Canadan uutiset, August 18, 1921

              ITiCZEKMaiNiIJt^ Torstaina, EloE 18 p., 3921 NUMEEÖ 33
I CANADAN UUTISET
Buomalaicen eanomalelitl Canadaflsa»
Ilmestyy Jokaisena Tomtaina,
I KuAtantaJa
. The Canada NevvsPubllsning Co.
I Erick J. Korte. Lilkkeenlioltaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
Poimintoja täältä ja
muualta.
TILAUSHINNAT:
' Canadaan: $3.00 koko vuodelta^
.^1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu-
Kaudelta ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
kokoi vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
60 senttiä pälstatuumalta kerran ju'
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil-
.le kohtuullinen alennus. Halutaanti^
CO- ja nimenmuuttoiliuotukset 75 fient-tlä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
.Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
;luettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta*
Uutisten joukkoon aljotuista ilmol-ituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkln Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
etoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa tn
lähde mainittava.
• Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
Jehden konttoriin l e k ä vanha että uusi
: osoite. ^
CANADAN UUTISET '
^The Canada New8)
,The Finnish Newspaper In Canada.
Published every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg;, Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
IB weleomed and read m every Finnish
home in the Dominion. It is the only
dlrect advertlsing medium for those
manufacturers and merchants who
•wish to create and huild a profitäble
and pennanent demand for their prod-ucta
and merchandise by the large and
ev^r crowlnff Finnish population resid-
Ing la Canada; Plaee your trial ad-
' vertisement and get resultS;
Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertlsements must reach öur Of­fice
Wednesday i neon to appear on
Thursday's ilssue. 1
Subscrlptionprice In Canada $3.80
• per year, United States and other
countries $3;75 per year in advänce.
'Suomen sosialistiset ammatti­järjestöt
lähettivät jonkun aikaa
sitten viranomaisille malitiponti-sen
vaatimuksen, jossa anottiin
työläisille vapautta matkustaa
työansioihin Venäjälle. Asia oli­kin
sittemmin/ Valtioneuvoston
harkittavana ja ; äskettäin julis­tettiin
tie N<^uvosto-Venäjälle va­paaksi.
Olisi luullut,, että Suomen työ­tätekevä
kommnnistiköyhälistö,
joka aina vapaussodan päättymi­sestä
saakka on valitellut saa­neensa
kärsiä porvariston sääli­mätöntä
riistovaltaa ja elää ali­tuisessa
''ohranan'' kiristyksessä,
olisi heti alottanut suurenmoisen
joukkovaelluksen .suureen isäur
maahan, kommunistien ihanneyh­teiskuntaan.
Mitä vielä! Ainoas­taan
yhden miehen, jostakin Ete­lä-
Suomen pitäjästä, ilmoitetaan
anoneen passia Venäjälle matkus­tamista
varten, mikä hänelle var-m
a an m y ö nn et ä ä nk in. Sen 1 i sä k -
si on muutamia kapinan aikaisia
rikoksentekijöitä, jotka menisi­vät
Venäjälle entisiä kolttosiaan
pakoon, vaan joille ei . siihen
myönnetä tilaisuutta :ennenkuin
ovat entisyydestään tehneet tilin.
: .Mikä lienee syynä, etteivät Suo­ni
en työläiset käytä.hyväkseen ti-laisuutta
ja siirry siihen maahan,
niissä kaiken maailman proletaa-riaatille
luvataan ennenkuulu­mattomia
etu ja—suureen ja mah­tavaan
'bolshevikivaltakiuntaan?
01 i si k oh a n m u u 11 o i n to a 1 a i m e n t a -
massa ne jokseenkin synkät sano­mat,
joita porvarilliset lehdet vii-,
me a i k o in a o v a t lu k i j o i 11 een sy ö t-täneet
Venäjän oloista? Kerro­taan
koko maan asujamiston olc^
van nälkäkuoleman partaalla,
kulkutantie-n raivoisasti leviävän
maan !kaikilla Kulmilla ja tekö
Venäjän Sosialistisen Federativi-sen
Neuvostotasavallan . olevan
menossa; lopullista turmiotaan
koliti. Epäilemättä ne tiedot ja
Venäjältä palanneiden toverien
henkilöjlxohtaiset kokemukset o-vat
.suurimpana vaikutteena myö­tätunnon
kylmenemiseen.
Eräs Venäjältä ihmisten ilmoil-sense
of civJc duty; (In ali vvays to aid
In making thjs country greater and
better than /e found IL
Iin,
nalla.
Onni tule kilpikonnan aske-mutta.:
rientää pois pikaju-
— Hyvä omatunto on taivas
sydämelle. Se hallitsee pahan ja
on ankkuri myrskyssä.
— Jolla on hyvä omatunto, hän
katsoo kaikki ihmiset ystäviksi;
i ä n ei väisty jketään, hän ei pel­kää
ketään.
Entered 38 secohdclaas mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF T H E CANADAN
UUTIjSET.
The help preservetho Ideals and
sacred traditiona of thla^ our adopted
country, the Dominion of Canada." To
observe Its lawa knd inspiro others to
respect and obey them: Ta strlve
unoeaslngly to quickon tha publlc'a päässyt, matkaili ja kertoo siel­lä
tavanneensa työmiehen, joka
surkeasti valitteli kovaa kohtalo­aan.
Hän oli suuriin Jupauksiin
luottaen "matkustanut Venäjälle
Amerikan Yhdysvalloista, Chica­gosta
. • . : N'euypstövaItaktintaan
päästyään; hänellä oli vielä jäle
kalid e ksähsa t a a doll a ria, rai tkä
liäneltä pakköluovutettiih
vattiin 1,5 miljoonalla bolsheviki-ruplalla.
Samana päivänä hänen
täytyi pienestä, leipäpalasesta
maksaa 50,000 rupilaa! " ;
Niykypäivien Venäjällä tarjou­tuu
paljon kiitollisia aiheita sekä
köyhälistön että porvaristcii tut­kimusmatkailijoille.
Useita retki­kuntia
on sinne lähtenytku:. mut-ta
enemmän tarvittaisi-U. Eriu-
0maisen sopivaa : ainesti niihin
saataisiin Canadan ja Amerikan-suomalaisista
punakiihkoilijoista.'
Paljon opetettavaa muilekin hyö­dyllistä
aineliistoa saisivat he
siellä kootuksi. Canadan ja .Ame­rikan
suomalaiset kommunistit!
Ahkerasti olette koettaneet hol-shevismin
ja kommunismin pää­kysymyksiä
tutkistella, mutta re­hellisinä
proletaareina täytyy tei­dän
lopuksi erään kuuluisan tie­demiehen
tavoin tunnustaa tul­leenne
lopuksi tietämään vain
sen, ett-ette todellisuudessa mi­tään
tiedä. Olette vasta tiedon
alussa. Ette voi tätä vajavaisuut­ta
korjata millään muiillä kuin
yhdellä ainoalla tavalla: matkus­tamalla
'Neuvosto-Venäjän e.
Canadan ja Amerikan suoma­laisten
kommunistien ja bolshQvi,-
kien tunnussana olkoon tällä het­kellä:
Neuvosto-Venäjälle, työ
pelkäävän proletaäriaatin ihmeel­liseen
ja sajaperäiseen ihanno-maahaii!
:iyM-päättäen'puhuu
Englannin halli­tuksen
nimessä:
Wash|ngtonin-ikir je^nvaihta jam-me
tiedonantoa tulevat Englan­nin
valtakunnan kaikki kansat ja
entente tyydytyksellä tervehti­mään
ja kaikkein enimmjn ne,
jotka tuntevat maailman nykyis­tä
tilaa. Hänen tiedonannossaan
ilmoitetaan meille kaksi tärkeää
seikkaa. Ensiksi se, että Yhdys­vallat
muutamilla muutoksilla tu­levat
ratioifioimaan Versaillesin
rauhansopimuksen. Tietysti ote­taan
tämä uutinen jo sinänsä vas­taan
helpoituksen tunteella, mut­ta
vielä suurempi merkitys on sil­lä,
mitä kirjeenvaihtaja mainit­see
Yhdysvaltain politiikan tule­vasta
suunnasta. "Yksi asia on.
varma,"lausuu hän, " j a se on se;
että Hjardingin hallituksella on
harras toivomus, vieläpä varma
aikomus saattaa Yihdysvallat ja
Englanti toimimaan yhteisym-uiärryksessä
kaikissa maailman
kysymyksissä." Ei ole tarpeen
pitkillä puheilla selittää tällaisen
yhteisymmärryksen suurta mer­kitystä
ja millaista tyydytystä se
tulee herättämään Englannissa ja
kaikkialla maailmassa. Kaikki
jalot miehet molemmin puolin
valtamerta ovat sitä jo vuosikau­sia
ikävöineet. He tervehtivät i-lolla
puheenalaisen aiheen toteut­tamista.
Aikana, jolloin sota on
jättänyt maailman suureen uu-destirakentamis-
tarpeeseen^ täl­lainen
pyrkimys on kaksin keri a i-sesti
tervetullut.
Mutta lehti puhuu samalla kiin­teän
- liiton tarpeellisuudesta
Ranskan kanssa. Mitä paremmat
suhteemme Ranskaan ovat sitä
parem m i n voimme h el p o i tt aa W a-shingtönissa
suunniteltua poli­tiikkaa.
[Millaisiksi entisten liittolaisten
suhteet vastaisuudessa: muodostuV
vat ja miten ne yhteisvoimin ryh-t
y vät suure en uu delleenrak ent a -
mistyöhön, jää tulevaisiuidessa
n ä h t ä väk si. Ra u h a 11 i se n kehi tyk-sen
edistäminen on aina ollut
voittajien tärkein tehtävä. Ensi-mäisenä
askeleena siihen suun­taan
on pidettävä Ylidysvaltain
kutsumaa aseidenriisuntakonfe-rensia.
scnjohdosta, cttii ranskalainen
Aasian asiain erikoistuntija Le-gendre
antaa kirjoittamassaan
teoksessa: siitä maailmalle varo­tuksen.
"Aasia on valkoisen ro­dun
.ovella 900 miljoonan asuk-
Ikaan voimalla. Suurin tulevai­suuden
taivasta peittävä pilvi on
keltainen vaara,"lausutaan kir­joituksessa.
Valkoinen rotu, sanoo Legen-dre,
"menetti kasvonsa", kuten
itämaalaiset sanovat, Japanin
voittaessa Venäjän;. IM^ailmahso-dan
aikana moninkertaistutti Ja­pani
- voimalähteensä. ja sää.sti
miesvoimansa, Europan menettä­essä
20 mii Joonaa,miestä ja sen
kärsiessä sodasta .lohtunutta hen­kistä,
siveellistä ja taloudellista
heikkoutta. Suur-Britannia, sa­noo
kirjoittaja, teki suuren ereh­dyksen
kannattaessaan Japania
liittosopimuksella, joka nyt on
käymässä brittiläisille itselleen
niin kiusalliseksi.
'K i rj oitt a j a . h uomaut t a a, et t ii
mielipide 'Aasia aasialaisille' on
kiteytymässä entistä lujemmaksi
aasialaisten kansojen keskuudes­sa,
erittäinkin muhamettilaisten.
Venäjä ei enää voi pelastaa itse­ään
siltä vaaralta; sitä täytyy
käydä auttamaan, uudenaikaisella
valtiomiest aidolla.
Niin vakavana ja voimakkaana
kuin kirjoittaja pitääkin aasia­laista
kilpailua, myöntää hän kui­tenkin
valkoisen rodun omaavan
suuremman työ- ja johtamisky­vyn.
Kaikkien on kuitenkin kä­sitettävä,
sanoo hän, että tästä
lähtein on kilpailu Aasian ja Eu-ropan
välillä saava aivan toisen­laiset
mittasuhteet kuin ennen.
— Kokemus on paras opettaja.
Mutta moni kokoaa, kokemusta
niin kauan että on jo liian vanha
sitä hyväkseen käyttämään.
— Tied^ vuodattaa usein suu­rinta'
siunausta elämään, kun se
tavallaan näyttää imohtaneen fe-lämän.—
W! v. Humboldt.
" — Sentähden on ihminen saa-
T>ut järkensä, että lian voisi vapa­utua
sellaisesta, mikä on hänelle
vahingoksi.—'Leo Tolstoj.
^— Henkevä ja syv.ämieli'nen
ihminen V oi katsoa itseään kuin
vierasta henkilöä, ^iksipä kiin­nittävätkin
hänen mieltänsä yhtä
paljon hänen heikkoutensa ja
pettymyksensä 'kuin hänen me.-
nestyksensäkin.
Kahta inhimillistä keksintöä
voinee pitää ivanhimpana kaikis­ta:
hallitus- ja kasvatustaitoa, ja
kuitenkin ollaan niidenkin aat­teista
vielä eri mieltä. — Imma­nuel
Kant.
— Suomesta) Päivälehdelle saa
puneen sähkösanomaitiedon mu-,
kaan on kirjailija Juhani Aho
kiiollut Helsingissä t. |k. 8 p:nä
pitemmän aikaa sairastettuaan.
Suomen kuuluisin kirjailija oli
syntynyt Lapinlahdella, syyskuun
11 p:nä 1861,:. ollen siis.kuolles-pwniäbes
JO suoden ikäinen..
Yksi ihmiskunnan suurimmista
vitsauksista, pitaalitauti, on ny­kyään
onUistuttU saamaan voite­tuksi,
ellei kokonaan kukistetuk­sikin.
Tiede on siten saavuttanut
voiton, golle saa hakea vertais­taan..
•
Suurin ansio pitaalitaudin pa-rannustoiveiden
\ tpteuttamisesta
tulee amerikalaiselle ) lääkärille
Harry T. Hollman'ille, joka en­siksi
ryhtyi Uudella parannusai-neella
kokeilemaan, Miss Alice
BalVille, hawaiilaiseUe kemistille
ja töht. Arthur L. Deanille, Ha-
Avaiin oppilaitoksen entiselle joh­tajalle.
Jo vuodesta 1865 alkaen on e-rään
Intian aarniometsissä kasva­van
puun siemenistä valmistetul­la
chauimoogra-öljyllä koetettu
pitaalitautia lääkitä, vaan ilman
menestystä. Tri Hollman, joka
toimii Molokain pitaalitautisten
siirtolassa Hawaiilla, ryhtyi
chäulrapogrä-öljyä kehittämään
hawaiilaisen kemistin Miss Alice
Ball 'in avustamana: ja saavutti
aste asteelta yhä suotuisampia
tuloksia. Kun ennenaikainen kuo­lema
keskeytti Miss Ball'in työs­kentelyn,
tuli hänen tilalleen tri
A, L. Dean, HaA^^iaiin , oppilaitok­sen
johtaja.
Pitaali on tavallisesti hidas tau­ti,
joka kehittyäkseen vaatii vuo­sikausia.
Ujusi parannusmenette-lykin
näyttää tuottavan. tuloksia
jokseenkin hitaasti. -Niäkyviä tu­loksia
chanlmoogra-öljyllä käsit­telemisestä
tulee aikasihtaan puo­len
vuoden kuluttua, luutta taVal-lisimniin
vasta vuoden perästä ja:
muutamissa tapauksissa myöhein-rainkin.:
Lokakuun l p :n jälkeen
vuonna 1918 on Kalihin sairaalas­ta
päästetty pois j a julistettu
täysin parantuneiksi seitseniän-kymmentäkahdekslan-
pitaalitau-tista.
Monet toivottomuuteen vai-
Timesin tirjeenyaihtaja Wa-;; puneet potilaat, jotka "elävän
shingtönissa tiedottaa, että Ame­rikka
läheisessä tulevaisuudessa
tulee solmiamaan muodollisen
rauhan Saksan kanssa. Hän mai­nitsee
että Versaillesin räiihanso-kuoleman'
'runtelemina oli viety
Molokaille, "Viimeisen Levon
Saarelle," ovat käsit^mättömäk-si
ihmeekseen havainneet puhdis­tuneensa
ja päässeensä kuoleman
Tuonen viikatemies on tänä
vuonna niittänyt tavallista run­saamman
sadon kotimaan parhai­den
miesten keskuudessa. Mainit­takoon
nimet sellaiset kuin ken­raali
Berg, yksi iSuomen armeijan
ky vykkäimmistä ja innokkaim­mista
järjestäjistä, kauppaneuvos
Sahlbom, Suomen Osuuskauppo­jen
Keskuskunnan toimitusjolita-ja
ja sellaisena .maan osuuskaup­paliikkeen
esitaistelija, valtio­neuvos
Ed v. Hjelt, tunnettu kou-
'lumies ja yksi uuden Suomen val­tiollisen
elämän luojia ; ja monet
muut suuren elämäntyön suorit­taneet,
mutta vähemmän julkista
huomiota .saavuttaneet kansalai­set.
Aivan hiljattain sac'^)unut säh.
kösanoma vtuo meille tiedon Juha­ni
Ahon, Suomen kirjailijoista en-simäisen
kuolemasta. T. k. 8 p:nä
hän viimeiseen uneen vaipui Hei­sin
gi n di a k o ui ssa 1 a itoksell a jo pi­temmän
aikaa sairastettuaan, eh­timättä
vielä saavuttaa 60 .nettä
ikävuottaan. Aivan odottamatto­mana
ei siis tieto hänen poisme­nostaan
saapunut, mutta sitä sel­vemmin
jokainen tosi-suomalai-jien
käsittää, miten suuri ja kor­vaamaton
tappio maata on koh­dannut.
"Katajainen kansa" on
menettänyt yhden ; .suurmiehisr
tään, kirjailijan,, jollaista meidän
aikamme tuskin enää kykenee
luomaan. Kallisarvoisen perin­nön
Aho kuitenkin jätti Suomen
kansalle, aarteen, joka arvo ei kä­denkäänteessä
hupene. Meillä on
hänen monet hengentuotteensa,
jolla aina tulee olemaan ensimäi-nen
sija uudemmassa suomalai­sessa
kirjallisuudessa.
- L. J . lAf.
SOVIETISMIN TULEVAI-SUUS.
todistaneet Neuvostovallan mah­dottomuuden
käytännössä. Marx­ismi,
kommunismi, sovietisml ja
muut sen kaltaiset liikkeet ovat
vihdoinkin saaneet kuoleman is­kun.
Venäjä on päättävästi pä­tevä
todistus siitä että tällaiset
hallitusmuodot ovat teiiottomia
ja kykenemättömiä kansojen
tarpeita tyydyttämään ja niiden
edistymistä johtamaan. Mikään
kansa ei elä eikä edisty sanan
•kalskeesta, kaunopuheista, ja lu­paavista
mielikuvituksista, vaan
kykenevä isyydestä. Ei myöskään
työ itsessään ole tuotannollista.
Vasta sitten kuin se asetetaan
perusteelliselle ja tarkoittavalle
pohjalle ja sitä harjoitetaan to­della
ja tarmolla, tulee se tuotta­vaksi.
Samaten riippuu työn an^
siollisuus työtuotannon tulokses­ta
ja sen tarpeellisuudesta. EikiJ
työnansio voi kohota käyttäjän
hintarajan yli, sillä kohtuuttomia
hintoja mistään tuotteesta ei voi­da
ketään pakoittaa maksamaan.
Työ ja toimi on kuten kaikki
muukin tavara riippuva käyttä-.
jän hintamäärästä, jonka taasen'
voi määrätä joko yleisolot tai eri-tyis-
suhteet. Siten tulevat työ­ansiot
kaikilla teollisuusaloilla
varsin vaihteleviksi. Liike- ja
maamiehen voitot voivat muut­tua
tappioiksi ja päiväpalkkalai-sen
sellaisten suhteiden vallitessa
voi laskea olemattomiin. On siis
mahdoton määrätä liike-, tuotan­to-
ja teollisuusaloilla pysyviä
hintoja, palkkoja tai ansiota: Ku­ten
j o e della mainit t u, määrää vät
suhteet nämä. Tuota eivät marx­ismi
eikä kommunismi ole näh­neet
eivätkä käsittäneet,: yhtä vä­hän;
kun sitäkään että palkkalai­nen
harvoin valvoo palkkaajainsa
etuja. Siitä syystä olisikin sopi­matonta
ja peräti nurjapuolista
avSettaa liike-, teollisuus-, maan­viljelys
y. m. senkaltaiset liikkeet
hallitustoimiksi. Onhan tämäkin
Venäjällä m itä t eh okkaim m in to­dettu,
samaten kuin yksityis­omistus
on pitkällisten kokemus^
ten perusteella huomattu oi e vai!
pontevin kansojen kehittymis-oh-je,
joka tuottaa maalle voimaa ja
eloHisuutta.
Suurelle osalle ihmiskuntaa on­kin
tämä jo selvennyt, josta syys­tä
valistune iden 'k a nso j en ka ikki
kansanluokat ovat hyljänneet so-vietismin.
Heidän keskuudes­saan
on yksin marxismi menettä­nyt
miltei tykkänään ihannemuo-tonsa..
Työapostolien saarnat,
jotka väittävät yllämainittujen
puolueiden suunnitelmat perus­teellisiksi,
ovat siis menettäneet
valistuneiden keskuudessa pai­nonsa,
eikä heidän agitatsionian-sa
usko muut kuin yksinkertai-simmat
ja vähimmän kehittyneet
yksilöt yhteiskunnassa. Ainoas­taan
haaveilijat tai^,ne joiden tie­tovarasto
ja ajatuskyky ei riita
käsittämään yhteiskunnari perus­tusta,
kannattavat yhäkin sellai­sia
harharientoja kuin Venäjän
neuvostovalta, kommunismi, so­sialismi
j.n.e. Ikäväksemme on
kumminkin sanottava näille har^
iVoille, että toimensa ja työnsä
ollen perusteellisuutta ja käy­tännöllistä
tarkoitusta puut­tuva
on toivotonta ja mieletöntä
rientoa. Se el ikään toteudu, sil­lä
siitä puuttuvat ne vaatimukset
mitkä ovat ehdottomia ihmislain-^
nan edistymiseksi ja SQU kehitty­miseksi
nimittäin vapaus ja oma-takeisuus.
H. H. MeL.
CANADAN JA YHDYSVAL
TAIN NAAPURirUSSUHTEET.
eri alusmailten pääministereillä
Lontoossa joitakin viikkoja sitte.
Tärkein kysymys oli tässä konfe-rensissa
Englannin ja Japanin vä­lisen
liiton uudistaminen. Eng­lannin
pääministeri Ijloyd Geor­ge
oli tarkoin valmistanut konfe­renssin
osanottajat tämän kysy­myksen
tärkeydestä ja tuonut e-siin
miten tärkeä^ tämä liitto on.
Samalla kertaa kuin Englannin-
Japanin liitto itseasissa oli sopi­mus,
että Japani saa rauhassa a-nastaa
itsellensä valittuja osia
Kiinasta, oli sen kärki samalla
tähdättynä Y'hdysvaltoja vas­taan,
l^rofessori John Dewey Co­lumbian
yliopistossa on eräässä
kirjoituksessaan 'Ne wR-:'iniblic'.
lehdessä heinäkuun G j). • liiioina-uttanut,
että tässä ci ollut vähem­pää
kuin suostumus snuriiiiinasla
kansojenvälisestä ryöstöstä mitii
historia tietää, ryöslöstäy joka si­sältää,
että Japani ottaa Kiinaii
pohjoisen osan. ja Englanti etelä
osan Kiinastäl ^-äiden aikonuis-ten
täytäntöön panoa helpoittaa
se että Kiinassa on ollut pitkä
sarja :vallankumouksia j a vasta­vallankumouksia
sen" eri valtiois­sa,
j)ohjois-Kiina ollen taantumus
hallrtukseii alla, Peking- j ) ä ä l v a u -
punkina, ja etelä-Kiiiui enciuiil
vaan hallituksen alaisena Kanto­nissa,
jossa tri Sun Yet S M I on
presidenttinä. Tämä i M i i i i a n n in
Nyliyinen kurssimme, r.ahalähe
tyiksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
pimus tullaan ratifioimaan "mo- valtakunnasta kanssaihmistensä
nilla muutoksilla'' (reservations).
Kirjeenvaihtajan . tiedonainnon
johdosta kirjoittaa ylläölevalla
otsakkeella .TimeSiJc^^^^
ilmoille.
Keltaisen vaaran, uhk^ on taa­sen
antanut miettimisen' aUietta
Kuta kauvemmin neuvostohalli­tus
pysyy pystyssä Venäjällä, si­tä
selvemmäksi ja julkisemmaksi
käyvät' sen periaatteet ja niistä
johtuneet seuraukset. Huolimat­ta
siitä että yllämainittu hallitus
on nyt valeen neljä vuotta ohjan­nut
ja johtanut maan asioita,
rappeutuvat sen sisälliset olot
jatkuvasti. Puute on paisunut
'kurjuudeksi ja hädäksi, jota neu­vostohallitus
kaikilla neuvoillaan
on voimaton ja kykenemätön
poistamaan. Maa, joka ennen o-liBuropan
jyväaitta, on nyt näl­jän
kamalissa käsissä, uhaten tu­holla
ja kuolemalla miljoonia
henkilöitä kansan yäinväkeä. Tä­män
lisäksi tulevat rutot ja tau­dit,
jotka niittävät armottomasti
mitä nälkä säästää. Kautta kai­ken
on nähtävänä' K^uvostoval-lan
tehottbmnuS ja> piitittiivaisuus'
Käytännöllisesti toteutuvat aste
^steeltaj ne yaitt^eety gotka -ovat
Kaunis esimerkki historiassa
siitä, miten kaksi naapurivalta-kuntaa
voi elää rauhassaf ja ystä-vyydessä
keskenänsä, on Yh­dysvallat
ja Canada. Yjli sata
vuotta ovat näiden maitten asuk­kaat
''eläneet vierekkäin. He ovat
rauhallilella tavalla ratkaisseet
välinsä. Suojelematon tuhansia
mailia pitkä raja on ainoa,
joka eroittaa nämät valtakunnat
toisistansa.
Tämä raja ei ole tarvinniit var-tijoikseen
armeijaa maalla eikä
sotalaivoja merellä. Ja ellei suo-jelustullia
ja siirtolaisjärjestyk-siä
olisi, olisivat nämät maat täy­dellisessä
yhteydessä. Taloudel­liset
siteet ovat ne, jotka lujem-masti
ovat sitoneet ne yhteen.
Tjstävyyssiteet, ihanteelliset ja
aineelliset olivat kovan koetuk-*
sen alaisena siinä^ konferenssissa
joki^ oli 'Bry;tiläisen hallitukeen
Dollarilta.
(.Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekljejä) markoissa yllä-mainit,
kiirssin jälkeen jä erikoi• :
sia, kolmen prosentin korkoa ve-täviä
matkustajien- shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dölla-:
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin kautta on lae. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milla
mitään kuluja ei peritä. >
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
[Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varusteltuna osoitteella: •
Foreign Department
First National Bank
f myt ihdy
nassa ja .sulkenu
ja Japanin liitto olisi epäilemättä' JI_/^JJQOCK MICH
estänyt Yhdysvaltain kaupan Kii- ' " '
Yhdvsvallain -Perustettu v. 1874.-
"avoimen oven" politiikan Aa,^i ; Varat yli $3,000,000.00.
•assa. i^lyös Entrlanti: ;nivöntä;i
Japanille : vapaat kädet myöskin
Si])eliassa, jossa Amerikan kaup­pa
a suos i t a a n. m u tt a. • .1 a pa n i va s-tustaa
sitä niin paljon kuin voi,
: Tästä selvästi huomataan, että
Kirjoittakaa, suomeksimeillä
on ku us i su o ni ai ai s t a 1 i i k k e essä m-me.
Epäsopuiset, suhteet kahden
•alla n.
seurauksia kummallekin,
jos liitto Enolanniu ja Japanin' j-J^^j^^^^^^^^ tuottaisivat
välillä olisi uusittu, olisi se ollut j
suurek,:s i. vah1 i•n g,o k1 si• vih.di 1y,s.v a,„l-i 'va^r,s inkin heikonin, ialleC
loille. ( a n a cl a i r j a L t e I ä -At i- i k an e d u s -
Lontoon konferenssissa oli C'a-nadan
edustajana Canadan pää-ministeri
Arthur Meighen. Se
määräiivä asema, jonka '!Meighen
otti tässä '-'kokouksessa yhdessä
kenraali Smutsin kanssa Etelä-
A f r i Ic a st a. • ¥Jn gl a n t il a i s-Ja pa n i -
laista liittoa vastaan, hämniibstyt-ti
monta, jotka tuntevat hänen ja
lajat vasUistivat ICnglannin ja
Jaj)anin' välisen liiton uudista­mista,
jonka kautta säästyi pal­jon'
rettelöltä.—P:ti.
' * Punaisten vahtimestarien"
hommat Canadassa.
: (.-o baltista. Ont., kaupunkiimme
saapuneet kansalaiset kertovat.
ja poliittiset suhteet Canadassa.; miten silläkin•'.syrjäisellä seudul-
Mr. Meighen on nimittäin Cana-. Ia punaisemme ovat ottaneet käy-dan
enin taantumuksellisia politi- täntöön muissa pnnakeskuksissa
koitsijoita. Harvat luulivat, et 1ä | harjoitetun menttclytavan Siio-tämä
mies vastustaisi tuota liit­toa,
m u t ta o n h ii o ma 11 u, e ttii v a a -
Iit ovat Canadassa pian ja enin o-sa
Canadan äänestäjistä eivät
tahdo sellaista sopimusta, joka o-lisi
vahingoksi Yhdysvalloille.
Canadan asukkaat ovat yksi-m
i e l i s e t s i i t ä, o 11 ä h e i d ä n tulee e-lää
sovinnossa heitä eteläjniplel­ia
olevien naapuriensa kanssa. :
mestaa saapuvia kansalaisiaan.vas-taanottaessaan.
Erään valkoisek­si
vainuamansa mieshenkilön oli­vat
lie houkutelleet saunaan ja y-
. ri tt ä ne e t s ie 1 lii • ' .* 1 ah.ta r l a " opet-t
a a! hei t tii mä Iiii. k i e h u va a \' e 11 ä
liäjnen päälleen. : Mies havaitsi
kylvyn - liian kuumaksi ja poistui
saunasta käsivarsi pahasti pala­neena.
Suomeeii
lähettäessänne ottakaa huomioon, että alleklFjoitta-neella
on joka päivä tiedossa SuoiJien rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAREEAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti,: 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.'
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti.
• , .ri,.,^|«ji!*j
i
PORT ARTHUR, ONT.^ CANADA.
'km