Canadan uutiset, June 12, 1924

              S I V U 3 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA, Torstaina Koslik. 32 p. 1924 N U M E R O 24!
C A N A D A N U U T I S ET
ouomalalDen eanomalehtl Ganadassa
i l m e s t y y Jokaisena Torstaina.
K u s t a n t a ja
The Canada NdW8 Publishing Co.
T I L A U S H I N N A T :
Ganadaan: $2.50 koko: rua^<»lta,
n.50 puolelta vuodelta, 75c. 2 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudolta.
Y h d x a v a l t o i h i n Ja Suomeen: $8,50
> ' e k o vuodelta j a $2.00 puolelta V D O
o ^ t a .
I L l O l O I T U S H I N N A T f *
'oO senttiä palstatuumalta keiTtin ju-lalstuna.
P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o l t u k o li
le kohtuullinen alenniis. H a l u l a a n t l e -
».o- j a nimenmuuttollmotukaet 75 aent
tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilnioltukset
$2.00 kerta, $3.09 kolme
5^rfo^. A-Bioliitto- j a klhlaus-ilmof-
«Tifcset. fiOc nalstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, mulstpvärssyllä $3.00.
Kyntymällmoitukset $1.50. Avioeroll-moitukset
S2.00. '
Pöytäkjriat, t i l i s e l v i t y k s e t , Icerftys-luettelot,
luento-IlmoltukBet y. m. 80
s e i t t iä tuumalta. '
U u t i s t e n joukkoon a l j o t u l s t a i l m o i ­t
u k s i s t a peritään 15 senttiä riviltä.
Plenlmmänkin ilmoituksen h i n t a on
50 sentt. Postissa t u l e v i a I l m o i t u k s ia
el hyväksytä v e l a k s i tuntemattomilta.
P o l i i t t i s e t Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
K a i k k i l i i k k e e l l e aijotut kirjeet, t i ­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
•»soitteella: l
C A N A D A N ' U U T I S E T,
ort Arthur, Ont.. C a n a da
tänyt kuin kipunan, josta voi
l i e k k i k i n leimahtaa. Ehkä se on
lämmittävä vasta tulevan mies­polven
rintaa, jota ei turhuus ole
kokoon kutistanut!" ~ - J . : V .
Snellman.
— Tähän saakka tiede on ollut
etupäässä ulkonaisen maailman
valloittamista. Minä uneksin . .ios-ku6
tieteestä, jota harjoitettaisiin
n i i n k u i n l'y.vsillistä tiedettä ny­kyään
Imrjoitetaan ,mutta jonka
esineenä olisi meidän yksityinen
rauhamme ja onnemme ; esimer­k
i k s i ' mielikuvituksen valjaisiin
paneminen ja ohjaaminen. N y -
kään taistelemme alastomina
emmekä ole sen paremmin ases^
tettuja kuin esivanhempamme
2.000 vuotta «ittcn. — Mark K u t -
heriord.
Canadan Uutisista lainattaessa on
/Jjnde MiHinlttava. i |
Osoitemuutoksesta tuleo i l m o i t t aa
»•'^hden k o n t t o r i i n sekä vanha että uu-si
osoite. • •:!
C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada Nevvs)
:i'he Finnish Newspaper i n Canada.
P u h l i s h e d every Thursday-hy^
ThfiCanaxla Nevvs P u b l i s h i n g Co.
E r I c k J , Korte, Manager.
L a u r i Maunu, E d i t o r,
D a i l y News Bldg., Port A r t h u r , G n t .
C A N A D A N U U T I S ET
!s Avelcomed and read i n every F i n n i sh
. home i n the DominlÄn. It i s the only
i i r e c t advertising medtu'm for thoee
T.anufacturers and ^ e r c h a n t s who
irfsh to create and h u i l d a profitable
«»nd permanent demand f o r t h e i r prod-
•icts and merchandise by the large and
ever growIng,Finnish populatlon resld-ing
in Canada. Place your t r i a l ad-vertlsement
and get results.
A d v e r t i s i n g rates 50c iper IncJL
. • P o l l t i c a l advs. $1.00 per Incft.
. Advertlsomentsl must reach our of-f
i c « Wednesday ' noon to appear on
Tbnrsday'^ Is^ue.
Snbscrii^tion price in Canada $2.50
per year, TTnitod States and other
countHes $3.50 per year In advance;
— Suomen Tasavallan presi­dentti
on h i l j a t t a in tapalitunee.s-sa
esittelyssä vahvistanut lialli-tukscn
esityksen eduskunnalle
l a i k s i laivaston .perustamisesta
rannikkopuolustusta, varten.
Valtioneuvosto oikeutetaan ryh­tymään
toimenpiteisiin laivaston
perustamiseksi sekä vuosina 1924
—31 sen rakentamiseen ja aseis­tukseen,
laivafjton havaintoasemi­en
n p e rn s t a mi se e n y h t e y s v er k k öi­neen
sekä miinanlaskulaittciden.
miinojen ja torpeedojen l i a n k k i -
m i s e e n k ä y 11 ä m ä ä n v a 11 i o v a r o ja
yhteensä 520 miljoonaa markkaa.
Tä st ä m ä ii r äs t a e i k i ii t e n k a an
vuosittain, joltakin vuodelta eh­kä
- syntyneen ylijäämän lisäksi,
tule käyttää enemmän kuin G5
miljoonaa m a r k k a a , ellei valtion
talo; ja menoarviossa jonakin
mainituista vuosista ole suurem
paa inäärärahaaniyönnetty.
P i t k i e n rannikkojensa «uoje 1 e-miseen
sekä: • puolueettomuuden
turvaamiseen • muiden valtioiden
välisen sodan aikana tarvitJs-H:':
Suora i la i va s ton, j on ka p e ru s t a-miseen
nyt on ryhdytty.
Iäisemme nämä vaiston hallitse­mat
sopet j a karkoitamme niistä
harhat.
J a vähitellen tajuamme ihmis­kunnan
yhteyden, ehdottoman
veljeyden joka-tekee k a i k i s t a i h ­misistä
yhden ruumiin. Ymmär­rämme
miten tärkeää on säilyt­tää
yhteys tai valloittaa se t a ­kaisin,
jos se on jnenetetty.
Epäilemättä ikäluokat ovat v i -
hamielisemmissä väleissä nyky­ään
k u i n ennen. Ennen nuoret
" k u n n i o i t t i v a t " : vanhoja j a van­hat,
tunsivat elämänsä jatkuvan
nuori.ssa.
E n tiedä mitä muotoja uusi a i ­ka
vaiitsee, kun se kerran löytää
uudelleen tuon kadotetun ym-niärtämyssuhteen
vanhojen . j a
nuorten välillä. Ehkä ei tule o-lemaau
kunnioitusta nuorten
puolelta eikä puolifyysillistä iloa
va nli.o issa. sii tii, e t tä ^ h e s a a v at e-liiä
edelleen nuoi'ten kautta.
Ehkä löytyy uusia muotoja, uu­sia
tapoja millä oppia ja saada
toi.siltnan.
. Mutta on tärkeää, että etsimme
tietä toistemme luo, — l\ S.
ka kuukausi 10 prosenttia koko | joillakin määrätyillä edeliytyksil.
Yhdysvaltain uuden siirtolaislain
erikoi skchtia.
Entered as second cfassj; mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
'^»ort A r t h u r , Ontario, Canada.
kvotamäärästä,. ellei koko vuotui­nen
määrä ole 300 pienempi. V i -
sceraukeia annettaessa kvotamää-rään"^
k u u l u v i l l e , erikoisasemaan
asetetaan siirtolainen, joka on
Amerikan 21 vuotta täyttäneen
kansalaisen alle 21 vuoden ikäi­nen
lapsi, isä, äiti, mies t a i k ka
vaimo, j a sellaiselle, joka on eri­tyisesti
perehtynyt . maan vii jelyk-seeii,
hänen vaimolleen ja hänel­tä
riijvpuville alle'16 vu.oden ikäi-
.sille lai)sille.
- K u n j o k i n henkilö anoo kvoia-määrän
ulkojiuolelle kuuluvaa
viseerausta taikka erikoisasemas­sa
sen perusteella ,että hän on A -
merikan kansalaisen sukulainen,
ei Amerikan konsulinviranomai-n
e n f i e l l a i s t a myönnä ennen kiiin
on saanut siilien oikeutuksen. J o ­kainen
Yhdysvaltain kansalainen
j ok a v a k u u 11 a a, e ti ii sii t o 1 a in e n
on s u k u 1 a i n e n j a s i t e n oi k e u t e 11 u
pääsemään kvotaaU; kuulumatto­mana,
taikka että henkilö kuu-
1 u u su k 11 l a i s e n a : (• i: 11 - o i k e u't e Itu un
luokkaan, voi lähettää Kiirio l a i -
suuden ylikomissionerille anomulc
ben, jossa selostetaan sukulaisuus
ja esitetään k a i k k i erikoiskohdat.
Tällainen : anomuskirjelmä tulee
valallisesti. valivistaa j a siinä t u ­lee
olla kahden A meri kan xm-t
u u n alaisen k a n s n 1 a ison t o d i s t ii s
siitä, että henkilö kykenee eliit-tämiiän
ja yllä pitämään tuotta­mansa
sukulaisen. Jos s i i r t o l a i ­suuden'
_ylikomissioiieri ha.vait.see
esitetyt asiat oikcik'^i, ilmottaa
hän^ siitä maan valtiosihteerille,
jo ka a n 1 a a k o n s u 1 i 11 v i ra 7i o ma ise i-le;
jolta visperausta on pyydetty,
Iicdcin, ^että. hän o n .orkeuteltu
toimittamaan v i s e e r a u k s L - n .;
T H E AIM O F T H E " C A N A b AN
U U T I S E T .
To help preserve the Ideals and
*"^^cred t r a d i t i o n s of this, our adopted
•.ountry, the Dominion of C a n a d a : To
>bserve Its lavys and Insplre others to 1
•fspect and obey t h e m : To s t r l ve
. n c e a s i n g l y to q u i c k e r the public's
sense of Civic duty: In a l i ways to afd
<n making this country greater and
hetter than we found It.
— Yksinäisyydes-sä voi saavut­taa
kaiken [niitti luonnetta. —
»Stcndahl.
Ctrr Tiede, hyvä y.stävä. on vain
tosiseikkoihin kohdistunutta mys-timmiä."
— Maxini (lorki. Muis­telmia
Leonid Andrejevi^ta.
— ''Sillä ainoastaan kansalli­selle
tietoisuudelle rakennettuna
voi valtiollisella vapaudella olla
.jotain pysyvä f.myyden toivoa." —
Snellman.
l c l^uotsalaisia emme ole, ve-näläifiiksi
emme voi tulla, siis me
olemme suomalaisia." — A . .J.
Arvidöson.
. — Vapunpäivänä olivat poly-J
telkkarit Helsingissä toimeenpan­neet
erikoislaatuisen mielenosoi­tuksen.
• Ile olivat muodostaneet
kulkueen-, jonka etupäässä: «»li
paareilla kannettu. juomapikarieii
'ympäröimää pirtupulloa! :. .
'* E n tiedä 'oikein, m i k ä tarkoi:
tus moisella pelillä o l i " , sanoo
' lilkaiv':' . p a k i n o i t s i j a . Mutta
tuskinpa isken kirveeni kovin­kaan
pahasti kiveen, jos arvelen,
että tarkoitus oli täten julkisesti
o s o i 11 a a k i e 11 o 1 a i 11 e halveksuin i s-ta
. ja alkoholille kunnioitusta.
]\rirtta oliko moisen mielenosoi­tuksen
järjestäminen nerokasta,
se on kokonaan toinen asia. A i ­na
ki n ali ek i r j o it ta nut t a t y m pii s ee
moinen aikamiesten lapsellineri
homma. Se osoittaa vain sitä, et­tä
valkoinen lakki, ei aina ole
merkkinä siitä. etä asianomainen
olisi jo tarpeeksi sivistynyt j a et­tä
hänen korvantaustansa - olisi-:
vat kuivuneet."
Kieltolakimaan pääkauininfrissa
ovat- tuontapaiset. yltiöi)äiset
mielenosoitukset lievimmin «ano­en
kunrmallisia, v a i k k a k i n ne t a ­pahtuvat
yleisen, vappuhumun
merkeissä.
— o. aras ja varmin keino saada
toiset tekemään hyvää on itse e-lää
«ellaista elämää, olla senkal­tainen
henkilö, jota' toiset mielel­lään
haluavat jäljitellä.
Miten elät?
— Rakkaus voi viettää omava­raista
elämää, mutta ystävyyttä
täytyy ravita arvokkuudella. Sen
-vuoksi on paras keino ystävän
saamiseen itse olla sellainen.
— Ystävä, j^nka teidän täy­tyy
ostaa, ei ole.hänestä maksa­manne
hinnan arvoinen, olkoonpa
hän sitten millainen tahansa. -
tl Mitäpä jalompaa pyrintöä
onkaan kuin kansan kansallisuu­den
säilyttäminen ja kehittämi­nen,
mitä jalompaa toimintaa
k u i n taisteleminen tämän ole­massaolosta
? E i siis ole mitään
ahdasmielisempää eikä viheliäi-
.sempää k u i n nuo varoitukset i n ­nostuksesta"
j . n. e., j o i ta oh
kuulunut, ei mitään häpeämättö-mämpää
k u i n nuo onnentoivotuk­set
asian menestykselle, vaikka
samalla häväistään sitä henkeä,
joka "yksin takaa menestyksen.
Nykyisen miespolven innostus
fiuomenkieleen^ ja kansalliseen^si­vistykseen
ei suinkaan -ole liika-nainen;
ie'ttiskin'."on .muii^a näyt.-.
Ihrainen on siinä määrin het­ken
lapsi, että vanhat eivät tiedä
olleensa: nuoria ja : että nuoret
eivät tiedä kerran olevansa van­hoja.
- Vanhat pitävät (kaikessa hil­jaisuudessa)
nuoria heitä koh­taan
tehtynä vääryytenä, laitto­mana
hyökkäyksenä joka on täl­l
e historian aikakaudelle omitui­nen.
.
Nuo r e t: a j a 11 el e va t_ • h ä m ä rä s t i .
että vanhat vain lystikseen ja i l ­keydestä
o vat vanhoja j a siis.eh­doin
. tahdoin rikkovat ainoaa,
pyhää lakia vastaan, joka on
nuoruus.
Näin ajattelevat eri-ikäiset toi­sistaan
kaikesta todellisesta rak­kaudesta
j a näennäisestä ymmär­tämyksestä
huolimatta.
Istumme jokainen karsina.s-saan
~ ikäaitansa ympäröimänä.
Vuosien vieriessä siirrymme kar­sinasta
toiseen, heti aina unohta­en
edellisen karsinan elinehdot.
Mutta mitä pitemmälle kehitys
l^ulkee,. sitä' enemmän opimme:
vapautumaan rajoista, jotka es­tävät
saavuttamalta tietoa. .
Ajatuksemme tuijikee noihin sy­v
y y k s i i n , jpissa ninuu hämär^
viha. toisenil^isiä kohtaan. V a -
Pääasiallisimmat erikoi«koIidat
uudessa presidentti Coolidii:en al­lekirjoittamassa
siirtolaisuutta
koskevassa- laissa, joka astuu . v o i -
niaan lieinäkuun 1 p., [xiikkeavat
monetssa suliteessa siitä, mikä tä­hän
a.sti on ollut niiiäriiävänä.
Kolmen tulcvarii. vuoden ajalla ei
vuotuinen saapuvien määrii nvis-tiliin
maasta saa; olla 2 in-osenttia
suurempi sitä luku, mikä täällä
oli kustakin m a a s t a . siirtolaisia
vuoden. 1800. :scnsuksen mukaan.
Pienin inäiirä kutakin maata koh-deii
tulee, olemaan 100. .• Todellis­ta
lukua eri maita kohden ei o-le
vielä laskettu, mutta .mikäli
tiedeläiin, tulee siirtolaisten l u ­ku
vanhemmista maista vähene-:
niäänmelkein mitättömiin.
I .Kumminkaan eivät .kvot a l u ­kuun
kuuluvat siirtolaiset tule: o^.
lemaan ainoita tulijoita, jotka l i i -
hän maahan pääsevät lain sää­dösten
mukaan, haki säätää; ettii
täällä asu van. Amerikan k-ansalai-sen
alle 18 vuoden ikäiset lapset,
jotka eivät ole vielä avioliitos->a,
^ja kansalaisen vaimo pääsevät
^maihin ulkopuolella kvotamäärän
jos passiin ^ viseerausta pyydettä­essä
perheen pää, joka on kansa­lainen,
asuu Yhdysvalloissa.
;\ 1 y ösk i n • sä ii d e tä ä n 1 ai ssa et lii n e.
j o t k a kahden vuoden a j a n ; o v at
olleet pappeina. taikk;i . p.roU-sso-rcina,
pääsevät. sinne uikopuolel-l
a kvotaluvun jos tulcvai: aniniai-tiansa.
jatkamaan. Myöskin, saa­vat,
sellaiset li.cnkilöt.: tuoda puo­lisonpa
ja alle 18 vuoden ikäiset
lapsensa, jos lapset eivät olo vi(dä
avioliitossa. Uuden lain mukaan
e iv ii t . p e rh e i) ai \' el i j at. lii ä k ä r it. si-viili-
lnsin()()rit^ taitoilijat, näytte­lijät,
laulajat, • sairaanlioitajat,
luennoitsijat y. m. sellaiset i)ääse
e n ä ä i u a a h a n, k ut en ^ vm n h an 1 a i n
aikana, ui ko pu oi el la k vo ta mää -
rän. Vähintäin: l ö vuoden ikäiset
tod e 11 i« e t y 1 i o i) i la at voiva t. pääs-tä
maa ha n ulkopuolella: ky otaluf.
vun. jos h« saapuvat jatkamaan
oi)intojansa jos^sain hyväksi tun­netussa
kollegiossa taikka akate­miassa.
: Uuden siirtolaisuutta, koskevan
lain säädöksissä: on eräs tärkeä
puoli, johon siirtolaisten ja Y h ­dysvalloissa
olevien sukulaisten
tulee kiinnittää: erityistä huomio­ta,
ja se on, että jokaiselta tule­valta
siirtolai-selta vaaditaan hei-nilkuun
1 päivän jälkeen erityi­nen
siirtolaissertifikaatin. • visee-raus.
Sellaisen antaa. kussakin
maassa: oleva konsuliviranomai­nen,
siinä tulee olla m a i n i t t u n a
henkilön kansallisuus, onko t u l i ja
kvotamääräysten alainen vaiko
ei, sekä muita tiedotuksia, apista
erityisesti laissa mainitaan, ja l o ­puksi
aikamäärä, m i l l o i n viseera­uksen
voimassaolo loppuu. Siir- Teoreetikkojen laskelmien mu-tolaiselta
ei vaadita enää passivi-kaan pitäisi Canadan kyetä vuo-seerausta,
kuten tähän saakka, [dessa • sulattamaan puolisen mil-
Viseerausmaksu on 9 d o l l a r i a ja i Joonaa uutta tulokasta, siirtolais-viseerauksen
voimassaoloaika on | ta, ilman että normaalinen tilan-korkeintaan
neljä kuukautta, ne maan elinkeinoaloilla joutuisi
S i i r t o l a i s u i i s s e r t i f i k a a t in viseera-, pois tasapainotilastaan. Joskin
Tusi laki säätää. ett;i jos lailli­sesti
YhdysvaUuihvn tullin siirto­la
il 1 en- ni a t k us ia a .. k o t im a a 11 a n s a
vierailulle ilman s i i r t o ! a i . - v i s c c r a -
iifila, : on hiin 'oikeutettu pahia-maaii
takaisin, .^cllai^cn ^\ '-to­la
ison. :i ulee. emien kuin liän läh­tee
niatkalle, käii.niyä siirtolai-s
u u sy 1 i k o m i SS I o n e ri n p i n) l e en ja
anoa oikeutta •. piiäsiä iakai:sin
Y hdvsN ahoihin, -jos y.lkomis.-,ii>-
neri Inuaitsee. että siirtolainen
Oli laillisesti tullut Yhdysvaltoi­hin
ja että anomus l a k a i s in tulos­ta
on t e h t y • rehcirLsellä mi(>lellä.
antaa hän iuiiakirjelmän..josc^a e^
rityisesti merkitäiln. aika. jona. t a -
kaisin paluu voi tapahtua, ollen
aikamiiärä k(U' k e i n t a a i i vuosi.
Pidennystäkin . voidaan saada
kuudeksi .. kuukaudeksi kerral­laan,
uudistus voi tai)al)tiia kol­me
kertaa. Anomus on aina teil­tä
v ä: A- ai a 11 i s es t i .j a 1 u le t.' i m i ka n a
seurata henkilön kaksi vaioku-vaa.\
Joka kerta kun oloajan ,pj-d
e nn y s t ii an o t a a u. t ui e e suorit taa
kolmen dollarin . maksu. - Tällai­nen
lupakirja tulee antaa maihin­nousupa
i ka 11 e siirtolaista rkasta -
jille. Tämä ei vaikuta milliiän ta-va
li a sii rt oi ai su u sla k ii n, osoi t ta a
vain että siirtolainen on palaa­massa
lietkelliseltä vieraiiumai-kalta.
• Siirtolaisten kansallisuus niää-ritellään
.c^en mukaan, missä ku­kin
on S3"nty nyt. Laki: säätäii,
että jos alaikäinen alle 21 vuo­den,
j oka. e i ole syntynyt Yhdys­valloissa,
seuraa vanhempaa, las­ketaan;
ala i käisen sy n ty m ä ma ak­si
vanhemman syntymämaa. Jos
sekä isä että äiti seuraavat mu­kana,
on alaikäisen syntymämaa
sama kuin isän. Jos 'Vaimo on
eri kansallisuutta j a liänen synty­mämaansa
kvotamäärä on jo täy­si,
voidaan . uuden lain mukaan
vaimo lukea samaksi kansallisuu­deksi
k u i n mies, jos mies seuraa
vaimoa Y'hdysvaltoihin. — F . I.
I. S.
lä olisi mahdollista;
Canada on ensi sijassa maanvil-jelysmaa.
Viljan tuotannossa on
se Yhdysvaltain j älk(|en toisella
ja ulosrähetyksessä ensimäisellä
sijalla. Maanviljelyksellä on vie­lä
miltei rajattomat laajlentumis-mahdollisuudet,
sillä vain murto-osa
länsimaakuntain aavikko­maista
ja maanviljelykseen sovel­tuvista
metsäseuduista on tähän
mennessä otettu käytäntöön. Val­tavan
suuri enemmistö väestöstä
asuu maaseudulla tai pienemmis­sä
färmiyhteiskunnissa, ^ikä suu­rempaa
väestönsiirtymistä kau^
punkeihin, joka Yhdysvalloissa
on tavallinen ilmiö, ole täällä ha­vaittavissa.
Asiain nykyisellään ollen ei ti­lanne
siis antaisi aihetta huolestu­miseen.
Mutta pitkän aikaa ai­van
vapaasti ja rajattomasti jat­kunut
siirtolaisuus kaikista Euro-pan
maista on kasannut väestö^
kaupunkipaikkoihin niin runsaas­ti,
että työttömyys alkaa kohta
olla aivan yleinen -ja vakava il­miö.
Sen lisäksi, on liikatarjonta
työmarkkinoilla väkisinkin pol­kenut
alas palkkoja. JoiUakin
seuduilla on päästy jo siihen, että
kaupunkien on täytynyt ryhtyä
hommaamaan hätäaputöitä ja an­tamaan
pahimmassa, hädässä ole­ville
ruokolippuja. l^e kaikld o-vat
selviä "huonon ajan" enteitä.
Myös Yhdysvallcista saapuu tie­toja,
että sikäläisissä suurissa tc-olliratuskeskuksissacn
työvoimaa
j suuresti supistettu, jolloin tuhan­sia
miehiä on jCutunut joutilaik­si.
Sellaisen ^ asiaintilan saa ai­kaan
Yhdysvaltain lähestyvät
presidentinvaalit. ^ Niiden edellä
ja jälkeen cn huono aika aina, so­tavuosia
lukuunottamatta, ollut
havaittavissa. Amerik->n puolel:
ta kääntyy oca työnetsijäin vir­rasta
Canadaan, sensijaan että se
vähän aikaa sitten kulkeutui tääl­tä
sinne, ja sillä taasen on: luon­nollinen
vaikutuksensa täkäläi­siin
työoloihin. -
Tämän jchdcsta clisi mifi suo­tavinta,
etä ainakin suurin osa sii­tä,
aina kymmeneksitubanneksi
hengeksi arvioidusta siirtola^sjou-kosta,
jenka kuluvan vuoden aji-katia
pitäisi Suomesta siirtyä tän­ne
"Canadan kultamaahan", siir-täi?
l matkansa toiseen aikaan. E l ­lei
saapujalla; ole siksi paljon pää­omaa
käytettävänään, että. pe­rille
päästyään saattaisi toden-teclla
ryhtyä Canadan kamaraa
muokkaamaan ya siitä riippumat-tcman
toimeentulonsa saamaan
tarvitsematta antautua nykyisen
kovin epävarman työnsaannin ja
alhaisten palkkojen varaan, on •
hänellä kotimaassa paljon parem­mat
edellytykset hualettcmaan,
kohtuullista elintasoa vastaavaan
toimeentuloon.
Vuonna 102.'i m y y t i i n seuraa­vat
määrät erilaista paperia:
Sanomalehtipaperia 127,41 G,-
875 k i l . , arvo $10,KS2,fJ()l ; muuta
painopaperia 6,021,006 kiloa, ar­vo
ffi805,524; ruskeaa käärepape­ria
8,071,06:3 kiloa, arvo $622.722,
muuta käärei)aperia . ir).82(j,2r)l
kiloa,: arvo $1,669,841 • keinote­koista
]lergamenttia !)Sö,UM k i l . ,
arvo $12,"),491); silkkipapci-ifi 1.-
^2'],''irh) k i l o a ,arvo $:}66,.')r)2; k i i ' -
joit us- ja, piirustuspaiieria 2.'M,-
1.'^>G k i l o a , arvo $0:5,701 ; liapei-os-sipaperia:
110,.'54i). kiloa. ai'vo
$107.227; seinäpaperia 1,010,62.")
kiloa, arvo $8.'^.0o8;muiita iiapc-ria
32,."')71,477 kiloa, arvo $1.007.-
6.3;J. Yhteensä 17:V-!li)-270 kiloa
arvo $ir),,")04,808.
Suomen jiaperin m y y n t i : u l k o -
mai Ile oi i vuonna 102:5 Ii uom a 11 a -
vasti ])ienempi • k u i n edellisenä
vuotena, : mutta suurempi kyllä,
kuin vuosina 1021 ja li) 1:5 Suu­rin
osa meni Suur-Pu-itaniiiaaii,.
toimena Suomen ])ai)^'!'in ostaja 11.1
oli Ylidysvallat, kolmantena sr.
j ali a oli Venä j ä, n el j ii n 11 e 11 ii li a n.-
ka. Etelä-Amerikan maihin vie­t
i i n . viime vuoden alkukuukausi­na
paljon pa].M.'ria,: min ;a k i ' ; :
A r u'en t i n a. k'o h. otti. tuonti t ui 1 ia a a
ja 13 ra siliä miiiiräsi ;(.'rikoisen kor-jcotullin-
kaikille tavaroille, .'rvru-r
saapuvat maista, mis.sä tämä in-savalta
ei nauti n.k. suomittujen
maiden asemaa, väiieni Suomen,
paiHM-in vienti vuoden loppu!nio-liskolla
suuresti .Etelä-Amerikaii;;
maihin.
S u o n H M1 l< e m i a 11 i m MI p; 11 HM • i m a S-^
sa tu!eo i';iaasial|is('>t i Suomen
sellulosayhdisl y kscii omista mistä
I (' Il t a i .< t; I. X ä 111 ä it' 11 ta a 1 \' a 1 m i s-ti
vat: c r i l a isia t i i lie a Iälle, k i i ui n-
\ i , i n i o t l e i l ; ! s. M l f ; i ; i \ ; i ( liu'i,i!'ät
viiineisie.il kolmen. vuoden ajalla :•
\\ 1021 kaikk aan 17:'..'.i71 m.-t,
risi;l t ( U i n i a . V . 1 ! ) 2 2 2.")',!)!) I t n j i M .
ja V . 1 0 2 ; ) 21').Ö7!) Kumia. Talliin
alaan • kuuluvia t uotle. i l a v i e t i i n
ulkomaille • vuoden. 1 0 2 : ! aj;ilta
ionkun •; ven-an enemmän le 11 in • e-
(lellisenii vuf. i t e n a . Su ui'-IVrit an­nia
an v i e t i i n näitäkin tu<.>11eiva'
e i K u n m ä n . : kuin • initii inuualle
no ust en sid fi t in läh et y s si n n e .").').•-
228 tonniin ja suitat-n 12,4()4
tonniin. Ylidys\nllöihin liilu^tet-t
i i n 48.6:57 tonnia sulfitia ja 18.-
f)08 tonnia «»sullatia.•. .Muita vien-niaita
olivat' Veniijä.; lieltila,
lianska. Saksa. — F.L.I.S.
Nyfeyinen kurssimme ruhalälj*
tyksille SU0 M E J ' :N
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömmt/ pankki-eaoituk
sia (.shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
mWr l^olmenprcsentin korkoa v ^
täviä mEtkusiajien shekkejä dtrl*
lareissa, jotka Suomessa lunar ^
taan siellä voimassa-olevan dol^>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaläl.ctyksillc
postin kautta on löe. siimmill*'
alle $20.00; sitä suuremmilta sun*
miita mitään kuluja ei p e r i t i
: Läkety.skulut sähköteitse OB
$3.56 kfxikilta summilta.
i^aikk) lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
el erikoisesti pyydetä.
Hudson Ba.y'n rautatiehanke.
.j\Iitii.. suurimmalla tarmokkuu­della,
ovat. (.'anadan aavikkomaa--
kunnat ja kauemman aikaa tyii.s-j
kennelleet saadakseen IliuUoii
13ayn . rautatiehankk. : lopullisesti
toteutetuksi. A a vi kk oma akun 1 1 a t
ovat vähitellen päässeet siihen
Suomen paperi- ja paperi-massateollisuus.
us ei oikeuta maihin nou.suun, el­lei
siirtolainen muuten täytä siir­tolaislaissa
määrätyitä 'vaatimuk­sia.
Tällainen siirtolaisuusserti-fikaatin
viseeraus täytyy olla se­kä
kv otasiirtolaisilla että niillä,
jotka eivät kuulu fevpt^a^äädösten
;alaisiksi. ,Yis,eeyft#si%; kvotamääp.
tämä luku tuntuu verrattain suu­relta,
kun otetaan huomioon, että
Canadassa ön asukkaita nykyään
vain yhdeksän miljoonan paik­keilla
ja taloudellinen elämä var­sinkin
teollisuuden alalla ottaa
vasta ensimäisuL askeleitaan, voi­daan
sentään olettaa, että se ta-
Yhdysvaltain pääkonsuli Suo­messa,
^Ir. Leslie A. l)av's. Joka
tuontuostakin julkaisee Yhdys­valta
i ii h a 11 i tl ik sen k a u p \>n 1 e 1 ui es
sä. k i r j o i t u k s i a .Suomen teollisuus
desta j a kaupasta, on kirjoittanut
1) i t k än pu o 1 e i s en s e 1 ost u .k s en : m a i -
nitun julkaifsun toukokuun o päi­vän
numeroon, josta, kirjoituk­sesta
lainaamme, seijraavaan tär­keimpiä
kohtia'.
. Suomen koko paperituotanto
vuotena 102;l,-. kirjoittaa: i;)ääkon-suli
Leslie, ilmoitetaan 208,24.')
metriseksi tonniksi, verrattuna
200,210 tonniin vuonna 1922 ja
144,534.tonniin j a 167,600 tonniiu
vuosina 1921 j a 1913.; Suomen
paperiteolilisuusy lidisty« pien ensi
tu o ta n n on mää rä ä v u onn a 1923,
sen kaksi myllyä ollen scisoksissa
kokonaan.. Yksityisistä paperi­myllyistä
on K y m i n j o e n tehtaan
\s n u r i n j a. v a 1 m i s t i se v i i m e v u o n -
na 65,035 .tonnia eli noin 1,000
''tonnia enemmän kuin vuotena
1922. Kolme m uuta ri i p p u ma -
tonta paperimyllyä valmisti 3,444
.tonnia. Kyminjoen ylitiö on : äs­kettäin
saanut Yhdysvalloista uu­den
koneen jonka uskotaan lisää­vän
tehtaan tuotantomäärää luio-mattavasti.
Paperiteollisuusy h-distyksen
koko tuotantomäärä
vuonna 1921 oli 139,766 tonnia. -
.Joulukuun lopussa nousi maan'
paperin; myynti ulkomaille 206,-
778 tonniin, jääden joku määrä
paperia myymättä. Edellinen
vuosi o l i siinä suhteessa parem­pi,
sillä paperia m y y t i i n 214,211
tönni^ ja myymättä jäi 6,000 ton-j^
ja. ] SOI. <fu /if,/frbi'u*iv{
- Osoittakaa lähetyksenue vai"
taanottaja.D ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella
Foreign Department
Bank
HANCOCK :: MICH
, —Perustettu v. 1874.—
¥arat y l i $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a Tsuomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
vakauniiikseeu elta tiistä hank­keesta
koiliiisi suuria taloiideUi-s
i; 1 e 11! .j a ; m a a 11 \- i I.j (.•! i j (i i 11 (•. nekun
uutta reittiä i>i1kiii voisivai lä-liettiui
imaaiituofeenSfi. etupilässä
1 ietysti vehnän,maa ilma n markki­noille,
lludsnn liayn i-autatictä
Port Xehoniin ja s i e l tä edelleien
o 11 j o! s t a \ ä y 1 ä ä L i v e r p o o Ui n u s-:
kotaan rahtien määrätyiltä alu­eilta,
nimenomaan .Manitohan ja
%lskatehe^v,lnin suurilta nisun-vilielysseuduilta.
tulevan halvem­miksi,
kun tälbiinastisista Atlantin
•rannikon ja Tyynenmeren lähe-.
tys.sat a Ulista.
S ek ä. k n n r \- a t i i v in e n : e 11 ii 1 i-heraalinen
puolue j a niiden muo­dostamat
hallitukset ovat selittä­neet
visseissä tapauksissa suosi­vansa
rautatien valmiiksi raken-nuttami^^
ta. mutta siitäkin huoli-matta
el yritystä kuitenkaan., ole
loi)ullisesti toteutettu, vaikka ra­flasta
ei eniiä kovinkaan :; pitkä
osa ole valmistamatta, lvi .ole oi-
E
te .
ms
sm Mm
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m,
Sf.
m. •
m
m
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
irURSSI ON TÄNÄÄN
S U O M E N I V t A E K K A A C A N A D A I N D O L L A R I S T A .
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanoiiialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys^
maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;r^<ivalta sa-dalta
25c. ^
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoi^ttaa hyvin tar­kasti
P O R T A R T H U R , ONT.
tai: 518 St. Catharine St., W^est, Montreal, Que.
s.:
k.
e —