class matter.
Vapauden kontton ja toimitus on: Liberty Buildinsr
Lorne St.. Puhelin 10,18. Postiosote: Box 19. Sudbury.
'»nt .
taistelu käy yhä kärjistyneemraäksi
ja katkerammaksi. Lakko yhdellä työmaalla voi varsin
helposti kehittyä lakoksi koko teollisuusalalla taikka
koko teollisuudessa (yleislakkoJ ja saattaa lopuksi
johtaa yhteentörmäykseen.
... .! han lainasta> Saksalle, kaksi kyte-
TJistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstauia__kgllo. 3.
ien ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
torjee::eenne. kir.iottakaa uudelleen lirkkeenhoitajan per-
•oor.allisella nimellä.
,T. V. K A N N A S T O . Lf-kkeenhoitaja.
Julkeita juonia
Muutama päivä sitten tiesivät uutiset kertoa, että
Canadian National rautatien virkailijat ovat päättäneet
luovuttaa yhden päivän palkan kuukaudessa takaisin
isännilleen, hiin että rautatien raha-asiat saataisiin paremmalle
kannalle. Tämän toimenpiteen ihailijat lyövät
erikoisemmin mynttiä sillä, kun sanotun rautatie-systeemin
presidentti Sir Thomas Thorton tulee täten
lahjottanceksi parisen tuhatta dollaria vuodessa «yleisen
hyvän» eduksi. Tätä miestä pyritään pitämään
suurena yhteiskunnallisena hyväntekijänä siitäkin huolimatta,
vaikka hän kiskoo velkojen kanssa kamppailevalta
rautatieltä 50,000 dollaria palkkaa vuodessa.
Tämän virkaniiesten tekemän alotleen yhteydessä on
nyt alettu puhua, että Canadian National rautatien työ-
Iäistenkin olisi seurattava esimerkkiä. Silläkurin voi*
täisiin yhtiön tuloja lisätä viidellä tai kuudella miljoonalla
dollarilla vuodessa. National ruutatiesyeteemin
työläisten luku nousee noin 110,000. Tätä rautatiesys-teemiä,
joka on sairastanut ja sairastaa edelleenkin mitä
roskaieimman keinottelun uhrina, pitäisi nyt ruveta
^ylläpitämään, edelleenkin- keinottelun>. välikappaleena
työläisten kurjilla palkoilla. Rautatietyöläisten keskuudessa
jo pelätään, että jonakin kauniina päivänä voi tulla
määräyst että työläisten olisi «vapaaehtoisesti:» luovutettava
inäärätty osuus palkastaan rautatiehallitukselle,
taikka taas. toisessa tapauksessa työläisille yksinkertaisesti
ilraotetaan, että heille ei miika kannata maksaa
nykyisiä 'palkkoja, vaan palkkaa on entisestään
alennettava. V',
Kaildci oh nykyisen järjestelmän vallitessa' mahdollista.
Porvarillinen liike-elämä etsii uusia uhreja ja
siinä 86'kohdistaa uudelleen ja uudell^n katseensa työ-
'Iäisten pu6leen. Sen selkänahasta he ovat kapitalistien
entisetkin vaatimukset tulleet täytetyiksi.
Mitä itse rautatietyöläiset tästä ajattelevat, qn kokonaan
toinen juttu. He eivät varm^ikaan tule mieli-
.suosiosta paikkojansa luovuttamaan. Canadian Natio-vnal
rautatien konepajoissa tehdään suurelta osalta nykyään
ainoastaan osä aika työtä. Palkat ovat jö entuudestaan
siis alle normaaHn. Mutta ön esitetty niinkin
julkeita vaatimuksia, että voisivathan työläiset nyt
huonona aikana tehdä jonkun päivän kuukaudessa i l -
-maisd(si työtä isänhistölleen. Ei tunnu herroilta nei/vo-ja
puuttuvan. •
Canadan työläiset ovat vuodesta vuoteen kärsivällisesti
katselleet kuinka heidän luomiansa omaisuuksia
-käytetään huijauksen välikappaleena. Johakin päivänä
täytyy kärsivällisyyden huijarien juoniin nähden loppua.
'
Canadan virkamahti
Canadassa on liian suuri hallituskoneisto,; näin pieneen
maahan katsoen. Pää on luonnottoman suuri
itse ruumiiseen verraten. Hallituksen huippuna |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-07-24-02