1924-11-27-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Torstsuna, marra8k.27 p^Thnr, Nov^ 27ttt IflZI VAPAUS fVrf"*»*' soonalsisen työväestön äänenkannatbila, fltnes-t r y Sadbnryssa, O n t , j o k a tfintai, torstai j a lasaotaL ^ 0 1 W I ^ ^ ^ ^ A E V O V A A R A, Vastaava. toinutusapnlaipen. V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pob-lished i n Sodbury, O n L , c v e r y Tuesday, Thorsday and Sattirday,^_ • • Advertising rates 40c per coL inch. Minimam eharge f o r single insertion 75c. Diseount on standing advertise-i n e n t The V a p a ' ^ is the best advertising medium among the F i n n i f h People i n Canada. T I L A U S H I N N A T : Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. f 1.50 j a yfcd kk- 7 5 c Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i vk. $5.50, puoli vk. $3.00 j a kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain lehteen torstaina kello - 3. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, second class matter. • Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.) persoonallisella nimellä. J . V, K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja. LeDJDlisyydeD tiiHanta Lukemattomat eri uskonlahkot-ammentavat oppinsa raamatusta, mutta ovat kuitenkin leppymältömissä vi* hollisuussuhteissa toistensa kanssa. Kukin selittää raa- ' mattua mielensä mukaan. Jokainen hakee niin sano* ' akserome opillista puolustusta aivan jokapärväisten ja käytännöllisten kysymysten pinnalla kulkeville kiistakysymyksilleen raamatusta. Tänä päivänä on työväenliike jakaantunut moniin eri suuntiin ja ryhmiin, jotka selittävät toimivansa marxilaisella pohjalla, väittäen aivan henkeen ja ve- . reen. saakka taistelevansa marxilaisten kumousteoriain puolesta. Ja kuitenkin vallitsee eri-jryhmien välillä hillitön taistelu. Kunkin ryhmän itsensä tulkitsema marxilaisuus ei johdata heitä samalle tielle, r Santa kohtalo näyttää tulevan viime aikoina var* :< ainaisesti kommunistiseksi suunnaksi omistetun lenini* Iäisyyden osalle. Silläkin yritetään tehdä palttinaa, josta jokainen luulee voivansa leikata mieluisensa viitan. Jokainen haluaa esiintyä karkkien parahimpana (leniniläisenä, sen etuoikeutettuna ynmiärtäjänä ja ttilk- • kina. Kommunistisen liikkeen alkuaikoina tuli tavaksi i kilvotella kommunistisuudella, mitä se on Ja mita se e i o l e . Ja kuta enemmän pyrittiin toisista edelle kom-munistisuudessa, sitä kauemmaksi pyrki todellinen kom-munistisuus Jäämään. Tämän urheilun seuraukset kävivät niin yleistä kommunistista liikettä repiviksi, 'et- ' ta^^^i liikkeen käytännöllisen oppi-isän Leninin täytyi kirjottaa erikoinen kirja. Penikka? ; tauti, jossa mestarimme opillisesti Ja. käytännöllisesti ; ; osotti, että monienkin korkeimmille nousseiden «kom-rmunisti^- euuntain kommunismi oli kaikkea muuta vaan ei kommunbmia. Näinä päivinä julkisuuteen .tulleissa lehtiuutisissa r kerrotaan itse Venäj än konununistipuolueessa piimal le pyrkivästä leniniläisyyskiistasta. Trotsky ja Sinojeff näyttävä olevan ristiriidassa siitämitä Lenin on opettanut^ Ja mitä l^in erikoisemmin Venäjän työläisten ja talonpoikain politiikalta ja yleensä koko köyhälistön vallankumousliikkeen tulevaisuudelta on mahtanut > odottaa. Tämä kiista, kuten saatamme ymmärtää, ei > lopputingossa ole leniniläisyyden opillista selyittämis-ta, vaan leniniläisyyden käyttämistä aseena käytänjaöl- ^ lisissä puolueasioissa. Puolueasiat siis ovat ristirii- V dassa eikä ; leniniläisyys, aivan kuten sosialidemokraa-den Ja konununistien marxilaisuuskiista ei johdu mar- : • xilaisuud näiden eri puolueryhmittymäin ristiriidasta. Mutta kuka sitten kykenee sanomaan ratkaisevan sanan mitä leniniläisyys meidän kommunistisessa liikkeessämme merkitsee? Selviääkö se yksinkertaisesti enemmistö- ja vähemmistökantojen voimien mittelyssä. - ; £ Ei marxilaisuuskaan Toisen kansain-- : välisen kiistoissa ratkennut enemmistöpäätöksillä eikä Toisen kansainvälisen johtajien virallisilla Julistuksilla. Sodan aikana oli Saksan «marxilaisessa» parlamentti* jasenistoesä ainoastaan yksi mies, Karl Liebknecht, joka kaildcia puoluepäätöksiä ja puolueensa kuria vastaan V kykeni esiintymään marxilaisena, äänestämällä pistin- - ^milJoonia vastaan ja taistelemalla kaikin keinoin köy* ^^hälistön luokkaetujen puolesta; Hänen taistelujensa B kautta ryntäsi marxilaisuus uusia keliitysmuoloja kohti Saksan sosialideraokraatian lahoilta perusteiha. Vain köyhälistön luokkataistelun suurien kokonaisetujen J a kehitysvaatimusten kannalta voidaan marxilaisuus Ja leiiiniläisyys^ratkaista sen sisältöä vastaavalta kannalta. Tavalliselle Jokapäiväiselle työläiselle käy useuikiri 'raskaaksi ymmärtää leniniläisyyttä teoreettisten ongelmien yhteydessain Mutta siitä huolimatta Jokaisella työ-^ - läi$ellä on keinoja oikean kannan valitsemiseksi. Ja yhtenä seyaisena keinona on elävä : työläisomainen ja luokkataistelun tärkeimpiä piirteitä tunnustava järkL Jos Jokti «marxilaisuus» alkaa tuntua työväenliiMcees-sä mukana olevalle työläiselle luonnottomalta Ja jos ^86 hänen liiiäceelleensa asettaa sellaisia tehtäviä, jotkai eivät mene päähän edes ankarammankaan painostuksen taikka «kurin» kautta^ silloin on parasta antaa elävän järkensä ratkaista. Siinä on se hyvä se on käytännöllisestä elämästä, on itse työläisen elämää Jä taisteluita. Jos Jonkun «leniniläisyys» alkaa vaatia työläiseltä luonnottomia. Ja sellaista, jonka käsittämi* sekäi pitää totuttamalla totuttaa itseään, jos se loukkaa- meidän oikeudentuntoamme, silloin on aika tar* 4bstaa onko tämä leniniläisyys kotoisin oikeasta maa* perSstä. Maistakaamme, että oikea mandlakuus Ja le-jiliuläisyys ei joUdu koskaan ristiriitaan elävän järjen kanssa, vaan päin vastoin jiiuri ajattelevan Järjen seu» cassa tämä yhteys yksin py;styy hedelmiä kantamaan. Imperialistieii ristiriidat Ensimäinen järkyttävä riita siitä, k i ^ tulee kontrolloimaan Saksan vararikkopesäa, on puhjeiuut liittolaisten välillä. Toisella puolen ovat Ranska ja Englanti ja toisella J . P. Morganin edustama Amerikan imperialismin edustaja, Seymour Parker Gilbert, Joka Dawes-Morganin suunnitelman mukaan nimitettiin Saksan vararikkopesän hoitajaksi. Ranska ja Englanti selittävät yhdessä, että Morgan ja hänen kauttaan Yhdysvallat, koettaa vallata käsiinsä koko Europan taloudellista kontrollia käsittävät nyörit ja kiista itsessään osottaa, että vaikka koetetaankin maailmalle us-kottaa, että «liittolaisten kesken vallitsee sopusointu», niin todellisuudessa myllertää pinnan alla^ sovittamaton ristiriita Lontoon sopimuksen allekirjottaneitten suurvaltojen välillä arkaltiontoisbta taloudellisista ky-symj^ ksistä. * Ennen Dawes-Morgan sopimuksen hyv^ymista päättivät Ranska, Britannia ja Belgia pakottaa Saksa maksamaan kaikbta ulkomailta tuottamistaan tafveai-neis 26 pros. tullia ostohinnan mukaan ja luovuttamaan nuo varat liittolaisten korvauskomissioonille. Morganin nimittämä Europan .taloudellisten .asioitten diktaattori, Seymour Parker Gilbert, on Saks:an rahaministerille lähettänyt kirjelmän, missä selitetään, että joulukuusta lähtien hän tulee ottamaan haltuunsa kaikki ne varat, mitkä Ranska, Britannia^ ja Belgia ovat tähän asti ottaneet tullisäädöstensä kautta käsiinsä ja tämä käsitetään ranskalaisissa, brittiläisissä ja belgialaisissa piireissä avoimeksi Morganin hyökkäykseksi edellä mainittujen maitten itsenäisinä kiusallisessa Saksan sotakorvauskysymyksessä esiintymistä vastaan..^ Selitetään, että Morganin ja New Yorkin yhdistyneitten pankkiirien aikomuksena on anastaa itselleen dikta-tuurivaltuudet Ranskan, Britannian ja Belgian ulkomaa- asioissa, eikä ainoastaan ulkomaa-asioissa, vaan myöskin sisäisissä asioissa, jotka koskevat näitten maitten itsehallintoa ja oikeutta säätää tullilakeja Saksan ostamista ja Saksan näihin maihin lähettämistä tuotteista- . : Sekä Ranska että Britannia ovat kummatkin laatineet kiivaat protestit Wall kadun edustajalle toimittamista varten, joissa sciitetääni, ''että Dawes-Morgan sopimus ei; edellytä näitten maitten sisäisiin asioihin sekaantumista ja että sellaisia yrityksiä ei tulla suvaitsemaan. Koko Europan.asiat ovat joutuneet nurin niskoin Ja kiihko on diplomaattisissa piireissä ylimmillään. ' • JarjestömiDe Perheiltamat Lehtemme paikkakuntakirjeissä tapaa hyvin harvoin mainintoja osastojemme toimesta pidetyistä n. k. perhejuhlista. Sellaisia näköjään pannaan hyvin|haryO^ toimeen. Niinpä saattaa oleskellai yhdellä /^aikkdcun nalla vuosikausia, eikä koko ajalla järjestetä osaston toimesta yhtään perheiltamaa. Eiköhän tässä suhteessa voitaisi ajatella korjausta:; Valistunut ihminen ja sitä enemmän työväenliikkeen vilpitön kannattaja ^kaipaa tavallisen puoluetoiminnan lisäksi aina silloin tällöin jotain erikoisempaa toveritunnelmaa, > sanoisiko jotain erikoisempia jaloja hetkiä. Tämä kaipuu ilmenee sitä viQcevämpänä, mitä virallisemmaksi ja arkipäiyäisemmäksi paaston toimin-- ta oh muodostunut. Se vain on todistuksena >mei8sä heränneestä .paremman kaipuusta ja sanoisiko uu<les-taan syntymisestä arkipäiväisestä tiedottomasta työläisestä luokkatunteella ja itsetietoisuudella varustetuksi uuden ajan ihmiseksi. Mutta perhejuhlien vieton ei tarvitse eikä saakaan rajottua vain osaston jäsenistön keskenäiseksiseurus-teluhetkeksi. Niistä voi muodostua samalla Oivallisia tilaisuuksia uusien jäsenten hankkimiseksi liikkeeseemme, joka on meidän tämänpäiväisen toimintamme tärkeimpiä tehtäviä. Kun me perheiltamiimme kutsumme tuttaviamme tai otamme mukaamme ehkä Uuäia jä-senkokelaita, niin me toverillisella kanssakäymisellämme ja ystävällisellä vastaanotollamme annamme heille niin suuria siveellisiä toveruuden vaikutteita, että meidän asiamme ikäänkuin iskeytyy heidän vereensä heti ensi hetkestä. Me itse saamme tällaisista tilaisuuksista itsellemme uutta siveellistä ryhtiä edustaa entistä paremmin tulevaisuudessa asiaamme. Australian työväenpuolueen asema Uuden Etelä-Walesin työväenpuolueen poliittinen ja teollinen siipi pyrkii eri suunnille. Kysymys ön siitä, toimiiko puolue reformistisena puolueena, voi pyrkiikö se päättäväisesti vasempaan. Kaksi vuotta sitten Australian työväenpuolue tunnusti ohjesäännöissään tuotannon yhteiskunnallistutta-misen. Mutta tätä seikkaa ei lainkaan käsitelty tämän vuoden konferenssissa. Puolueen toirnivat Jäsenet, jotka tämän seikan pitivät kaikkein tärkeimpänä puolueohjelmassa, väKitellen sivuutettiin toimeenpanevasta ^komiteasta, ja useissa tapauksissa kokonaan erotettiin. Monet työväen politikoitsijat eivät tehneet riittävästi selvää puolueohjelmasta julkisuudessa ja vaalien aikana selittivät, että se ei merkitse mitään. Tällä ongittiin keskiluokan ääniä. Mutta työväenpuolueen periaatteellisesti terveellä kannalla oleva joukko vaati muutakin eikä turhaa suukopua. Tämä jouldco kasvaa huomattavasti. Yhtenä tärkeänä seikkana tämän j oukon voimain kasvusta pidettäköön sitä, että heinäkuussa Sydneyssä pidetyssä, ammattiunioiden kongressissa teh-tiin vaatimus, että nykyinen, parlamentin edustaja kutsuttakoon virastoon takaisin ja tilalle valittakoon henkilö, Jolla on riittävästi selkärankaa taistelemaan työ^ väen etujen' puolesta. Samaan aikaan kuin tämänsuuntainen liike oh käynnissä Australian työväenpuolueet Uuden Etelä-Walesin osastossa, näyttää sama liike leviävän muifainkii) Australian valtioihin. Hämmästyksellä ja mielikarvau-della on järjestömme vakaantunut jäsenistö saanut vastaanottaa tiedon Beaver Laken osaston erottamisesta puolueestamme. Onko sitten Beaver Laken osaston jäsenien proletaari-suas j a kommunistisuus niin pe-rati halvassa kurssissa, että järjestömme toimeenpaneva komitea voi yksinkertaJEella komentosanalla j u listaa heidät erotetuiksi yhteisestä liikkeestämme. Vai onko meidän järjestömme j a puoloeemme j o kaikissa muissa eubteiua niin täydelli-neh j a kaikki pykälät j a päätökset niin perinpohjin täytetty, että puuttui enään yhden muutarman hengen nimenomaisesti laatiman määräyksen tekemistä, jonka nojalla sitten yksi järjestömme voimakkaimmista ja toimintakykyisimmistä osastoista k > menuettiin eroon puolueestamme? Kun järjestömme edustajakokous viime keväänä hyväksyi päätöksen dsastojemme omaisuuksien siirtämisestä Canadan - suomalaiselle korp>>- rationille, tutustui kokous koko laaj a s t i niihin vaikeuksiin j a monimutkaisuuksiin, mitä omaisuuksien siirrossa tultaisiin e r i paikkakunnilla kohtaamaan. ^ Tuotiinpa esille hyvinkin päteviä epäilyjä siitäkin,' että osastojemme omaisuudet tulisivat plemaan yhtään taatummalla pohjalla ylefsen korporationin kuin paikallistenkaan laillistettujen yhdistysten kautta. "Jfhtenäisyyden nimessä hyväksyttiin kuitenkin ponsi koko maata käsittävästä haali-korporationista; Mutta jokainen käsitti, ettei haallemme luovuttaminen sille voisi tapahtua kädenkäänteessä. .Parhaassakin tapauksessa näin laajakantoinen työ vaatii a i kaa. Sepä vuoksi sitten edustajakokouskin hyväksyi pykälän, jossa velvotettiin osastomme toimittamaan omaisuuksien luovutus "sikäli kun paikalliset olosuhteet sen sallivat." - • \ ; 'Tähän, mennessä suuri osa osastoistamme ei ole vielä^yystä t a i t o i sesta omaisuutensa siirtoa toimittanut. Jotkut ovat kertakaikkiaan pelkistä periaatteellisista syistä kieltäytyneet siirtämästä taloaan yleiselle korporatipnille. Niille ei toi-meenjpaneva ikbmitea ole kuitenkaan lähtenyt lukemaan lakia, eikä erottelemaan puolueesta. • ..^ Beaver Laken osaston haali ja omaisuus, on tähän aaakka ollut kahden, .tri^tiisih hallussa, joista toinen ei pitkiin aikoihin ole' kuulunut edes puolueeseemme. Osaston jäsenet läli^.ivät hommaamaan - haallaan varmemipalle pohjalle. A i noaksi mahdolliseksi keinoksi' havaittiin, , että omaisuuden turvaaminen tulee: tapahtumaan . p a i k a l l i sissa puitteissa;; ^ 'Niinpä sitten v i i - mie keväänä pantiin alulle osastoii jäsenistä muodostetun farmariseu-ran, eli asiallisemmin sanoen haali-korpörationin muodostaminen, josta Beaver, X a k e n . toverit, selittävät jö keväällä ilmbttaneensa järjestömme keskusvirastoon. Tänä syksynä saatiin korporationi lopullisesti v i rallistetuksi j a sitten äske^äin osasto V: yksimielisesti' siirsi ' talonsa kaihden trustiisin käsistä omalle korpprationilleen. Tällä toimenpiteellä tuli haali pelastettua epävarmalta . trustiisipohjalta liikkeemme palvelukseen hiin varmasti kuin ikinä mikään meidän haalimme saattaa olla. • Kun m. m. Soihtulan osasto jo aikoja sitten päätti pila siirtämättä taloaan torontolaisten käsiin keski-tetylle korporationille, ei- järjestöm-me~' t.p. komitea korviansa nostanut. Kun suuri osa osastoistamme on vielä samassa asemassa Sointu-lan osaston kanssa, ei se ole komiteaa liikuttanut. Mutta kun Beaver Laken toverit ainoalla mahdoUi-toivat omaisuutensa joi^kkotoiiöin-nan pohjalle, hyppäsi torontolainen komitea jaloilleen j a laati beaverr muutakaan' asiaa löytynyt, niin piti tehdä varta vasten pykälä, laittaa beaver-lakelaisille ansa, jonka perusteella dtten saatiin antaa enemmän santarmihenkeä kuin puolue-periaatteita huokuva määräys Beaver Laken osaston erottamisesta puolueestamme. Jos toimeenpanevalla komitealle olisi ollut halua tämänvuotisella toimintakaudellaan tehdä jotain hyödyllistä järjestöllemme j a puolueellemme, niin sillä olisi ollut t i laisuus monien täyttämättä jääneiden pnoluepäätösten ^voimaansaattamiseen j a edistämiseen, joilla olisi voitu vaikuttaa kasvattavasti eikä hajottavasti. Viime keväisessä puolueemme konventionissa järjestömme osastojen ankaralla painostuksella saatiin ajetuksi läpi ponsi, jossa puolueemme toimeenpaneva komitea velvotettiin m. m. ryhtymään toimeen unioiden järjestämiseksi Keski^ ja . Pohjois-Ontarion kaivosalueilla. Puolueemme hallinto ei ole tehnyt tämän puoluesäännön toteuttamiseksi mitään. Ja meidän järjestömme toimeenpaneva komitea ei ole välittänyt ruveta vaatimaan tämän päätöksen noudattamista, vaikka tämän työn alulle panemista on jäsenistömme keskuudessa niin kipeästi kairattu. Workerin levityspäätökset ovat saaneet sam-maltua samalla tavalla, mutta sen sijaan on' komitea lähtenyt höperöi-mään Workerin laajentamista, ikäänkuin missään vakavassa työväenliikkeessä voitaisiin lähteä painostamaan sellaisen lehden laajentamista, jolla on ainoastaan joitain satoja tilaajia. Järjestömme toimeenpanevalla komitealla olisi o l lut lukemattomia velvollisuuksia y k sistään suomalaisen järjestön puolesta ohjailla j a neuvoa puolueemme hallinnollisia elimiä käytännöllisiin tehtäviin englanninkielisen liikkeen rakentamiseksi, mutta kaikeksi onnettomuude^ksi se on katsonut näitä velvoituksia yli olkansa, mutta . sen sijaan sitä suuremmalla antaumuksella toiminut verojen ja kaikenlaisten mahdollisten maksujen •kantajana jäsenistömme keskuudes-sa. Sen toiminnassa on viime a i koina yhä enemmän alkanut kuvastua pintapuolisen virkavaltaisuuden tavottelu kuin pyrkimys saattaa meidän liikkeemme käytännöllisten asioiden hoitamiselle ' aatteellinen sisältö. •'• •' / .^ • 'Beaver Laken toverit ovat paik-kakuntakirjeessään lähettäneet ; terveisensä meidän järjestömme jäsenistölle, iettä he tulevat edelleen^ kin päättäväisesti toimimaan Kommunistisen ; liikkeen edistymiseksi. Meillä on syytä luottaa heidän v a kuutukseensa. Heidän haalinsa on ollut alunpitäen yk^inoiBaan tässä työssä.; Mutta, mitä meidän pitää sanoa siitä talosta,, jossa järjestömme toimeenpaneva komiteakin puolueemme jäseninä toimii j a , j o n ka kommuiiistisuuden yalyominen pitäisi olla myöskin töiirieenpaheva.n komitean asia. Sen sijaan kun Beaver Laken kyntömiehet j a työ- Jäiset näyttävät käytännössä, että meidän haalimme ei ole ketään muita kuin luokkatietoisiä työläisiä varten, meidän järjestömme toimeenpanevan komitean siipien suojassa toimivalla Toronton osaston haalil-lä pidetään kiriconmenoja joka S U D - huntai. Silloin kun muissa haaleissa sunnuntai-iltaisin työläiset ko-kopntuvat ohjelmailtamiin tekemään luokkäiietoista' valistustyötä, meidän toimeenpanevan komiteamme haalilta kuuluu messun hyminä t ai virren veisuu. Allekirjottanut ön nähnyt lukemattomia työväentaloja, mutta vielä minkään osaston rappujen vieressä* en ole tavannut samanlaista mustaa ilmotustaulua j on panevan konuteao jäsenet ovat jo niin kotilntnneet haalinsa Idz^onme-noihin, että eivät enään osaa erottaa ^mustaa valkoisesta, niin siirtykööt kirkonmenoineen niibis h i o - l i i n . Toissa ammatikseen sellaista harjotetaan. Järjestömme toimeenpaneva komitea on Beaver Laken osaston erottamisella tehnyt - huonon palveluksen liikkeellemme. Pintapuolisella , oikoisuudellaan on se saattanut järjestömme laillistetun haali-korpPratipnin johdon j a tarkotuk-sen kyseenalaiseksi Beaver Laken tapaus ei ole omiansa innostamaan haalien luovuttamista torontolaisten käsiin keskittyvälle korporationille, kun kerran tämän. järjestön johtokeskus antaa näin huonoja todistuksia kykenäisyydestään johtaa tämän korporationin asioita. Toiseksi se- seikka, että torontolaisten oma talo on muodostunut pappien tyyssijaksi, panee epäilemään ymmärretäänkö Torontossa ollenkaan m i hinkä meidän haaliemme käytön täytyy rajottua. vaksi Jj aa T£*na ljäl^keetn ^*;-^r*r*^* ^^ iäkseen ^uum^^Z-^"^ työn välityspalkkiot- ^ " - ^^ "Yhtenä johtopäätökä^.3 -V ta vääryyksbtä ^Znt^S^"- on saateva yleiset tvön.A ' * ^ tot yksityisten. v ä H Ä ^ ^ kovien toimistojen t i l S ^ " *? taaa raportissa. ' "Yleisön mielipide ka!Kc^^ kin «ihen suunta tS^-^^^Iö. tystoimistojen tulee oUa jolloin e d e i l l i e n S : ^^ ryydet j a keinottelut e i v s T T ' ^ dollisia". lausutaan tissa lopuksi. Apotti Coigjiardiri - kirjan esipuheessa saaL. iST" m. seuraavan, Anatole YrJ^ nasta lähteneen verrattain Toimeenpaneva komitea on kärjpalan. Apotti Cainard käs ratsastamaan leniniläisyydellä, mutta se itse ei edes viitsi ajatella mitä leniniläisyys todellisuudessa meille merkitsee. Leniniläisyyden y k s i , tärkeimpiä neuvoja on, että kaikissa puolueasioissa, ja sitä eneinmän johtotoimissa, ^täytyy a i na "seitsemän kertaa mitata, ennenkuin leikkaa." Meidän toimeenpaneva komiteamme ei ole Beaver Lnken asiassa- eikä muissakaan. asioissa, joissa se on halunnut erikoisella isännyydellä esiin tyä,-*''mitän-nut edes, kertaakaan. Se e i ole viitsinyt ajatella, että Beaver Laken tajpauksella tulee olemaan huono moraalinen vaikutus koko meidän järjestössämme. Ja millä keinoin ja kuinka pitkän ajan perästä me ts^as voimme parantaa, jos koskaan, nämä tahallaan isketyt haavat. Ei ainakaan järjestömme toimeenpanevan komitean pintapuolisilla ukaaseilla niitä paranneta. Niihin voidaan odottaa parannusta vain itse työläisten oikeudentuntoon j a työ-väpnliikkeen; vakaumuksiin perustuvalla toiminnalla, mutta kuka menee takaamaan, antaako järjestömme johto meidän liikkeemme yleistä hyvää koskeviat vaatimukset päästä oikeuksiinsa. Se v o i olla mahdollista vain sen kautta, että toimeenpaneva komitea itse pjn-kii parannukseen j a asettaa itsensä alttiiksi työväenliikkeen terveen hengen parahtavalle voimalle, i ? Onni Saari. , ., T P' J h i i Q: —,. kaikkien väärien r>er.'-,« • den hävityksen jälkeen jaa '"'^ sella ^otteella nyt ensi aluksi saatj-kalainen on Toronton osaston talon edustalla j a jonkalaisia tapaa vain kirkkojen eteisissä ja seinämillä. Jokaista, ken lähestyy Toronton lakelaisille ultimaattumin,^ että hei-, ^saston, haalia^ t ^ e h t i i . tämä teidän on niiden j a niiden .päivien ^-jmeenpanevan komiteamme hengen säilä tehtävä kuten heille määrätään, l i e d suurelle mustalle taululle p a i - Onhan säännöissämme pykälä, jon- qetuilla raamatunlauseilla, kirkon-ka mukaan järjestömme .t.p. kpini-|nienoilmotuksilla j a mtkulla uskon tealle annetaan; valtuuksia edustaja- nollisella hölynpölyllä. Onko sitten kokouksiemme väliajoilla. Komitea ihme, että Toronton varanaiset työ-näki' vallastaan prameita - värejä; Sääntöjemme puustavi näkyi heille määräävämpää : kuin liikkeemme asialliset tehtävät j a velvoithkset. Vaikka komitealle nimenomaan neuvottiin ulkoapäin, että ei ole soveliasta eikä asiallemme eduksä lähteä panemaan toimeen erikoista ajojahtia Beaver Laken osastoa vastaan^ varsinkaan kun tällä haall-kysymyksellä ei ole mitään teke-läiskerrokset eivät ota kotiintuak. seen tähän taloon. Onko ihme, jos osaston alaseuroilla ei ole toimintapaikkoja kun haalin juhlasali on meikälluselle toiminnalle tärkeiksi ajoiksi vaivaisesta vuokrasta, muu* t^DDasta hopeax>enningistä luovutet> t u kirkollisille menoille. Ja tässä talossa pesivä toimeenpaneva: komitea lähtee; sitten jakelemaan määräyksiä muiden paikkakuntain työ-mistä itse puolueemme periaattei- läiälle mitenkä haalia on hoidetta-den kanssa, e i : se näistä neuvoista j v a . Asia on se, että sikäli k u n mei-välittänyt. Sitä paitsi melkoinen l ^ n haaleissamme puhdistasta t a r - osa Beaver Laken farmaritovereis-'-vitaan, niin se puhdistus täytyy a l ta oli j o lähtenyt tavanmukaisiin talviansioihinsa-: pois paikkaknnnair kaa Torontbäaij, toimeenpM mitean omista nurkista. Meidän ta, joten on otettava sekin seikka järjestömme, eikä meidän kommu-huomioon, että^ kotosaUe jääneet jä- > nistinen liildceemme e i v o i enään pitemmälle sallia sitä, että jolla-jcm haalillamime ;pidetään • :\säänni5l-lisesti kukpÄmenoja.^^^^^^^ & töön. Jos - T^ lienkilöt, j a ,järjeisttmm i tbinieeii-; senet eivät halnneet: omin - päinsä lähteä muuttelemaan yhteisiä päätöksiä. Mutta : nämä tosiasiat jätti komitea syrjään; turhamaisen isän-nöimishalunsa :.tieltä. : J a r k u n . ei Russell Sage Foundation ön j u l kaissut , piUutamia kohtia viisivuoti sen ; tutkimustensa tuloksista työttömyyskysymyksessä, osoitten, että lO-r-12 prosenttia kaikista Yhdys-yaltain työläisistä on aina työttö-minä,' laskemalla keskimäärin hyvistä jä huonoista ajoista. Raportissa ei mainita työttömien nykyistä lukumäärää tarkalleen, vaan sen sijaan sanotaan, sen käsittävän "useita miljoonia miehiä j a naisia". < "Mitä iaajimmallct levinnyt työttömyys- on nyt jatkuva ilmiö,laajakan-toisine taloudellisine, yhteiskunnallisine, henkisine j a moraalisine vaikutuksineen". "Etsiessään työtä vissien'keinottelevien, maksullisten .työnvälitystoimistojen välityksellä;';riistetään t u hansia miehiä j a naisia näissä toimistoissa". "Hallituksen työnvälitystoimistot voisivat tehdä huomattavan korjauksen; työttömyyden tähän j a useihin muihinkin puoliin, jotka ilmenevät työttömyyskysymyksen yhteydessä." Tutkimus, jota on johtanut M . Harrison; käsittää 70 kaupunkia ja 31 valtiota j a C a n a ^ n . Raportin a l kulauseessa mainitaan ensiksi, että jokaisena vuotena on ^työttömänä 1.000,000—6,000,000 työläistä viikkoja j a usein kuukausia; j a jatke* taan m.m. seuraavasti: . . "Työläisten kapinallisuus sellaist a - teollista tilannetta kohtaan^ jos-^ sa ainainen turvattomuus . j a epävar-muus työnsaantiin on yleinen, l i sääntyy yhä. Sitä e i aiheuta yksin työttömyys, vaan myöskin työttömyyden pelko — tietoisuus, että m i kä työ t a i toimi hyvänsä on epävarma^ riippuen kokonaan talondellisis-ta muutoksista." , 'Tilannetta pahentaa suuresti se seikka,'. että ammatiton työläinen; joka^ on etsinyt työtä vissien työn- TOlitystoimistojen kautta, joutuu sellaisten vääryyksien alaiseksi, k u ten: maksamaan työn välityspalkkion, eikä kuitenkaan sai&kaan työtä, tullen lähetetyksi sellaisiUe etäial-le alneOle, misä työtä ei ole saatavissa, t a i missä työv on kokonaan epämiellyttävää, j a josta hän e i k y kene' palaamaan kotiseudulleen, p i t kän matkan j a kyytikustannuksien suuruuden taikia, 'Inonessar-tapauksessa -hän: tyonväfitTsagentin ja työnantajan - yhteis&i ; v :rsopiinuksen tilalle yhteiskunta, ) ^ ^ ' ^ tuu välttämättömyyteen, joniTlS ovar vanhemmat kuin Saturnust vallitsevat vielä sittenkin kuin Pr^ metheus on saanut syöstvksi i^u. rin valtaistuimeltaan! Siitä äajS" kuin apotti Caignard näin s a n ^ Prometheus monta kenaa kuHjts nut Jupiterin, ja tämän viisaan t J nustukset ovat käyneet toteen nji, kirjaimellisesti, että voi epäillä n,: kyään, niin paljon muisfjttaa B J ^ järjestys vanhaa, eikö vaha sistn-^ kinole jäänyt vanhalle Jupiterille Useat ihmiset, menevät niinkin piti källe, että kieltävät tuolta titaannu olemassaolon. Ei näy enää, sanovat he, hänen rinnassaan haavaa, jonh kautta vääryyden kotka raateUlä. nen sydäntään ja jonka pitäisi vuo-taa verta iankaikkisesti. Hän ei tie-dä mitään tuskista eikä maanpakon, sa vaivoista. Se ei ole se työläisju.- mala, joka oli meille luvatta ja jota me odotimme. Se on vanhan ja naa*; rettavan Olympon lihava Jupiter. M i l l o i n siis ön ilmestyvä hän, tso^ ihmisten roteva ystävä, tulensytyttä-jä, tuo vielä kallioonsa naulittu titaani? Vuorilta kuuluva pejjättävi-ääni ilmoittaa, että hän nostaa ja ääretöntä paattaan raadelluille hartioilleen j a me tunnemme jo yllänK me hänen kaukaisen hengityksensä lieskat". Siinä on sanottu paljon, äärettömän paljon totuutta — kaikki eivät sitä jaksa tarkalleen käsittäakään. Toronton uutisia Taasen nu*i autotehdM Toroi-toon. Roamer Motor Co., jonka pääliike on Mich., Kalamazoo niiai-; ^essä paikassa on pstanut Torontossa tehdaslaitoksen jossa alkaa rakentaa Roamer nimisiä autoja. Liikkeen pitäisi alkaa käy-ntiin joa-. lukuun alkupäivinä. Kummallisinta • tuon liikkeen hommissa on se, että • he ; ovat alkaneet myyskentelemää liikkeen osakkeita, joiden hinta on; kymmenen dollaria kappale. MutU niitä ei kuitenkaan myydä muct». kuin 14 kappaletta käsittävässä rf^-. mässä ja nämä liikkeen palvelnkse-; sa olevat agentit, joista ainakin yi-• si on suomalainenkin, ovat saanMt^ suomalaisiakin ostajia osakkeille h-{ pallien heti antaa työtä liikkeai käyntiin alkaessa. Verkkoon ia| tarttunut suomalaisia sellaisialm,; j o i l l a on ollut varoja vaan join; kymppidollari, Icpska ensinnä 03; ollut vaatimuksessa osakkeita ksniK paavalla agentilla että maksamsEi; 25 dollaria niin pääsee työhön 3» saa lopun osakkeista maksaa tienaamastaan palkasta. Onjco i» liikkeen-taholte ollenkaan tehty e-des tuollaista vakuutusta että lunki ostajat pääsisivät työhön? ^ ; Nyt kuitenkin on ilmi tuUnt, tei liike salli osakemaksua maksettavan vähin erin eikä millään 5: palkaUa vaan on kaikki osakkej jotka ovat viime päivinä osteto, maksettava loppuun t. k. 27 p> vään; No nyt ne henkilöt, jo»., ovat osakkeihin kiinnittäneet^: noiÄ rahansa ja joilla ei ole ese^ työpaikkaa josta voisivat hani^ uutta, ovat kyvyttömiä maKsan*^ tuota loppusummaa. Jos ne menettävät tämän 25 doUana vtf. siksi, etteivät ole osakkeita H ^ ; vältä henkilöltä saaneet kylUn ^ teviä selostuksia, on syy suurelta osaltaan tuon agen^n,]»^; Mn voidaan myös sanoa kekauppoihin mennessä ^ff"^, tarkempi selostus, vallanbn nu-« j o t k a meÄevät ainoat sen^^isUB hih sysäämään hämarape»^ tiedoina. 'Alkaako l^ke k a y n t t n j koska, sen tietysti " ä j ; t t a a j d e^ suus. Liike saattaa f^^^^ kavarainen ja tekee hiketta «n liikelakien mukaan, l^,^^ Slliset kuolevaiset heti ensi ^ kyukisne llsäi ttme onvaassttiak akaun n ^ov'^at« fs iihen jJO* k a i S ^ S a a l a T o - ^ ^ ! . pitemmän aikaa on o^"^* f S o ^ ^ i a alafeen. saada ^ . ^ ^ ^ s ^ ^ r n L t i j i ^ ^ san sataSuuäkymmcnra «• ndstijaUoesa-ei. ola'sa«aaUa oBe^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 27, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-11-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241127 |
Description
Title | 1924-11-27-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Torstsuna, marra8k.27 p^Thnr, Nov^ 27ttt IflZI
VAPAUS
fVrf"*»*' soonalsisen työväestön äänenkannatbila, fltnes-t
r y Sadbnryssa, O n t , j o k a tfintai, torstai j a lasaotaL
^ 0 1 W I ^ ^ ^ ^ A E V O V A A R A,
Vastaava. toinutusapnlaipen.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pob-lished
i n Sodbury, O n L , c v e r y Tuesday, Thorsday and
Sattirday,^_ • •
Advertising rates 40c per coL inch. Minimam eharge
f o r single insertion 75c. Diseount on standing advertise-i
n e n t The V a p a ' ^ is the best advertising medium
among the F i n n i f h People i n Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f 1.50 j a yfcd kk- 7 5 c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello - 3.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
second class matter. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.)
persoonallisella nimellä.
J . V, K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
LeDJDlisyydeD tiiHanta
Lukemattomat eri uskonlahkot-ammentavat oppinsa
raamatusta, mutta ovat kuitenkin leppymältömissä vi*
hollisuussuhteissa toistensa kanssa. Kukin selittää raa-
' mattua mielensä mukaan. Jokainen hakee niin sano*
' akserome opillista puolustusta aivan jokapärväisten ja
käytännöllisten kysymysten pinnalla kulkeville kiistakysymyksilleen
raamatusta.
Tänä päivänä on työväenliike jakaantunut moniin
eri suuntiin ja ryhmiin, jotka selittävät toimivansa
marxilaisella pohjalla, väittäen aivan henkeen ja ve-
. reen. saakka taistelevansa marxilaisten kumousteoriain
puolesta. Ja kuitenkin vallitsee eri-jryhmien välillä
hillitön taistelu. Kunkin ryhmän itsensä tulkitsema
marxilaisuus ei johdata heitä samalle tielle,
r Santa kohtalo näyttää tulevan viime aikoina var*
:< ainaisesti kommunistiseksi suunnaksi omistetun lenini*
Iäisyyden osalle. Silläkin yritetään tehdä palttinaa,
josta jokainen luulee voivansa leikata mieluisensa viitan.
Jokainen haluaa esiintyä karkkien parahimpana
(leniniläisenä, sen etuoikeutettuna ynmiärtäjänä ja ttilk-
• kina. Kommunistisen liikkeen alkuaikoina tuli tavaksi
i kilvotella kommunistisuudella, mitä se on Ja mita se
e i o l e . Ja kuta enemmän pyrittiin toisista edelle kom-munistisuudessa,
sitä kauemmaksi pyrki todellinen kom-munistisuus
Jäämään. Tämän urheilun seuraukset kävivät
niin yleistä kommunistista liikettä repiviksi, 'et-
' ta^^^i liikkeen käytännöllisen oppi-isän
Leninin täytyi kirjottaa erikoinen kirja. Penikka?
; tauti, jossa mestarimme opillisesti Ja. käytännöllisesti
; ; osotti, että monienkin korkeimmille nousseiden «kom-rmunisti^-
euuntain kommunismi oli kaikkea muuta vaan
ei kommunbmia.
Näinä päivinä julkisuuteen .tulleissa lehtiuutisissa
r kerrotaan itse Venäj än konununistipuolueessa piimal le
pyrkivästä leniniläisyyskiistasta. Trotsky ja Sinojeff
näyttävä olevan ristiriidassa siitämitä Lenin on opettanut^
Ja mitä l^in erikoisemmin Venäjän työläisten ja
talonpoikain politiikalta ja yleensä koko köyhälistön
vallankumousliikkeen tulevaisuudelta on mahtanut
> odottaa. Tämä kiista, kuten saatamme ymmärtää, ei
> lopputingossa ole leniniläisyyden opillista selyittämis-ta,
vaan leniniläisyyden käyttämistä aseena käytänjaöl-
^ lisissä puolueasioissa. Puolueasiat siis ovat ristirii-
V dassa eikä ; leniniläisyys, aivan kuten sosialidemokraa-den
Ja konununistien marxilaisuuskiista ei johdu mar-
: • xilaisuud näiden eri puolueryhmittymäin
ristiriidasta.
Mutta kuka sitten kykenee sanomaan ratkaisevan
sanan mitä leniniläisyys meidän kommunistisessa liikkeessämme
merkitsee? Selviääkö se yksinkertaisesti
enemmistö- ja vähemmistökantojen voimien mittelyssä.
- ; £ Ei marxilaisuuskaan Toisen kansain--
: välisen kiistoissa ratkennut enemmistöpäätöksillä eikä
Toisen kansainvälisen johtajien virallisilla Julistuksilla.
Sodan aikana oli Saksan «marxilaisessa» parlamentti*
jasenistoesä ainoastaan yksi mies, Karl Liebknecht, joka
kaildcia puoluepäätöksiä ja puolueensa kuria vastaan
V kykeni esiintymään marxilaisena, äänestämällä pistin-
- ^milJoonia vastaan ja taistelemalla kaikin keinoin köy*
^^hälistön luokkaetujen puolesta; Hänen taistelujensa
B kautta ryntäsi marxilaisuus uusia keliitysmuoloja kohti
Saksan sosialideraokraatian lahoilta perusteiha. Vain
köyhälistön luokkataistelun suurien kokonaisetujen J a
kehitysvaatimusten kannalta voidaan marxilaisuus Ja
leiiiniläisyys^ratkaista sen sisältöä vastaavalta kannalta.
Tavalliselle Jokapäiväiselle työläiselle käy useuikiri
'raskaaksi ymmärtää leniniläisyyttä teoreettisten ongelmien
yhteydessain Mutta siitä huolimatta Jokaisella työ-^
- läi$ellä on keinoja oikean kannan valitsemiseksi. Ja
yhtenä seyaisena keinona on elävä : työläisomainen ja
luokkataistelun tärkeimpiä piirteitä tunnustava järkL
Jos Jokti «marxilaisuus» alkaa tuntua työväenliiMcees-sä
mukana olevalle työläiselle luonnottomalta Ja jos
^86 hänen liiiäceelleensa asettaa sellaisia tehtäviä, jotkai
eivät mene päähän edes ankarammankaan painostuksen
taikka «kurin» kautta^ silloin on parasta antaa elävän
järkensä ratkaista. Siinä on se hyvä se on
käytännöllisestä elämästä, on itse työläisen elämää Jä
taisteluita. Jos Jonkun «leniniläisyys» alkaa vaatia
työläiseltä luonnottomia. Ja sellaista, jonka käsittämi*
sekäi pitää totuttamalla totuttaa itseään, jos se loukkaa-
meidän oikeudentuntoamme, silloin on aika tar*
4bstaa onko tämä leniniläisyys kotoisin oikeasta maa*
perSstä. Maistakaamme, että oikea mandlakuus Ja le-jiliuläisyys
ei joUdu koskaan ristiriitaan elävän järjen
kanssa, vaan päin vastoin jiiuri ajattelevan Järjen seu»
cassa tämä yhteys yksin py;styy hedelmiä kantamaan.
Imperialistieii ristiriidat
Ensimäinen järkyttävä riita siitä, k i ^ tulee kontrolloimaan
Saksan vararikkopesäa, on puhjeiuut liittolaisten
välillä. Toisella puolen ovat Ranska ja Englanti
ja toisella J . P. Morganin edustama Amerikan imperialismin
edustaja, Seymour Parker Gilbert, Joka
Dawes-Morganin suunnitelman mukaan nimitettiin
Saksan vararikkopesän hoitajaksi. Ranska ja Englanti
selittävät yhdessä, että Morgan ja hänen kauttaan Yhdysvallat,
koettaa vallata käsiinsä koko Europan taloudellista
kontrollia käsittävät nyörit ja kiista itsessään
osottaa, että vaikka koetetaankin maailmalle us-kottaa,
että «liittolaisten kesken vallitsee sopusointu»,
niin todellisuudessa myllertää pinnan alla^ sovittamaton
ristiriita Lontoon sopimuksen allekirjottaneitten
suurvaltojen välillä arkaltiontoisbta taloudellisista ky-symj^
ksistä. *
Ennen Dawes-Morgan sopimuksen hyv^ymista
päättivät Ranska, Britannia ja Belgia pakottaa Saksa
maksamaan kaikbta ulkomailta tuottamistaan tafveai-neis
26 pros. tullia ostohinnan mukaan ja luovuttamaan
nuo varat liittolaisten korvauskomissioonille.
Morganin nimittämä Europan .taloudellisten .asioitten
diktaattori, Seymour Parker Gilbert, on Saks:an rahaministerille
lähettänyt kirjelmän, missä selitetään, että
joulukuusta lähtien hän tulee ottamaan haltuunsa kaikki
ne varat, mitkä Ranska, Britannia^ ja Belgia ovat
tähän asti ottaneet tullisäädöstensä kautta käsiinsä ja
tämä käsitetään ranskalaisissa, brittiläisissä ja belgialaisissa
piireissä avoimeksi Morganin hyökkäykseksi
edellä mainittujen maitten itsenäisinä kiusallisessa Saksan
sotakorvauskysymyksessä esiintymistä vastaan..^ Selitetään,
että Morganin ja New Yorkin yhdistyneitten
pankkiirien aikomuksena on anastaa itselleen dikta-tuurivaltuudet
Ranskan, Britannian ja Belgian ulkomaa-
asioissa, eikä ainoastaan ulkomaa-asioissa, vaan
myöskin sisäisissä asioissa, jotka koskevat näitten maitten
itsehallintoa ja oikeutta säätää tullilakeja Saksan
ostamista ja Saksan näihin maihin lähettämistä tuotteista-
. :
Sekä Ranska että Britannia ovat kummatkin laatineet
kiivaat protestit Wall kadun edustajalle toimittamista
varten, joissa sciitetääni, ''että Dawes-Morgan sopimus
ei; edellytä näitten maitten sisäisiin asioihin sekaantumista
ja että sellaisia yrityksiä ei tulla suvaitsemaan.
Koko Europan.asiat ovat joutuneet nurin niskoin
Ja kiihko on diplomaattisissa piireissä ylimmillään.
' •
JarjestömiDe
Perheiltamat
Lehtemme paikkakuntakirjeissä tapaa hyvin harvoin
mainintoja osastojemme toimesta pidetyistä n. k. perhejuhlista.
Sellaisia näköjään pannaan hyvin|haryO^
toimeen. Niinpä saattaa oleskellai yhdellä /^aikkdcun
nalla vuosikausia, eikä koko ajalla järjestetä osaston
toimesta yhtään perheiltamaa. Eiköhän tässä suhteessa
voitaisi ajatella korjausta:;
Valistunut ihminen ja sitä enemmän työväenliikkeen
vilpitön kannattaja ^kaipaa tavallisen puoluetoiminnan
lisäksi aina silloin tällöin jotain erikoisempaa
toveritunnelmaa, > sanoisiko jotain erikoisempia jaloja
hetkiä. Tämä kaipuu ilmenee sitä viQcevämpänä, mitä
virallisemmaksi ja arkipäiyäisemmäksi paaston toimin--
ta oh muodostunut. Se vain on todistuksena >mei8sä
heränneestä .paremman kaipuusta ja sanoisiko uu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-11-27-04