Vapaus, December 17, 1921

              jCanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-by
Sudburyssa, Ott, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H PURO, W, SLUP
Vastaava tnimittflifl. Toimitossihteen.
V A P A U S
The only organ of Finnish Worker8 m Canada. Pub-tohed
in sidbury. Ont., every Tuesday, Thursday and
Advcrtising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
Finnish Pcople in Canada.
Siis Venäjällä ei ole tapahtmittt mi­tään
vallankumousta! .
the
«SS
Ilraotushinta 40o palstatuumalte. — Alm hinta kerta-ilmotEta
75c. - ^uolemanilmotukset ?2.00 (muisto-värsyistä
50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus, ja avlohitto
ilmot. alin hinta ?2.00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
aviw'.;:ttorimotu8ten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-
Kotukset $2.00 kerto (2 kertaa $3.00, - SyntymaUrao-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotokset
«1.00 kerta (3 kertaa $2.00). - - Kaikista ilraotuksista,
joista el ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. . . , *r
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksj vk. $5.50, puoh vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75. ; . . , , „ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamicston joilla on takaukset. ^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. -r- Poetiosote:
Box 69. Sudbury, Ont.
^r ., . ' . . . . . . . ..
Registered at the Post Office Department, 0ttaw8, as
eecond class matter.
Toisia vuolla sitten kirjoiUi Amerikan suomalai­sille
tunnettu veteraani toveri Laukki, rtta Industria-lislin
«poikanulikat» kirjottavat Venäjän vallankumo­uksesta
lavalla, että sillä nauravat naurismaan aidat­kin
Ja todentotta, ybinkertaisihkin työlJunen käsittää
nyt jo mitä tämä Bangrenilaisuuden bärinänkannattaja-joukko
oikein ajaa takaa. Silloin kun toveri Laukki
edellämainitulla tavalla heistä lausui^ kirjoitti Vitikai­sen
Antti oikein tosissaan, ettei Venäjällä ole tapah­tunut
mitään vallarfcumousta, vaan ainoastaan «vallan­siirto
». Mikä ennen kuulumaton viisaus! Nyt mää­kivät
taloustieteestä, yhteiskuntaopista ja luokkataiste­lusta
mitään tietämättömät pojannulikat samaa läbyä.
Otsikolla «Koneita» päästää Industrialistin toimitus
N:ssa 291 taas sellajsen järjettömyyden tuotteen Venä­jän
vallankumouksesta, että se voittaa kaikki entiset
— tyhmyydessään — mitä tähän asti on kukaan vas­tavallankumouksellinen
kyennyt siitä sanomaan lu-kuunottaen—-
Suomen Sosialidemokraatinkin.
Industriälistin toimitus lainaa «Soviet Russian» jou-luk.
numerossa olleen tilaston, jossa selitetään kuinka
paljon välttämättömiä maanviljelysikoneila Venäjällä
tarvittaisiin, jolla maanviljelystä voitaisiin lisätä. Ja
tämän nojalla Industriälistin toimitus antaa ymmärtää
ellei mitään vallankumousta ole tapahtunut Venäjällä
sen takia, että sieltä puuttuu koneita. Nähdäksemme
tämän Industriälistin toimituksen väilleen ällöttävän
järjettömyyden, tehkäämme vertailu. Amerikan Yh­dysvalloissa,
Saksassa ja Englannissa on koneita loppu­mattomiin,
niitä on niin pirun paljon, että suurin osa
niisiä seisoo, ruostuu ja rappeutuu parhaillaan käytön
puutteessa. Mutta ovatko ne vapauttaneet näitten mait­ten
työväenluokkia? Joo, ne ovat kylläkin vapautta­neet
näiden maiden miljoonia työläisiä, ties kuinka
kauaksi työstä työttömyyteen. Multa roillä ehdolla?
Nälkäkuoleman ehdolla. Jokaiselle ajattelevalle työläi-seile
on ilman muutai selvää, ettei kone sellaisenaan
vapauta enempi yksityistä työläistä kuin kokonaista
työväenluokkaakaan riistosta eikä sorrosta, vaikka nii­tä
olisi koko maan pinta täynnä. Vaan työläisten ön
vallattava käsiinsä valtiovalta ja sen voimakeinojen
avul la julistrttava koneet ja muut tiiotiaritoyälineet jai
kansallisrikkaudet yhteiskurihan bmäisuudekisi. Myös­kin
jokainen ajatteleva työläinen käsittää, ettei komrau-hismin
täydellisiä toleutlamista Venäjällä viivytä se,
ettei mailmassa löytyisi koneita. Ja tämäii on vastoin
omaa väitellään Industriälistin toimituskin pakotettu
tuhnustamaani lausumalla: «keino niiden Ijankkijhiseeh
riippuu meistä» suurteollisuusmaiden työläisistä, mei­dän
housustamme luokkana' kukistamaa
ka»; Kas siinä totuus! Juuri muitten maitten työ­väenluokkain
nousun hitaUs ehkäisee Venäjänkin työ­väenluokan
täydellisesti toteuttamaan kommunismin,
eikä siitä^ ieltä puuttuisi koneita ja välineitä valmistaa
riittävästi koneita. Tämän käsityksen tahtoo Industria-listikinedelleen
vahvistaa, lausumalla: «Sen (nousun)
tehtyämme olisimme me tilaisuudessa käyttämään mai­demme
teollisuuslaitoksi^ ja rakentaa
määrin konieila myöskin Venäjän työläisten käytettä­väksi
»;-;;;"; •••r"
Muita Industriälistin toimitus: tahtoo osottaa, että
Venäjän työväenluokka oh erehtynyt vallatessaan vai-lioyallän:
käsiinsä. pitänyt ahtaa se olla
tsaarilaisten byrokraattien käsissä j.a odottaa kunnes
Venäjän kapitalismi olisi luohutriittäv^^^^^ koneita,
järjestyä IWW:hen ja sitten kun piisi tullut «kylliksi»
koheiiaj sitten vasta rUveta niitä valtaamaan, Mutta
tämä oppi «kylliksi koneita» on sula järjettöinyys,
sillä tuskin milloinkaan tulee olemaan «koneita» kyl­liksi,
koska ihmiskunta tulee alati pyrkimään ikoneit-
Ien kautta helpottamaan itseään ruumiillisista ponnis­tuksista
ja älislaakseen luonnon koneilleh ja tieteen avul­la
mahdollisinunan täydellisesti palvelukseensa ja pu-rislaakseen
sillä mitä suurimmassa määrin antimia
ja elämän hyvyyksiä.
Seikka, ettei Venäjän prplelariaatli ole kyennyt täy­dellisesti
toteuttamaan kommunistista taloutta, ei mer­kitse
että se olisi tehnyt erehdyksen valtaamalla vaW^
vallan työläisten ja taloupoikaih käsiin, eikä edes sitä­kään,
että se olisi ottanut siinä suhteessa askeleen vää­rään
suuntaan, kuten Industrlälisti tahtoo osottaa, vaan
se merkitsee sitä ja johtuu siitä, eitä täinä yhteiV
kuht^' — ja juuri tämä kapitalistinen yhteiskunta T
on mitä suurin kokonaisuus, jossa yksi maa riippuu kiin­teästi
talpuselämässään toisista. Niinpä Venäjäkin riip­puu
toimeentulossaan kapitalistisista maista.
Mullan että valtiovalta on välttämätön voimäväline
työväenluokan yhteiskunnallisen vallankumouksen to­teuttamiselle,
sen todistaa Marx^ «Pääoma»-teoksessaan
(I osa, sivu 691) puhuessaan i teollisuuskapitalismin
synnystä ja selostaessaan pääoman kasaantumismuoto-ja.
Näin hän lausuu: «Alkuperäisen kasaantumisen
eri kohdat jakautuvat enemmän tai vähemmän oikeassa
aikajärjestyksessä Espanjan, Portugalin^ Hollannin,
Ranskan ja Englannin osalle. Englannissa ne 11 vuo­sisadan
loppupuolella yhdistetään siirtomaajärjestel­mäksi,
valliovelkajärjestelmäksi, uudenaikaiseksi vero­järjestelmäksi
ja suojeluslakijärjestelmäksi. Nämä jär­jestelmät
perustuvat suurimmaksi osabi mitä häikäile-mättömimpään
väkivaltaan, kuten esim. siirtomaajär-jetelmä.
Mutta kaikki käyttävät valtiomahtiOy yhteis-kunan
keskitettyä ja järjestytiyttä valtaa,^ edistääkseen
feodaalisen tuotantotavan nopeaa muuttamista kapita­listiseksi
ja lyhentääkseen siihen johtavia siirtymiskau-sia.
Väkivalta on kätilönä jokaisella vanhalla yhteis­kunnalla,
joka kantaa uutta sydämensä alla. Se itse
on taloudellinen jäntiö, taloudellinen potenssia
Näin puhui Marx. Kuitenkin Induslrialislin toimi­tus
ottaa «työväenluokan taloustieteilijät» auktoritee-
Ukseen, osottaakseen kuinka hullusti venäläiset prole-
Tietämättömät työläiset toivovat, että kaikki laarit ovat menetelleet kun eivät ole käyttäneet In-tulee
olemaan nyt liberaalisempaaliberaalien vaa-lduslrialislin reseptiä yhteiskunnalliseen vallankumouk-
Canadan Työläisten puolue
/
Canadan Työläisleh puolue (The Worker9' Party of
Canada) voidaan katsoa nyt perusteluksi. Puolueita
muodostamassa sen perustavassa konferenssissa olivat
etupäässä ja johtavana aineksena varsinaiset canadalai-set
— monissa taisteluissa karaistuneet kumoukselliset
sosialistit — joilla on myöskin laaja kokemus pitkä­aikaisesta
toiminnastaan työväen unioissa. Suomalaiset
ja ukrainalaiset olivat varsinaisten canadalaislen jäl­keen
toiseksi suurimpina tekijöinä, jotka teoreettisen
tietoisuutensa ja pitkäaikaisen järjestyneen toiminnan
kouluullamina voivat antaa hyvää apua uuden puolu­een
johtajille. Mutia kokouksessa oli myöskin edus-lettuna
huomattavasti juutalaiset proletaarit, sekä sen
lisäksi venäläisiä, liettualaisia, burgarialaisia. Puolu­eemme
perustava konferenssi oli kaikin j)uolin hyvin
edustava, m.m. Canadan National Ex-Service. Men Union
(Canadan Kansallisen Entisien Sotilaitten Järjestö), jo­ka
kuuluu kumoukselliseen raailman sotaveteraanien
liittoon osana, kolmesta eri osastosta oli edustajia kon­ferenssissa.
Useita prolelaärinaisia oli valtuutclluina
edustajina ja sitä enempi vielä konferenssin innokkai­na
seuraajina. *
Tämän uuden puolueemme tehtävänä on nyt ensi­kädessä
yhdistää tässä maassa eri paikkakunnilla ole-vvat
vallankumouksellisen poliittisen toiminnan kannalla
volevattyöläisryhmätlujaksij kiinteäksi ja toimivaksi
puolueeksi — p^olueebi, joka tulee olemaan todella
jproletaarinen työtätekevien joukkojen elävä taistelu-puolue.
Ja kun se .on saanut välttämältöraäl järjestöl­liset
ensilehtävänsä suoritettua, tulee se ottamaan osaa
kaikella voimallaan kaikkiin tämän maan työläisten
pienempiin ja suurempiin taisteluihin,'se tulee autta­maani
opastamaan ja johtamaan työläisiä kaikissa hei­dän
taisteluissaan riistäjin ja riisläjäluokkaa vastaan.
Se tulee herättämään ja valistamaan työtätekeviä poh-jajpukkbja
yhleiskunnallisissa, poliittisissa ja kaikissa
sen luokkataistelua koskevissa kysymyksissä. Sen jä-enisiö
tulee ollaipäan osaa kiinteästi työväen taloudel­listen
unioitten toijnintaanj auttaen radikaalisia jä ku­mouksellisia
aineksia murskaamaan tanturauksellislen
johlajaji vallan työväen unioissa ja kehittämään val­lankumouksellisista
työläisistä unioitten toimitsijoita
Ja Johtajia. Sen jäsenistö tulee olemaan apuna työ
Iäisille muodostamassa työmaa- ja- tehdaskomiteoita.
jotta työläiset voivat niiden kautta oppia ja valmistau­tua
valtaamaan teollisuuskoneiston ja johtamaan sitä
työläisien itsensä l}yvaksi. Niinikään tulee uusi puolu­eemme
avustamaan suuria työttömäin työläisten jouk­koja
taistelemaan työltömyyskurjuulla, palkkojen alen-nusta
ja työpäivän pitennystä vastaan.
Canadan Työläisten puolue tulee olemaan todellinen
luja yhdysside Canadan laajan maan työtätekevien pro­letaarien
välillä sekä kaupungeissa että maalla. Se
tulee olemaan myöskin yhdysside Canadan ja muitten
maitien proletaarien välillä.
Meidän Suom. Sos. Järjestön toimeenpaneva komi­tea
tule liittämään Järjestömme väliaikaisesti tähän
uuteen puolueeseen ja tulee tukemaan sitä rahallisesti,
jättäen lopullisen päätöben puolueeseen yhtymisestä
varsinaisen puoluekonventionin yhteydessä — nähtä­västi
helmikuulla — pideltävälle Järjestömme konfe­renssille.
Ryhlykäämrae kaikella tarmollamme työskentele­mään
tämän uuden työläisten kumouksellisen puolueen
rakentamiseksi, lujittamiseksi ja laajentamiseksi, niin
että se tulisi nmhdollisitnman pian siksi suureksi voi-matekijäbi,
joka kykenee menestyksellisesti johtamaan
Canadan proletariaattia sen vapaustaistelussa.
listi väittää, ettei Marx ollut työväenluokan taloustie­teilijä.
Ja kuitenkin Venäjän proletariaatti menette­lee
samalla tavalla kuin kapitalistisen nousukauden
edustajat ja pääoman kasaajat, nimittäin käyttää valtio­mahtia
jouduttaakseen vanhan tuolanlojärjestelmän
muuttajia kommunistisebi ja lyhenlääbeen siirty-miskaulta
kapitalistisesta yhteiskuntamuodosta kommu­nismiin.
;
Että kommunismin toteuttaminen edellyttää koneita,
sitä ei kukaan ole tahtonut väittää, päinvastoin niitä
tarvitaan vielä kommunistisessakin yhteiskunnassa lisää
ja lisää. Mutta eitä koneet sellaisenaan eivät t^ val­lankumousta
eivätkäjpoista työväenluokan. riistoa eikä
sortoa^ vaan on työväenluokan voimakeinoilla (In-dustrialistille
kyllä vastenniielisillä) «aftion voimakei­noilla
anastettava kaikki nykyiset koneet (oli niitä
enempi tai vähempi) haltuUnsa ja «lyhenhetlävä siir-tymiskaiitta
» kommunismiin.
Näin onmenelellyt Venyjän proletariaatti ja par­haillaan
jalkaa tätä menettelyä (huolimatta siitä, että
sen täytyy tehdä väliaikaisia myönnytyksiä kapitalis
maissa, jos mielivät voittaa ja toteuttaa kommunistisen
yhteiskunnan.
Niin että Industrialisti ei pääse taaskaan «kone­opillaan
» nolaamaan Venäjän vallankumousta eikä sen
kannattajia, vaan nolaa itsensä entistä d^caremmin.
Vieläkö nytkin tämän jälkeen joku työläinen voi luot­taa,
että Industriälistin toimitus tietäisi mitään talous^
tieteestä, yhteiskuntaopista ja yleensä työväenlupkan
yhteiskunnallisen yallankumouben toteuttamiskeinoista.
Kapitalistisessa Eafopassa la ^-1
tyy sama kohtalokas feS
kay mahdoUisebi. Sen J ^ ,
•— «Ei ole mitään toiveita siitä, että nykyisen kokp
mailmaa käsittävän kriisin jälkeen seuraisi teollisuuden
nousukausi. Mahdollisesti saattaa esiintyä virkoamis-ta
siellä ja täällä, tilapäisiä elpymisiä tipän bi
vällitiessa, jotka antavat toivetta teollisuuden kukois-tuben
palaamiselle, m\itta todellinen talouselämän el­pyminen
ön mahdottomuus — jharkkinäin, puutteessa.
Tämän kriisin seuraubena tulee olemaan nykyisen yh
teiskuntajärjestelmän luhistuminen, yhdessä maassa ai­kaisemmin,
toisessa myöhemmin, riippuen kriisin luon­teesta
ja kansan pohjajoukkojen mielialan kypsymises­tä.
..» Näin lausuu tunnettu sabalainen kapitalistinen
mille) ja näin täytyy menetellä proletariaatin kaikissapoliittinentaloustirteilijä Walter Fed^^
• sccn nähden. Me emme tiedä sitten tahtooko Industria-iJ^
uomalaisteavalbnkamoukteUisten työläisten johtaja ja 3: nen Int.
.• ' «hteeri O. V. Kuu»i^^
T U L I K O E
Olemme tilaisuudessa julkaisemaan käännöksenä alla olevan kirjoi-tuben,
jonka Kommunistisen Internationalen sihteteri toveri O. V. Kuusi-
. nen on kirjoittanut Venäjän Neuvosto-tasavallan nelivuotisjuhlan johdosta.
1 Kirjoitus, vaikka se onkin tarkoitettu koko mailman proletariaatille yleen­sä,
bn mui4iaava .vastaus Suomen sos.-dem. puolueen viimeaikaiselle Neu­vosto-
Venäjän vastaiselle valhe, ja parjauspolitiilkalle.
Parhaat tietäjät läntisiltä mailta
katsoivat Venäjää lokakuun val-lankumouben
edellä ja sanoivat:
«Siellä tulee pian täysi anarkia.»
Niin ei käynyt. TuH järjestys.
Järjestyneen työväen valta. ,
Kumka usein on senkin jälkeen
Neuvosto-Venäjä saattanut häpeään
kapitalistisen mailman parhaat tie­täjät,
koellivatpa ne sitten millä
konstilla hyvänsä aukaista Venäjän
gordilaisen solmun^ teorian terällä
tai Alebanleri Suuren miekalla.
Yksi sama virhe on aina ollut
heidän laskuissaan, ybi tekijä heil­tä
joka kerta unohtunut: bolshevi­kit.
Muuten olivat heidän laskun­sa
kylläkin oikeat
Oli oikein arvattu, että kenraali
Ludendorff olisi v. 1918 voinut
valloittaa Pietarin. Multa bolshe­vikit
tekivät rauhan BrestLitow-skissa.
Oli oikein arvattu, että jo
kenraali Krasnowih ensimmäiset
joukot tai tshekkoslovakkien lagip-nat
olisivat voineet miehittää Mos­kovan,
elleivät bolshevikit olisi jär­jestäneet
Puna-armeijaa. Taloinpöi
kaisjoukot olisivat, Karl Kautskyn
ennustuksen mukaisesti. Voineet
muuttaa proletaarisen vallankumo­uksen
ohimeneväbi talonpoikaiska­pinan
sekamelskabi ja sillä tavoin
pelkäksi porvarillisen kehityksen
välikohtauksebi, elleivät bolshevi­kit
olisi järjestäneet proletaarista
luokkataistelua maaseudulla.
Bolshevikit ase ja työkalu kädes­sä,
bolshevikit puheineen ja kirjoi-tuksineen,
diplomaättisine nootlei-neen
ja kauppasopimuksineen, bol­shevikit
elintarveverojen ja puölue-puhdistuben
järjestäjinä — aina
ja joka paikassa ovat he olleet esil­lä
ja vetäneet pitkän ristin niiden
laskelmien yh', joita kapitalin os
lamat tietäjät ovat sommitelleet, al­kaen
Kautskysta viimeiseen men-shevikkiin,
Krasniwista Petljuraan
ja Pilsudskiin asti.
Ennen kaikkea lokakuussa neljä
vuolla sitten.
Voitto oli heille helppo, on sa­nottu.
Totta kyllä, mutta ei niin
helppo, että se ilman taistelua olisi
voitu: saavuttaa.
Kyllähän proletaarisen vallanku­mouksen
ulkonaiset . (objebiiviset)
edellytykset olivat Venäjällä. silloin
suotuisat ja kypsät. Oli kyllä help­po
huomata, että Kerenskyn saip­puakupla
pian halkee, että Ve­näjän
porvaristolla oli ainoastaan
lörpötteleviä pari amehlaarikkoja
kansalliskokousta varten, mutta ei
todellista voimaa, jä että mustilla
Isaarivallan kannattajilla ei ollut
mitään muuta kuin ybityisiä rosvo-päälliköilä
Kornilovin lajia.
Siis proletaarisen vallankumouk­sen
voillD oli mahdollinen. Mutta
olisi se voinut Jäädä saamattakin.
Ilman bolshevikeja se olisi jääiyt-kin
saamatta. Olisi ybinut- tulla
jotain muuta: Anarkia — tai val­koisten
kenraalien dibatuuri — tai
jokin uusi kokoomusyritys porva­rillisessa
kansalliskokoubessa • —
tai valtakunnan hajoaminen monebi
toisiaan vastaan täistelevabi tasa-vallabi
ja köyhälistön luokkatais­telun
hajoaminen yleisebi sekamels­kabi
maalla ja kaupungeissa. Tuol­laiset
seuraukset olivat historialli­sesti
yhtä mahdolliset kuin prole­taarisen
vallankumouksenkin voit-to.
.;.•;'• •;;'•.;.•'
Bolshevikit sillä hetkellä ratkai­sivat
historian kulun. Taistelu val­lasta
ei silloin^ vielä ollut vält­tämätön.
Mutta he astuivat esiin.
Heidän taistelunsa ja heidän tais-lelujohlonsa
§ai aikaan sen,; että
voiton mahdollisuudesta todella tu­li
voitto. y
Ettei tämä ratkaisu ollut itsessään
päivänselvä asia,:siitä nähtiin esi­merkki
Suomessa. Heti Venäjän lo­kakuun
vallankumouksen jälkeen
syntyi Suomessakin vallankumouk­sellinen
tilanne. Suurlakko. Työvä-enjoukot
epämääräisessä jännityk­sessä-—
odottaen suuria. Aseetto-main
punakaartien harjoilubia ja
paraateja. Puolueen ja ammatti­järjestön
toimikunnissa keskustelu
ja yökaudet. Päättämätöntä horju
mistä yökaudet ja päiväkaudet. Sit
Ien suurlakon keskeytys.
Työväen vallankumouksen voitto
oli Suomessa niinä päivinä mä
doUinen. Taistelu ei vielä ollut
välttämätön. Se jäi syntymättä. Ei
ollut bolshevikeja.
Parin kuukauden päästä oli Suo­messa
asiat päinvastoin. Taistelu oli
nyt välttämätön, mutta voitto ei ol­lut
mahdollinen.
Mitä olivat bolshevikit lokakuus­sa
v. 1917? , '
Järjestö. Tietenkään ei vielä sel­lainen
järjestö kuin nykyään. Mut­ta
joka tapauksessa jo silloinkin
vankka työväenjärjestö.
Puoluejärjestö, jonka kantajouk­kona
olivat kokeneet kumousmiehet.
Monivuotisessa tehdassolujensa ku
moushommissa harjaantuneet. Jos
jonkinlaisessa maanalaisessa puolue-työssä
karaistuneet ja pitkäaikaisis­sa
ryhmätaisteluissa kouliintuneet.
Vallankumouksellisen luokkataiste­lun
työkoulussa tottuneet taistelu-järjestön
luonnolliseen keskityt
seen, ja^ liukkaan puoluekuriin sekä
alttiisti täyttämään velvollisuutensa.
Puolue, joka suurista joukkoliikkeis
lä (v. 1905 ja myöhemminmin) sai
intoa ja uutta oppia, sekä vihdoin
avoimessa puoluetaistelussa v. 1917
menshevikkejä ja sosialivallankumo-uksellisia
vastaan oppi valtaamaan
enemmistön työ- ja • sotamiesneuvos
toissa sekä voittamaan työväen luot-tamuben
tehtaissa ja armeijassa.
Siis kelpo työväenpuolue, jolla
oli koeteltu vallankumoubellinen
kunto, taisteluvalmius, iskuvoima ja
menettelytavan joustavuus. Ja/ hyvä
marxilainen johto, joka ei suinkaan
kuvitellut olevansa . erehtymätön,
multa ei myöskään antanut virhei­den
pelon lamauttaa itseään, vaan
otti oppia tehdyistä virheistä.
Semmoinen puolue pystyi kun­nialla
kestämään tulikokeen.
Suuri toiminnanvaihdos vallanku-moustilanteen
alussa, kun on ky
symybessä valtiollisen puolueen
siirtyminen aseellisen kumoustais­telun
johtoon, -—-simä on sen tuli­koe.
Bolshevikeille ei tämä toimin­nanvaihdos
lokakuussa kylläkään
ollut ylen vaikea tehtaVä. Tilamne
ei vaatinut heiltä yli-inhimillisiä
ponnistubia, ei läheiskään niin suu­ria
kuin varmaankin länsi-Euiropan
maissa tovereiltanune vielä vaadi­taan.
Bolshevikkien vallankumouk­selliset
so^valmistubetkaan eivät
silloin lokakuussa olleet niin täy­delliset,
kuin varmaan toverimme
länsi-Europassa voitöh saavullami-sebi
tarvitsevat. Paljon mahdollis­ta,
ettei sellainen valmistuminen
vallankumoubeen, mikä bolshevik-kien
puolueelle riitti neljä vuotta
sitten, tule enää missään kapitalis­tisessa
maassa riittämään.
Venäjällä se silloin riitti; Bols­hevikit
olivat lokakuussa kelvolli­set
historian välikappaleet. He oli­vat
tehtävänsä tasalla. Todistus sii­tä
on vielä nytkin heidän käsissään.
ovat käymistilassa j , i-
Mutta tosiasiassa t a p ^ ^ ^
l«uman kapitalistisen kuorjT
joka viikko ihmeitä,
Ensibikin hallitusten raL -
rennysten johdosta. Raha^*
sesta bvettyneet rahataloudea w
bluulot murenevat orjien
Keinottelu ja huijaus rehaSj i
S!?^" ^"«tantopaikbin ra-^nior R-^»mmen ei monellakaan ^2 '
alla enää tuota m&
a voittoa. Huijarino,^
pystyvät anastamaan hänen o.Z'^
tensa.; ; '^1:
Se todistaa^ että ihroiutmeeliji^^
pilaamia on jo korkea bma. JL]
hanpuute valtiolla, voitonpuate J
ollisuuskapitalistilla, työnpuae jt^
leivänpuute työväellä - /
turma kaikilla. 7
Kapitalistisen valtion puute k
pula riistää siltä auktoriteetin, nyi..'
tää syvälle juurtuneet valtiova^t
irti sen orjain päistä. Nämä vai-mistuvat
taisteluun valtiota vastaan •
Kapitalistien liitto työtätekevien
pikkutalonpoikain kanssa komp^-
luu korkeisiin veroihin ja kapitalis-tisen
talouden toivottomuuteen. Pit:
kuvirkailijatkin käyvät esimieMlJeea
epävarmoibi.
Sosialipetturit ovat kapitalistival-lan
viimeiset liittolaiset. Mutta p^.
turi ei ole uudellekaan herialleöi^
vallan, varma henkivartija. Sitäpait­si
ovat Europan mantereen kapiia-'
listivalliot jo jobeenkin tarkkaaii
kuluttaneet sosialidemokraattiset rfr
sqrvinsä.
Neuvosto-Venäjä jo pelkällä o^j
massaololaan tekee Europan rm'^
nermaan kapitalistivaltioiden tib.
vieläkin toivottomammaksi. Vaillij
niitä elintarpeita ja raaka-aineiij, =
jotka ne ennen: saivat Venäjältä, jaI
vailla tavarainsa menekkiä Venäjäi-i
le, käy niiden riistohommilleeläniii
happamebi; Sitä enemmän nostat-J
taa vallankumouksellista työväenE;;
bttä Neuvosto-Venäjän lippu.
Natsionalismi, kansallinen tm-]
täytyminen Europassa, jota osaLi;
Englannin imperialismi edistää, oa;
pakoiteltu puolustamaan iUeään
Ranskan imperiäl. johtamia kesld-lyspyrintöjä
vastaan. Äärimmäistei
sapelinkatistajiaih Hitto kaikissa En-;
ropan mannermaan maissa, mitä pi­temmälle
se kehittyy, synnjltää toi­saalla
porvarillisen demokratian k*
koiomubia, varsinkin sorrettujen
kansain keskuudessa. Näin siis sem­moinenkin
roisto kuin Ranskaa pää­oma
ryöstöhimolläan edistää seka­sorron
lisääntymistä kapitalistisessa
Europassa. Se ei, riivattu, muuta
voi.
L no n n on välttämättömyydellä
nimkuin maa kiitää rataansa, ITII-kee
Europan kapitalististen maiden
kohtalo edessään olevaa historiallis-;
ten vuodenaikojen käännettä kohti.
Eräänä aamuna käänne on käsis-
: vanhojen yhteiskuntasiteiden
jämiittävä laukeamistila. HuudeUao
vanhan vallan kaatajaa. Prolelaan-sen
vallankumouben lähtövalmiäta
varmaa johtajaa.
Voi olla, eitä taistelukin on sil­loin
jo välttämätön, että bistoria
panee köyhälistöpuolueelle pakon: •
«Nyt on sinun taisteltava, kuoltava :
tai voitettava!»
Se ofisi helpompi tapaus. Ku(^;
lemakin voi olla orjalle helpomp'
kum lähtö taisteluun siinä tapai*'
sessa, ettei siihen vielä välttäaatoD'
lä" pakkoa ole.
Tämäkin tapaus voi eteen m
historian viitatessa ^orn^^
«Nyt voit voittaa. Kaikki o» /
miina. Jos sinä vaan olet valD»^
Se olisi vaikeampi tapaus-
Ovatko toverimme silloin valon
na paikallaan?
tnvnaiisi""
odo:
lisittä
•jän
be
f hik
Koko mailman köyhälistön rin­nassa
sydän lyö kumouksen
ubesta, Venäjän köyhä .ston
vhteiskunnallisen kumoub^ ,
puolesta Se tuntuu selvem»^^
li mailman levinneesi t « .
avustusliikkeestä nälkaannak^ j
Venäjän h>-väbi.
Sydän on paikallaan, ^ouna
paikallaan. Lokakuu «f;*' j ^ - .
Mutta onko silloin bolsheu^^.
Toverit Sabassa }^ r.^.
Englannissa, PPuuoollaass-s^a.., ltav: a'ajg-^* a
Italiassa ja '«"'-^^..'»S
toverit, oletteko P - ^ , .