Canadan uutiset, March 8, 1923

              }
mmm mxm^m m CANADA j m ^ 9 ^ %mmwM0 _
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA 4SIÖISSA.
NUMERO; 110 . Ton^aina, Maalisk. 8, 1923 — POET AETHUB, OAHADA — >1^hursday, March 8, 1923 IX Vuosik.—Voi. IX.
UUSIA REININ KAU
PUNKEJA VAL.
"LATtU.
Eaaska ottaa huomioon ainoas-taiaji
viralliset sovitteluehdo-tukset,
ei mitään ulkopuolelta
tulevia. — Amerika tulee mah­dollisesti
tdrjoamaan välitys­tään,
jos sitä halutaan.
Peläten vastaiskua Baijerin
fascistien *'iiäkiymättöniältä ar­meijalta
'V ,ti^"i^^^i<uivat, ranska­laiset
joukot t(. kj 'J p :nä sy vem-mällo
Saksaan vallaten osi-i
Maiinheimin, Karlsruhcn ja
Darmstadtir^ suurista teollisuus
•kaupungeista. Siten ovat rans­kalaiset
tähän mennessä eden­neet
75 mailinI {)aahan Saksan
rajan SLsiipuolejfie.
i Tilanne vallatuilla alueella oh
muodostunut entistään levotto-nia
mm aksL SaUl^n 1 a i.se t ti i rv ai h -
suuspoliisit on .ranskalaisen soti*,
lasjohdon maarayksesta bajoiter
tn ja t ila Ile aset ett u ranska la isi a
jotka kuitenkaan ..eivät näytä
py,styvä|n järjestystä ylläpitä­mään.
Ivaupuijtkien pormesta-rerta
pm tuomittu vankeusi^an-gaistukseen
ja; iraskaisiin raha-sakkoihin
ranskalaisten sotilasvi­ranomaisten
määräysten vastus­tamisesta.
Pieninimästal^in nis­koittelusta
seuraa joko vanTveut-ta
tai k^-^rkoitus valtaamat to-maan
Saksaan. ,Väeslon viha-m
ielisyys ma a haij t un k i jo 11 a vas­taan
kiihtyy ]>a i va !>a i vai la ja
a.seellisten. Tevottoninuksicn uhka.
on saneen suur?
Iliinskan viran.iselta tah.olla on
annettu tietää, että mitaaii niiii
ta l<uin virallisia'sovituseiido.-^
trrksia ei oteta liilomioon Kun
Balvi^an hiili it'\^s 'ok' valmis- l eko-mään
^^rall]K:.i lalientely.ia sään­nöllisten
dif^löTnaattien Tahtvk-
, sellä .ja lupautuu maksa ma an
söt a kor van k sdt 11 i 11 o n tu n e i 11 e,
niin- aiinoastgkn sellaiseen ehdo­tukseen
'kiinnitetään P.ii-isissa
huomiota. Saksalla ei näytä o
levän mitään isovitteUiaikeita ai­nakaan
toistaiseksi.
Y*hdys\alitat' seuraa valpi>aasti
Rnhrin tilanteen: kehil tyrnistä.
Pidetään sfjnpren luultavana, etta
Amerika tulee asiaan sekaantu­maan.
.Valtiosihteeri Hughes on
peruuttanut ('-matkansa Etelä-
Amerikaai^ haluten Kuhrin ta­pahtumain^
vuoksi pysytellä
AVashins^tfiiiissa.- Amerika ei kur.
tenkaan mitään välitystarjousta
. tee, ennenkuin Ka.nslva katsoo a"
ja.n tulleen antaa perään jyrkäs­tä
kannastaan.
Amerika korvannut Norjalta
kaapatut laivat.
yhdysvaltain valtiorahastoata
maksettiin helmik. .26 p :nä Nor­jalle
yli 12 iniljoouaa dollaria
1 ai vois ta j j otka Ameri kan halli'
tus kaappasi sodan aikana. Vii­me
]okakuus.sa antoi sovinto-oi­keus
päätöksen, että Yhdysval­tain
hallitus on velvoitettu mak­samaan
Norjalle. sensuuruisen
summan.
Bertha Laine määxätty takaisin
palautettavaksi.
V. k. 2.) j)-na oli salamatkus­tajana
saa.|)unut i^ertha Ijaine
Bo.stonin siirtola isasemalla enr
koislautakunnati kuulusteltavana
ja päätti lautakunta, etta hänet
ei)äinieluisena tulokkaana, on
palautettava Suomeei^ Saatuaan
kuulla lauta kunnan [)äät()ks(!n
iKMti L.iine iMirskahti itkuuni
Laulakunnan {)iiat()ksestä vali
t <' 11 a 1 KMv . • s 1 i r t oi a i s V1 ra n o m ai s 111 e.
\Va sh i n gt on issa, t o ivo m u ksell a,
etta -paatos siellä kumottaisiin.
Toinen satavuotias Amerikan
suomalainen.
Pastori S. Ilmonen ou tehnyt
selkoa eräästä 100-vuotisesta A-mcrikan
suomalaisesta vaimosta
Kreeta. Kinnusesta, joka vielä on
elävitten joukossa. Mutta hän ei
ole ainoa nyt elossa olevista suo­malaisista
tässä maassa, joka on
saavuttanut tuon . harvinaisen
korkean ijan. Maplessa, Wiseonr
sinin valtiossa, elää vielä van^
h empi henk ilo, '' Ilaisin faariksi''
sanottu vanhus, joka täytti hel^
mik. viimei.senä päivänä 102
vuotta. Hiin on syntynyt Suo­messa
helmik. 28 p. 1821 ja on
tassa maassa ollut pitemmän ai- k a a,, e ns 1 n t u 11 u t CJa 1 u m e ti i n j a
tehnyt ' töitä kuparikaivannoilla
sekä •myöhemmin muuttanut
maanviljelijiiksi, asuen nyt o-inaistensa
hiiolenpido]! alaisena
I)ouf2:his . kaunti.ssa, AYisoonsmin
valtiossa. — V.
Kuolemanrangaistusehdotus ] hyl­jätty
Minnesotan senaatissa.
Senaatissa hyljättiin v. k. 28
p na ehdotus kuolemanraugais-
Lady Astor ei suosi kieltolakia, tuksen i)alauttamisesta MUineso-
NORJAN HALLITUS
ERONNUT.
Syyrii. eduskunnan kieltäytjnni-nen
hyyäksymästa vastoin
maan lakeja Portugalin kanssa
solmittua kauppasopimusta.
Puhuessaan raittiuvaatteesta
Vapaan kirkon koni'erciisissa.
R r i s to 1 i s s a, 1 au s u 1 -: e n la n t i 1 a i n e 11
j)olitikOitsi lat.ir lady Astor
'MiaittiuspuoJue on lähettänyt
monta äärimmäistä ediLsta^jaansa
eduskuntaan, joista, oltuaan .siel­lä
helkeu. on tuUut miehiä,;jot­ka
k y l l ä i s t u \' a t va 11 a k a u< 1 e n y s -
taviensa kanssa, pullojen ääressä.
. " J O K minun vallassam olisi
kieltolain v:oimaana,settainineii,
niin miiia \am en sita tekisi,
.-:tlla :mikä;rn ei suututa injnua e*
neniinan •. kuin kansan. i)akoitt-a-iiiinen
.lolionkiiv sellaiseen, . jota
se ei i l s e halii.i
taan 41 äänellä 26 vastaan sen
jälkeen kun ehdotukseen oli en­sin
hyväksytty useita muutoksia.
Äänestyksen tulos ratkaisi ehdo­tuksen
kohtalon : :lainlaatijakun-nan
nykyisellä • istuntokaudella.
Jvu o 1 e ma uran ^a is t u ksen va 11 ioon
p a 1 a u 11 a mi s ta a se 11 ui M i n n e<s o t a n
laknniesten yhdistys vaatimaan
viimeisessä vuosikokouksessa ja
tuon yhdistyksen toimesta ehdo­tus
laadittiin ja esitettiin.
Ruotsin siirtolaisuus lisääntyy.
^Pohjois-Europan maista, etu­päässä
Ruotsista ja Norjasta a 1-
kiia siirtolaisuus Yhdysvaltoihin
nudel^en, huomattavasti lisään­tyä.
jXiinpä Ruotsin-Amerikan
linjan'laivalla *'Drottningholm",
joka saapui Ne\v Vorkiin maalis­kuun
p ptnä^ oli kaikkiaan 1,-
345 matku^^tajaa, joista ruotsalai­sia
1,099, suomalaisia 98, kotiaan
palaavia Amei-ikan kansalaisia
132 ja muita Pohjois-Europan
kansa^laisia 21. Suurin osa ruot­salaisesi
oli matkalla Keski-Län-nen
valtioihin omaa kotiaan pe­rustamaan.
V if^ohjoi.s-Europasta
saapuvat siirttJaiset ovat kaik­kein
halutuimpia eikä lieidän
maihiniuloUeen .suuriakaan es­teitä
äketeta.
Kauhea rikos Philadelphiassa,
A', k. 2 h . p : n a jatkui Philadelp-hiassa
6 vuoden ikäisen Ijillian
Oilmoren etsintäji, joka. 5 vuo­den
vanhan sisarensa Dorothyn
kera ka a {la 1111 n. c d e 11 i se n a 1 a uan-t
a i n a, ; h e 1 d a n k o t m s a. (M1 u s t a 1 t-a j a
vietiin aut-olla kauiuingin uiko-
{Miolelli\ miss.i tytöille tehtiin
\ a k 1 \- a 11 a a,' l)o roth y ; ja te 111 i n
autosta er.ialh» yksinäiselle pai­kalle
ja paasi haii takaisin ko'
limsM hyvin s\irkutel{a\assa ti­lassa
T\ t t o vakuuttaa, etta hän
voisi tunlea miehen, joka kaair
pasi: hänet ja sisarensa. Hän ker­toi,
etta mies oli tehnyt Lillia-nille
väkivaltaa ja viskannut
hauet jäälle ja sen jälkeen aja­nut
eteenpäin. . Tjilhaniii ruumis
oli ollut veren tahrima ja silmät
olivat olleet kiinni, kun .Dorothy
oh hänet viimeksi nähnyt. IMuu
au Wyl K' Morga n ni niinen m ies
on vangittu ja sanoo Dorothy
hänen olevan saman miehen, jo­ka
teki hänelle ja sisarelleen vä-k
i V a It aa. AI o r gaii i n . v a a 11 e is t a
ja hänen autonsa takaistuimelta
on löydetty veritahroja. Hänen,
sanotaan tehneen Texasissa sa­mankaltaisen
rikoksen.
Yli miljoonan neUömailia
nykvisestä Canadan ai'kti«4illa
alueilla olevilla viljelykselle kel­paamattomilla
mailla tullaan
ka vt tamaan : pysy vaisena myskr
härkäin laidunmaana, jos suiln-n
i te 1 m a, j o nka on i )a n n u t a 1 ui le
Canadan : kuninkaallinen komis­siooni,
toteutuu. M\-^kihärkä e*
laa jäkälällä ja pajunvesoilla ja
päinvastoin kuin eardi.ou se ei
ole liikkuva elam,. vaan asustaa
samoilla paikoilla ko^Jeläint. mal
1 i I n ja 11 i k k i i u . a i n o a st a a n sen
mukaan kuin ruuan .s<iantimah-dollisuudet
teke\dt sen välttä­mättömäksi.
Tämän eläimen liha
on ravitscvaa, ja maultaan muis'
tuttaa lehmän lihaa.
Kristianiasta ilmoitetaan t. k.
2 p:nä, että Norjan hallitus on
j ä t t ä n y t erohakemuksensa. Suur
käi-äjäin kieltäydyttyä vahvista­masta
Portugalin kanssa neuvo^
leltua kauppasopimusta. Ehdo^
tus iiänestettiin kumoon 119 ää­nellä
22 vastaan.
Neuvottelut Norjan ja Portu-f,^
alin välisestä kauppasopimuk­sesta
ovat olleet käynnissä usei­ta
kuukausia. Helmikuun 27
[) :nä.. lässaboni.sta saapuneessa
sähkösanomassa kerrottiin pääs­tyn
sopimukseen, jonka nojalla
portuf^alilaisia . viinejä uudelleen
saa ta isiin myydä Norjassa halli­tuksen
toimiessa . ostajana, Nor­jan
kieltolakiasetuksen mukai­sesti
viinejii ei voida myydä nau­tintoaineiksi,
vaan ainoastaan
lääketieteellisiin ja teknillisiin
tarkotuksiin.
Rakkaus koiraan johti
itsemurhaan.
Heittäen rahansa ja paperinsa
kosken äyräälle syöksyi eras
mieshenkilö viime torstaina A"
meriean Fail-putoukseen Niaga­ralla.
Paikalla.oli useita silmin-'
näkijöitä, mutta mies toimeenpa­ni
aikeensa niin nopeasti, että
kukaan ei voinut itsemurhaa es­tää.
Myöhemmin on smitu selvil­le,
että mies oh Nieholas Apostle
nimeltään. Nevv Yorkista kotoi­sin.
Siellä oleva veli ai-veleo it­semurhan
johtuneen rak kaudes­ta
" P r i n e e " nimiseen bull-dog
koii-aan. jonka veli oli antanut
pois.
Suomi neuvottelee Amerikan-velan
maksusta.
Suomen ministeri Wa.shingto-nissa^
Axel Leonard Aström teki
t. k. 1 p :nä sopimuksen rahami­nisteri
xMellonin kanssa aloit­taakseen
1 seuraavana paivana
keskustelut Suomen hallituk.sen
velan takaisinmaksuvsta Yhdys­valloille.
VeLkapääoma on koko­naisuudessaan
$8,281,926, johon
tulee lisäksi maksamattomia kor­koja
suunnilleen $1,150,000. .
Chaplin sanoo olevansa liian
köyhä menemään naimisiin.
Los Angles'issa ilmestyvä Exa-mi
n e r. lehti m am i t see f i 1 mi -il ve i li
ja . Charlie Chaplinin sanoneen,
etä hän o n " l i i a n köyhii" mene­mään
naimisiin puolalaisen filmi-tahden
Pola Ne^rin kanssa: •'0-
len liian köyhä menemään naimi­siin:
juuri nyt", lausmi Charlie,
lehden edustajalle. "Tämä on
maalima, jossa meidän kaikkien
• on tehtävä työtä ja on meidän
I)ysytl^vä erossa kaikista tunteit­ten
huippuuntumisesta.
Viinankauppiailla oma suojelus-liittonsa.
AMinankauppiaat ovat Baltimo-ren
kaupungLSsa päässeet min e-rinomaisesti
menestymään, etta
heillä nyt on oma. yhdistyksensä,
joka toimitta iakimiehiä luvatto­man
ammatin harjoittamisesta
kiinnisaaduille jäsenilleen. E-raan
kapakan pitäjän, joka pidä'-
lettiin Yoisteadin asetuksen ril|:-
komisesta, kerrotaan sanoneeni
että "suojeluslutto" perii lianel
tä jäsenmaksua 10 dollaria vuo­dessa,
ja nyt hänen kuitenkin
täytyy itse ma ksaa la k i m lehensä.
UHKAAVA JUNAOH-
' NETTOMUUS
IDÄSSÄ.
Suuri joukko matkustajia kmöf
kaantunut • Toronton pikaju­nan
ajaessa Ottawan junaa
jälkipäähän Canadian NatSO"
nai rautatiellä lähellä Cobur
gia.
\ \\ I
Hudsoii \ Bayn reittiä
tarkastetaan.
Joukko Länfien liikemiehiä on
vuökraniiut 0|nadian Pacific ylr
tiön höVryla^ "Pretorian"
tarkoituksella lähteä matkalle
Vain 17 pitaalitautista
Canadassa.
Koko C\anadaa käsittävä pitaa-litautisten
lähetystyön .sihteeri,
Rev. H. N. Konkle, joka t. k. 3
p:nä oli Ottawassa, ilmoittaa Yh­dysvalloissa
nykyään olevan
noin 2,006 pitaalitautia sairas­tavaa
ihmistä. (*anadassa sitä­vastoin
on ainoastaan seitsemän­toista
potilasta jakautuneina
kahteen hoitolaan, joista toinen
sijaitsee 15 mailin päässä Victo­riasta
D'Arcyn saarella j a toinen
New Brunswiekin rannikolla^
Kaikkiaan on pitaalitautisia
maailmassa noin kaksi miljoonaa
eri maihin jakautuneina;
Ritola rikkonut taas
ennätyksen.
Villie Ritola, Suomalais-Ameri-kalaisen
Urheiluseuran tunnettu
jiitkänmatkan juoksija rikkoi
Ne\v Yorkissa v. k. 28 p-nä maa­ilman
ennätyksen kolmen mailin
matkalla sisäradalla. Ritolan
saa v u t ta ma a i k a, oi i 14 minuutti a
15 4!5 .sekunttia. Tämä on lähes
kolme sekunttia parempi saavu­tus
kuin Kolehmaisen- ennätys
kolmen mailin, matkalla ulkora­dalla.
Ritolan kilpailijain jou­kossa
oli ehicagolainen keskimat­kojen
tähti Joe. Ray, joka joutui
häviölle. Suomalainen juoksu-tahti
porhalsi Rayn edelle kah­deksannella
kierroksella. Kilpai­lun
oli järjestänyt Knights of
Columbus seuran New Y'orkin o-sasto.
Hudson B vesille ja ottaa
selville, onko jijnahdollisuudet lar
valiiken^teelle pohjoisessa sellai­set,
e t t ä Hudson Bayn reitti oli­si
kaupallisensaI puhteessa kannat
'^ava. Alus lähtee matkalle elo-k
u u n 1 p:nä iulkien aina Fort
Churchilliin saakka. Matkusta­jia
tulee Länsi-Canadasta noin
300 henkeä^
Kaksi nuorta tyttöä roistojen
uhrina.
Kaksi tyttöä, 16 ja 17 vuotiai­ta,
joutuivat viime viikon tiistai-iltana
alhaisimman laatuisten
konn ien uhri ks i Dulu thissa,
Minn. Palattuaan - eräästii tans­sipaikasta
tapasivat he kaksi
miestä, jotka tahtoivat heitä aje­lulle
autollaan luvaten viedä hei­dät
kotiinsa. Mutta miehet a.ioi-vatkin
eräälle yksinäiselle hök­kelille
kaupungin laidassa ja lu-kittuaan
ovet raiskasivat tytöt.
Klo 4 seuraavana aamuna tuli­vat
tytöt kaupunkiin ja. kun ei­vät
tahtoneet kärsiä häpeäänsä
Maiden arvo Oajiadassa.
Asuttujen, farraimaiden keski­arvo
Canadassa oli vuonna 1922
$44 eekkeriltä. Tähän summaan
sisältyy sekä viljellyt että viije-lemättdmat
maat, hevoset, tallit
j a m u ut t'a r ra i rak e n nukse t. Vuon­na
1921 oli keskimääräinen arvo
$40 eekkeriltä ja 1920 $48.
Vuonna 1915 oli vastaava summa
$40.
Keskiarvot ovat- korkeimmat
British Columbian maakunnassa,
nim.. $120 eekkeriltä. Muissa
maakunnissa se vaihtelee $64 istä
Ontariossa $"24 :ään Albert.assa.
Hevosten ja karjan keskiarvo o-soitti
vuonna 1922 edelleenkin
laskua verrattuna .suureen alen­nukseen
1921. Erikoisen huomat­tava
on lasku preerimaakunnis-sa
eikä niinkään paljon Idässä.
Ainoastaan lampaisiin ja sikoi­hin
nähden on tilanteessa havait­tavissa
paranniLsta. Koko Cana­dassa
oli alle yhden vuoden van­hojen
hevosten keskimääräinen
hinta $34 verrattuna $38:aan
1921. Kolmevuotisten ja van*
hempa in $111 ja. $123 vuonna
1921. Alle yhden •^'uoden vanhan
karjan hinta oli viime vuonna
$11 ja $12 vuonna 1921; 1—3
vuotiaiden $25 ja $26 1921. Lam­paiden
keskimääräinen arvo ko­ko
Canadassa oli $8 verrattuna
$6 edellisenä vuonna. Sikojen
hinta on pysynyt ennallaan.
Parmityöläisten keskimääräiset
palkat osoittavat myöskin huo­mattavaa
alennusta vuoteen 1921
verrattuna. Keskimääräiset kuu­kausipalkat
farmityöläisillc ko­ko
Canadassa kesällä 1922 olivat
$59 miehille ja $39 naisille, jo­hon
summaan myöskin sisältyy
ylöspito, minkä arvoksi lasket­tiin
$21 niielMUe j a $17 naisille.
Vuonna 1921 olivat-samat palkat
$67 miehille j a $42 naisille sisäl­täen
vapaan ylöspidon.
Liettua syyttää Puolaa,
Washingtonissa oleva Liettuan
lähetystö kielsi t. k. 1 ;i):na nii
den Varsovasta lähetettyien tie­tojen
todenperäisyyden, etta liet­tualaiset
olivat tehnf^t hyökkä­yksiä
puolueettomalle Vilnan a-lueelle.
Lähetystön tiedonannos­sa,
l a u su 1111 n, e 11 ä Li e 11 u a n 11 a 11 n
tus ei ole vielä miehittänyt sita
puolueettoman alueen osaa, jon­ka
Kansain • liiton neuvosto antoi
1J i e ttu a lie, v aan et t a pu o 1 a 1 a ise t
j ou k ot o 11V at m o n essa k- o h d assii
tulleet puolueettoman rajan yli
Liettuan {Oolelle.
Täkijuomakauppoja suljettu
Lännellä.
Yhdeksän väkijuomien tiikku*. yrittivät juoda: karpoolihappoa
kaupan oli suljettava ovensa vii- j ja surmata itsensä. Eräs ystä
me torstaina Albertan maakun- vänsä kuitenkin :esti tämän ja
nassav ministerineuvoston anta-' sitten harhailtuaan pari päivää
man päätöksen mukaan. Neljä ulkosalla, nukkuen rautatievau
tukkukaupoista on Calgaryssa, nuissa y.m. he ilmoittivat tapah
kolme . Lethbridgessä, yksi Ed­montonissa
ja yksi Medioine Ka­tissa.
tuman poliisille ja pyysivät; tul
lu lähetetyksi tyttöjen kamtus
laitokseen Sauk Genterissa.
Suomalainen tyttö tuUut länunit-täjän
hytissä Amerikaan..
Kun Yhdysvaltain hallituksen
omistama Bellingham niminen
laiva saapui Bostoniin, oli sima
matkustajana m. m. 19-vuotiaiJ
suomalainen tyttö, nimeltä Bert­ta
Laine, Raumalta, joka koti­kaupunkinsa
rannasta oli kävel­lyt
n oi n m a i 1 i n V e r r a n m e r e 11 e
yön hiljaisuudessa ja kätkeyty­nyt
lämmittäjien hyttiin. Neiti
Laine, oli rakastunut porto rieor
laiseen läinmittajaan A. Alvarci:-
ziin jonka kehotuksesta hän roh­keni
tehdä tämiin uhkarohkean
\Tityksen.
Pohjanmerellä tapasi laivan
mitä kauhein,myi-sky, jolloin 11
bolshevlkia kohosi laivan nurkis­t
a .esille, jotka myöskin olivat
piiloutuneet laivaan. Kun laiva
pääsi Falmouth 'iin, Englannisjsa,
vangittiin bolshevikit ja palau­tettiin
takaisin, mistä olivat tul­leetkin.
Mutta neiti Laine pysyi
hytissään nekin 13 vuorokautta,
jonka ajan laiva oli Englannissa
korjattavana ja kesti kaikki ne
kärsimykset ja pitkät hetket,
jotka hänen vapaaehtoinen van­keutensa
hänelle tuotti. ;
Päivää ennen Bostonin sata­maan
saapumista vei sulho tytön
kapteenin: eteen, tunnusti mitä
oli tehnyt ja lupautui, menemään
naimisiin tämän luioren ja kau-n
ii n suomalaisen tytön k anssa.
Molemmat joutuivat rantaan
saavuttaessa viranomaisten kä­siin.
Mies asetettiin .syytteeseen
valkoisen orjakauppalain nojalla
ja neiti Laine on pidätetty kuu­lustelua
varten siirtolaisviian-omaisten
edessä ja mahdollisesti
tullaan palauttamaan kotimaa­hansa-
ellei varakonsuli J . A. An­derson
voi toimia tytön pela-sta-miseksi
ja saacla hänet maihin.
Kun neiti Laine otettiin siirto-laisviranomaisten
haltuun ja e-roitettiin
rakastetustaan, ilki
hän mitä katkerimmini Sulho
vakuutti että vaikka mitä tulisi
tapahtumaan, tulee hän Bertan
perimään vaimokseen.
Ratsupoliisit matkalla poh^
j öiseen.
Useiden murliast<i syytettyjei
eskimoiden .kuulusteleminen va
koisen miehen lain nojalla on
tehtävä, jonka kapteeni Stuart
\Vood ja korpraali Pastey Cana
dan Kuninkaall. Ratsuj>oliisi]ou-koista
o V a t sa a n e e t su o r 11 e 11 a v a k
seen. Fle l ä h t i v ä t matkalle Fort
Yukoiiista tohtori. Boylen seuras­sa
viime kuun. lopulla Ifersehel-nimiselle
seudulle, ini.ssa oikeus-kuulustelu
tai)ahtuu. ITe^ eiväj
muulle maailmalle voi antaa tie'-
toja itsestään ennenkuin vasta
tulevana kesana, jolloin Jääme­reltä
sfiapuu ensimäiset postia
kuljettavat alukset Alaskan sa-
Olematta selvillä etta Ottawaii
juiui. seisoi Canadian National
rai^tatien päälinjalla : juuri hä­nen
edessään ajoi Montrealin-*-
Toronton, pikajunan kuljettaja
tiil/deihi vauhdilla jyrkän mut­kan
^ ympäri (Johurgin asemalb
tii.s'juiaamuna sillä seurauksella,
eftf (veturi törmäsi Ottawan ju­nan
| j a l k i p ä a h ä n . Paljon mat­kustajia
loukkaantui. Useat jur
IKImieJji.sto()n kuuluvista saivat
pnhoja. vammoja ja kaksi vau­nua;
.tunkeutui. toLstonsa' sisään.
Elleivät vaunut olisi olleet te­räksestä
valmistettuja, olisi on*
nettomuudesta saattanut koitua
hyvinkin tuhoisat seuraukset.
Toronton. ]unan kuljett-aja ci-sanonut
nähneensä Ottawan ju­naa
kylliksi aioissa. Aikataulua'
m 11 k fi a n tulisi Ot t a.w.an junan
seisoa Coburgissa vain viisi mi'
nuuttia, mutta tällä kerralla el
hoyrya saatu nousemaan tar­peeksi
/nopeasti, minkävuokai ju-ii;
in lahtoä oli viivytettävä. Bel*
levillessa, ilmoitettiin radan ole­van
selvän erka annettu mitään
varoitusta^ edessäpäin olevasta
vaarasta. .
Hindenbin-gin lausunto Ruhrin
valtauksen johdosta.
Bellmin "Tageszeitung" mai-mts<
jf! kenttamarsalkka von Hila'
denburgm lausuneen Hannove^^
maanviljelysiiiton äskeisej
kouksessa :
''/Me emme kis^-.-^
olemme^-^!?^-^'*^
Ihmeelliset silmät.
! Erään espanjalaisen aatelismie­hen
kahdella pojalla kerrotaan
olevan "x-sädesilmät-*, seninu
kaan kuin Madridissa ilmestyvä
" Iraparcial •' lehti asiasta tietää
Kokeilla on saatu selville, että
nuorukaiset tavallisuudesta poik
keavilla silmillään voivat lukea
hopean, V kuparin, ja raudan läpi,
^utta el porsliinin eikä paperin
läpi. ^1 -^^0^
Ruotsi ei enää avusta Venäjää.
Kun Ruotsin Punainen Risti
on saanut tietää Venäjän. neu­vostohallituksen
lähettävän vil­jaa
ulkomaille — hiljattain on
viety Helsinkiin 30,000 tonnia ja
Saksaan tullaan lähettämään 35,-
000 tonnia: — vaikka Venäjällä
m miljoonia nääntymässä näl­kään,
on se päättänyt lopettaa
enemmän avustamiseen. Ruotsa­laisetkaan
eivät ole niin laajasy-dämisiä,
että ostaisivat Venäjäl­tä
lähetettyä viljaa Venäjän nä-länhätäistenÄvustamiseksi.
Trot-ski
ja Krassin sanovat, että Ve­näjä
voi saada rahaa ainoastaan
viljanmyynnillä - ja- rahaa sen
täytyy saada voidakseen ylläpi*
tää sotajoukkoja * ja hallitusta.^
Murhattu mies tunnetaan.
Kolme -henkilöä entisten lisäksi
tunsi alastoman ja- silvotun ruu­miin,
joka löydettiin Genevan,
111., läheisyydestä, Samuel Floyd
Hawkinsiksi Chicagosta. Tämä
oli toinen kolmimiehinen joukko,
joka murhatun tunsi Hawkiniksi.
Vainajan isä^Robert Hawkins
Kalamazoosta. on mennyt Gene-vaan
yrittäessään saada selville,
onko murhattu hänen poikansj^
ruumis. Murhaajiksi epäiltyinjl
on kolm« De Kaihin suomalaista
pidätetty.