1922-02-23-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lii-p SIVU 4 'Xi. my-mm OaiSrÄ:»! IIJ3]0nSET, P O ^ ^ HelmiK; 23,1922 CANADAN UUTISET suomalainen Banomaloliti Cauadossa, ilmestyy jokaiseua Torstaina. Kustantaja The Canada News Publishing Co. LJiick J. Korte, LiikkeQuUoilaja. Lauri Mauuu, Toimittaja. . TILAUSHINNAT: ('auadaan: $2.50 koko vuodolta, .$1.00 puolelta vuodella, 75c. 3 kuu-kaudolta ja 25 senttiä kuukaudella. YlidyHvaltoililn ja Suomeen: $3.50 koko vuodelta ja $2,P0 puolelta vuodelta. ILMOITUSHINNAT: ho KonI t i ä palBtatuumaltaIkerran ju-i M i s U i n a . JMtcmpiailfaisille ,iImoituksi>. Jo koliluulMnen aletinus. Halutaantia- •Ah Ja niiueumuuttoilmotukset X^-^-ent- 1 iii keri a. .$2.0U kolme koriaiiV Naima-iliiH) iHiU>=ntij;2.00 kerta, $3 00 kolme k(!rtai». Avioliitto- ja kihlaus^ilmoi-l i i k H t i t ^IQö. palstatuumalta, Kuolouil- JU0l|\ikt^ct $2.50. muistovuvssyllä $3.00. syjityiuailmoltukBet $1.50. Avioeroil-moituksvt $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, korilys-luettelof. luento-ilmoitukset y . n i , 30 s e n t t i ä tuumalta, . l.Tijtisien joukkoon aijotuifita ilraoi-luksi. sla peritään 15 s e n t t i ä riviltä. ' IMenimniänkiuilmoituksen. liinta on '»(» s i M i i i . fostissa lulevia IlmoitukHia ci liyvaksytu velaksi tuutemaLtomilta. )'öliittihet -ilmoitukset $1.00 tuu-jiialtM. Kaikki Hikkeelle aijotut.kirjoet, t.i-lyiikset ja raliat ovat läLietettävät osoitteella: CANADAN UUTISET. Port Arthur, Ont., Canada Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. O.soitcmuuloksesta lulee Ilmoittaa I<'lid(;u konttoriin sekä vanha e t t ä uusi osoiU'. CANADAN UUTISET (The Canada News) T l i o i''inniHlr Nowspaper- in Canada. 1'ublialicd every Thursday by The Canada News Publishing Co. l u i c k .T. Korte, Manager. iJauri Maunu. E d i t o r .. U;.ily Xews Blds.. • Pori Arthur, Ont. CANADAN UUTISET is \vukomed and read in every Piunlslv iiome in ibe Dominion. It is the öhly dii'eci advertising medium for those jnauulaeturers and merchants who ^vjsh (o create aijid build a profitable «nd pcrmauent deraand for their prod-u (n .s a nd me rch a n d i s e b y t h e 1 arge a n d evcr !irowing Finnish population resld- Jug iu Canada. Place your trial ail yurtisement and get results. Advertising rates 50c per inch; / P o l i t j c a l a d v s . $1.00-per inch.. Advcrtisements must reach our of-ii<' e VVednesday noon. to fappear on •i"hui'.<(lnys issue. Suhsciiption price in Canada $2..50 lK!r yeai-, United :States and olher countrics $3.50 per year i n advance. — Vilpittömyys, syvä alkuperäinen Yilpittömyys, on eusimäi-nen iiiontecnomiiuiisuus .Uaikilla. niillä ihinisiilä..jotka jo.ssuin sLiii-teessa ovat .^aukarilli«ia. f Karjalan tapahtvimia ei voida si-vuuttaa välinpitäiriättö- ^ jnyydellä. Karjaiiin Uaiisau kanippuiiua ul('ii)aissu'olo.staan on ' kpMv%\\iX iiii('h'nkiinoll« alctln siuiraanuiaii i'i .ainoastaaJJ 'Suome.ssa, ''f^yatx\x •luuiallakin sivistyneessä maail- 1 n a.'^sa. Vii Ii i telien on e | )ä ilc v im - |)i('nkin taliolla käsitetty karja-. laistfU vapau.staistelun oikoa iuonnc. Ou myöskin selviisti'>se- Kii karjalaisten itsensä ett ii Suo- Mieii lialliltiksen taholta, osoitettu Karjalan vapauspyrkimysten ole-. V{i;n juonteellaan täysin itsenäistä eikä "siionuilaisten roistojouk-k o j f i i " aikaansaama, kutoji bol~ >• lu' \' i \{ i Iral 1 it us .Suomelle 1 ähet tä - missiiän nooteissa väittää. Venäjän iieuvostoliallituksen tiiiiiiiiastinen dij^lomatiav on ka^ .vai tuulessa au- ennen, tuntematou-la. Si' pyrkii aivan ^samoihin päiimäciriiu kuin Venäjän tsaris-ti>(' t liallitnk.set. mutta |>aijon viekkaampia jij liäaiäräperäLseuH l);ii . välikappnicita hyväkseen käytiäeu. I^iolsiievikeiUa on vie-hikm ijivan sainal valloitus- jji laajentamispyrkimykset. ja .s(?n iisiiksi — joskin milloinkaan to-iculumalon — unelma .yleisnuia-il mallisesta.: vallankumouksesta, johon pyrittäessä tarkoitus p\- iiiträii viilikkapaleet. Tä<sii valossa ou katseltava viiru e a i k a is ia t a p[i iik s i a. 11 ii -Ka r j a - lassa. Venäjän joukkojcn..;hyök-käys sinne on itsensä bolsheviky-eu tai'koituksella aikaansaama ja Xo u v osto- \''enä.jä n h a Uituksen laatima — Suomen valloitusiiyr- Uimys. s e s t l s i t ä , ; että neuvöstoltallitut; j) i tätf 'KaVjala a a iii oana tu kikoh - taiia," jaosta- hyökkäys Suomeen voidaan' ajoittaan -Karjalan vapaus ja VeiiäiSistu. luippumattomuus nverkitsee sainiilia Suomenkin vapautta ja —, ^ttijmen itseiiäisyy-den »säily Uäniib'feä^. Kaikki\se apuuuitä hätään joutuneille karjala 1.S illc annetaa n, tulee jja'uialla kciralla. iny<>s]iin' Suomen a\aiksi. Kaiklfi ne varat, jotka lähetetään **Karjulan koni-niuunin'' avustaniiselctfi,: edistävät bolslievikieninehumiista Karjalassa ja- lisäävät venäläisvaaraa Suomen- itärajalla. Kansalaiset! Kuuiihahko palveluksen, haluatte tehdä it sen a ise 1 h; i sä n maa l le nne ? Laki keinottelun ehkäisemiseksi. Entered as second clasi mail mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. THE AIM OF THE CANADAN UUTISET. . To helo preserve the *ideals and sacred traditions of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To obscrve its laws and inspirp others to rcspect and obey them: ITo strive unceasingly to quici<en the public's sense of civIc duty: In ali ways to aid i n ma k i np th is cou ntry g rjsater . a nd better than we found it. — Mr. Väinö Kosonen, eni.* f'(»h ja 11 . Tiiluh"')! t oim itjta ja. on t. V. ]'! p :s1ä liilitieii rylitynyt hoi-a Iiiaan: tointaiisa; Nrn- ^'urki11 ' i i l j s i f i i toimittajana. ; —- Joky ustaa initä 'hän ei tal•- v^l.s^^ liän jiiyy .mitä hän tarvi»- s(^c. — -jjii)anil. ^anal]l. , — I'.^nemmän kuin: huveissai-iloa 011 kodis.sii •'Japani!, .sanani. - -loka metsästää kalftii jäniv-tä, hiin jättiiä toisen ja 'kndoitaa loi>,ru. — .japanil. sanani. —' -los jokainen päivä olisi aurin k o i n en, n i in k u k a. ei si U oin to i > voisi >a(lctta? Japanil. sanani. riij-lmat v i l j a / ovat aina toisten p»']loilla. ; — Il iiono miniä - on pa liem i)i Jvii i 11 •• t n 11 at ^ pa h o 1 a i s t a. -Ja pa u i 1. sanani. 5 Ymmärtäväiset iliniislet ovat ikäänkuin iwulat - sii estää h-^ita menemästä jnl kiille. Parliain; ystävänne oli vali)as vihollinen, jokai pitää teidät varuillanne erehdysten suhteeii. 'IVHuus on kimmxfavaa. «nuil-ta älkää sitä venyttäkö ellette halun sen kimpoavan taka isin ja satuttavan teitä. ^«^. jolla on kiire, kalastaa tyiijästä lammikosta. — Japanil. sanani. — Y-leliisyy-s synnyttää- lais- J;uutta j a laiskuu.s epäonnistumista. Auttaja-lehden toimiteta jaksi ero£^van pastori J^. Vasunnan tilille on välitid"- pastori M. K Suonieij: julistettua: itsenäiseksi-j; i liolf^hevikihallitiiksen ; tiiltua \ a l t a an Venäjällä, .•käsitettiin irieMä selvästi, e t t ä Suomi on.yh-t ii 1 ii hei 1 ä Ve n ä j ä n ] Ja ä ka ii p i lii kia knin ennenkin. Itsenäinen Siioiiii; oli : y h t ti; \- a s t e n m ie 1 in e ir •; ä j a t lis niin tsaarin, Kerenskin ; k u i n Lenin in k in .hallitukselle. ••Sillois ei')ävakaisen 'asemansa vuoksi ei l)olshevikiliallitus kyennyt; siio-i- aiiaisella asevoinialla tuka|iuttaT 111 a a n : s uom a I a is ien . ya päiis py i-ki-niy i-ksiii, ruutia; sensijaaiiLSii Jär-' jesti Suomessa ininaisen kapinan ja antoi sille kaikkea 'mahdollista; avustusta. Punainen 'kajiina Kuoinessa^kir. k i stet t iin \-r i'a 11 ain np] )e a st i : j a s e n p ä ä t >• 113' ä. 'Su o i n i .o li s ot i 1 a a 1- lisesti voimakkaaiiipi : kiiiii liiil- 1 o in k a an e n neu; il >o 1 sli e\'i kien ka vala diplomatia ::Öli; karsiuyt t ii y d e 11 i se n 11 a a k s i r i ko n; 1 ta -Ka r- ,Ki 1 a n k i Tl . tn I e va isuiis.: liä \'tti; si 1^ l(.)in mitä. lupaaviiiiniäita. inutta Suomen ; 'sekavan tilköpoli:it:liseu aseman vuoksi sitä ei -silloin voi-rii taala .pysyvä isosti. v:;;Y ksi?Siiov nien punaisen liallituksen; • pää- • j o h t a j i s t a käy 11 i 11 i 1 a is n n 11 a 11 y:-; väkseen ja i-Aiityi Aluurmannilta kiisin vaikeuttamaa n A Karjala n t äy dell isiä puli dist usta. 'bölsjiex^i-: keistä. Kohta senjälkeen saralla senkAiuluisa Gylling: »ryhtyi naiivista maan bolslieviken ^ jalansijaa perustama 11 a Karja 1 a a li n. k; Ka r r> jalan kommuunin. • ; Täiiänkiiän ei neuypstoliallituk-se n.^ t ö i m intä ole s upis ttin u t. Suomen ja Venäjän välillä on yhtä-mittaa paljastettu Vetlappiteitä", joita pitkin bolshevikieu / palkkaamat suomalaiset ja. miiut ;ve^ niiläiset vakoojat ovat kulkeneeL ja olleet: yhteydessä : ;%iQmcir \\ o m mun is tiainesten k a n s s a S e l - heidän pään-; laisia 'tapauksia on Suomessa vii-liian | meaikoina paljastettu tuhkatiheään ja pidätetyt vakoojat! ovat oman ^tunnustuksensa inttkaan kulkeneet iieiivostoarmeijäu komennuksilla. Mikä 011 tällaisen inaanala isen toi^niiinair tiärkoi^^ tuksena ' Niille, jotka sita [eiväi: tähänastisten' 'tapaiisten- -valossa k ä s i t ä , selitäinme 'sen uHtiitamil^ la sanoilla; Venäjän neuvo.stohal-litus, joka näennäisesti on noudattavillaan ystävällistä ratihai)- po li tilkkaa Suomea kohtaa n, etsi i sopivaa tilaisuutta:; nostattaakseen Suomessa uuden kapinaii ja; .on siinä tarkoituksessa järjestänyt Suomeen jär jesteln^ällisen j^iilioitustoiminuan laillisen: Jal^ lituksen kumoamiseksii--•:x^--A'^:y. > Karjalan ta^teluistavsäi^uneis-läa tiedoissa kerrotaan m.m. Tr ot-skitt litinöillä millä hyväns^^ täneen • yalloitfcA t£Ä|^ Körja- " Ontarion hallituksella on ollut liarkinnan, alaisena jonkinlaisen lain käyntäntöönottaminen, jolla yleisöä suojeltaisiin petokselta ja. arVOttomieii osa kkeiden ja. bondi• tarjoojilta. lilhdotus tehtiin jo viime istuntokaudella, vaan a-sian tultua edustajahuoneen käsiteltäväksi.: katsottiin, että se on liian tärkeä tullakseen kiireel-lisc »ij V i>äätotyksi. Siitä 'syystii; •enönuniit^ toUnenpiteet lykättiin jotta hallitus voisi saada lisätie- 1'0 j \X{'. S i 11 a vii 1 i n as i a o n j o u t u n u i vilkkaan - keskustelun alaiseksi sanonialeiidislössä, mutta siitä irnolimatta ollaan lain oikeasta su^innasta vieläkin epävarmoja.;. jKaikilla tahoilla myönnetään, e t t ä liallituksen tulisi johonkin määrään antaa suojelusta bondi-j a osakehuijarien vilpillistii menettelyä vastaan... Samalla kerralla nähdään, e t t ä kaikin tavoin olisi edistettävä varmoiksi tunnettuja ai'vopapereita löytämään markkinoita maakunnassa. Toi saalia e h do t et a a n e t tä halli tus n i - m it i ä is i k o m i ss i o ne r in, j o 11 e a 11 - nettaisiin :elidoton valta päättää: mitä arvopapereita saa ja m i t ä ei saa tai*jota. Tälläkin suunnite 1 - 1 n a 11 a o n om at lie i k k ou 1 e n sa. s i 1 - lä komissionerin tointa ei kukaan voisi täydellisesti hoitaa. Tarjottujen arvopaperien kelvollismir (Ien selvillesaaniiseen; täytyisi käyttäii paljon aikaa j a laillistetuilta teollisuusyrityksiltä voitaisiin kieltää hallituksen lupakirjan mukainen oikeus. Parempi o Iisi. ett ä ha II i tus 1 ui^aki r j o j a 1^ ii-sitielevien vii-kailijainsa. väiitykri. se 11 ä m ä ä ri t te lis i y h t i ön a sema n, siilitaiitiimiseii ja laillisuuden uusissa vaaranalaisissa, yrityksissä ja niääräi.si jokaisen ulkomaalaisen yhtymän esittämään ta-k<' ensa ja ta liettämään määrätyn rahasumman vakuudeksi. Tehtailijain Ylidistys ei ole uuden, .lakiehdotuksen kannalla, mutta .sen ei suinkaan tarvitse m e r k i t ä sen hylkäämistä ellei yhdistyksellä ole mitään i)arem-pa a t a r j ot tav a i la. Teh t ai li j a t e i-vät t a r \ i t se s n o j e 1 n s t a, va a n su iiri ^vleisii. Sen jäsenet muodosta-v at '' k y j i i 11 ä \' ä i n 1 i s t a n " • h ui j au s - bondien myyjille.—X.-C. Kaqalanasian esittely kansainliitossa. Kuten tunnettua esitteli niinis-terl (.'arl Enekell Karjalan asian kansainliitolle. • Esittely on siksi laaja, ettemme saata: sitä koko-tilaniiettä:; .Tarton rauhansopimusta ja sen määräysten' sovelluttamista. , . . • Kuten luonnollista, kääntyivät karjalaiset ehtiiniseen Suomen hallituksen puoleen hakeakseen tukea vapaudenpy rinnoilleen. Varsin 1 uonnollista oii, ettei 'Suo-.- meiu -liallitus* ""vöTniit'jäädä kylmäksi näille sa maa liejipoa olevan 'hudiinalaisen ja sorrcfuurväestön tekemille esLtyksille, Paitsi, että f^iärlminäistäpuxitettja. kärsivälle rajan ta k a i sell e - li ei m 6 lajäka n sa Ilc ja tänne myöhemmin siirtynei 11 e pa k o lai s i 11 e an n et t i i ii (iin ee H i s t a av ustus t a, k ä än ty i S U o me n halli - tus karjalaisten pyyn,nöstä vuosi na 1918 ja 1919 useiden uiko vai tojen puoleen, esityksillä, joi.ssa selvitettiin poliittista, tilannetta J tä-Kar ja lassa sen kansan -vaikeata asemaa, sen vai)audenpy rintoja ja kovaa kohtaloa. Samallai-nen esitys jätettiin Suomen hallituksen, puolesta myös Pariisin ra uhan kon Te renss i 1 le. Ku n Suomi kesällä 1920 ryhtyi i'aulian-neu \' o t te 1 u i h i n Ve n ii j ii n .Ve 11 vos - totasavallan kanssa^ oli yksi tärkeimmistä teiltävistii. mitkä Suo- 1 \\e n 11 a 11 i t u s oi i autan u t T a rt t oo n 1 ii h et t ä m ii 11 e «m ra u h a 1 u i e uv o 11 e l u-kunnalle, h u o I e h ti a It ä -K a r j ulassa asuvan suomalaisen heimon ja 1 ä h in n ä. Suomeen.' 1 i i 11 y n e id e 11 Kei>olan. ja Pora järven kuut. a-sukkaiden tulevasta kohtalosta. Täs.sä ta rkoituksessa . Suomen-hallitus vaati ensin itsemääräämisoikeuden . myöntämistä heti siilo väestölle, joka a.suu Itä-Karjalassa Suomen raja.sla itään se-kii Syvärin joesta jiohjoiseen ja Äänisjärven pohjoisesta lahdesta Sumaan Vienanmeren rannalla vedetyn rajaviivan ja Vienaiime-i: en. länsipuolella. Kun Venäjän hallitus ei h y vii k sy n y t 1 ä t ä v a a r ti musta, katsoi Suomen hallitus lopulta olevaiLsa pakotettu ky-; väksyniään ne sopimukset ja si-touinuksel, mitkä sisältyvä^ rauha ns o i) im u k s e e n; s i i h e n 1 i i 11v i n e deklaratioineen. : Veniijä myönsi Itä-Karja la n väestölle oikeudet, jotka sisällyviit.rauhansopimuksen 11 ii i n ' k u u l u \M i n a r t i k 1 o i-liin, sekä i-auhansopimuksen alle-ki'!' jo 1 tta mistila isiiud^cssa 1 oka k. 14 })äivänä 1920 •annettuun näin kuuluvaan vakuutukseen : (Tässä kohden on selontekoon liitetty tunnetut artiklat 10 ja i l sekii valiuutas). .Nä mä annet ut va kuu tukset oi i - val Suomen jniolelta edellytykse-n ä i'a n h a n so [) i m u k se n a I lek i r jo i t - tamiselle. , Suomen 'hallituksen on täytynyt .syvästi valittaen todeta, etlii; edellä lueteltuja Venäjän antamia sitoumnksia ja vakuutuksia ei o- 1 e kä y t iin niissä t o teu te 11 u. IJse i m-mat niistä, jo|.)a tärkeimmätkin, ovat; toisUiiseksi jääneet kuol-leik. si kirjaimiksi.- . iV r ka nge 1 i n ja A\\n u k' se n k u- \'e rneme ntt i en ka r ja la i sell e väe.s- 1 ölle rauhansojjimuksen 10 arlik- 1 a n sekä • I tä -Ka r j ala n i t.se halli n - nosta, annetun vakuutuksen inu^ kaan . kuuluvaa oikeutta kansallis t a. i t s e m ii ä r ä ii 1 n i SO i ken tt a n a ti t-tivan Itä-Karjalan autonomisen a 1 u e ei i: muodostamiseen e i ; t ä m il väe.stö ole tähän saakka saanut hyväkseen käyttää. Venäjän -Neuvostohallitus oli kesäkuun 7 pä i viina 1920 a nta m a 11a a n j ui i s-tuk. sella perustanut n. s; Karjalan työkansan kommuunin tämäir väestön asuma-alueelle. iMutta tätä kommuunia ei Suomen halli-tiin aSeXtanut. • Kommuuniu toimeenpanevan komitean on vuorostaan asettanut, samoin karjalaisten Jnieltä vähiiäkään kysymättä, Venäjän neuvostohallitus. Mitä tulee i vakuutukseen i)aikal-lisen kansUnkielen käyttämiseslä'; niin- onSuomen hallituksen saamien tietojen mukaan puheenaolevan kommuunin viranomasten virkakielenä mon(!Ssa - suhteessa ,'Cdfe'lleenlviin venäjänkieli.Autono-nusen alueen oikeutta järjestää taloudellinen elämänsä huomioon - fi ttae 11 o m a t |>a i ka 11 i set ta r pe e n sa 'ei myöskään ole toteutettu, vaan Oli' ItärKarjalan laloudellinen e-lämä nykyisin niin täydellisessii rappiotila.ssa, e t t ä kansa miltei kaikkialla näkee nälkää j a kärsii mitä syvintä kurjuutta. Muissakin suhteissa ovat' Venäjiin Tai-^ tossa antamat Itä-Karjalan väestöä kosk(fvat sitoumukset jiiäneet täyttämättä. Kotipaikoiltaan pa-ei 1 n (»e l ka r j alaiset eivä t o 1 e sa a - n ee t 1H V a t tu a t ii y 11 ii v a 11 i o 11 is t a^ a m 1 H; s t i a a 1 \- a a n o n s u u 1 • i O S a h e is - tä vangittu, kun lie ovat kotiaan palanneet,; vielä pii ouu.seita kadonnut, jopa heittänyt, lienkensä. Suomen hallituksen hallussa on luetteloitai tällaisista tapahtumista. Kotiseudulleen paianneiden; omaisuntensa,- menettäneiden kar-. ja la isien kohtalon lielpottamises: ta heidän taloudellisesta loini ee n t u losta a 11 a 11 n etu n \'u k'u u - tuksen läytlämisestii: ei Suomen hallitus ole saanut mitään; tietoa.- Päinvastoin on saapunut jilmor-t u jvs i {1, _e t tä e räi H ii | )a i k k a k u n n i 1 • la on jaettu vieraille pakolaisten kiinteätäkin omaisuutta. ; !Mitä erittäin Repolan ja l^>ra-järven kuntiin tulee, on .rauhansopimuksen 11 arl iklan mukaan jiaikäviinen järjestyksenpito kuntien alueilla kahden vuoden aikana rauhansopimuksen voimaanas-lumisestai lukien oleva paikallisen väestön asettaman miliisin asiana. Tätä määräystä ei ole toleutettn, vaan i)äinvastoin^ riisuttu |)aikallisen väesttiii asetlama miliisi aseista- ja osaksi van-f^ itlukin, toisen osan päästes^-a pakenenuian Suomeen. l'uden i n j - liisin järjesti yksin aineelle liihe-tetty komissari. Kepolan ja Porä-järven asukkaille taattua oinistu.s oikeni ta 'heiiiän irtaimeen omaisuuteensa ei ole noudatettu., sillä lukuisia omaisuuden takavarikoimisia on tapahtunut. .Mainittujen kunt ien väesi ölle va kiiutelt ua oi-k eu 11 a vubden k ii 1 u •.'ssa ra n h a n so n ai sn udess a a n ju 1 ai s t>i: v a a n •' ainoastaan seuraavat pää kohdat: tus eikii. Itä-Karjalan väestö voi A l u k s i m ä ä r i t e l l ä ä n Itä-Karjalan alue ja rajat ja todetaan siellä asuvan suomalaista väestöä vähintäin ^loin 1.'30,000 henkeä. Sit-teir seuraa laaja selonteko 'karjalaisten ja •itä-'Karjalaisten historiasta ja sivistyksestä. Todetaan karjalan suunnattomat-k'ansanru-nouden aarteet, joista "Kalevalamme" on kotoishi; Tämän jälkeen käydään selostamaan karjalaisten vapauspyrkimyksiä, kokouksia ja julistuksia v. 1905 jälkeen, jonka merkillisen vuoden demokraattiset inainiii'git tuntuir vat kansallisina herätteinä Karjalassakin. Uusia kansallisen e-lämän ja itsenäisyy.s-pyrkimyk-sen ilmiöitä on Karjalassa sitten ollut V. 1919 jälkeen havaittavissa yhtämyötään venäläisen, tsaristisen ja bolshevistiseni vuoren-raskaan .sorron painostuksesta iiuolimatta. Mutta nämä seikat ovat lukijoillemmekin siksi tunnetut, j että tässä selostuksessa si-yuutammc ne ja julkaisemme' laa jemibin vseu osan selostuksesta, pitää rauhansopimuksen edellyttämänä autonomisena yhteiskuntana, koska sen hallinnossa ei ole alueen v ä e s t ö l l e suotu juuri mitään määräämisvaltaa, i ' Sen sijaan että.olisi t ä y t e t t y edellämainitut vakuutukset kan.san valitseman kansanedustuslaitoksen •perustamisesta, itscv6i^otusoike-uksiiieeir järjestää alueen sisäistä haliitusta koskevat asiat, paikallisen kansankielen käyttämisestä liallinnossa, lainsäädännössä ja kansanopetuksesta sekä taloudellisen elämän järjestämisestä Itä-Karjalan omieii 'paikallisten tarpeiden mukaan, ovat olot kaikissa näissä suhteissa edelleenkin jääneet mitä nurjimmalle kannalle. Paikallisen väestön valitsemaa kansanedustuslaitosta ei Itä-Karjalassa ole • olemassa. Sen sijaan on pidetty kokouksia,' joihin ovat ottaneet o.saa pääasiassa niiden erilaisten ja erinimisten neuvostojen lähettämät edustajat, ^jotka Eai-jälan työkansan' kommuunin ' toimeenpaneva ko-piHiuksen 1 voimaanastumisessa lu-k i e n '\* a p a a s t i s i i 1 • 1 y ii 1) o i s A'' iM 1 ii - jäitä ja viedä mukanaan irlahiieii omaisuutensa, ei iiivö.skään ole toteutettu'. Päinvastoin on Suomen hallit uks.lmlinssaantodis-t uska pi)a leita si iiii. ett ii täi la inen siirtyminen 11 i m e n ( J maan ai i ka ra n rangaistuksen uhalla kiellettiin. . Toivoen, että ylileisillii neuvot-! teluillja Venäjiin neuvostohallituksen kansa iiulieenaolevat kysymykset olisi voitu järjestäii m o 1 em mi n pu o I i s<.' ivs i t y y dy ly k se K' s i,- ei S u o m en 11 a l li tus o le l a i m 1 n - lyönyt neuvostohallitukselle yhiv uudestaan tehdä ehdotuksia tällä isteii neuvot el ujen a lottam ises-ta samoinkuin Suomen hallitus on pitkin viiotta muistuttanut neu-vostohallitlusta siitä, että Suomen puolelta liidetään erittäin tärkeänä Itä-Karjalan olojen järjestämistä Tartossa annettujen sitoumusten mukaisiksi. Niiihin esityksiin nähden on: Venäjä kuitenkin asettnnut kielteiselle kannalle. Se on ilmoittanut pitävänsä antamaansa Itä-Karjalaa koskevaa alitonoinia-lupausta luonteeltaan vahi informatiivisena sekä ilmoittanut pitävänsä mainittuja 'Suomen hallituksen tekemiä esityksiä epäoikeutettuna sekaantumisena 'Venäjän sisäisiin asioihin. Tämä selittely ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kun Venäjä kerran on rauhansopimuksessa Suomen kanssa sopinut ItäJKarjalan asiain järjestämi-s e s t ä m ä ärä t y 1 lä t a va 11 a, e i V en ä - j ä ole oiknitettu pitämään näiden asiain 'järjestämistä yksinomaan sisäisenä asianaan. Min-käänlaisiiii toimenpiteisiin olojen fjär jestämiseksi rauhansopimuksen pohjalla ja epäkohtien korjaamiseen ei neuvostohallitus ole ryhtynyt. Venäjän valta on ankarasti . painanut Itä-Karjalaa. Kansan ja yksityisten kohtalosta ovat määränneet yksinvaltiaat, sille kokonaan vieraat neuvosto-virkailijat; ja komissarit, jotka yksin luovan terrorin avulla ovat pitäneet valtaa käsissään. iU^rkiu-, 't^järj^.stelmineeii, on tämä vieras hallinto uhannut vankeudella ja teloituksella jokaista joka on uskaltanut edes' puhuakaan parempien' poliittisten olojen suotavuu-defjta; Kansa on elänyt a litu isen pejon vallassa: Taloudellisesii on sitä rasitettu tavattoman raskailla verotuksilla pakko-otOiilla ja pakkoliiillä,; jotka ovat vieneet sen miltei nälkäkuoleman par-laylle ja riistäneet siltii miltei ko-lyo 11 a a n s e n. ta l o u de 11 i s e 11 .'loimeen tulon mah'clollisuudet. M a r ra s k u u ss a. s a a i) u i Su o m e e n t i e t o, (* 11 ii' Itä - K a r j a I a n väestö 1 o-pulta oli viudestaan tarttunut a-seisiin karkpittaakseen alueeltaan Neuvosto-Ve'häjän sila terrorisoi-: via sotilas-^ja ^iviiliviranomaisia, Tämii uusi Itä-Karjalan kansan vapausliike on toistaiseksi saa- \' u 11 an 111 m en estys t ii ja k a r j ai a i s-l e n ta i si (.' 1 u j o u k k o j e 11 pii ä 11 y s t ö 11 ä on . t ä t il 11 y.k' \'ii. hallussaan la a j a t osat Itii-Karjalan aluetta. Neuvostohallitus on kiirehlinyt useissa nooteissaan ilmoittamaan Suomen liallitukselle ; i)itävänsä v i ir meksimainittua. edesvastuussa tä stä k a n sa nn ou s us t a. Ne u \' os t o-lialitukseir lälliiin ilman..minita e-sittiimän väitteen, etlii Snomni h a 1 i 111 s o li s i ' j ii r j estä n >' I; i) n 11 e (• n a olevan aseellisen liikkeen,' on Su o m e ir h ai 1 iti i s n i i tä jy riv i mm i 11 torjunut ja. (UI sen sijaan liuoma-u 11 a 11 u 1 • n e 11V o s t o h a 11 i t u k se 1 le i c t - t ii ; t od e 1 i n e n syy n >' k \' i s i i n t a |) a 11 - lumiin Itä-Karjalassa on yksin se^ e tt e i n ei i \' os t o h a 11 i t u s ..o le h a -:. Innnut eikii |)y.stynyl. järjeslii-m ii ii n 11 ii -K' a 1 •! a I a n k a 1 is a 11 <) 1 o j a l.\'.vdy tlä vii Ile kannalle. Asiain näin ollen jntää Suomi,' Ka n s a i n 1 i i l o n j ii s en ei i ii, v e 1 \- o 11 i-suuteiiaan saattaa tämä x-akava risti 1' i i t a N ei i .\;.o s t o 11, t i e t o o 11 siihen' nähden, etlii 4 artiklan mukaisesti .Xeuvoston on saatava tieto kaikista kysymyksistä, jotka laiH; k ea\' a ( L i i t o n to i m i n t a p i i r i i 11 t a i koskevat .maailman r;iuliaa. TiiiiiäJi. iiiiiäriiyksen laajuus riittiiä osoittamaan, ettei esillä o-r levaa ky.symysiii voida pitää Neu vost(m toiminlavaUaaii kuuJu-mattomaiia, vaikka Venäjä ei olekaan Kansainliiton jäsen eikä o-maa liallitu.sla, jonka Kansainliiton • j ii se n in ii o 1 e v a t \' a liat oli si v a I; yleisesti 1 unnuslanect. l*yyläessäiin Kansainliiton uNeii- \- (:) s t o a h y \' ii n t a h t o i s e s t i ( ) 11 a m a a n käsi teitä viikseiMi Karja hi n kysym y k s e n . ; Suomen hallitjis perustaa, tämän tekonsa ensiksikin Kansainliiton Liittosoijim,uksen 17 artiklaan. Suomen ja Vt' näjiin hallitnst(Mi viilinen Karjakin kysy mystii koske\'a rist iriita joi11un Ve n iij ii n • 11 jil litu kse n 1 a i m i n 1 y öii - nisiä, se kunoii jättänyt täyttiii m ä t i ä sof)imuksel, Jotka se on Karjalan väestiin hyväksi tehnyt Nykyiijicn. k u r s s i i M B f t r t j r Ä l ä i i ^ i -' tyksille StrOMBEk Postin kautta ja sähköteitse on mainit, iikurssin jälk^n:^^ erikoi sia; kolmen prosentin: fcSykoa ve. täviä matkuö'tajien äej&ejä "c^ lareissay jotka Suomea$V'v lunastetaan siellä voimassa-olevan dolb-rin kurssin jälkeen. Läliety.skulut rahalähetyksille postin kautta on 15c. summille alle $20,00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.^ Lähetyskulut sähköteitse .*^3.56 kaikilta siimmilta, on K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. .Osoittakaa' ^lähetyksenne vastaanottajan "ja lähettäjän osoitteella varustettuna osoitteella: ' . r ~ «. - , .„ . Foreign Department First National Bank HANCOCK MICH —Porustetlu v. 1871— Varat yli $3,000,000.00. Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. Tarton rauhansopimuksessa. vTo- siin ja siis 'uhkaa dellisnudessa on kysymyksessä i l - meineij f niiiden.sitoumusten loukkaus ja rauhansopimuksen rikkominen, johon(iiähden Suomi, huo-limattiili vilpittömästä halustaan säilyttiiä rauha ja hyvät suliteel naainiirivallan kanssa, ci voi ^olla sa a 11 ai n a tt a vo i m a a n so pi muk sen m uK'a isia o i kcuksiaa ii ja: sa ma 11a kertaa iraskaasti loukattuja Kar-j a l a n \' iie s t ö 11 o i k e u k s ia. ei k il, 1111 - vautumatta niihin keinoihin, jotka . Kansainliiton LiittosopJmiiS; suo, koskapa, sen• mukaan on muun muassa tärkeiitil saattaa f)i-keus voimaan ja tunnollisesti nomhittaa kaikkia sopimuksiin 1 )erust u \'ia \'eI \'oituksia jii rjest et - tyjen kan-ain keskenäisissä suli-teisen. •) Suomen hallitus rohkenee vedota erikoisesti! 1 artiklan 2 koillaan: siihen nähden, että vallan viiärinkäyttö Venäjän liallituksen :taliolta on Karjalassa synnyttii-nyt sellaisen, tilanteen, ,että se 9\'aikuttaa kansainvälisiin suhtei-iic häiritä räukaa Suora yhteys Suomen sttiirimmanpankin^^^^^b^^^^^ Mahdollisimman pikainen toiminta. lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on jok4 päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen' maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. ' KU.RSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN MAHKKAA CANADAN DOLLARISTA^ Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta», jos kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita; Sähkötys* maksu on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksiUe on :40c summille $40.00 asti, 50c summille' $50.00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta 25c. ' ' . ' Tiedustelkaa erikoiskurssia isoillb lähetylssille. Lähettäessänne rahoja tulee, vastaanottajan Ja< lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. ' PORT ABTHUB, ONT., CiärAöÄ.^ f .
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, February 23, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1922-02-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada220223 |
Description
Title | 1922-02-23-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
lii-p
SIVU 4
'Xi.
my-mm
OaiSrÄ:»! IIJ3]0nSET, P O ^ ^ HelmiK; 23,1922
CANADAN UUTISET
suomalainen Banomaloliti Cauadossa,
ilmestyy jokaiseua Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
LJiick J. Korte, LiikkeQuUoilaja.
Lauri Mauuu, Toimittaja.
. TILAUSHINNAT:
('auadaan: $2.50 koko vuodolta,
.$1.00 puolelta vuodella, 75c. 3 kuu-kaudolta
ja 25 senttiä kuukaudella.
YlidyHvaltoililn ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2,P0 puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT:
ho KonI t i ä palBtatuumaltaIkerran ju-i
M i s U i n a . JMtcmpiailfaisille ,iImoituksi>.
Jo koliluulMnen aletinus. Halutaantia-
•Ah Ja niiueumuuttoilmotukset X^-^-ent-
1 iii keri a. .$2.0U kolme koriaiiV Naima-iliiH)
iHiU>=ntij;2.00 kerta, $3 00 kolme
k(!rtai». Avioliitto- ja kihlaus^ilmoi-l
i i k H t i t ^IQö. palstatuumalta, Kuolouil-
JU0l|\ikt^ct $2.50. muistovuvssyllä $3.00.
syjityiuailmoltukBet $1.50. Avioeroil-moituksvt
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, korilys-luettelof.
luento-ilmoitukset y . n i , 30
s e n t t i ä tuumalta, .
l.Tijtisien joukkoon aijotuifita ilraoi-luksi.
sla peritään 15 s e n t t i ä riviltä. '
IMenimniänkiuilmoituksen. liinta on
'»(» s i M i i i . fostissa lulevia IlmoitukHia
ci liyvaksytu velaksi tuutemaLtomilta.
)'öliittihet -ilmoitukset $1.00 tuu-jiialtM.
Kaikki Hikkeelle aijotut.kirjoet, t.i-lyiikset
ja raliat ovat läLietettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
O.soitcmuuloksesta lulee Ilmoittaa
I<'lid(;u konttoriin sekä vanha e t t ä uusi
osoiU'.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
T l i o i''inniHlr Nowspaper- in Canada.
1'ublialicd every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
l u i c k .T. Korte, Manager.
iJauri Maunu. E d i t o r ..
U;.ily Xews Blds.. • Pori Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is \vukomed and read in every Piunlslv
iiome in ibe Dominion. It is the öhly
dii'eci advertising medium for those
jnauulaeturers and merchants who
^vjsh (o create aijid build a profitable
«nd pcrmauent deraand for their prod-u
(n .s a nd me rch a n d i s e b y t h e 1 arge a n d
evcr !irowing Finnish population resld-
Jug iu Canada. Place your trial ail
yurtisement and get results.
Advertising rates 50c per inch;
/ P o l i t j c a l a d v s . $1.00-per inch..
Advcrtisements must reach our of-ii<'
e VVednesday noon. to fappear on
•i"hui'.<(lnys issue.
Suhsciiption price in Canada $2..50
lK!r yeai-, United :States and olher
countrics $3.50 per year i n advance.
— Vilpittömyys, syvä alkuperäinen
Yilpittömyys, on eusimäi-nen
iiiontecnomiiuiisuus .Uaikilla.
niillä ihinisiilä..jotka jo.ssuin sLiii-teessa
ovat .^aukarilli«ia.
f
Karjalan tapahtvimia ei voida si-vuuttaa
välinpitäiriättö-
^ jnyydellä.
Karjaiiin Uaiisau kanippuiiua
ul('ii)aissu'olo.staan on ' kpMv%\\iX
iiii('h'nkiinoll« alctln siuiraanuiaii
i'i .ainoastaaJJ 'Suome.ssa, ''f^yatx\x
•luuiallakin sivistyneessä maail-
1 n a.'^sa. Vii Ii i telien on e | )ä ilc v im -
|)i('nkin taliolla käsitetty karja-.
laistfU vapau.staistelun oikoa
iuonnc. Ou myöskin selviisti'>se-
Kii karjalaisten itsensä ett ii Suo-
Mieii lialliltiksen taholta, osoitettu
Karjalan vapauspyrkimysten ole-.
V{i;n juonteellaan täysin itsenäistä
eikä "siionuilaisten roistojouk-k
o j f i i " aikaansaama, kutoji bol~
>• lu' \' i \{ i Iral 1 it us .Suomelle 1 ähet tä -
missiiän nooteissa väittää.
Venäjän iieuvostoliallituksen
tiiiiiiiiastinen dij^lomatiav on ka^
.vai tuulessa au- ennen, tuntematou-la.
Si' pyrkii aivan ^samoihin
päiimäciriiu kuin Venäjän tsaris-ti>('
t liallitnk.set. mutta |>aijon
viekkaampia jij liäaiäräperäLseuH
l);ii . välikappnicita hyväkseen
käytiäeu. I^iolsiievikeiUa on vie-hikm
ijivan sainal valloitus- jji
laajentamispyrkimykset. ja .s(?n
iisiiksi — joskin milloinkaan to-iculumalon
— unelma .yleisnuia-il
mallisesta.: vallankumouksesta,
johon pyrittäessä tarkoitus p\-
iiiträii viilikkapaleet.
Tä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-02-23-04