Vapaus, April 28, 1923

              \
I^imntalna, liiihtikuoit 28 p. — Sat April 28
Sndbaryass, Ont^ joka'tiistai, torstai ja lauantai.
V A P A U S
(Uberty)
The only oi%:an o£ Finnish Worbcr8 in Canada. Pnb-iiied
in Sudbury. Ont., ewry Toesday, Tbarsday and
aatnrday. -
Advertising rates 40c per col. inch. 'Uihimum charge
lov piBgie insertion 7£c. DiBOonnt on standing advertise»
ment The Vapaus is the beat advertising medium among
the JgJnpish People in Canada.
Canadaan yksi vk. 94.00, puoli vk. 92.26, kolme kk.
|>1.60ia j^si kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 95.50, puoli vk.
§8.00 ja kolme kk. 91.76.
Tilauksia, joita ei seuraa r&ha, ei tulla lähettgmäSn,
oaitsi asiamiesten joillg on takaukset.
flmotushinta kerran julaistuista ilmotnksista _40c.
palstatuumalta. Suurista jtmotnksista sekä ilinotuksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoioilmotukset 92.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta mnistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, 91.00 kolmekertas; avioeroilmotukset 92*00 kerta,
$8-00 (kaksikertaa; syntymäilmotukaet 91.00 kerta; ha
Ilitaantieto« ja osoteOmotukset 50c. kerta, 91.00 kolme
kertaa. » Tilapäiailmotnkaista pitää raha seurata mu-
•kana..',-"' .
Joa ette milloin tahansa aaa vastaustti ensimäiseer
tirjeeaeenne. kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per
eoonanisella nimellä.
J^V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen .aijotut ilmotukset pitää olla kont^
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
fiegiatered at the Post Office Department, OttBwa, as
•econa das* matter. '
Industrialistisen unionismin väkevä
'-nousu'. ';V/,;\r
Työväen talouaellisten jäi^j^öjen kehittätniseen
ajan vaatimuksia vastaavalle kannalle kiinnitetään ny­kyään
Canadassa mitä suurinta huomiota. Tinkimät'
tömänä päämääränä on saada hajanaiset ammattiuniot
Ikiinteään ja elimelliseen yhteyteen toistensa kanssa ja
temmata mikäli mahdollista vielä ijärjestymättömiä
työläisiä mukaan jo vallitseviin ijhioihiQ. Kaikkea
tätä työtä tehdään uldustrialistisen unionismin hen­gessä.
. / '.X : . : , : . • -"'^ '.'^ •,.
'Tätä tastelua käydään ennen kaikkea itse unioliik-keen
mukana ja siis eiiempi käytännöllisen toiminnan
termeissä kuin ylimalkaisilla agitatsionifraaseilla. Niin­pä
varsinaisesi maai/kielisessä liikkeessä edistysitiie-listen
unionistien dotdiuiitona on «Amälgamatibn», jo­ka
tarkottaa eri työalojen unioidenyhteenliittyinis-tä,
joka määritelmä on juuri syntynytNjtse työväen yh­teisten
luokkajärjestöjeh käytännöllisessä rakentamis­työssä.
• • ''r
Vastikään on Vancouverin aromattiuriioiden neu­vosto
antanut yksimielisen hyväkiByanisensä ammatti'
unioiden yhteenliitlämisperiaatteelle ja sitä vastaa-valle
käytännölliselle työlle. Tfilen^in' tästäkin jar-jeistÖst^
monien muiden HsäkäiHipdostuput yksi iii-duiitrlatistlgen
iinionisraih vojmakkajmpia Upun kan­taja.
; %:xy/-y^^^
Samalla kun tätä rakentamistyptä tehdään teolH-Buusunionismin
yleisperiaatteiden pohjalla, pidetään
ja on kaikkialla pidettävä mielessä sitä seikkaa, ettei
vallitsevien unioiden järjestöllinen voipia järkkyisi js
^rakoilisi, Hajpami?ia on vältelblävä, eilcä unioiden
yhteenliittämiBtyBsä ole^ SUVaiUava mitään keinotekoi*
suulta, joka voisi heti,- tai ajap päälle vaikuttaa aiä-
"mattiunioiden elimellistä kehitystä ^industrialistisen
unionismin pohjalla. Työläisten mielipiteet ovat yleen­sä
kypsät ja Vastaanottavaiset uuden unionismin opeil-ley
Mutta tämän kypsyyden Diiiuttaminen uusia suh^
teitä Vastaavalle pohjalle vaatii harkitsevaa, luonnol­lista
ja olojen eri suhteita vastaavaa työskentelyä. Hy­väkin
ja nopeasti kypsymistilassa oleva liike saatetaan
pilata keinotekoisilla otteilla, muodollisuuksien pinta­puolisella
palvelemisella ja suoraviivaisella taktiikal­la,
niin että siitä voi tulla pikemmin taantumuksen
Ikuih edistyksen välikappale.
Entiset hajaantumiset, sen kaiissa käsikädessä kul­kevat
ryhmätappelut ja ; kilpailevan unionismin kirous
ovai menneisyydessä olleet köyhälistölle siksi katke­rana
koulima, että työväestö on oppinUl pitämään kiin­ni
jo. saajTutetun järjestöllisen voimansa hedelmistä
tiukemmin kuin koskaan ennen. Luokkataistelun , ko­konaisedut
vaativat meitä säilyttämään jokaisen pisa­ramme'
jo kokoonsaatua voimaa ja kehittämään sitä
sopusuhtaisesli elimelliseen yhteyteen luokkajärjeslö-jemme
kanssa.
Työläisten voimakas yhteenliittymisen kaipuu, jo
JO ~ ^nuutamarr-viikon kamppailun^alEecn - - Älva?p
ti ei ainoastaan asianosaisten majden/vaan koko Eu-ropan
taloudellisessa elämässä. Kipeimmin ne tu#
tuvat tietysti Saksassa, jonka teöflisu^us alkaa kärsiä
polttoaineiden puutetta, hintataso nousee ja työttömyys
lisäytyy. Yhä iaajemmissa piireissä aletaankin siellä
jo toivoa «rauhan-neuvottelujen» alkamista. Mutta
tilanteen suuran vaikeus on juuri siinä, millä tavoin
jälleen päästäisiin neuvottelujen tielle. Peräytyminen
on aina vaikeampaa kuin hyökkäys, niin kauan kuin
kumpikaan puoli ei vielä tunnusta-itseään täydellisesti
voiteluksi. Kaikista turhista toiveista ja yrityksistä
liuoliraatta näytään Saksassa vieläkin uskottavan kol­mannen
puolen välitykseu mahdollisuuteen. Se ilme­nee
selvästi viime päivinä Saban valtiopäivillä an.-
netuisla lausunnoista. Vaikka valtakunnankansleri Cu-no
niin anTcarastituomitsikin-Ranskan ja Belgian «vä­ki
valtapolitiikan» ja syylli sitä sellaisten päämäärien
tavoittelusta, jotka ranskalaisella taholla jyrkästi kiel­letään,
myönsi hän kuitenkin, että Saksa on aina val­mis
neuvottelemaan, mutta se ei voi nykyisissä olosuh­teissa
ottaa aloitetta, sjllä silloin se myöntäisi olevan­sa
väärässä. Saksa haluaa sovinnontekoa, mutta se
tahtoo samalla, että sitä neuvottelupöydän ääressä
kohdellaan täysin<tasa-arvoisena riitapuolena eika pa­koteta
allekirjoittamaan sitoumuksia, joiden täyttämi­sen
mahdottomuudesta se on varmasti ^akuutettu.
Ranskan ja Saksan välisessä kampjjailussa on nyt
aineellisten etujen ohella molemmin puolin panokse­na
myöskin kansalliskunnia ja arvovalta. Maailman­sodan
voittaja Rans|ca ei tietysti voi myöntyä, koska
se silloin tunnustaisi loppujen lopuksi joutuneensa tap­piolle,
va^n se vaatii juuri, että Saksan on nyt selväs­ti
j%.MerJ(Uem tunnustettava häviönsä ja vedettävä
siitä luonnolliset johtopäätökset. Ja tämän päämää­rän
saavuttamiseksi Ranska on epäilemäti;ä valniis
vaikkapa julistamaaii Saksalle uuden «virallisen» so-dan.
. '
kapäiväisten työtaistelujen kokemukset ja luokkatais-^^odi^^^^
telua käyvien työläisten järjestelmällinen rynnistys ovafJ««f^]«^^™ ^^"^^f^l Saksalaisten
sinä tulisena a„hi,j;onn„oa ,; jossa iinn*dlu.,sstfrni.anlliissttiisseenn uunniioonniiss- sotilasten hirmuteot Venäjällä! Tova^^^^^ osoittaa
min mahtavaa koneistoa valmistetaan.
•• •• \ o : ^——•
Kanisainvälinen asema
Ranskalais-saksalainen vahingonkorvaussota jatkuu
entiseen suuntaan. Ranska ja Belgia lisäävät päättä-
Västi sotilaallis-taloudellista painostusta, mutta sak­salaisten
passiivinen vastarinta pysyy, ainakin näen-näisesli,
yhtä lujana kuin ennenkin. vViime päivinä
ranskalaiset ovat miehittäneet yhä uusia alueita sekä
Ruhrilla että Badenissa tehdäkseen tullisulun ja yleen­sä
taloudellisen saarron miehittämätöntä Saksaa vas­taan
mahdollisimman tehokkaaksi, ja antaneet sangen
drakoonisia määräyksiä miehitetyn alueen virkamies­ten,
työläisten ja koko saksalaisen väestön vastarin­nan
lannistamiseksi. JIutta tällä iietkel^ vielä ole
huomattavissa mitään varmoja merkkejä, joiden nojal-;
la voitaisiin ennustaa taistelun pikaisia päättymistäV - '
Tapahtumain tahahaslista. kulkua tarkasteltaessa
on empimättä myönnettävä, että Englannin pääminis­terin
Bonar Lawin ennustus on käynyt.toteen. Ruh-rin
miehitys, ranskalais-belgialainen, pakkopolitiikka,
on ^.taloudellisessa suhteföSa osoittautunut huonoksi
yi-itykseksr, jonka epäedulliset vaikutukset ilmenevät
Oikeistoimlitiikan viheliäis^^^
Suomen nykyiset vallanpitäjät ja heidän'kannatta-jansa
ovat vihdoinkin saaneet toteutetuksi suunnitel-raansa
kotimaiden ruutitehtaan rakentamisesta. Edus­kunta
on juuri-ikään porvaripuolueiden, ja mikä sur­keinta,
osan sosialidemokraatipuölueenkin edustajain
piäätöksellä ahtanut hallitukselle oikeuden -mainitun
sofavälinelaitoksen perustamiseen. Kuten odottaakin
sopi, olivat vasemmistolaisen sosialistipuolueen edus­tajat
ja selvemmällä kannalla olevat; sosialidemokraa-tisen
puolueen edustajat, jyrkästi tätä suojeliiskuntain
sydämenunelman toteuttamista vastaan. Mötta valis­tuneen
työväestön edustajamäärä on vielä liian pieni
Suomen eduskunnassa.
Suojeluskuhtain ja valkoisen hailiti^sen takana
olevain väsymättöraäin sotakiihkoilijain Jffli^aJt^ kat­sottuna
Suomen oh ainpuma-aineiden hahklfinassa ^U&*
tä mahdollisimman itsenäiselle kannalle,. Ilman sitä
eivät he voi olla varmoja kiiulavarastoistaan Karjalan
|ai Pietarin vallotilsretkille lähtiessään. Saksastakin
ori avunsaannii^ laita näinä aikgjna ja kenties tulevai­suudessakin
niin ja näin, ' - '
Sikäli kuil eräiden soslaiidemokfäatien johtomies­ten
ävultus oman räjähdysainetehtaan hankkimisessa
Oli 'kys.yift.yksedsä, näyttää siltä, että oikeistolaisten vi-heliäineh
poiiti|kkakykenfee antamaan yhä uusia ja
uusia surkeuden näytteitä, joita jo tavallinen työläinen,
valistuneimmasta puhumattakaan, vihalla ja säälillä
katselee. Onttoa ja rappeutunutta täytyy koko sen
puoliieen sisäisesti ollaj joka ei vielä tällaisistakaan
rikoksista pyri itsearvostelun kautta kasvattamaan it­seensä
terveempää verta.
Porvarit todisteiden väärentäjinä
Vainotessaan tietoista proletariaattia, ei taantu-musporvaristo'
haikaile käyttää mitä keinoja tahahsa'
tarkoitustensa perille pääseiniseksi. Väärät valat ja
todistajat^ ovat jokapäiväisiä ilmiöitä monissa mais­sa.,
Väärennetyt asiakirjat vieläkin jokapäiväi/empiäf
Kuten tunnettua, syytetään myös vangittuja ransjcalai-sia
vallankumöusmiehiä väärennettyjen asiakirjain pe­rusteella.
Tästä, saa pariisilainen toverilehti aiheen
esittää pari näytettä taantumusporvariston väärennys-maniasta.
Niinpä oli muudan «arvokas» ranskalainen
porvarislehti vuonna 1915 julkaissut kuvan venäläises-kuitenkin,
^ttä sama kuva julkaistiin jo vuonna 1906
Saksassa ja oli kysyn^ybessä tavannfiukainen mtistasot-nialainen
pogrommi. — Mubdan toinen ranskalainen
porvarilehti taas julkaisee liikuttavan kuvan Bochumin
ratapihalta Saksassa, missä ranskalaiset sotilaat suo­rittavat
yaliHpaivelusta saboteeraavalla radalla. To-verilditi'
osoittaa kuitenkin toisen tarkalleen samalla!-
sen kiivan nojalla, että mainittu ratapiha onkin —Rans­kassa.
Teeskentelevä kuva oli otettu Lyonin asemal­ta!
V ; " ;
— Mieluummm kuin nähdä taiteen elävän kurjaa,
riutunutta elämäänsä muutamien harvojen keskuudessa,
jotka inholla katsovat huonompiosaisia veljiänsä, ja
joka johtuu heidän tietämättömyydestään, josta rik;-
kaat itse kantavat edesvastuunsa ja raakuudesta, jota
vastaan, sama rikas ei taistele —mieluummin kuin
nähdä tätä, tahtoisin, että taide pitemmäksi ajaksi hä­viäisi
maailmasta. — William Morris.
Canadan nuorisoliik­keen
kansainväliset
suhteet
Moskova, maalisL 25 p. 1923.
Canadan Kommanistisen Nuorisolli-ton
KansäiHstoimeenpanevaUe ko­mitealle
/
Toronto
Hyvät toverit:
Olemme saaneet vastaanottaa tei­dän
sähkösanomanne ilmoittaen liit­tymisenne
Kommunistiseen iNuoriso-
Intemätipnaleen. Ilmoitamme teidät
tervetulleiksi liittolaisena maailman
vallankamoUksellisen nuorison ri­veihin,
joka yhtyy K.N.I. lipun alle.
Luotamme että te meidän canadalai-sena
osanamme tulette tekemään
kaiken voitavanne Canadan nuorten
työläisten - voittamiseksi taisteluun
kapitalismia vastaan.
Teidän Kommunistisen Nuoriso­liiton
tulee osoittaa Canadan työ­läisnuorisolle
tietä palkkaorjuudes-ta
ja poliittisesta oikeudettomuu­desta
vapauteen. Teidän tehtävänne
on aina ja yhä uudestaan ajaa riis­tetyn
nuorison etuja, koota heidät
riveihinne ja kasvattaa heitä prole­tariaatin
luokkataistelua varten.
Niin pian kuin jaamme yksityis­kohtaisen
raportin (konventionin
päätöksistä, ohjelman) tulemme te-keipään
voitavamme auttaaksemme
teitä työssänne.
;; Olette saaneet vastaanottaa aine-histoamme
Kolmannesta' Kongr.tsta
josta te voitte kerätä edessänne ole­vat
tehtävät K.N.'I. osana.
iRaporteeratkaa meille pian ja lä­hettäkää
kail^ki saatavissa oleva ai-nehisto.
Kauan Eläköön uusi liittolaisem­me,
K. N. I. Canadalainen osa!
Kauan eläköön Canadan vallan­kumouksellinen
työväenluokan nuo­riso!
Kommunistisin tervehdyksin,
K Shuller,
K. N. L T . K.
Propaganda viikko
Kansainvälisen taholta on -mää­rätty
huhtikuun; viimeinen viikko
erikoiseksi propaganda viikoksi. Ta­ina
qp :kansahiVälinen ryntäys, joka
etut^lfla on järjestetty, ja kaikki
mei^n toimihiamme tulee keskittää
imperialistisen sodan uhkaa ja por­varillista
militarismia vastaan, sekä
samalla taantumusta ja erikoisesti
fascismin . pauhua vastaan. Viimei­set
tapahtumat' Italiassa, missä
MussoUini yhdellä hyökkäyksellä on
van^tuttanut tuhansia .kommuniste­ja,
vallankumouksellisia sosialisteja
ja syndikalisteja, siihen luettuna
melkein * kaikki Kommunistisen puo­lueen
ja Kommunistisen nuorisolii­ton
johl^avimmat 'jäsenet. Äskeiset
tapahtumat Saksassa, Itävallassa,
Eshekko-Slovakiassa ja muissa Ea-ropan
maissa, kuin myöskin Yhdys­valloissa
ja täällä Winnipeg:in la­kon
aikaisesta «Kansalaisten Komi­tean),
muodostamisesta asti Nova
Scotian ja Albertan äskeisiin ta­pahtumiin,
asettavat- ehdottomaksi
välttämättömyydeksi että tämän vii­kon
toimenpiteistä muodostuu todel­linen
protesti fascismia vastaan
Myöskin on muistettava että tä­mä
ryntäys ei ole ainoastaan pro­testi
fascismia vastaan, mutta juuri
tässä taistelussa on terästettävä
nuorten ja vanhempain työläisraa^
tajien yhtenäisen rintaman välttä-mattoniyyttä,
taloudellisella ja po­liittisella
alalla. Paljastaen ty,öväen
taantumuksellisen johtajaburokrati-an
hajoittavat yritykset, käytännöl­lisellä
taistelulla pirstaleisen työvä­en
taloudellisen liikkeen yhtenäis.
tyttämisen puolesta ja koko. maata
käsittävän työväenpuolueen kohot­tamiseksi.
Työläisten kaikissa jär­jestöissä
on käytettävä tämä kuu­kausi
värvätäkseen jäseniä ja lujit-taäkseen
taistelun yhtenäisyyttä.
Tämän systemaattisen ja voima­peräisen
työskentelyn on samalla
kohdistuttiava Vappumielenosoituk-sien
valmistamiseksi suuremmoisiksi
työläisten ^voimanäytteeksi sekä jat'
kettava edelleen.
Puolueen K. Tp. Komitean kans­sa
on yhteistoiminnalla järjestetty
<Workeriin* erikoinen liittomme
osasto, jossa -julkaistaan omien jä­sentemme
kirjoituksia ja kansain­välisiä
nuorisoliikettä koskevia ju­listuksia
ja uutisia. <Workerin>
Vappunumero tulee olemaan 6 si­vuinen
'ja sa^ osastot tilata sitä
2Jc kappale. Saattakaamme «Wor-kerin
» Vappunumero jokaisen Ca­nadan
työläisen- käteen. Hankki­kaamme
sille uusia tilauksia, sillä
ainakin kesän ajan tulee se olemaan
liittomme äänenkannattaja, koska
omaa lehteämme emme voi toivoa
ennen
9
Krapsutuksia uudella
masiinalla
fieterit
— Jokaisen puolueemme jäsenen on liityttävä am­matti-
tai teollisuusalansa unioon ja tultava aktiivisek­si
jäseriebi työväen taVondellisissa jai^eJojssS.
Siihen katkesi meidän puheemme
niin kuiii naulattu. Vallijsi synk­kä
hiljaisubs. Pistettiin piiput ike-niin
jä poltettiin vaan.
Sosialidemokraatilla
1 1 » ff» j
kaksi paata
Suomen lehdet, tietävät kertoa,
että Helsingissä ilmestyvällä oikeis­tolaisella
Sbsialidemokraatilla on nyt
kaksi vastaavaa toimittajaa,. kaksi
päätä. Tähän asti on maailman par-haimmatkin
lehdet tulleet toimeen
yhdellä päällä. Mutta Suomen sosia­lidemokraattisen
lehden huusholli
on nykyään sellaisessa pisteessä, et
tä lehdellä pitää olla kaksi päätä,
tai ei yhtään. Tähän tulokseen
päästiin äsken pidetyssä Sos. Dem.
puolueneuvoston kokouksessa. Leh­dessä
on ollut menossa viime ai­koina
vakavanpuoleisia suuptakah-nauksia
ja suunnat ovat edelleen­kin
siksi tiukasti lehden kurkussa,
että pulan välttämiseksi täytyi tur­vautua
kahteen päähän. Toinen on
Huotari ja töinen Aalto. Suomen
toverit arvelevat uuden komennon
merkitsevän sitä, että,lehti on joka
toinen päivä keskustalainen ja joka
toinen päivä oikeistolainen. Tänään
se saattaa huutaa eläköötä vallan­kumoukselle
ja diktatuurille, mutta
huomenna jo kääntyy pää ja nämä
kummatkin tuomitaan alimpaan hii­den
kattilaan.
^ . , \ Voidaan sanoa, että sekava ase-nut
sanoa, jotta <mikäs mustalais- ma saatiin lehdessä näin menetel-kuorma
sieltä tulee». Mutta^ mitäs Ien selvitetyksi. Amerikalainen ta-ollaScaan.
Siinä hetken haikailtuam- paa tällaisissa-tilantefssa tokasta:
me syöksähtää tieii mutkasta esiin cSclvä kuin mutav
höyryävä hevonen ja kolme isän- ,
tämiehen näköistä ja maailmaa val-lottavilla
meiningeillä täytettyä sa-kua
painaa täydellä kurkulla: ' ,
«Rannalle viinajärven.
Huvilat tehtäisiin.>
Kohtaus väänsi meidän puheem­me
sitten Suoiöen kansan lauluomi-naisuuksiin,
ja siihen, että vaikka
meidän laulumme onkin usein su­ruista
tehty ja murehista muovael-tu,
niin näyttääjpä ikääskuin'siltä,
että on muitakin Rutina voimia, ;jot-:
ka antavat meille Clötiltui Loimaa.
«Täihä kätöa ei läolä enääh mun-'
ta ktiin päissään», huomautti «aa-purim
synkkätoä. / . .
«StittaaSein se Vaali laulaa».
«Jo6, m ö t ö ^ ^ h i ^ oH iöiySsklh
'päissäah>;'''|V'''" "' '
Katsotaas ""minkälaiset
tässä rifasiinassa ovat.
Ei muuta kuin paperia vaan rul­lalle
ja krapsutellaan vähän koet-teeksi
tällä uudella masiinalla, vaik­kapa
vaan nj^t siitä mitä me kaverin
kanssa eräänä iltana kuulimme ja
näim,me.
Istuttiin eräällä kallion töyrämäl-lä
Clif f iin vievän tien varrella,, ve­deltiin
haikuja ja juteltiin syntyjä
syviä, «joit ei laula kilkki lapset,
ymmärrä yhet urhot». ,
Mutta ennenkuin olimme pääs­seet
edtes hyvään alkuun, alkoi yht-äkkiä^
juuri talven alta selkiämässä
olevalta semeBtitieltä kuulua uh­kaavaa
kolinaa ja kapsetta, joka
haihdutti meidän ajatuksemme sy­vällisistä
keskusteluistamme. Kaikis­ta
päättäen joku siellä kruuvasi ko­pukkaansa
«hai* spiittiirl». Olisi voi-
MARXILAISUUS JA VALLANKUMOUS
Marxilaisuus eli. marxilainen luokkataisteluoppi on se kallio •
uudenaikainen työväenliike ja luokkataistelu perustuu. Marxilai"-'
antanut köyhälistön luokkalaiste|ulle vallankumoukseniesen sisJIi" *
Kumouksesta Marx puhuu kahdessa merkityksessä. Taloustieieeliv-kirjotuksissaan
hän nimittää kumoukseksi sitä pitkäaikaista m
Ien ja mullistusten sarjaa, joiden läpi yhteiskunta on kulkenut ja "^"^j
ennen kaikkea uudenaikainen konteollisuus sai aikaan tuotannol/-
elämässä. Toiseksi hän nimittää vallankumoukseksi sitä keinojen "a*^"'
lelujen yhtymää, jolla piäärätyllä hetkellä edistetään yhteiskun ^iK I
kehityskulkua kapitalistisesta sosialistiseksi ja sen huippuna kapit^ j
min suuri lopipumullistus, köyhälistö^ vallankumous. Vaikka nianil'
suus perustaakin yhteiskunnallisen vallankumouksen tuotannoIHsnj |
ipän kdhilykseen ja sen määrättyihin ehtoihin, ,ei se silti edellvtä. ^
työläisten olisi jäätävä ristissä käsin odottamaan kapitalistisen i"' I
telmän loppunäytelmä^. Marx on kirj ottanut nimenomaan erilioijfl,i
teoksen, Kommunistisen Manifestin, jossa alusta loppuun painosteUa^'
työväenluokan omaperäistä, sitkeätä ja järjestelmän mukaista toimiDfjj
luokka-asian .ja vallankumouksen eduksi. Köyhälistön valiankumoui 1
putingassa syntyy vaan järjestyneen työväenluokan yhteisen voiojj
pakotuksesta. Mutta kaiken tämän ohella Mairx-kehottaa työläisiä Lau •
lamaan hurjgipäisyyttä ja tarpeetonta väkivaltaa. Työläisten tulee fan
tua tapausten pyörään hyvin harkitun suunnitelmin mukaisesti, jota of
kaikissa kohdin ankarasti noudatettava. Kaikenlaiset yllätyskumoulse
keinotekoiset katuraellakat marxilaisuus ankarasti hylkää ja kapakkasal |
liittoja ja; nurkkapuuhia Marx pitäli.-säälittävinä lapsellisuuksina, tode
lisen vallankumouksellisuuden .irvikuvina. Köyhälistön valjankumouä i 1
tule sattuman kautta. Siihen vaaditaan aikaa. Nykyaikainen työväenluoi
ka on kuin Israelin kansa. Sen ei ainoastaan täydy valloittaa luvattua
maata, vaan sen pitää kuolla tehdäkseen tilaa uudelle sukupoivellp, jok
on tulevaiseen tehtävään pystyvä. Ei kukaan ole saarnannut työläisille
hartaammin tätä itsensä tuntemista ja itsensä voittamista kuin Man
Usein puhuu hän köyhälistön kehittymättömästä tilasta ja varottaa käyt
tämästä «köyhälistön» lippua mihinkä mieiettömyyteen tahansa. Vallan
kumous on yksivakainen ja pitkäaikainen asia. Se perustuu edistyben ja
luokkavoimain historialliseen lakiin. Suurteollisuus on luonut kövhäjji.
tön vallankumouksen edellytykset. Köyhälistön on luotava toinen tärlfi
vallankumouksen ehto, oma voittamatön luokkavoimansa. Tapausten I
ja historian kulku aikanansa osottavat milloin vallankumouksen ietb
on lyönyt. Köyhälistön on tarkoin tunnettava ja punnittava milloin a
voi syöksyä vallankumoukseen sinä historiallisena voimana, joka kykene«
lopullisesti köyhälistön, vallankumouksen suorittamaan.
Vallankumouksia ja
koiratorppia
IndustrialistisSa kirjottaa «räs I..
W. W. korttinumero Hoquiamista;;
WasL, seuraavat profeetallisfet sa­nat:
«Täällä meidän pikku •pnukyläs-säanne
tetdään tallanktunous mon­ta
'kertaa päivässä pallortiumassa
huutamalla. Vaafa 'kUn tulee kysy­mys
kokoukseen menosta, niin si.'-
loin on toinen ääni kellossa, jokai­nen
olisi käsipuolesta talutettava
eiisin kpköUshuöneeli iisälle .J'a si­ten
olla kiiitni pitämässä 'fettei päi-
=sisi ebnen kokouksen loppua pujah-
:tamMn ^kbiratdr^iin. -Muutaäiilla
kuuluu olevan pelko, ettei uskalla
kantaa järjestön korttia taskussaan.
Ja toisilla taas on kiire autonraiti!-
le>. Minun luullakseni ei tällaisella
menettelytavalla voida mitään elä­män
rparannuksia saada, eikä ky­seessä
olevaa suurlakkoa toteuttaa.
Ottakaa se punanen' kortti' sieltä
nurkkähyllyltä ja käykää kokouk­sissa
keskustelemassa järjestömme
asioista.j;
Leimahti lemmen liekki
Lappajärven käräjillä oli joku 'ai­ka
takaperin muuan lagsen elatus­ta
koskeva"juttu, jossa "molemmat
asianomaiset olivat oikeudessa saa­puneilla.
Kun asiat olivat niin selvät,
ettei niitä voitu muuksi muuttaa,
kun tuomitsemalla lapselle isä, al­koivat
siinä sivulliset puhua pojalle,
että sopisi tytön kansaa. Poika
kutsuttikin tytön luoksensa todista­jain
läsnnäollessa asiasta sopiak-seen.
Kun tyttö tuli ja kuuli mistä on
kysymys, leimahti lemmenliekkihä­nessä
niin voimakkaasti, että välit­tämättä
paikalla olevista poliisi y.
m. henkilöistä, hän kietasi kätensä
kuitansa kanssa, pisti sulan suukr
kosen poskelle ja sanoi: «Sitähä^i
minä olen suita vain väatiniltkin.»
Pian poikakin tointui tästä asian
äkkikäänteestä ja osotti, ettei oma
kulta olekaan kylmä hänenkään sy-dämelleön.
Ja asia päättyi kuin kaunis ro-maai^
i. He lähtivät papin puheille.
• ' • • •
Kysymyksiä ja vasta­uksia
Kuinka'. monta ulkomaalaista sai
Canadan kansalaisoikeudet viime
vuonna?
Voiko sadetta tehdä keinotekoi­sesti?
Mitä Kosmos tarkottaa?
Kuinka suuri on Canadan sota-
Imvasto?
Ktiinka monta liikkuvakuvateat-teriä
on Canadassa?
\^ Mitä on sabotaasi?
Kuinla paljon tuotettiin puutava­raa
Vancouver-saarella viime vuon­na?
/•
Mikä on suurin neekerikeskus Yh­dysvalloissa?.
7 Y
pDolueen ja järjesi
. asioita
Pöytäkirja
Pariisin vaatetuätyön
teettäjät julistaneet
Parisi. — Täkäläisen vaatetus-työläisten
lakon johdosta, ovat työn­antajat
Julistaneet työsuhra. Työ­sulku
tulee "voimaan ensi maanan­taina.
Lakko on kestänyt jo kaksi
viikkoa ja nyt ovat. työnantajat ot­taneet
Neitseen sohm.
teMy Can. Työläispuolueen f.
, Järj. toimeenpanevan konutea
kokouksesta,, huhtik. 8 p 1921
; Saapuvilla olivat Jokela, AhlqM'
Gröndahl, Latva, Kahila, Rajala.
Sihteeri. t*uhetta johti Latva,
Sault Ste Marien oiaston pyy:
töön saada näytelmä «Yläluots
Lap.äi» Karjalaan lähetettavab
päätettiin vastata ettei sitä voiti
tehdä ennenkuin on tekijältä lu
kittu lupa.
- WermiIlion Riverin osaston pjj"
töön vähentää maksamansa entL-:
Grean Hillin haalin verot kaupp.-
hinnasta, päätettiin suostua, seit
hyväksyttiin sihteerin' vastaus offläi-suuden
hallinnon järjestelyyn nab-den:....
P i i r i No. 4 kirjelmään, koskiei
luentojen järjestämistä, hyväksyt-jtiili
•'sihteerin vastaus aikaisenrnai
päätöksen pohjalla.
Hyväksyttiin piiri n:ro 2 toiiB'
kunnan toimenpiteet järjestäessaa
Selwobdin haalin valvonnan tove­ritar
Kunton huolehdittavaksi.
L u e t t i i n O. Otavan kirje, ko>
en / ruotsalaisten järjestämistä J»
agitatsionimahdollisuuksia niidcB
keskuudessa, ja velvoitettiin sihte-ri
esittämään sen puolueen K.
Komitealle.
P i i r i No. 3 piiritoimikunnan sff-jelmä
koskeva tov! Ahon ja VapaOr
den liikkeenhoitajan välistä kahiis-usta,
jätettiin sihteerin selostetti-vaksi
hankittuaan asiaa
^iedot.
Larder Laken toverien ^
mään, osaston muodostamisen st^
"teen, hyväksyttiin sihteerin vss^a-'
ja suomesta tuUeiden suhteen pe­tettiin'
tiedustella Suomen Sos. TJJ
väenpuolueen puoluehallinnon
Wn«I.ori.« olevien Järjestöä Jä­senten
tiedusteluun toimmnan^^
jestämisen suhteen, hyvä^J^,
sihteerin vastaus, kehoittaen
dostamaan osaston paikka'''^^^:
L u e t u i n Mindan osaston W
mä tiedottaen E. Piessan ja
vainionsa erpittaimsesta. Ei a!i'>
aihetta toimenpiteisiin. .
Toverien E. W. Smolander.
.Aho ja J. Putkonen pyj-ntoon
^tä matkustamaan Karjalaan
Ien osuuskunnan mu^^^'.? ,,„,rc
suostua; jättäen kuitenkin 1^^^:
sesti puolueen K. Tp-valivistettavaksi.
,4,
/ T o v . M - - K i v a n a raportttj^^^
jakökouksesta palatessaan Fori ,
h u r i ^ Fort WillxMnssa J» ;
5'l
kosievat
kJije!-