Canadan uutiset, October 26, 1922

              S Ä , iSaSMK^ Törgfamäl7ola& 26 % '1922 M J M E R O m
Canada tarvitm pääomaa
ja asukkaita.
Tunnettu amerikalainen fi-nanssileliti*'
Journal of Gommer-ce'.
L. tekee äskettäin julkaisemas­saan,
Oanadaa käsittelevässä
katsauksessaan selkoa Dominio­in
nykyisestä taloudellis-poliitti-sesta
asemasta ollen sitä mieltä,
että täällä jo todenteolla on ryli-dytty
kaikin keinoin oloja pa­rantelemaan
ja tai e vaisuut ta ra*
kentaraaän. Sekä liikemies-..että
poliittisissa piireissä huomio ny-
'kyään kiinnitetään uusiin s.nun-nitelmiin
asutuksen, maanvilje­lyksen,
kaivosteollisuuden, laiva-kulun,
satamain kehityksen, te­ollisuuden,
vesivoimain y. m. a-lalla.
" Sillä sodan jälkirasHuk-sista
j a hallituksen omistusoiker
uden sekä muiden isän maallisten
yritysten liiallisesta Ivemmotte-lusta
huolimatta Canada osoittaa
erinomaisia toipumisen oireita ja
kaikesta päättäen silla on valois­sa
tulevaisuus edessään. SeU a-sukkaat,
joita on vain noin 8
miljoonaa, ovat korkealla sivis­tystasolla
ja enemmän yhtenäisiä
parhaita -etuja. Se pitää paik­kansa
? kansallisiin teihin näh­den,
joiden menestys tai epäon­nistuminen
suoraan koskee Ca­nadan
kansaa j a maata kokonai­suudessaan.
Mineraalirikkaisiin alueisiin
nähden Canadan kansallistiellä
on mitä edullisin asema. Sen al­kuperäisillä
sr^unnittelijoilla ja
rakentajilla tuskin mahtoi olla
hämärintäkään aavistusta, että
heidän avaamansa linja joskus
maailmassa tulisi koko Pohjois-
Amerikan mantereen tärkeim­mäksi
metallien 'kuljetustieksi.
Sen koskettamalta alueelta on
suuressa määrin tavattu kaikkia
hyödyllisiä metalleja, kuten -ra-kennuskiveä,
kuparia, rautaa,
hopeaa, kultaa y.m. Kansallisr
teiden Canadian Northern-nimel-lä
tunnettu haara sulkee piiriin­sä
eteläisen osan suuresta geolo­gisesta
muodostumasta, joka kä­sittää
Canadassa ja mahdol]isos­ti
koko Pohjois-Anierikassa tois­taiseksi
löytämättömiä i'ikkaita
ja laajoja metallikerrost. Grand
Trunk Paeific-niiiiellä tunnettu
rautatie, joka myöskin osana
sekä vakaampia kuin Yhdysval­kuuluu
kansallisteihin,- kulkee
tain. Maan yhteiskunnalliset ja halki Pohjois-Ontarion suunnat-poliittiset
kysymykset ovat vä- toman- rikkaiden kulta-alueiden,
hemmän mutkikkaita kuin Ame- joita kaivosviranomaisten tiedon
rikassa.
On kuitenkin kaksi asiaa, joita;
Canada kipeästi kaipaa — pää­omaa
j a väestöä. Par'aikaa se
saa molempia j a mahdollisesti ai­van
yhtä pian kuin se niitä voi
sulattaa. Amerikalaista ^ pääo­maa
virtaa Canadaan suurissa ja
lisääntyvissä määrissä. Uusia a-suk
ka i ta sa a puu k ai k i s ta tyydy t-tävistä
lähteistä. Ei-halutut koh­ta
saavat kokea että heitä ei tar­vita.
Brittiläiset ja amerikalai-set
näyttävät olevan eniten suo­sittuja,
senjälkeen Skandinavi­an
ja muiden Pohjois-Europari
maiden asukkaat. Ei ainoastaan
hallitus tee kaikkea voitavaansa
haluttujen tulokkaiden mielen­kiinnon
herättämiseksi, vaan
myöskin rautatiet seka useat
kaupalliset yhtymät pyrkivät
vaikuttamaan samaan päämää­rään
— tyiikunfoisten j a sivisty­neiden
työmiesten lisääntyvään
varastoon. Tuhansittain ameri-kalaisia;
farmareita on^siirtynyt
rajan toiselle puolelle ja tulian-sittain
vielä: siirtyy, saatuaan so­pivan
tilaisuuden.
Canada on täynnä suunnatto­mia
. mahdollisuuksia; jMitä e-dullisempaan
asematui se pääsee,
sitä parcmpi.viiroille,, ja sitäv suu­rem
maila syy 11 ä m e k e h i t.ä m me
ystävällisiä suhteitamme siilien.
On mitä suurinta mielettömyyttä
pystyttää korkea tullLseinä erin-omaista
naapuriamme ja toiseksi
parasta kauppatuttavaamme vas*
taan. Tariffit ovat kaikkein k i i ­tollisimpia
riitaisuuden aiheutta­j
i a j a tuhoisimpia kauppayhtey-den
hävittäjiä mitä koskajan on
keksitty. Mitä alempana ne py-;
sytetään^ sitä parempi,; v
annon mukaan vielä tuskin on
päästy koskemaankaan. Sen a-lueelle
sattuu Ontarion rautaoo-riseudun
varsinainen sydän, jos­t
a kaivettavalla metallilla Cana­da
tulevaisuudessa tyydyttää
oman rauta- ja; teräs, tarpeensa
j a hankkii kansalliselle rnuta-t
i el 1 ecu in i 1 j oo n a i n d o 11 a r ie n a r.-
vosta liikennettä vuosittain.
Canadan mineraalituotanto jn
kaivosteollisuus uinuu vielä keh­dossaan,
vaikka arvaamattoman
suuria mahdollisuuksia kumman­k
i n menestykselliseen harjoitta­miseen
löytyy Atlantista Tyy­neenmereen
saakka. Kaikenlai­sia
raaka-aineita, myöskin kivi-liiiltä,
on tarpeellisessa määrässä
saatavana, mutta uskaliaiden a-lotteen
tekijöiden löytäminen
niille tuotanaloille on toistaisek­s
i ollut ylivoimaisen vaikeata.
'Siinä suhteessa Canada vielä on
pysynyt: vain "tulevaisuuden
maana."
Suomen taloudellinen
tilanne.
Eduskunnan Suomen hallituk­selle
myöntämällä valtuudella
valtioneuvosto näinä päivinä on
suorittanut loppuun neuvottelut
200 miljoonan markan suuruisen
lainan ottamisesta SkandinaviiJii
j a Suomen pankeilta valtion o-mistamaiii:
kulkuväliucitton. ke­hittämiseen.
Takaisin m a k s u a i ­k
a on viisikymmentä vuotta,
v a i k k a k i n valtion rahastolla on
oikeus suorittaa se Jvymmeiierr;
vuoden kuluessa. Korko tulcO:
olemaan 7 prosenttia ja hondit
lasketaan liikkeelle, kurssiin
prosenttia. Näitä ehtoja täytyy
pitää edullisina siihen katsoen,
että pienin diskonttokorko Sno^
messa kahden \iimei^eu vuoden
a i k a n a o n oi lu t O p r o s e n 11 i a. I > a i •
naan liittyväl boiidit ja voitto-osingot
ovat verovapaat j a ne
muutetaan rahaksimitään vä­li
e n ny k s iii t e k(!m ä 11 ä. II u11 a j)aäi
omaa ei ilainan johdosta kuiten­kaan
maahan tuoda, silhi Suo-,
men - yksityispankeissa sijoituk­sia
omaavat ulkomaalaiset ovat
asettaneet ne Suomen valtion
käytettäväksi kysymyksos-.;! ole­via
llondeja vastaan.
Sodan aikana ja sen jälkceii
rautatieverkon yllapilämiseen ja
l a a j e n t a 1 n is e e 11 s e k ii li 1 k k u v a n
Jv alu s t o n 11 a iik k i m i s e e 11 ta r v it ta -
vat varat on saatu yksinomaan
verotuksella. Piteuimhii [»aalle
siitä kuitenkin tnlisi si(M;imätti)-
män raskas verotaakka nykyisen
sukupolven veronmaksajain hai*:^
teille,-: joten nyttemmin saadulla
1 ai n a 11 a • n e k u s t a n n u k s et voi d a a 11
suorittaa- pitemmän, aikaa. Tä-.
män- . yhteydessä mamittakooii,
että melk3in kaikki Suomen val­tion
ennen sotaa ottamat lainat
kävtettiin rautatieverkon keliir-tämiseen,
^Mainitun lainan niyontäminen
Nykinen kurssimme rahalä^
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
' sähköteitse on
Myös myömme pankki-osoituk'
sia (shekkejä) markoissa yll5»
mainij. kurssin jälkeen j a e r i k o i
sia, kolmen prosentin korkoa Vf>
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunar v
taan siellä voimassa-olevan dol^d^
r i n kurssin jälkeen.
/^Lähetyskulut rahalähetyksilU,
postinr kautta on 15c. sun^mill^
alle $äo.OO; sitä suuremmilta suff'
miltä mitjään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähkoteitsö
$3.56 kiiikilta summilta.
OQ
Ristiriitaiset tiedot Venäjän
elintarvetoiveista.
'Nälänhätää kärsivien K r i m in
j a seitsemän läänin lisäksi mai­nitsevat
venäläiset lehdet useita
m u i t a alueita, jotka saavat ensi
vuonnakin kärsiä nälkää. ' E k o n.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-
|läh.etystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCK :: MIOH
--Perustettu v. 1874.—
jlVarat 'iyVi. v $3.000,000.00.
i'i (
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
' R a u t a t e i d e n . rakennusohjelma,
jok-;'i pääasiallisesti uuden lainan
, o t ta m i s e e n. a i 11 e u 111, s 1 s ä 1 t y y "1 a -
'kieJKlotjikseen, joka kohdakkoin
a in n et: a a'i i e d us k n 11 n a n . k äsi t e 11 ä-
;väksi j a k ä s i t t ä ä vuodet 1923—
11927. Tarlioitus on vuosittain
11 u si i h r au t a ti er äk e n n u k s i i n käy t
on hyvänä todisteena Skandina-|1|aa 75 m i i j o n a a m a r k k a a j a työt
vian maiden finanssipiirien — [ o n järjestetty siten, että joka
j o t k a ovat kaikkein Udieisimmäs- Lvfciosi yksi rakenteella oleva I i n -
sil kosketuksessa Suomen kanssa j j a fiaadaaii valmiiksi j a kahden
— luottamuksesta Suomen vaiti- j i n u u n i ' rakentaminen .alotetaan.
011 malvsukykyisyyteeii. Kuiv Tärkeiminat ennen valmistuneis-lainan
suuruus on määrätty Suo- ta lihjoista muodostavat yhdis*
men. markoissa on se riiiipunur |äviä; renkaita jiääratojen välillä
ton vaihtokurssin vaihtelusta ja
kun kysymyksessä .olevat 200
miljoonaa markkaa jo ovat liik­keellä
maassa, ei lainasta aiheu­du
mitään liäiriöitii eikä raha-markkinoiden
kiristymistä, Tlal-l
i t u s tulee. ottamaan rahoja pan­keista
hitaasti, asteettain eikä kyään hyvin tyydyttävä: Työttö­myyttä/
ei ole juuri nimeksikään,
säkuukausi"en'kiiivuuden johdos-'ennenkuin vasta vuoden kulut- jotava^'toin muutamilla seuduilla
Shisn' kirjottaa että tatarien ta-| - ,
savaltaa on kohdannut kato ke-1 lainaa ryhdyttäne käyitämään
sisämaahan, kuten esim. suunni-teljtu
auisi linja-. Viipurista. L a a -
to vkaan. Uuden liikkuvan kalus­ton
ostoon tarkoitettu 80 miljoo­nan
m a r k a n erä myöskin sisäk:
tyy vuoden 1923 budjettiin.'
T i l a n n e t yjö 1 n a r k k i 11 o i 11 a o n n y-,
Mineraalivarastot toimeliaisuutta
elvyttämään.
ti Mineraalit j a kaivosteollismis
Canadian National rautateiden
varsilla"!' on nimenä eräällä kir­jasella,
jonka- sanotun rautatien
teollisuus- ja* tutkimusosasto on
hiljattain julkaissut. Siinä ole-ij
Xat tied(^t on kyllä täytynyt su­pistaa
niin pieneen tilaan kuin
mahdollista, mutta' siitä huoli­matta
siihen sisältyy Canadian
National 1 rautateiden lähettyvillä
sijaitsevista mineraalialueistä
verrattain ' tyhjentävä' yleiskatsa­us,
josta i epäilemättä tulee ole*
maan paljon hyötyä metallinetsi-jöiden
ja tutkijain huomion
.kiinnittämiseksi niihin seutuiV
Jiin.
; 'Varsipaisen liilcenteen välittä­misen
ohella rautateillä on monv
ta muutakin tehtävää, joista
tärkein, on uusien liikennetita;
tuottavien urien - avaaminen. Mi^
tään tuottavampaa* alaa kuiii
mineraalien tuotanto ei siinä
tarkoituksessa voida löytää, kos­ka
tavarain ja matkusta jäin
kuljetus -siten, kasvaa ja tulee
pysyväiseksi tuloläKteeksi. Me-tallinetsijä
kulkee edeltäjänä sa­idoille
muille kaivosmiehille, jot-ika:
vuorostaan tuovat mukanaaii
maanviljelijöitä ja' liikemiehiä.
'Siten jokainen ' Vaiitatieyritys,
^jöka^ oäatt- - tuloistaaij''' käyttää
"'ödylijg^efii'^^ iMt^ttiiÄu6^öhöä|
alVelefe""' >%akkiWoiiii§tirf3ain%
t a ' . ja kauran, ovat heinäsirkat
hävittäneet.. Vajaus iavSketaan
jo 23.4 miljoonaksi puudaksi.
Sama lehti kertoo että satotoi.
veet saksalaisten asutusalueella
eivät ole toteutuneet. Destjati:
naita odotettujen 35 puudan si­jasta
on saatu huomattavasti vä­hemmän.
'Siemen ei riitä jasak-salaiset
ovat jo anoneet siemenv
viljaa 300,000 puntaa. Paljou
karjaa on tuhoontunut j a hevo­settomia
on y l i 50 prosenttia vä­estöstä./
Vain neljänneksellä
kaikista talouksista on y k s i he­vonen.
Tsheljabinskin lääni.ssä on k y l ­vetty
alue supistunut 40 pro­senttiin
viimevuotisesta ja t e ki
vuoden 1916 kylvöalueesta aino-.
astaan 18 pros.
Karjaa on menetetty 80 pros.
Teollisuus on niinikään lamassa,
sillä ei ole elintarpeita eikä polt­toaineita.
Ennen ruokki lääni
koko Uralin- teollisuusalueen.
Siperiasta tuotiin tavallisesti
viljaa Pietariin ja pohjoisille ^-
lueille. Nyt odottaa Siperiaa
.ensi talvena nälänhätä tuho­hyönteisten
aiheuttamien vauri­oiden
ga kylvöalueen -suuren su-
^pistumisen johdosta. Keinotteli­jat
vat jo huomanneet tämän
j a Tiljan oston keskuksena S i ­periaa
vartan on-Ufa, Kaikista
kielloista huolimatta ostetaan
^viljaa pienissäkin erissä ja
•viedään matkatavarana Siperi­aan,
jossa viljan hinta on viisi
kertaa niin korkea j a korkeam­pikin
kuin Venäjän puolella.
tua. ön puutetta ammattitaitoisesta
^ 1
täisi
Yhteys Polgoismaiden l([hd^^
toiminta.
— Uusia Bnpuen loyrttojafjois-sa
tasavallan uudet rajat ja alu­eet
on' otettu huomioon, * on saa-
^nut Canadan i Uutisten' ^klrjai
toppaan. ' Hintar ^»75 sentti^
4'P!>aie;iU j , j^^;;^.;,:^'^' 'k,: >. 'f
1
'A
A
SS"
M
1
lähettäessänne ottakaa huomioon,.että allekirjoitta-tteella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa iaina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. v
KURSSI ON TÄNÄÄN
m
1
m
m
SUOMEN MAPv&KAA CANADAN pOLLABISTA;
Kaikki lähetykset osoitetaanipt^stin imutta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisjssti vaadita. SäJikötys-maksu
bn $4.30.' Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sunuiiille $40.00 asti^ 50c summille $50lt)(jf'astij
75c. summille $100.00 a^ti. Jokaiselta seuraaviaita" sa­dalta
25e. ,1
Tiedustelkaa erikoiskurssia'isoille lähetyksille.
LäJbettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet^ kirjoittaa hyvin tar-
POBT ARTHUB»^ OWS^ OANADA.
^rrtrtnir««vn*<f>,ji.r*i-»;rtrr.>|-'..'.-i.
m
s-