Canadan uutiset, July 15, 1920

              ^ ^ ^ ^
1 i CANADIAN IJTJTISET, P O R T :ÄBTHDE,ÖNT., ÖANADA, Torstaina, Heinäk. 15, 1920
y CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomaletiti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8PublisnIng Co.
Erick J. korte, liikkeenlioltaja.
sev
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
$l;6a 9 kuukaudelta, ?1.25 puololta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä i kuukaudelta .
Ykdysvaltolhin ja Suomeen: $2.50
koko vufidelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerranJu-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus, N Halutaantie^
to- ja nimenmuuttoiliuotuksot 75 sent­tiä
kerta, $2.100 kolme kertaa, Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- [ j a kihlaus-ilmoi­tukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä
ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. •iafi*'«»Bi«
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. *
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta ön
50 senttiä; Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta;
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti
laukset ja Vahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta , tulee. ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
kunnioituksen ja ihmisrakkau­den,
niin silloin luon jotakin sel­laista,
jota ei aika kuluta, vaan
joka jää loistamaan ikuisiksi a-j
öiksi.—Webster.
Suomen ja Venäjän väliset rau­hanneuvottelut
Tartossa.
llauliauneavolteliiissa, jotka
kesäkuun 12 p :nä aloitettiin. Tar^
tossav on kummankin puolen kä­sityskantoja
selvitelty alustavis­sa
neuvotteluissa. Suomalaisen
valtuuskunnan puheenjolita[jana.
on scnaatt. Paasikivi ja sotiias-asiain
erikoistantijaksi on nimi­tetty
Suomen Parisin-lähetystön
.sotilas-attashea, eversti Nils Pro-eopc.
VGuäläisen valtuuskunnan
puh cen j oh ta j ana toimii Bershin.
Neuvottelukunnan toisessa täy­si-
istunnossa, joka pidettiin kesä­kuun
14 p :uä, oli myös Petsamon
kysyjuys alustavastl csillä. Prof.
Yennola piti asiallisen puheen
alue-: j a r a j a j ä r j e s t e 1 y s t ä h u o i n a -
ultaon samalla,.että vuonna 1846:
Suomesta erotetun Rajajoen ase­tehtaan
alueen korvaukseksi on
Suomelle luvattu alue Jäämeren
rannikolla. Suomen väestön toir
•juoentulolle on aivan välttämä­töntä,
että tämä väestö pääsee
C A N A D A N UUTISET
(The Canada News)
The. Finnish Newspapdr in Canada.
Puhlished every Thursday hy
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UOTISET
is •«vTelcomed and r4aci m every Finnish
homie In the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
•vvish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod
uctB and merchandlse by the large and
e-ver crowing Finnish population resid-ing
la Can\ada. Place your trial ad-
- vertisement and get results. : .
Advertising. rates 40c. per Inch.
Politicaladvs. $1:00'per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursdays issue.
..Subscription Iprico in Canada $2.00
per year, United States and other
countries $2.50'per year in.advance.
troUeeraamiseksi millainen hy­vänsä,
täytyy Englannin laivasto
tulla lukuunotetuksi. J a jos maa­ilmassa
todella tullaan aikaan
saamaan yhteinen rauha, on mah­dotonta
että yksi osa siitä, Mon-roe-
opin aitaamana, olisi eroitet-ftuna
suuresta - maailman liitosta
j a sille tulevasta vastuunalaisuur
desta.
**Enuenkuin Britannian j a A-nierikan
kansojen poliittinen
mielikuvitus kasvatetaan ymmär­tämään
näitä äärettömiä muutok­sia
tilanteessa, on jokainen kan­sojen
liitto valekuva ja narrinpe-liä
suuremmassa tai välienimässä
määrässä, ainoastaan korea nimi
niiden tai näiden valtojen liitty­miselle
muuta maailmaa vas­taan."
Lausuttuaan uskonsa siihen, et­tä
Euroopan, Amerikan, Indiap
ja Kiinan kansojen täytyy ajan
päälle tulla huomaamaan sellai­sen
maailman lain tarve ja oikcr
11 dell i suu s, . j o t a k o k o -ih m i sk u n-taa
edustavan maailman auktori­teetti
olisi tukemassa, jatkaa kir­joi
ttaja : " i\Iinä uskon tämän . a-jatukscn
jo alkavan kajastaa tu-
Jiansissamielissä.. Ile kieltäyty-viit
liittymästä kansojen . liittoon
tai hyviiksyniästä sitä, ci sen-vuoksi,
eitä se rikkoo yliheriniu-suomalaisten
viranomaisten toi­mesta,
kiihoittavan toimintansa
vuoksi Ahvenanmaan kysymyk­sessä,
ovat olleet Helsingissä
kuulusteltavina. Kuulustelu .ei ol­lut
poliittinen, vaan koetettiin
siinä ainoastaan saada selville a-siain
rikosoikeudellinen puoli.
Molemmat kielsivät, tehneensä it-seään
syypäiksi- mihinkään val­tiopetokseen
tai muuten rangais­tavaan
tekoon.
Viimeisten Suomesta saapunei­den
tietojen mukaan on lluotsi
lähettänyt viidelle •suurvallalle
nootin, jossa koetetaan selitellä
Ruotsin oikeuksia tähän «ääri­ryhmään.
Siitä Imolimatta on y-
Icinen mielipide muissa Europan
maissa yleensä Suomen puolella.
Paitsi Tanskassa on Saksassakin
julkaistu lausuntoja; joissa suo-,
malaisten kanta h.yvin ymmärre­tään.
'
Sitä, että Ruotsin lähettiläs
Helsingissä on kutsuttu- kotiin
antamaan seikkaperäisen rapor­tin
asiasta, pidetään tilanteen
kärjistymisen jnerkkinä.
käyttäuiäiin hyväkscen Jiiämercn
kalastukselle ja laivakululle tar- don. vaan senvuoksi, että se ei o-
Ollaanko henkises­ti
taantumassa?
Entered as second class malJ mat-ter,
Dee. 1, 1915, at.the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIIVI p F THE CANANDAN
'UUTISET.
The help preserye the Ideals and
sacred tradltjons öf ihis, our adopted
country, the. Dominion of Canada: To
observe its laws and inspire öthers to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the: publlc's
sense of Civic daty: In ali wayB to aid
In making this cour^try greater and
better than \/e found'it.
—. Ojinellisuus voidaan säilyt­tää
})arhaiten jakamalla sitä
ilmiliekin.
— Tapa van-en' kaunistaa, eikä
karva kauniskaan.—Suomal. sa­nanlasku.
•— I\Iitä enemmän kerrot vas-tuksiasi,
sen enemmän sinulla on
kertomista.
— Tyllillä töitänsä kehiivi, vii­sas
ei virka mitään. — Suomal.
.'ajianlasku.
— . Loikkaa van.1 latuuden ker­taaminen
läliimmäisestämme' ön
yhtä pahaa kuin valheen esittä­minen.
— Pionikin li^ontokappalc voi,
jos liän ponnistaa kaikki voiman­sa,
saada jotain toimeen; suuri
eläin taasen, joka ci tiedä voimi-aaji
käyttää, ci saa mitään ai­kaan.
: Putoava pisara kovertaa
vähitellen reijän kovimpaan kal­lioon,
m u U k voimakas, raivoava
tulvave.si kulkee sen yli jälkeä­kään
jättämättä.—Ccylyle.
— Maailmassa ei ole ihmisiä,
joille ei olisi annettu voimaa ja
kykyä tehdä hyviUj. Kukin voi
tavallaan olla hyödyllinen maail­massa
ja kkyttää kaikki voiman­sa
hyvän palvelukseen. Ihmisen
ei tule pyytää neroa, vaan sopi­vaa
työalaa; hänen ei, tule koet­taa
saavuttaa mainetta, vaan
• t ä y t t ä ä velvollisuutensa, s.o. uut-terästi
tehdä työtä.-^Bulver-Lyt-ton.
, Jos teen veistoiuvan mar­morista,
npn se murenee; jos kai­verran
sen metalliin, niin se ku­l
u u ; jos rakennan temppelin,
n i i n ajanhammas sen: kukistaa;
mutta jos rakennusaiiieinam on
ikuolemattomiai sieluja, jjoille ope
liaÄ 'pikeät
joamia.mahdollisuuksia.
Venäläisen valtuuskunnan pu­heenjohtaja
il moi t t i : vastauksena
prof. Vcniiolan puheeseen, että
venäläiset pitävät lähtökolitana
Suomen ^\^nllaa rajaa. Ehdotti
sen sijaan liarkittavaksi ja rat-k
a i s t a va k s i .1; y sy j n }- ks e n Su om e n
itseiuiisyydcstä.
Kolmas täysi-istunto oli kesä­kuun
1.") ]^. Venäläisten taholta
oli. elidotettu; .aseleponeuvottelu-jcn
alottamista. Suomalaiset l i -
m.oittivat, ^ ettei .heillä ole mitään
tiitil: ehdotusta vastaan, kunhan
varsinaiset neuvottelut eivät nii­den
vuoksi häiriinny. Pajan
nunittamiseen nähden : Petsamos­sa
ilmoitti Bershin, ettii entinen
raja on siellä säilytettävä. Itä-
K a r j a 1 an k o 111 a 1 o n m ii är i 11 e 1 emi s -
t ä ei hänen mielestään voida ot-le
hei<län mielestään kyllin päte­vä
ja voimakas sitä tekemään.
Se ei ole kylliksi hyvä, eikä riit­täviin
voimakas. Se ei kanna
luiluttuun i)ääinäärään. . Jos ha­lutaan
lentää Atlannin ylitse, ei
ole terveellistä läliteä matkalle
koneella, jossa käyttö-iiljyä riit­tää
vain i)uolimatka;iin asti.
" S i k s i Amerika 0 1 1 vaiti ja 0 -
dottaa. Ja minä olen vakuutettu'
siitii, että Amerikan erossa pysy-inisellä
• on., sangen terveellinen
vaikutus Britannian valtaushalui-seen
. imperialismiin ^Mesopotami­assa.
Ranskan Syyi'iassa ja Itali­an
Albaniassa. Se vaikuttaa heis-;
sä: tuon ' e pä 1 u o 11 a 1 n u k s cli a kar te-tun
henkilön kylmän yksinäisyy­den
tunteen, jota imperialistit
juuri tarvitsevat,
. ' ' K u n Euroopj7a, — tarkoitan
Ken muistaa • siirtokansamme
oloja (uiiniiänmc Amerikan suo-
1 n a 1 a i s et' o 1 e m m e o 11 a n c; e t t a v aksi
sotan valtiossa^ jonka suhteen tä­män
kirjoittaja on tutumpi kuin
toisten, valmistunut lukematon
määrä ja työskentelee heitä mo­nissa,
valtioissa sekä aiemman et­tä
korkeamman kasvatuksen a-loilla.
Mutta vain harvoin on
näistä kasvatusalalle antautur
noista tullut oman kansansa hen­kisen
elämän rikastuttajia ja sen
henkisten rientojen elvyttäjiä,
harvat keistä niihin mitään vai­kuttavat.
Enimmistö suhtautua
kansallisuutensa lienkiseen elä­mään
ja hönkisiin rientoiiiin mer­kein
täydellisellä välinpitämättö'-
myydella tai on niille kokonaan
vieras. Eellimmäisten riveissä
lienee tuskin kukaan heistä tässä
suhteessa kulkemassa. '
Siinä olisi korjaamisen tilaa.
J a korjauksen aikaansaamisen
tarve käy sitä suuremmaksi kun
havaitsemme ylfyleensä kansam­me
henkisissä riennoissa (mah­dollisesti
seurakuntaelämiin alaa
lukuunottamatta, jolla t.yö on;
virke äm pä ä ja m o n i f) u o 1 i se m p a a
kuin 20 v. sitten olisi, osattu us­koakaan)
havaitsemme jonkin­laista
h er p a ut u m i st a v a n h e mm a n -
kin väen piirissä.^
Kasvanut varallisuus, parem­mat
työ-olot, lyhempi tyiiaika ja
yhä yleisemmäksi suomalaisten:
kin keskuudessa kiiyvä engl.. kie-
I G U taito ja kyky liyötyii sen tar­joamista
lienkisistä aarteista a-
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
itseämme kutsluO viisitoista dijvajivat yhä suotui.scmpia tilai-ncuvottcluissa.
taa ratkaistavaksi näissä rauhan- ,^illä Englantia, Ranskaa, Saksaa
Itävallan kanssa, Venäjää, Ita­lia?!
jä Spa n ja a •• pääosanotta jiila,
Uusi kansojen liittoko? — voivat yhtyä liittosopimuk-
Lontoon Sunday . Express-leh-dessä
ennustaa eräs kirjoittaja II.
G.. AVells .sellaisen muodostumista
v. 1922, Iiii n perustelee ennus­tuksensa
sille ottamukselle, että
niaailman kansojen .tiiytyy, tulla
havaitsemaan, •.: sellaisen yleisön
maailman oikeusistuimen välttä-m
ät ti) 1 M y y d e n, jonka tuomioiden
oikeudellisuudesta koko maailma
huolelilisi.; Vaikka liilläisen en­nustuksen
j)itäisimmekin pelkkä-
]iii haaveena, lienee kuitenkin
juielenkiintoista tutustua kirjoit­tajan
kantaan ja ajatuksiin tässä
asiassa.: - Ensiksi sanoo liän ei
pitävänsä sii»ä minään erinomai­sena
Onnettomuutena maailmalle,
vaikka Yhdysvallat eivät otak-kaan
osa a nykyiseen kansojen
lii tt o o n : e ikä Ve rs a i 1 es i n so p im uk­sen
hyväksymiseen. "Yhdysval­lat",
sanoo hän, " j a samaten pa­rempi
aines Ranskan j a Englan­nin
julkiseen elämään kuuluvista
miehistä, rylityivät suureen^ so­taan
lopettaakseen sotilasvaltai-sen
imperialismin. Saksa oli vi­hollisemme,
ei siksi, että se oli
Saksa ja sen kansa saksalaisia,
vaan - siksi että ^se oli sotilasval-tainen
ja imperialistinen. Kun
Saksa,fltävalta ja Bulgaria laski­vat
alas aseensa, suostuivat niis­t
ä riisuuntumaan j a tulivat tasa­valloiksi,
saivat ne ottaa osaa
neuvotteluun. Euroopan tulevai­suudesta
ja omasta rangaistuk­sestaan
yhdessä voittajiensa ja
Europan äsken vapautettujen
kansojen sekä Turkin ja Venäjän
väliaikaisten hallitusten kanssa.
" A i n o a s t a a n , koko Euroopan
konferenssi voi päättää Euroopan
tulevaisuudesta ja vain konfe­renssi,
jossa koko maailma todel­l
a on edustettuna, voi ratkaista
maailman tulevai.suuden.
' ' Brittiläinen ma ailman valta
on liian suiiri j a laajalle ulottuva
järjestö pysyteliäkseen syrjässä
tai ulkona mistään maailman jäl-leenrakentamisjärjestelystä.
Sen
alle kuuluvien kansojen kohtalo
tulee kysymykseen ja heidän ää­nensä
täytyy tulla kuulluksi jo­kaisessa
maailman asiain uudis­tussuunnitelmassa.
Olipa suunni'
seen, joka ei ole ainoastaan suuur
nitclma Aasian ja Afrikan, jaka­misesta
(ja vuoteen 1922 mennes­sä
pitäisi lieidän tulla kuritetuksi
tällaisen sopimuksen hyväksymi­seen)
ei m i n u l l a ole m i t ä ä n epäi­lystä,
ettei Yhdysvaltain kansa
olisi valmis ja taipuva yhtymään
yhteiseen veljeysliittoon."
Mitä tulee kirjoittajan lausun­toon
siitä, että Yhdysvaltain .pois
jääminen nykyisestä kansojen l i i ­tosta,
joka sivultäkatsojasta
näyttää suunnitellun valvomaan
paremmin Versaillessin sopimuk­sen
voimaan panemista kuin yleis­tä
•oikeudellista, maailman rau­haa,
on ikäänkuin kylmää >että
E ur o pa n su u r vai t a i n im pe r ia 1 ist i -
en niskaan, ja saattaa heidän ai­nakin
jossakin m ä äri n a rv el e-niaan,
on hän siinä osunut jota­kuinkin
paikalleen, mutta hänen
ennustuksensa toteutumisesta, et­t
ä läheisessä tulevaisuudessa, saa­taisiin
toimeen todellista maail­man
rauhaa edistävä, oikeudelli­sille
periaatteille perustettu ja
todellisuudessa niitä voimaanpa-neva
liitto, jossa maailman kaik­k
i kansat olisivat edustettuna,
antaa nykyinen tilanne sangen
vähän toiveita. — J . II.
Ahvenannman kysymyksen kehit­tyminen.
Ahvenanmaan kysymyksessä,
joka ei vieläkään ole saanut lo­pullista
ratkaisua, on Imvaitta-vissa
Suomelle: edullinen käänne,
lingske Tidencje". on julkaissut
erikoisen myötämielisen lausun­non,
missä lausutaan toivomus.
Tanskalainen sanomalehti " B e r
e t t ä ne maltilliset sanat, jotka
vaativat asiassa 5 vuoden lykkä­ystä,
kaikuisivat kuuleville kor­ville:
Aseellista selkkausta eivät
Skandinavian maat voi olla estä­mättä
pohjoismaiden turvallisuu­den
j a kunnian vuoksi.
Kesäkuun 12 p-.nä jätti Suo­men
ulkoministeri Holsti vasta­uksen
Ruotsin hallituksen saman
kiiun 9 p:nä antamaan noottiin
^Ahvenanmaan kysymyksestä.
Ahvenanmaalaiset separatistit,
toimittaja J. Sundblom ja .varat.
kaksikymmentä vuotta takaperin
j a vertaa iviitä nykyisiin, tekee
monta hämmästyttävää -ja mer­killistä
havaintoa. Yhdestä sel­laisesta
tahdomme puhua,
^Myönnettäköön että silloin oli
yi ei n en ta 1 o u d e 11 i n en hy v i n v oi nti
kansalaistemme. keskuudessa a-lenimalla
asteella ja vaatimukset
si i n ä s u h.t e e ssa" paljo n pie n e i nm ii t
kuin nykyisin, mutta tekisi mie­l
i väittää .että i^ansamme oli sil­loin
henkisesti rikkaampana, ja
h e n k i st en kykyjensä- k eli i tt ä mi -
sessä ja käyttämisessiif innok­kaampaa
ja virkumpaa kuin ny­kyään.
Taloudellisesti on edis­tytty,
pai jonkin. Kaivosseuduilla
löytyy runsaasti. suomalaisten o-mistamia
taloja, jotka upeudessa
ja kaluston ylellisyydessä ja.hie­noudessa
menestyksellisesti kil­pailevat
parhaimpien amerikalai-son
keskiluokan liikemiesten ta­lojen
ja asimtojen kanssa, huoli­matta
siitii, että ,ne kuuluvat työ­läisille.
Köyhempikin työläinen
vaatii n y t itselleen monia elämän
muka vuuksia, joita .20 vuo tta sit-t
o o 1 i s i p i d e 11 y s a a v u 11 a m a 11 o m a-na,
ettenkö sanoisi tarpeettoma­na
ylellisyytenä. Kukaan ei ny­kyään
tyydy raatamaan kym­mentä
tuntia tai enempää päiväs­sä,
vaan. enimmäkseen on käytän­nössä
8 tunnin työpäivä, ja mah­dollisesti
siitäkin joitakin lyhen­nyksiä,
kuten vapaa puolipäivä
lauantaina t. m. semmoista, • Pa­rikymmentä
vuotta sittc oli har­va
ssa kod issa urku h ar m on ia, nyt
tapaa kodeissa enimmäkseen, ai­nakin
Yhdysvaltain vanhemmilla
suomalaisasutuksilla, pianon ja
sangen usein sen rinnalla lono-graafin.
Monilla paikkakunnilla
omistaa, - suomalaisista asukkaista
suuri osa oman autoniopiilinsä.
Puvussa ja käytöksessä ei ilmene
enää mitään ulkomaisen leimaa,
vaan. ovat " niisiksemme'' ja tyt­täremme
yhtä . hienon hepsahta-yia.
kuin synnynnäiset amerika-laisetkin.
Varallisessa suhteessa
löytyy kansalaistemme keskuu­dessa
melkein joka paikassa sel­laisia^
joita hyvänä myyllä voi ni­mittää
äveriäiksi; niitä on onnis­tuneiden
työ- ja liikemiesten kes­kuudessa
kaupungeissa, mutta e-rittäinkin
on tällaisia porho-suo­malaisia
runsaasti vanhemmilla
suomalaisilla maanviljelysseu.
duilla.
Tästä kaikesta voi tietysti olla
vain mielihyvillään.
Mutta sallittakoon sanoa, että
tjiöta ulkonaisen hyvinvoinnin
tuottamaa mielihyvän 'tuntoa, vä­hentää
huomattavasti se havain­to,
että henkisesti emme ole suo­malaisina
niinkään , edistyneet,
kuin tämä aineellinen hyvinvoin­ti
oikeuttaisi toivomaan.
Sanoimme suomalaisina sen-vuoksi,
ettei suinkaan voida kiel­tää^
ettei suomalaisten parista
suuret joukot olisi rientäneet mo­nille
henkisUle työaloille varsi­naisten
amerikaläisten mulicäna/.
;psini. suomalaisia opettajia ja .o-suuksia
henkisten: kykyjen kehit­tämiselle
ja henkisen elämän ri­kastuttamiseen,.
joten olisi syytä
y [ia t i a m y ky ää n e n t i s e st ä ä n j) a 1 -
j o n r i k k a a m p a a j a v i 1 k k a a i u [i a a
el ii mä li lion k i st en r i e n t o j on a 1 a 1 la.
Onko si t ä h a va i tt a v issa j ii ä lvi) ö n
i tsekun ki n 1 uki jan a rvostel ta vak­si,
j a punnittavaksi. Tämän kir­joittajan
oma vastaus olisi epiiä-vä.
Erityisesti tuli tämä koko ky­symys
mieleeni niuistellessani sa­nomalehdistöämme
20 vuotta ta­kaperin
ja verratessani sitä ny­kyiseen.
Jos mahdollisesti ci lie­ne
syytä nytkään'.syytellä toimi­tuksia
välinpitämilttömyydestii
lei Itien sisällön s u h t e e n, t ä yt y y
sittekin sanoa, että. kansamme
henkinen elämä ilmeni sanoma­lehti
e mmc si s ä llössii . p a 1 j o n r i k-kaampana,
virkeämpänä ja moni-pnolisempana
silloin kuin nyt.
Kansankirjeitä oli lukuisasti kai-:
kissa le h dissä. Tat ta kyllä : et t ä
11 i issä oli pai j o n r i i te ly ä, mu 11 a
paljon niissä oli asiallistakin,:
milloin uutisten, milloin muun-kaltäisten
kirjoitusten j a kyhäys^
ten muodossa. Yleensä osoittivat
ne, että kansa piti sanomalehten-sil
ja henkiset rientonsa omi­naan,
ja, tahtoi voimiensa . mu­ka
a n tä y t t ä ä v el voi 1 i suu t ensa nii­t
ä kohtaan. Runoja, kaunokir­jallisia
sepityksiä ja monenlaisia
muita kansan syvistii riveistä läh­teneitä
kyhä>^ksiä, • joita, nyt nä­kee
vain harvemmin, oli silloin
sanomalehdistössämme runsaasti.
J a k uit e n k i n iiy k y ii ä n oi is i k an­sallamme
paljon: paremmat edel­lytykset
henkisiin harrastuksiin
kuin ennen. Jos olisi asianhar­rastusta,
niin mitä henkisiä rik­kauksia
voisikaan moni antaa
kansansa yleisölle, kirjoittamalla
parhainta siitä, mitä itse on tilai­suudessa
ammentamaan engl. kie-lisistii
lähteistä, näiden luetta­vaksi.
Jokainen sanomalehti,
vaikkapa se toimituksen puolesta
olisi kuinkakin hyvä, tulee aina
rikkaammaksi j a lukijoilleen niic-luisemmaksi
sen kautta, että lu­kijatkin
siinä runsaasti julkaise­vat
henkensä tuotteita.
Heräämistä tarvitaan tässäkin
suhteessa. Sanomaiehdistömme,
esim. tämä lehti ,on avoinna eri
osastoineen kaikellaisille luki-jainsa
kirjoitelmille ja hengen­tuotteille.
Kirjoitus, jota mah­dollisesti
ette itse pidä erinomai--
sena, voi kenties olla silti monen
mielestä haluttua ja hyödyllistä
lukemista. ^
E l l e i henkisiä lahjoja: ja kyky­j
ä kehitetä ja käytetä, turtuvat
ne j a heikkenevät, j a menettävät
merkityksensä samoin kuin her­paantuu
käyttämätön ruumiin jä­sen.
Täten helposti aletaan kul­kea
henkistä taantumusta kohti.
Tämä on asia, jolle kannattaa
lainata huomiota. Ellei s i i t ä ote­ta
kiinni ajoissa, kehittyy asiat
pian sille tolalle^ että henkiset ar­vot
nrSenettävät yhä enemmäni
•merkitystänsä ja henkiset harras^
]\ryös myymme pankki-osoituksia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien^
shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin, jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille post in kautta on
15c. summilla alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ci peritit. Lähotyskulnt säh­köteitse
on it'l.ö0 kaikilta summilta, i
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos
; sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetykscnmr vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettuiiui osoitteella:
FOREIGN DEPAETiMENT
essa sellai.seksi, että sitä ei juuri
muu viehätä kuin se.llaise.t huvi­tukset,
joilla on vähän tai ei ol­lenkaan
. kasvatuksellista . luerki-,
tystä.
: Tämän estämiseksi:rientäkääm­me
kehittämään ja käyttämään
henkisiä kykyjä mmc ja kehotta­maan
siihcir muitakin. Sanomä-lehtemme
ja yhteispyrintömme
tarjoavat meille siihen erinomai­sia
tilaisuuksia.
J. ir. .
HAJAMUISTEIMIA KAPINA­VIIKOILTA
HELSINGISSÄ.
I.
Suomessa kolme vuotta sitten
alkanut punainen kapina on suo-inalaisille
kynänkäyttäjille anta-n
u t ä ä rett ömä n . paljon k ii t oHisi a.
iiläi.sen .sota väen. harjoittamasta ..
ilkivallasta. Kurittomat sotilaat,
jotka eivät vähimmässäkään
määrässä totelleet päälliköitään,
alkoivat terrorisoida maaseudun
turvatonta väestöä ja lehdissä
saatiin: jokavpäivä lukea ryöstöis­tä,
varkauksista, pahoinpitelyis­tä
y. m., joita venäläinen "val-lank
u m o u ks eli i n e n a r me i j a " o l i
suorittanut- Varsinkin Pohjan-jnaalla
ja- Satakunnassa ' olivat
nämä tapahtumat aivan jokapäi­väisiä
ja vherät ti vät suurta kiih--
tymystä väestön keskuudessa.
Kaikkein kiireimpänä touonte-koaikana,
keväällä 1917, syntyi'
ympäri maan maatyöläisten lak-'
koja. Saattoi: hyvin usein käydä
niinkin, ettii- talojen isännät es-:
tcttiin asevoimalla menemästä
tycpiön omalle pellolleen; syntyi-aiheita.
Vapaussotaa käsittele- pä paikoittain tappeluitakin lak-vää
kirjallisuutta on kahtena vii­meisenä
vuotena julkaistu . Suo­messa
hyvin paljon ja niin lienee
t ä ä 11 ä Ame r i k" assa k in. Use i m mii;
la k a nsa 1 a i s i 1 la m m e liene e ai n a -
kin summittainen käsitys kapi­nan
alkusyistii ja itse sodan ku­lusta,
vaikkakin eri näkökannat
näy tt ä vä t täällä, kuten Suomes­sakin,
äärimäisen jyrkästi eroa­van
toisistaan. Äskettäin koti­maasta
saapuneena tahdon tässä
h ie m a n k u va ta n ii t ä va iku telmiä,.
joita sodan aikana sain "punai­sen
Suomen" pääkaupungin,
Helsingin, oloista ja tapahtumis­ta.
; Kuten muistetaan, sai Venäjiil-lä
kevättalvella 1017 tapahtunut
suuri vallankumous paljon se­kaannusta
aikaan Suomessakin.
Ve nii 1 äin en so t a vä k i, j o ta m a a i 1 -
mansodan aikana oli kuljetettu
Suomeen entistäkin runsaammin,
suoritti emsimäisen urotekonsa
surmaamalla kaikki vähänkin
huomattavammassa asemassa ol­leet
esimiehensä. Raaimmat ja
lukuisimmat upsecrimurhat tcli-tiin
Viipurissa j a Helsingissä. E-rittäinkin
merisotilaat "kunnos­tautuivat"
tässä, usein mitä suu­rinta
.epäinhimillisyyttä osoitta­neessa
teurastuksessa. Suomen
päämies, - surullisen kuuluisan
maineensa saavuttanut kenraali­kuvernööri
; Seyn kuljetettiin
vangittuna PietariiUj missä hän
lienee saanut täydellä syyllä an­saitsemansa
rangaistuksen.
Vallankumouksen lähimmät vii­kot
kuluivat jotensakin rauhalli­sesti
ja kaikki n ä y t t i vähitellen
tasaantuyan, vaikkakin yleistä
mielialan rauhattomuutta oli e-delleenkin
havaittavissa. Rauhan
tilannetta ei kovinkaan kauan
te'tänyt. Kaikkialta maaseudul
kolaisten ja 'rikkurien" välillä.
Päästiin sitten vähitellen syk­syn
'p'uolelle. Äärimmilleen kär­jistynyt
tilanne kävi yhä uhkaa­vammaksi.
Venäjällä tapahtu--
nut uujsi, n. k. lokakuun vallan­kumous
vaikutti ratkaisevasti
Suomenkin oloihin. Suomen hoi-'
sh e V i kie ii j o h to m i e h e t suunni tte-l
i v a t j a panivat venäläisiltii '.'to­vereilta"
saamillaan aseilla toi-meen
eiisimäisen kapinan mar­raskuulla
samana vuonna. . J u l i s ­tettiin
täydellinen suurlakko ja
punakaartit ottivat huostaansa
ja vartioitavakseen kaikki rauta­tiet,
-miehittivät, kaupungeissa
julkiset raftennukset ja harjoitti­vat
maaseudulla, varsinkin Ete­lä-
Suomessa, venäläisiltä tove­reiltaan
oppimaansa ilkivaltaa.
Helsinkiä lä hei lii olevissa huvila-'
kaupugeissa joutui moni fan hai- •
linen ja millään tavalla politiik*
kaan sckaantumaton kansalainen
heidän murhaamisraivonsa .uh­riksi.
Selviydyttiinhän sitä jok­sikin
aikaa tästäkin kurjasta ti­lanteesta,
mutta ainoastaan pa­riksi
kuukaudeksi, sillä tammi­kuun
I loppupäivinä 1920 alkoi,
kuteii tunnettua, toinen kapina-yritys
jjolla o l i todellisen vallan­kaappauksen
luonne.
Tammikuun 27 pm illalla i l ­mestyi
Helsingin työväentalon
torniini punainen valo, mikä oli
sovittulmerkki' punakaartilaisille.
Monetkaan kaupunkilaiset eivät
t ä t ä merkkiä osanneet pitää mi­nään,
'ennenkuin vasta seuraavi­na^
päivinä huomasivat, mitä on
tekeillä. Asiantuntijat muuten
selittivät, ,että punaiset olivat
järjestäneet > vallankaappauksen
täysin pietarilaiseen ^ l a l i i i n . Ka-^-
duilla ajoi4 .huimaavaa vauhtia
automobiileja, joihin oli asetöttu
; - - S S
• 'M
-.-•.-1
b^Vi:?^>.•^k,'^.•&?S«:'&