Canadan uutiset, March 8, 1923

              CAN&J)AN UUTISET
Buoiralainen sanomalehti Canadaase,
)]mf?3tyy jokaisena Torstaina.
iCustantaja
The Canada N'€W8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Llikkjeentoitaja.
l.auri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT;
Catiadaan: $2.50 koko vuodelta.
^1.50 ;.uolella vuodelta, 75c. 3 kuu-kaudc'ta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yiidvsvaltoibin ja Suomeen: % I M
koko vuodelta ja $2.00 puolelta TUO-ielta.
I L M O I T U S H I N N A T ;
: 60 Kouttlä palsta tuumalta kerra.n ju-la^
fituna. Pitempialk^^isllle ilmoitukfll
le kohtuullinen' alennus. -Halutaantie-to-
ja ni^lennn;uttoIlm^?tukBet 75 sent-
;.m kerta. $2 00 kolme Vertaa. Naima
jlnjoitnUsi^t 52.00 kerta, $3.00 kolme
Kor'-... A'.-.c)lliUo- 4a kihlaus-llraol-
«iRset ()0c pulstatuumalhx. Kuoloni!
moitukset S2 50. muistoväftssyllä $3.00
öyntymftllmoitukset $1.50. ATioeroll-moitukset
.$2.00.
Pöytäkirjat. Uliselvltykset, kerflya-lu*
ftelot. luent(>lImoituk«et y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulsta llmol-tukäisfa
peritään 15) senttiä riviltÄ.
Pienimrnänkin llmoitukeen hinta on
50 ppnt^ Postissa tulevia llraoltulrsia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoi|ukset' $1.00 tuu-oialtR.
-
Knikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-
Iftiik.qet 1a rahat ovat lähetettävät
o-^oitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i Orrt., Canada.
l a a kuin. n i e l l ä saattoi, M i i ei;
ti?iminnaUaan Jialuniiut steattaa
silloi.seu vastustajansa Rön.skan
liiko-elämiiä .seltasorijon tilaan,
f*ikä Icaiisakuntaa bäl^-itetyksi.—
V . K • V \ _ &m\
— K\ui kohtaat Jievi«»ostunccu
l i e n k i l ö n , n i i n ivolitele lifiintä l i e l -
lävaroin. 'roe kaikille snten, kuin
ii.a lu a i s i t ) 1 e ic3 a n s i n u 11 c t c k e \' ä n,
sillä siinil. on lähiinmiii.^iesi sie­lulliset
ja ehkä ruumiirii.setkin
voiaiat ky.^yni.vksessii. Älä ke­t
ä ä n kohtelo kovnudclln .sillä, ol­l
e t i k i n lieiktni se tekee Ireikonr
niaksi. Käytii iniolennial tl i a kai­kessa
laajiuKlessaan ja Uun .sen
teel. niin iuii'1. ellä se on liyö*
ciyllisin keino. H. S.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
O.soiteminitoksi^.-^ta tuleo ilmoittaa
lehden konttoriin sekÄ vanha että uu­si
OBOttC.
—. Siiiomen ä s k e t l ä i n Montfea-
] i i n n i 1 ni t e i l y lv o n s u l i . n in i s t e r i
Akseli Jxaiianlieiuio . jlnioittaa
konsulualjn iiuialisknmi 1 p :.^ta.
alkaen piiässeen muni ta maan
h u o n e u s i u D i i . Jonka usoile on 512,
S\. Callierine Sl. \Vest. Konsu­laatin
virallisen .toiminnan aloit-tanrisesla
ilmoitetaa n myöhem­min.
CANADAN 'UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper.. in Canada.
Piihlished every Thursday by
The Cansuia News Publishing Co.
Erlck .T.korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Dsilv NoNv.s Rldg., Port Arthur, Ont.
^ CANADAN UUTISET
1 is ^elnömod and read In every Finnish
horop in the Dominion. It is the otily
direrf luivcrtisingj medium for those
n^nni-.far.tiirers and merchants who
tvish tn rroate and build a prontable
ind pevnranent demand for thelr prod-tictf
» and merehandise by the large and
evor ero\vinc; Finnish populatiou lo.sid-
Inj; in Canada. Place your trial ad-vertl.^
joifient and get results.
.^dvertt^inE; rates 50c per incU.
P-'>!'tical advs. $1.00 per incti.
Ad-verMKfimerits must reaeh our of-
: fir-e \Vodnlsdsty noon to appear on
Thfi-^^day^s Issne.
: Subscvintion price in- Canada $2.50
per year. United States and other
countries ?.?f.ril/ per yearin advance.
Entered as second class mail mat<
ter, Dee. 1. 1915. at the Post Office at
Port Arthur. Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E C A N A DA N
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
i»"cred traditions of this, our adopted
cou.itt:v. the Dominion of Canada: Tov
obsprv© its laws and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quieken tho public's
Bcnne of Civic duty: Irj ail ways to aid
In making this country greater and
better than we found It.
• : fuikkaus syiulyy r y l i j ä s t ä ja
knol^,. kaikesta.
Kuvjflclui o\;il vnafallisia.
1 (>(|cl I " v i i l l ä
lieavuitiaa.
on pai-cmj)!. ,)ov .s^
i.iiin se i)ai"antaakin.
- . M i k s i k ä vastlaiNuns ja iir
IIIisci iiiuodosiu\"atl. rip|)uti suu-,
reksi ()s;ii\si: i i i e i s l ä ilimisisiji.
j o V i v j i uyi clJniimc..-.
\ ' ! h ; i o.ii ^•(H'ma1 tomm iiil(>-
l i i i i v o . iiiitii sielussa, ilnu-nee: ja
se \ a h i j i ^ o i t i . i . i omaa persoouaa'
si f.ueiiimiiii kuin ketäiin nututa.
j ' U a - \ asiaan, se oi] . l ä l i d ä t l y . —
('la i-cudoii.
^ - Marcus yVufeliuli.Sjcn ja ivan­iin
iiiaarilclmiin iiuikaan on. si-i
s y y s se. j o j i k a larkoiius tai
y , \ i k u 1 i j 1 . \- o i (.1 aa n - a set laa k a i kk i •.
(Ml iliin; s i ( ' i i tal'koituks(d^^i. Si-vertöji.
( U I . .se. ken tcjimii ainoas"
-1 aaJi. yk.sit>n.sssä.. 1 arkoitnksissa,
— .'' Suoni en. S no j e I usl i i.t. 1 o " ( i n:)
sen uuden Suomessa :i)ei'nst<jtun
liiton liimenii. jonka tai'koitU;kse-na
on koota: m o n i i n i-ylunäivun-tiili
pii*stoutnueet valkoiset voi-
,nal eheänipäiin keskinäiseen yh­teyteen
vastustamaan .sitä vaa­raa,
niikii maata, on uhkaamassa
radikaalisten ainesten ja etenkin
kommunistien taholta., -la vaik­ka
kohtiVkaiin ei kominunistinen
liik^' Suomessa vielä kyken.o yk­sinänsä
toimeenpanemaan, oppi­ensa
mukaista kumousta ja ter:
rOfia. n i i n kommnnislien hank­keiden
vaarallisuus on siiiiä, että
niitä tukee ja lietsoo itäinen naa.;
puri, \'enäjä, joka ylläj)it;iii so­takouluja
vai-lavasten : suolnalais-
• {e n k n p i M a n jo h t a j 1 e I 1 k a s \-a 11 a 111 i
st>ksi. Sosialidemokraattinen puo­lue
kun kaiken lisäksi on äsket­t
ä in julkisesti iInioittaiiut ase11u-va.
nsa:. konimunistieir kanssa sa
maan rintamaan, .•yhteiskuntaa
vasta.111 ,ninn ou selvää mitä mei-kit.
seisi ; j ä t t ä y r y . m i n e n huoletto-ni
u u d e n ti ia a n s i 11 oin kn i n : vrho l-
Iinen tekee jäivjestelmä 1 li.stii hä-v
i i y s t y ö t ä inaan rajojeii sisällii,
san(3taa.n ni.' m. siinä julistnkse.s-sn.
joka on "Suomen Snojelus-l
i i i t o o n ' " ' j ä s e i u d v s i yiityvillo ke­hoitukseksi
julkaistu ja jonkti-julistuksen
allekirjoittajien jou­kossa
o v a i . n i . . niv 1*. K. ^5vinhni'•
vud.' tiusta.f Mannerheim, lv. A.
\Vi-ede, d. M . Danielson-Kalmari.
.\. 11. SaaNtanioinen ja Heikki
Renvall.
Sa maan | >äii mii ä riiii n, lähi ää v ä n
järjesti))! niuodostaminen . C a n a ­dan
siu) ma laisten • keskuuteen oli­si
Iällä hetkellä mitä .sifotaviiita.
Su 0111 a ] a is i 11 a k o m nn u i is t e ill a . \ a
kuniouksellisilla. aineksilla on
titssäkin maassa : ' k a i k k i a l l a : jiir-;
•jestöjä. joiden tuhoisaa j;ilk«';i
jättiiviui toiiinnlaa. valkoiset suo­malaiset
eivät yk. s i l y i s i u ä lienki-,
töinä ky kenevastust anuian. ^ m n i -
•ta : palj<ui teho.kkaainmin jiirjes-t
ä A' t \' n e i n ii . y h t e i se e n. • ko ko t n a a •
La k äsi 11 ä väiin li i 11 oon, jok a sa
1 lialla s a a 11 a i s i oli a. o- il a i s i a ka t-santokantoja
ylidisiävänä.
kaiden inerkitiä noin kolmeen bil­joonaan
markkaan nousevia pa­k
o l l i s i a lainoja,
V e r s a i l l e s i n .SO iMmuks en nur
kaan anyöunettilin Belgiajle sota-k
o r v a i i i ö i e n a 13i2,00O,00O,000 kuk
tamurkkaa eli noin fijoOOjOOO,-
000 dollaria. Vuoden 1922 lop­puun
anennessii • oli Saksa siitä
.luiiä r ä stiä. su o r i 11 a n ut i{ Gö j250,0()0
d o l l a r i a rahassa ; j a .tavarassa eli
noin 1)0. prosent,tla aXkuperäisos-t
ä siininuista. Lisäkjsi s y y t e t ä än
Saksaa k i v i h i i l e n , puutavaran ja
muiden tarpeiden: l ä h e t t ä m i s en
lalmiiilyciimisestä. S-opijnuksen
mukaan olisi SCMI ;tu.llut l ä h e t t ää
m. uv 4,500 tonnia pt^rnnoita,
mutta. V,(iin 412 tonnia s i f t ä n i ä ä -
i'iistä lufi perille. Ktui Viiatimus
t ä n ä vrionna alennet ti?n. 1,000
1 o n n i i n . s a a t ii n V i e 1 ii k i n v li lie i n -
m ä n , vaiin 173 tonnia.
N ä i d « n laiininlyiintien v.Tilossa-
— . j a nii'tä koslvevien 1 ieto;jen pi"
tiiisi jiefusttra virallisiin . l ä h t e i :
siin — • i!'i ole ^kumma 11 i.^ta: jos
iielg-ia: xuikin-y h d e s s ä liittolai­sensa
KaJJskan kanssa ryhtynyt
Saksalta väk i l v a l l a 11a »ottamaan
mi*tä se ei.:m u i i i t e n . n ä y t ä saavan.
Mutta toiselta ||.'Uolen iaas(Mi on
pai ka 1 laa vi k-ysiyii, y m niari'et ää n
kl) voitta jamaissa ne vaikeat -o-losuhleel..
j o i s s a voiteltu ja m; i -
senneltti : viholiinen . nykyäiiii.• e:
äii.
keitto paisunut, että neuvosto­hallituksen
asiumiöhet äskettäin
toimeenpanemissaan kotitarkas-tuksissa
löysivät 2,500 viinapolt-timoa
13,000 perheestä. Vii j a a on
suhteellisen halvalla lii^nmlla
saatavissa ja vodkan valmistus
tulee paljon kannattavammaksi
k u i n viinien tai oluen. Vaikka
k a i k k i saatavissa oleva ruis kipe
asti tarvittaisiin syömäviljaksi,
r i i t t ä ä sitä 'kuitenkin ensisijassa
viinankeittoon.
N ä h d ä i i n siis, e t t ä niissäkin
maissa, joissa ihanteellinen kom-munisniiaate
vallitsee, on viran­omaisilla
juuri yhtä paljoir ja sa
inanlalsia. vastoinkäymisiä kuin
j)orvarillisi.ssakin vaitioi.ssa. Pu-liuukohan
tämäkin: j o l l a in tavoin
konuininistisen kokeilun eduksi
E r i kansalHsuuksiin nähden sil­l
ä on .suosittuja j a sellaisia, jot­ka
eivät ole suosittuja. Mieluim­min
se haluaa brittiläisiä ja
skandinaveja. Kun kysyin (Ca­nadan
asutusministeriltä mihin
luokkaan he laskevat suomalai­set,
vastasi hän empimättä : " K -
niminän suosittuihin." Suoiinr
laiset ovat silloinkin, kun beidät
tilastossa lueteltiin Venäjän o-sastossa,
luetut samaan asemaan
skandinaavien, kanssa.
V. 1919 laskettiin sahattujen
puutavarain: arvo 222 miljoonak­si
dollariksi. Puuvanukkeen ja
paperituotteiden, arvo v. 1920 oli
IG.j milj. dollaria. (Janadassa o-v
a t m a a i l m a n suurimmat puuhi-mot
ja paperitehtaat. Kuitenkin
v i e d ä ä n vuosittain jialjon paj)e-ripnita
Yhdysvaltain ])uolelle
jauhettavaksi.
Suomen ja Canadan välinen
yhteys.
Ny&yiacn kurssimme rahaiäir
tyksille S U O M E EN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Tosi o u " , m a i n i t s i miiusteri I Suomi ja Canada (ival siinii
B l a i r , ' - e t t ä sodan jälkeen oli jo|asemassa, että niiden kesken voi
aikomusta sijoittaa suomalaiset l s y n t y ä sanj^^en vähän kaui)i)aa.'
Titilevan vuoden budj.etti.
(..'ailachiu liittohallilujvsen ra
liaministmd - on parlamentissa: i ' -
s i i i ä n y i . tulevalle vuod<'lle.tulo­ja
iiKMUiarvion. jos>;a menojen
laskelmaan- alentuvan uoiu 50. mil­joonalla
dollarilla.
. Jvalkkeiit iliihut ta.vin .seikka
aleni Hileiden kustanitn ksien. jou­kossa,
(UI Canadan kansallisen
]'aulat iiui |)ienentyn>i menoa i"
V K K .Min.is-teri arvioi sen o.salle
tulevan alennuksen . enemmäksi
kuin ••••• K) iniljoonaksi dollariksi.
Toisin sanoen -on Canadian .Na­tional
rautatie ansainnut n i i n
paljon enemniän ta])pi<yidenpeit­tämiseksi.
Rautateiden osalle
myönnetään budjetissa kaikki­aan
7.') m i l j o o n a a (bdlaria. i l a l l i -
tukseii ' kaujvpalaivas.ton tappioi­den
peittämiseksi tarvitaan tioin
1 111 i 1 j 00 n a v el i • o: m i l.i o o n a a \^ ä •
hemmiln kuin viime vuonna.
8 i n i r e m i ) i a käytti)varoja vaati­vista
virastoista on tärkein
kauj)pa- ja ,tcollisuusdeparte-mentti.
(Janadan hallitus, joka
tahtoo; laajentaa m a a n kauppa­suhteita,
t a r \' i t s (.V n 1 k o m a i 11 a, e -
nemmän katiiipa-asiamieliiii, : joi­den
t ä r k e ä n ä tebtävänii: on maan
k a u p p a t u t t a v a p i i r i ä kartuttaa.
Canadassa, samoinkuin kaikissa
edistyvissä maisijia, tarvitaan sii­hen
:1arkoitukse( n i vuosi vuodel­ta
sii ii n n ö Mis e st i ' m e iroe i"i ä, j o t k a.
aikanaan tulevat muodossa tai
toise.ssa. korvatuiksi.
Suomessa ylipiiätään tunnetaan
('atiadaa hyvin vähän, ,[)aitsi
s i i r t o l a i s p i t ä j i s s ä , joissa on ny­k
y ä ä n varsin suurta niielekintoa
tuohon monessa suhteessa hoir
Icuttelevaaii maahan Yhdysval­tain
pohjoisptioleHa. Laajalti on
s i v i s t y n e i s s ä k i n jiiireissä se käsi­tys,
että Canada on hyvin kylmä
ja kolkko'maa, joka viljelykselle
ja asutukselle tarjoo sanj^en vä­hiin
edellytyksiä paitsi eteläisim­missä
osissa. • •
. Canadan suuruus ja sen
kehitys.
Salapoltto ja | viinakauppa
Venäjällä.
Belgia Ranskan rinnalla.
- - Si.iomir.Syivoditi kirkollisen
Ifhdeii ••Lännen Suomet tat .'11''.
jokji. ilme.styy Astoriassa, ')re.,
t o i m i t t a j . i k l ' oA valittu Soiith
1>an;.^ei' S.. S. seurakunnan pappi
l'i-ho \ \ - i l l a r i . Lehti päässee kolj­ia
ilmestyiuään tavallisesira koos-saan.
— l\o(>ta säilyttäil! mielen ta­saisuus
kaikessa. Vaj-o ylitse
n i o i a \ a ; ' iloa .Samoin kuin sui-k
"a la . va 1 i 11 elern is1|a k i n ja.. ])y ri
siihen, että sjelusi olisi yhtä k ir
k a ä ä 1 ri 11 e 11 ja pu h d a ssoin tn inen
kuin h\ in viritetty harppu.
— Vallato.ssaanHuh-rin alueen,
teki Hauska * saman lui.irauuden
kuin Saksa aikoinajan, siirtäen
sivistyneen maailman myÖtätuu*
n ' i ) vastustajalleen. Saksan rau"
taka7i.'deri 1 liismarek oli kuiten'
1' 'M, k\Vvyk'käämpi - valtiomies
kuin ny!'.yiset Kanskan valtio-mieliet
'jiiiiii, että hän ei koskaan
siiirbuiisrt^ ottanut, suurf^nipi-ia pa-
. .Pieni I5elii:ia -on yhdessä m a h ­tavan
sotilasnaapui-insa Ivaiiska^i
kanssa ryhtynyt ottamaan osaa
Ruhrin - alueen valtatikseen voi­da
ksc^en siten pakoittaa Saksaii
maksa m aan vei ka nsa. .) a; m Itää n
ihmeteltäviiä ei siinä olekaan,
kun ottaa huomioon Pel^ian ko­kemukset
inaailmatisoda n a i ka na
Saksan armeijaiii läi»iknlkutienä
.j a ka i kk ien ra si t us te 11, v aiv a a ma­na
valtiona.
Tosin ei J^elgia sodassa jouiU-nui
ylitä suu]'en hävityksen alai^
seksi kuin Ranska, mutta sensi­jaan
Helgian kaupungeille län­get
eti i i n raskaita sakkoja; Ai­neellinenkin'
bävitys. - oli kuiten­k
i n melkoisen suuri, v Virallisesti
ilmotetaan jälleenrakennustyö"
bön jo käytetyn 17—18 biljoo­naa
iTangia maan saattamiseksi
sodanedelliseen kuntoon. - Kai­k
e n tämän lisäksi on ballitu.s
suorittanut väestölle. 7 biljoonaa
frangia korvauksena Saksan ]'a-liasta,
jota valtausaikana Bel­giassa
oli otettava vastaan par
ju-voiila. Myöskin täytyi ysuk*
Venäläinen ja viina, oikea• ryssä-lii
i 11 ei 1 \- od k a. o va t e roi 1 tam a 110"
masii: kuuluneet yhteen ikimuis­toisista
ajoista asti ja niin näyi-tiiii
asianlaita olevan vielä nyt­kin;
.N' e uv OS i o- V e 11 ä .i ä 1 Ui.: V ä k I -
juomien, salainen valmistus ja
salainen, lakivastainen kauppa
rehoittaa siellä fylliä sutiressa
mä ärä s.sii k ui n ka pi ta 1 ist isissä k in
maissa. Moskovasta saapuneissa
tiedoi.ssa kerrotaan, miten siellä
hallitusherrat hikipäiissä koetta­vat
keksiä ki>inoja tämän luvat­toman
eliirkeinobaaran tyrehdyt-
't ä m i se k s i. ^ 1 u 11 a 1 t u r h a a n n ä y t-t
ä v ä t kaikki ponnistelut raukea­van.
Ihannevaltion ihannehalll-tus
ei tiäytä saava.n kuria yllä:
judetyksi munien i k u i n ampumal­la
ja h i r t t ä m ä t l i i , leikii n i i t ä ran­kaisumuotoja,
enää sovelluteta
muihin k t t i n " vasta vaHankumo-u
k s e l l i s i i n " vebkeilijoihin' näh­den.
Soviettihallitus ! T^ei \unnusta
v ä k e v i ä alkobolijiiomia sopiviksi
juomiksi,; m u t t a viinien j a oluen
myynti on täysin esteetön. Niil­l
ä k i n ehkä tidtaisiin toimeen
jossakin ; muussa maassa, mutta
vodkaan tottunutta rahvasta ne
eivät t y y d y t ä . Sen t ä y t y y saada
väkevämpää. Kun sitä lallisesti
ei ole m y y t ä v ä n ä kapakoissa tai
viinakaupoissa, n i i n ei -ole muuta
keinoa kuin valmistaa sitä lait­tomasti
ja inyyskennellä janoi­s
i l le salaa. Niin mahdottoman
Canada 011 saneen laaja maa,
laajempi kuin Yhdysvallat. Sen
et e I ä isi m mä t osa l ovat 1 ta lia n ja
l']spanjan tasalla ja sieltä, se. u'
I r) 11 u u dii ii m e r e 11 e. lv o o 11 a a n se
on. 25 kertaa suurempi kuin Suo­ni
i . Jos t i i s t ä . su u nn a t toni asla a-lueesta
eroitetaan erille(Mi polr
joisimmat -ja maanviljelykselle
j o k o kokonaan soi)imatl()mal tai
varsin epiivarmat seudut ^''uko-nin
ja l.iuoteislerritinit ja Frank
linin. iditikunta, jäii kuitenkin
jäi cl I e 9 ni a a k u nt a a, , j o t k a ov a t
asutuk.selle y l i p ä ä n s ä san.uen so-i)
ivat. Näissä niaakiinnissji ovat
maailman ehkii. parhaat viljan-kasvatusseudut.
maaknnnat ' .Ma-nitol)
a, Saskateln^Avan ja. AII»eria,
joiden y h t e e ula sk el 111 a 111 e on n.
kuusi kertaa niin suuii kuin
Suo m i, mut ta joissa vii kiI uk u . on
vasta noin 2 miljoonaa.. Suuri
osa niuden maalviinlain alueesta
o n ]M'eeriii, valmista, n i i t t y ä , i l
niati puita ja k'iviä. \''iljan kas^
\- a t f a 11 lis e e n •: ('im n u t a t a r \- i I a k u n
.I\ \ ' M t ä i i ja k y I \ - i K i . M ('tsäs('udui 1 -
la tulee raivaus lisäksi, joka
luonnollisesti vie aikaa, m u t ta
k 1 il kn t.i:'i d en 1 ä h e 11 y v i 11 ä n a r n i \y
metsiit k(n-\-aavat tyiihön kulute­tun
vaivan.
Canada.ssa kasvatetaan nyt jo
v<' h 11 ii ä 1 li i 11 pai jo n, e t tä a i n oa s-taan
Yhdysvallat voittavat sen.
KiJ<ä o l e . m i t ä ä n ej)äil.vstii siitä,
ettei Canada voita vielii. Yhdys-
\' a 11 o j a k in, m i s s ä jo mo ne t • ka 1 v
an viljellyt alueet alkavat me­n
e t t ä ä kasvuvoimaansa. . N i i n pä
Yhdysvaltain puolelta farmarien,
myöskin suomalaisten, po.iat 0-
vat alkaneet mielelliiän muuttaa
Canadaan, mi.ssä heille on mel­kein
ilmaiseksi tarjotia: koske­mattomia
preerimaita, jo'ssa oiv
II y \' ii r u o ka m n 11 a s a v i poli j a i i
samaan asemaan venäläi^sten ja
muiden epämieluisten . kanssa,
s i l l ä sieltä alkoi tulla, huonoa,
laiskaa ja retteliiivää ainesta.
J ä i m m e kuitenkin odottavalle
kannalle ja n y t olemme iloisia,
ett ä 1 u o t i mm e suomalaisiin. S i el -
t ii t n 1 e e h y \^ii ii a ii 1 e s ta j a, 11 i i t ä
me haluaisimme."
Ivy.syin oliko heillä ollut hait­taa
niistä n, s. lejziionalaisista,
Murmanin radalta siirtyneistä,
joita Ibi^dannJn: toimesta kiile-t
c t t i in Canadaan.
. " E i o l l e n k a a n " , vakuutti mi­liisi
eri. " I l e ovat kä.vttäytyneet
hvvin ja osoittautuneet livviksi
työniiehiksi. Kmme pelkää radi­kaaliakaan
aineksia, kun he .ji-settuvat
maille maatyöhön. Tä-i
n ä m a a . on suuri ja. 'siihen sopii
huutoa. Ivova.ssa työssä, maan
raatamisessa utopistiset unelmai
baibtuvat ja. idjimän todellisuus
avautuu. .'Mntta^^ Jatkoi Itiin,
" e n voi sanoa, ettei suomalaisis­ta
olisi ollut mitääir kiusaa. Ää"
rimmälse.ssii lännessit, Vaneouve­rin
tienoilla.- on kau|ninti'eissa ja.
lv a i \' o k s i ssa s u o 1 nai a i si; i ; k n m o u k •
sellisia aineksia, -jotka: pU; i v ät
ivumpikin maa, tuottaa 'Samoja
tuot teitä, - ja ovat .pikemmin kil­pailijoita,
ke.skeniiän iiiaailmair
markkinoilla. Vilja., on aii.10,1
huomattavampi tuote, jota ^Suo-mi
o n o.slanut ja voipi edelleen
ostaa, (-an a (lasi a, joka taas Suo­mesta
t ti s k'in voimitJiäii: (istaa.
V a i k k a , näin o n k i n . . c i ('aiiada
s i l t i ole merkityksetön Suomen
kai i ppa a n.M1 ii 11 d en. (' a. n a il a n p u vr
liiomoideii toimimiasi ,'i. esim. riip-piiuv
voipiko Suotjii ollenkaan
niyydii iiiiilii .tuolleilaan VJulys-val
loi h in. Sen .\'noksi rni tjirkeä-tä
seui-ata Canadan, teollisvuideii
ja kaupan kellitystä, sen liintoja.
ja t y i K i l o j r i.
. • idyds: Suomen maa.iiviljelyksen
on. pidettiivä ; silinällä Canadan
tuotantoa. , MaailmaM viJjatiiai-k-k-
i n o i 11 a 1 u 1 e e. (' a \ \ ad a : \' u o s i. \- uo •
delta yliii enemmän •mä;lr;iävirkv
si. Sen- tuotanto on suiirimmak-:
\ i o-ak^i vieiiliii \-ai'leii.
kein liy.iidyllisinlä 011 Ivutiejikin
Suonien maaii\iljeiyk-s<M|i> seuiM"
ta ("iiuadan keiiiiy^i;i kasvien
viljelemisen,, karjan valikoimisen
y. m. illalla. • C a n a d a on k- e i i i l t i i -
ti\'t • \'e-linii]ajeja., • jotk'a k'a.svavat
Myös myömmc pankki-osoituk :
sia (shekkejä) .: markoissa ylli
raaiidt. kurs.sin j ä l k e e n j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa v •
t ä v i ä T^^tkustajien shekkejä d l ;
lareissa, jotka Suomessa luna.
taan. siellä voimassa-olevan do^'?..
rin kurssin jälkeen.
^ L ä h e t y s k u l u t rahalähetyksdU
postin kautta on 15c. sumniill*'
alle $20.00; sitä suuremmilta sui*
miltä mitään kuluja ei peritä.
" L ä h e t y s k u l u t sähköteitse oa
4^3.56 kixikilta summilta
K a i k k i lähetykset osoitetaai-postin
kautta, jos sähkösanomav
l ä h e t y s t ä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa l ä h e t y k s e n n e vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCiC :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Vjirat yli $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a Guomek.si; meillä
on kuusi suouialaista liikkeessäm­me.
Ile 0-
ct olisi
j il r k e r i
e l ole
k o n s u -
])aliaa elämää ja antavat silloin .hy\-in kylmiissä ja kehiiiyväl i y - j l^iolati ja .Liettuan; välinen alue-l
i i t a . , ja- •-N^euvostorVenäjä.n "uh- -
k a ay a n -.^a la; j.)e rä in (211 . .sith ta Utu mi
en laii itu piili; naapureihinsa.; Sak-;
s a SS a . • p elä t ii ä jr ' ai 11 e u t ti \' a n s i s ä i*
s l i i jiuutej|)ii;ä kbrk elintarve--
hi I in ois t ä ja : siitä,: et tä •hallitus
s u va i t s e • , li i k' k e i tä, jo tk a; o va t.
in (}) h t ee Iin a iv;: k ii 11 kokansallisia • j a;
.t a.s il V a 1 la 11 e, • v astai si a. ;; Ty ö vä es t ö
;i:)itää; • Cu n ö i i liai 1 i t i i s t a .taantu-jIlii
kse 11 iseiia-' Sctaden; sijnä ^ koli*
de 11^, :\o 11 tl a k a s t ä ; ^ t u Iceä ^; k o in iriu"
liisliaineksilta. • .;•; .;.,'•.•
Canadan suomalaiset.
Sti 0111 ai a isi a .011 v 11 od es t a 1900
muuttanut Canadaan 20 vuoden
kuluessa 21,724. Sitä ennen asui
siellä suomalaisia jo ainalvin 10,-,
000. Lukuun ei ole otettu niitä
Y h tl y s \' a 11 o i st a muutta n e i t a sn o
malaisia, jotka ovat Amerikassa
syntyneet. Nykyään lasketaan
Ca n ada ssa o 1 eva n s tiom ala usi a,
lapset unikaan luettuina, noin
'50,000, siis noin 0,0 prosenttia
Canadan väkiluvusta. Yhdysval
lois.sa asuvat suomalaiset ovat
vain noin (),tl prosenttia sen
maan väkiluvusta. Suomalainen;
asutus Canadassa on pääasiassa
v a i n Länsi-Ontariossa. Saskat"
chewanissa, Albertassa j a . BVitti-i
ä i s e s s ä Goluiiibiassa. Näiden a-lueiden
Väkiluvusta muodostavat
suomalaiset huomattavan suuren
prosentin.
Canadan asutusministerin
puheilla.
Canada luonnollisesti haluaa
siirtolaisuutta maahansa edistää.
Viime aikoina i^e on kuitenkin
ryhty'ny|; tarkoin valitsemaan
laajaksi ou lakivastainen vHnan- ketä ottaa, v.njjt;!.*?!! » j a ' k e t ä ei ^
tii 11(•)in k'tlu 1 ua it:s(>stään.
vat Suomen kansalaisia
liyvä. jos saisitte ..heille
p u h u t u k s i . ' ' .
M a i n i t s i n , :et1 ä meillä
viel.ii : miliiäii vakituista
laat 1 ill (.'anadassa, mutta 011 kyl-l
ä s i > 11 a i s e n \ ) e r u s t a m i s e s t ti ollut
kx-symystii.
. '"Tarpeen se" (»Iisi", . myiinsi
haastateltava, '."ja :luulen. . ei tä
se parhaimman pai vei uksen, te ki"
si juuri- sifdlä l^äiinessä, -missii-
I. ä i M e n i n osa, . s mu n a 1 a is ia k i 11 a-
S l l l l . "
liopuksl hän loi voi. että • sito:
m a l a i s i a niituttaisi enemmiin .Ca­nadaan;
juuri.m.^iasetiduille.
" L i i l i e t l i i k i i i i niitit tänne I .Me
otamme ilomielellä vasfaitti."'
..Minä sanoin, ettei iiieidiin tar-koit
\i i\ sem 11 le oi*• .. s i ir t. o 1 a i sn n 11 a
edistiiii, päinvaJstoin j ä r j e s t ä ä o'
lot : kotona niahdollisuuden m u ­kaan
niin, e l l e i kenenkään tar­vitsisi
iiiuntlaa.
' M J U tttnne maatantie niin - e t tä
voisin siinä s u h t e e s s a . m i t i i ä n sa­noa
" , lausui m i n i s t e r i . " S en
vain o l e n täällä diuomanut, että
kun. saadaan lie.nklliv 'sijoittu-:
maan iiKiille .{a perustamaan pei-
Iieitä, syntyy otiiudlisia yhteis­kuntia.
.Me olemme täiilläkin
kasvattaneet liian paljon kau­punkeja,
nyt tahdomme >;iirtolai-sia
päinvastoin vain maalle. Se
on m e i d ä n 11,: s. valitseva siirto­laispolitiikkamme.
Kauppa ja teollisuus.
T o s i on, e t t ä Canadan siiurem-moiiien
tulevaisuus on päiiasias-sa
m a a nvi Ijely ksessä. .Maa n vil­jelyksen
tuotanto V, 1920 lasket­t
i i n 1,94Ö miljoonaksi dollariksi,
josta, oli meijerituotantoa 250
m i 1 j . , h e de 1 m ä t 40 mii j . , .s i i pi le a 1
jatuotanto 50 ja villatiiotanto 5
i n i l j . dollaria. Kun (.'anadan
m a a s e u t u v ä e s t ö on vain noin 4
miljoonaa, ovat seu saavutukset
aivan verrattonna.
Mutta tarjoo se Canada toki
ihmeellisiä mabdollisuuksia teok
lisuudenkin alalla. Kaiv(d<sisi:a
saadaan melkein niitil liyödylli-s
i ä mineraaleja taliansa, ja aina
vain uusia l ö y t ö j ä tehdään. Vuo
tuineu kaivostuotanuon arvo on
y l i 200 miljoonaa dollaria. Ve­sivoima
on suuri: y l i 18 miljoo­naa
hevosvoimaa soveltuu teolli­suuden
palveluksessa käytettä­väksi.
Canadan kalastukset ovat
maailmankuulut, niiden vuotui­nen
tuotanto on y l i 50 miljoonaa
dollaria.
M e t s ä t ovat tässä laajassa
maassa luonnollisesti^ ^ u r e t . Sitä
mukaa k u i n Yhdysvaltain nnitsät
loppuvat) tulevat Canadan varas­tot'
käytäntöön. N Canada on ny­k
y ä ä n toisella sijalla niaapallon.
puutavaroita tuottiavista maista:
hyes^ii ajassa. Suomi \oi s i e l t ii
s a a d a y h t i i ja t o i s i a hyväii. ^y
T ä r k e i n y h d y s s i d e - 011 k n i t e ir
k i n . . s i i r t o l a i s u u s . V a i k k a .se
Snomest a..' l a k k a i s i k i n . on si(All;i
k u i t ( M i k i i i '^iinii kansalai^määrit.
j o k a lai'\-iNee k o t i m a a n v i r a s t on
a p u a .
Akseli Rauanheimo. .
Tilanne Europan mannermaalla
on huolestuttava.
.. si a n 1 n tl t e \' a t ii u o m i o 1111k tj it t
l>erlinissä. joka nykyiiän on -Ku­ro
pan mantereen- sot il aa 11 in en
keskus, lausuvat eritiriin Inioles
tiineitä mi{'li(vileii;i- iMii-opassa
nykyiiän valiitseva.^ta : |)oliiti.ises-
•:. -Jiinnitys Vilnan kysymyk.sen
suhteen kohoaa asteettaisest i
huippuunsa. l>iettuaii menettely
vallates.saan Memclin pakoit"
taakseen liitlolaistcu lähettiläs-neuvosi
on antamaan . ratkaisun
ta jäniiit \-kse^tä. joiikji ai\an vii- Lielfiiaii liyviiksi ja siten saadak
häpätöinen la.[)alituma; saattaa ,si'en estetlömäii kulkutien.merel-milloin
tahansa m u u t t a a uudelvsi le. on. Puolassa herättänyt suur
ylciseuropalaixdvsi sodaksi, ku­ten
syyskesällä 19M.
Suurinta huolta aibeuttaa tiiliä tuan :|)yrklmykset tyhjiksi: Tä-hetkellä
Saksait sisäinen, tilanne, hän mennessä .on aseellinen yli­te
la : suuttumusta. Nyt on Puola
{.»äiiltänyi a.s^evoimin tehdä Liet-m
m
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
i
m m
-M
Ä
1
AU
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa. Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor-keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUBSSI ON TÄNÄÄN
M
m
SUOMEN M A E Ä K A A CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaaditai Sähkötys-
Waksu on $4.30. Lähetyskulut rahaKihetyksille on
40c summille $40.00 asti^ 50c' summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähötyksill®.
Läliettaessanne^ rahoja tulee vastaanottajan jä
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
, Tl
1
W
o
PORT ARTHUR, ONT,, CANADA