Vapaus, May 10, 1924

              ' f
G o r i c n ^ ^ ^
J l ^ . Platonin a ^ i s ^ J i f ^ l
- « a n alSf o ^ ^ S ^ I
^^»1 saavutuksiin .^«^3
Jdät takaisin a i n e ^ ^ l ^ l
nen on innoittava V ^ Ä I
taiteiden alalla cSi V ^ i
*en rcun^iinkin o l i T e ^ J
saven «»uovaUussa j f t ^ J
1 ja musiikin alalla. ISf-
-suuHsäveltäi, t a i k k a ^ ,,
«et eivat ole luovia kykS^
,een ystävää ja kannattajlTt'J
^Gom johtuvan harhatSu^
'aikut-aksesta. Jokaisen n T ^
en täytyy vastustaa sotaTt'
hänen luonnollinen yaärtoa: |
sn. jonka tehtäväksi on ml I
lan jatkaminen ja snojelenänal
ta sivistys on saanut tämia .^4
säilyttävän vaiston nnnnetts. 1
n. Naisen tasa-amisnudesi ^
ien kanssa ansfotyössä oK Go^i
mieltä että nainen saakoon E i*
määrätyillä aloilla ja majs.
ä ammateissa. Naisen 'säätjai
tulisi kaikert todennäköisjydi»
lan olemaan sangen" y k i . j
n, sillä lainlaatijana naiaj;
au alalla, jota hän ei tnni»"
:seen. Mutta terveydenhoidra,'!
alouden ja asuntopolitiikan ili^l
iyttäytyy naisen vaikutus ei
;aan tasa-arvoiseksi miehen ni.i
csen kanssa vaai^ vieläpä usp.;"
renjoin paremmaksi ja sunrai.'
i, joka varmasti ja ennen pt-
•n vievä ihmiskunnan kohti pj.
ia aikoja. Tältä näkökuloaltt
en oli hyvä 'ja oikea »jato
naiselle paikka parlamentJ!-
Täältä käsin ..on ; naisella ä> '
a tuottava vaikutus siäpoli*
an.
uurvallat Kiinaa
palottelemassa
kauemman aikaa v i ollut k-että
Englanti olisi onnistart
an Tibetin "ja Turkestania;
i ^vaikutuksensa alaisekn.-
itilaisten, sanotaan näitä ih».:
aluavan siitä syystä, että Uni;:
, Szechvanin piirissä on juJ-:
etall^'a. Kun tämä aine E - i
• Englantiin, niin 'Kiinalainen ^|
5tan tulee luonnollisejti se3>,j
m mukana. Englatiti on j>i
en Turkestaniin pemstannt
:kaan langattoman sähkötti-s'
1, tarkotuksella isännöidä ib-.|
iSnglantUainen sotajoukk? p - i
llussaan Burman rajall» Ims-r
sena olevaa aluetta ja enj'
set virkailijat päättävät kfr
ketaan Tibetin valtakuntain
ään. •
:a myös on anastamassa ab"
[Iinalta. Niinpä -Rani&a «a
Bn vallottamassa lanna» ib-'
lianska jo pitää aluetta ital-uuluvana,
kun on anne»'',
it _ radioaseman, haolnut-,j
shihgtonin kongressin niin-ain
vaikutusvallan sliisa»
Mandiuria. Näin
lelta ahdistetaan. Engl»»
in huolestuttaa Venäjä, j»-'
töhdä tyhjäksi EngiiM»:
Venäläisiä, sotajoukkoj»»,
ian rajoffla, josta ne v«J.
englantilaisten edesotb*;
ikin siten että voivat noittf-
.alaisissa ja ^muissa seni^j
ikkaissa englintilaisvBstic»
^valtam ilmotetaan ol«*
arsaanakun toiset amr*^
,vat ©iiiaa., Thdysrallat^
chyvin,edustettuna»
edustalla, taistelussa
llankumouksellista ^
ja Yhdysvallat
.suuria summia F ^ J ^ ^ -
uolesta, että Ku» < ^
talaisik tavaroita J«
ralla antaisi etuja,
^ a Jani SdonJ^i
ottamalla
'jdlysen ja Kusö
sen Long LaieB»,^'*^!
Lanantaina. tonkoknnB 10 p , — Sat. May 10 &n7
K'r'. Ydö Sirola.
Ssrxir' iuse että <«skonto on
V -.-.-^alle» kuvaa sattuvasti ""Si-^^-äia nykyajan työtäte-
' keskuudessa. H u n -
lääkkeenä i i n iuokiam
P ^ r , - - k ä r s i m y k s e t
I s a a ^ - ' - : ; ^^^.^glua, joka yksin
J a kuolemanta-
'autuuden korvikkeilla v o i
li • Vrirvata-e l o a antavan oike-r^
dnnor:. Mutta kuinka pelas-jpv^-^
v.vkiestä ne onnettomat,
|.-mden"vJrersä inyrkkjr jo on? J os
f täiär selvästi vastata, nim
\t< h-irosti enemmän vahinkoa
'rhvörjä yrittäessään vapauttaa
"j.j;jj;'er.!:;.':;iolu-aIoista.
i;£i«>°°°° alkuperä,
«e on ensin tunnettava. Ön tie-l^
r&vä että se ei ole syntynyt pop-
1 „ie=tr-- tietoisesta petoksesta,
P ^ a \ , , , k a väistyi «valistuksen»
ItieM. rll myöskään ole synnyn-
Lsinen r-isluonnon • ominaisuus.
|rfltei=l-:u.'.: on sen luonut
|-a se niuuttunut aina aikakausi­en
mukaan. Ei siksi, että uudet
profeetat :vat j u l i s t a n e e t uusia op-
Ipeja, va;-:-- ^i^^i «ttä uudet tuotan-
Itötsvat muuttuneine luokkasuhtei-
Leen ovat uudella • tavaUa kuvastu-
L e t inhimillisessä tietoisuudessa,
r .i^lkavii työnjako, joka erotti joh-
Itaran ja toimeenpanevan työn, a i ­heutti
kuvitelman «kuolleesta», ma-
Iteriasta sen liikkeelle panevasta
hengestä». Mitä enemmän hallit-lisväi
piirit erkanivat kansanjou-lioista,
siri loitommalle siirtyivät
sa vesipisarakaan ei virkistä janois­ta
suuta. E i jnutalaiBuus eikä kris­tinusko
ole yksin vastuussa tästä
opista, jonka keksijäksi George
Brandes voi ajatella vain hulluiksi
tulleen perkeleen. Itse asiassa kek­sivät
sen kastiyhteiskuntain (Inti­an,
Egyptin) yläluokkalaisperkeleet
j a ovat sen kaikkien aikain yläluo­kat
liittäneet aatemaailmaansa vält­tämättömänä
täydennyksenä. Tun­nettu
on kertomus ruotsalaisesta
piispasta joka ei voinut ajatella yh­teiskuntaa
ilman . talonpoiskaishel-vettiä.
, '
Hooman keisarikunnassa, jossa
hullujen hallitsi jäin ' oikut maalasi­vat,
syntyi armovditsemisoppi, jon­ka
mukaan taivasten keisari ilman
syytä j a selitystä heittää alamaisen­sa
syvimpään kattilaan tai kohottaa
heidät hovisaleihinsa.' Mutta sellai­nen
oppi ei Sopinut germaanien yk­sinkertaisiin
oloihin. Jumala sai
astua alas kultaiselta istuimeltaan
jä tehtiin hänestä jälleen patriar­kaalinen
heimopäällikkö. Kristus
oli ^ hänen poikansa, joka kaksintais­telussa
kummankin armeijan" näh­den
oli voittanut vastapuolen, j a p i ­rua
kohdeltiin keskiajalla nauretta­vana
tolvanana, joka oli pelinsä me­nettänyt.
Ideoloi^aS^sa' kuvasteli
kiirastuli luokkavastakohtain lie­vempää
ilmausta talonpoikaisessa
yhteiskunnassa. Kenenkään- ei tar-vinnut
pelätä ikuista'kidutusta, k un
kiirastulen sovittava ' puhdistus pe­lasti
tavallisen syntisen.
{I^oronkiskuri- j a kauppapääoman
pyös jumalat. Kotialtanlta jossa kgjiityksen mukaan kävi elämä taas
rainajain henget valvoivat" säädös-'
enJä noudattamista muuttui]^at j u -,
jialat luokkayhteiskunnista femppe-
Ilicn kaikkein pyhimpiin j a vihdoin
n i in katkeraksi talonpojille, jotka
poljettiin maaorjuuteen, että valta­vat
talonpöikaissodät järkyttivät
yihteiskunnan . perusteita.: Taas o li
JOlympon kukkulalle, jossa yli-inW-^jj^^ jg^jj^j^^-- 5jgiygttj , ^
liniliiset nautinnot antoivat heille |^.^ j^g^^^^.jg.gp^jy.jjjjjg^V ^ää^-
lihaiiat päivät. Heidän elämänsä I ggjj^^»„ niitä, joita porvarilliset
Ijnuistutti suuresti nauttijaluokan ^^paudet houkutteUvat. katolinen
lelämää tämän maallisessa Paratii- gy^^^^j^ggj^attomaksi por-värillisiä
harhaoppisia vastaan ja
K a l v i n i n sekä Lutherin toivoton^heU
vetinoppi kuvastelee .talonpojan jä
työläisen elämää. Aikaiäemman
keskiajan runolliset huupaaava kirk-kokonsettisali
vaihteltiin synkeään
tuomiokirkkoon • tai puritanismin
valkoiseksi. kalkittuun rukouahuo-neeseeh,
^ jössa ^ mustapukuinen s i -
veyssaarnaaja - terotti työtätekevän
kansan- vel,vpllisuuksia esivaltaa i o h -
taan (Lutherin katkismuksen mu^
kaan. LuoldcataiBtelu repii rikki
uskonnon. :
Mutta sorrettuja luokkia ei voi­tu
painaa takaisin. ;- Talonpoikain
vapautus, j a pikkuporyärin' omaisuu­den
.'turvaaminen aateliston. mieli-
Valtaa • vastaan, oli.. tullut yhteiskun­nan
elinehdoksi^ : Näi4en luokkien
iJissa.
Helvetin merkity».
Manala oli silloin kun luokkavas-
[takohdat eivät olleet kovin kärjisty-lueet
paikka, jossa vainajain haamut
[erotuksetta elelivät. Tuomari oli
[tuomari, kunnes kuningas, soturi'
Ikäsi sotaa j a orja teki työtä. M u t -
[ta vähitellen vetäytyivät ylhäiset
Ipalatsiensa verhojen taa j a työtäte­kevän
kansan eläxriäkävi mtirheelli-
|seksi. Kuumat olivat' uunit, joissa
tiiliä ja saviruukkuja kuivattiin, ja
lahjojen tuli kärt^ensi nahkaa. A u ­rinko
poltti kyntömiehen paljasta
uumista ja orjavoudin ruoska voi-
Itiin vaihtaa kidutuskammion - väli-/
lueisiin, joilla uppiniskaiset masen-jnettiin.
Ja parantumattomia vär-
Iten oli" uhkana ikuinen helvetti^ jos-.
Hill IIII ie
poikaiskirjailija Irmari Rantamala,
l^aikka tuo tunnettu kirjailija luki-kin
itsensä Vielä silloin porvarien
Peiriiii, niin hän siitä huolimatta
pijotti todenmukaisesti Suomen
ploista. Poimikaamme tähän muu-ote
hänen yhdestä sanomalehi-nrjoituksestaan,
joka on julaistu-pa
mainittuna vuonna.
[ «Kansan luottamusta ei minkään
PMvaripuolueen herroista nauti a i -
poaiaan. — Eduskunnassahan jo i s -
M i n meillä kohta joka toinen
^ankkitirehtööri, kun taas .muiden
salle tulee edustajia yksi viittätois-
^tuhatta kohti. B l ihme, että pank-
^en osakkeet meillä ovat parempia
papereja ja missä m ^ n Rantaka^
non (muuan . porvarien puoluepo-
»0) tulee asettamaan «koko kah-
1» edut yläpuolelle sen pankin
oja, jonka kassasta samaisen pari-etujen
ajamisesta nostaa faom-palkan
kuin eduskunnan iyös-'
• / E i kenkään voi palvella kahta
sanoi vanha vii3as.>
älleillä on tapahtunt se nurin-aus,
että on ruvettu panemaan
Wa viiniä vanhoihin leileihin; jos-
»se pilaantuu. Kaikeksi kaikessa
n.toUut pöngittää, vain niitä v a n - '
puoluepomoja, jtotka ovat olo-n.
kierouteen syylliset ja jotka
'•olia/p^ syrjäyttää., ITiin
«aik.^n jäänyt ennallensa. E i
parannuksen hitdakaMU
m vain yksityisteniivetäinis-
»^«miin, tauloille j a niiden-huBun:
Niin kirjoitti Suomen yläluokasta |: «PitlStukkaiaten joukot ori l o i h -
10 vuonna 1917 supmalainlen talon- dittu jonkinlaisiksi makkaran palve­l
i j o i k s i : asetetaan vaan mieleinen
mies makkaraksi' lautaselle, otetaan
Jusse^'a nenästä- jä -aanotaan: siihäj
pojat o n mies j ä nero. Ja Jussit i s -
tuksivat,; \ tupakoivat synkeinä siinä
ympärillä. Makkara on kyliä täy­teläinen,
mutta älä kajoa siihän,'sil­lä
se ole ravinnoksi vaan ravi1>^
tavaksi.» • ,'•
«Jos me haluamme olla paIveW-vina;.
maWcaroiriä, jos haluamme riis^
tää, )niksi^^ d ei tehdä rehdisti,
miksi imelästr vakuuttaa; että h a ­luamme
vain uhrautua känsien h y -
v'^i, kuri kuitenkin \ kohtuuttoman
isot ,vuositulomme todistavat aivan
.toista., Onhan ennenkin rehti ryö­väri^
päässyt - paratiisiin ilman ne­nästä
vetämistä.»
: 'Kiijaiiiija julistaa, aivan oikein,
kansan 'pettämiseksi; sen, • että on
olema{(sa: erinäisiä : ^orvaripuolueitau
cEi tarrita k:errassaari ^Qu
moista f a r i s e a l a i s j o i^
la ' e i . ple muuta «niaalfista»^ henkis­tä
omaisuutta; kuiri tuo vääyästä
puolueen' nimestä telity viheliäinen
häntS, r jotaA aina , juhlatiloissa . h u i a - '
kautta, kuin itsekylläinen sonni.»
; -cPäoIueolot pääsevät' terveelle,
luonnolliselle, rrfielliselle. pohjalle
yasta. sUloin. k u n ainoastaan . kaksi
puoluetta on: sorretut jä^me sorta­jat.
; iTykyiset'. keinotekoiset puolue­rajat
perustuvat vilpin periaatteel­le.
»
«Uutta, yleensähän me porvarit
olemme jo-kuolemaan', tuomitulta,
_ juhlimista siUoin kun ne ^täst^—maailmasta Tlpbis lähteviä,
ä^at jonkun ikärajan — sanoi Eliiivoimaist» lienkeä näkyy edus-e
nyt 50 vuotta tai 47 vuot- tavan ainoastaan sosialismi ^ (nyt
kommunisini)^. Tnlevaisans on sen.»
«fEIämämme o n o h i , parannus
myöhäistä. •. Me .; porvarit iileriune
tisälnen vakaumus ilmeni lukuisina
taistelevina lahkoina. Baptismi ma­nasi
siiloin korven p«fr«wTm««:yaman-
Jain, suulla mammonan ylimmäisiä
pappeja. Mutta rahatalouden mo­net,
selittämättömät seikat edellytti­vät
jumalan, joka puuttui maalli­seen
elämään. Siksi peittää uskon­non
verho vielä luokkasotien todel­lista
sisältöä Englannin vallankumo­uksessa
1600-Iuvulla. Mutta IRans*
kan vallarikumonksessa kohtaavat
1800-luvun porvarien j a .proletaari­en
edeitäjät toisensa taistelussa i l ­man
uskonnon verhoa. Valtiohar-ha
on Hanskan vallai^mouksessa
tullut uskonnon tilalle ja peittää
alastonta luokkataistelua, joka vas­ta
meidän päivinämme esiintyy ver-hottamana
raakuudessaan.
Uskonnottoman kyynillisen suur-porvariston
taistelussa työväkeä
vastaan vapautuu jälkimäinenkin
uskonnosta. Viinan mukana jonka
uuden ajan .työläinen ajaa ulos ruu­miistaan
voidakseen selkeämmällä
silmällä'ja varmemmalla kädellä
tähdätä "Viholliseensa, hikoilee Kan
pois myöskin uskonnon opiumin a i ­voista.
Se seikka, että valistuksen
opit 'herättävät vastakaiun työväen­luokan
keskuudessa, ilmaisee vain
sitä että ovat syntymässä uskonnon
häviämisen yhteiskunnalliset' edelly­tykset.
Konetjekniikan j a tieteelli­sen
maanviljelyksen kautta, on i h ­misen
herruus luonnossa toteutettu.
Työmies ei pyydä palkankorotusta
taistelussa <^ii hän. laottamaan It­seensä
ja etsimään ystäviä, joihin
voi toiminnassa luottaa, niiden si­jaan
joilla on jumala huulilla mutta
mammona mielessä.
J a kun porvarillisen demokratian
voimattomuus porvarikaartien edes­sä
on elämäsisä nähty, on myös
cheägen» maalliseen Hämään puut­tumisen
viimeinen >'w»'>tn kadoimal!!
Kansalaissotaa käydään_^ proosallisel-la
julmuudella alhaisen-rahavallan
ja realistiseisti ajatielevain työtäte­keväin
luokkien kesken ilman min­käänlaisia
«aatteiden haaroja. Kan­sa
tietää kokemuksesta, kuten nyt
Venäjällä, että "sen -voitto ei avaa
paratiisin portteja- Se näkee impe­rialismin
hävittämän todellisuuden,
jonka raunioille uusi maailma on
rakennettava •vuosien työllä.
Tulevaisnaden k«n«an rnnoux.
Mutta joskaan työväenluokka, ku­ten
Marx sanoo, ei v o i ottaa runo­uttaan
menneisyydestä, niin ei sen
myöskään tarvitse kokea softuneit-tien
harhojen^ pettymystä. Sen r u ­nous
elää' läheiseiK tulevaisuuden
valta^^ien mahdollisuuksien mieliku­vina
. tieteen kautta. Se riittää.
Taistelun jännitys alituiseen vaih­televissa
tilanteissa korvaa nykya­jan
terveesti ajattelevalle ihmiselle
lakastuneitten aatteitten opiumihu-malan.
Ja luovan työn menestykset
yhteiskunnassa jossa pääoman kuol­lut
käsi ei enää ehkäise edistystä,
ovat suloisemmat kuin kaikki t a i -
jumalalta, vaan taistelee saadak-j vasten kuvi^llut tuoksut. Maalli­seen
käsiinsä työnsä tulokset, j a t a - sen murheenlaakson mukana on sen
lonpoika näkee, että siitä on vähän
apua, jos jumala antaa hyvän sa­don,
kun hinnat, korot j a .verot
määräävät hänen taloutensa tuoton.
Valtiollisessa j a yhteiskunnallisessa
aatteellinen pelikuvakin kadonnut
kuni yön painajainen. Vapautunut
ihriiinen tuntee ..vapaan maailman
oikeaksi kodikseen eikä kaipaa mi­tään
sen ulkopuolella olevaa.
moihin, mutta hän kirjoitti vain
ja sanoi: «Se vaino, jonka alai­seksi
sen johdosta joutuu, ei ole
semmoinen, että ei olisi velvollinen
sitä asian vu'(^ksi kärsimään.»
K u n Suoman yläluokka edellä­mainituista
«tuhmista Jusseista»
kootun «suojeluskunnan». Saksan
keisarin' sotajoukkojen j a ruotsalai­sen
mustan brigaadin» avulla aloitti
kansalaissodlan murskatakseen maan
työväen j a alistaakseen sen entistä
pahempaan orjuuteeii sekä pääsi
voitolle!, "niin Mannerheim yksinker­taisesti
mestautti Irmari 'Räntama-lan,
f riiii/.kuin kymmöniä tuhansia
muitaHn parhaita Suomen kansa­laisia.
I I I I I •
Yain
II IIII
•s
«Daily Worker» lehdessä k^rjottaa
tpv.. Harry Gannes lapsityökysymyk-sestä
seuraavaa: "
Jokainen lämminsydäminen arme-liaisuustyöntekijä
on kirjottanut j o ­tain
lapsityöstä. Sangen moni so­sialisteista,
joista myöhemmin on
tullut ulvovia sotapatrioott^ja, k u ­ten
esim. John Sl^argo, on kiihotta­nut
kirjoja, joissa; oh osotettu lapsi-
On olemassa käsityksiä siitä, et-tä
lasten; työ rajottuisi ainoastaan
etelävaltioihin. Vaikka onkin tot^
ta, että meidän siniveriset etelämaa-laiiset
herramme pitävät eniten lap­sia
pumpuliplantaaseilllaan, antavat
pohjois- j a itävaltiot nidoksittain
tietoja lasten riistännästä ja j u l ­masta
kohtelusta,
Rhode Islandissa j a New. Jerseys­sä
t y ö ^ n t e l e e tuhansia lapsia kas.
visviljelyksillä Ja tehtaissa; Michi-ganissa
on viisi-, kuusi- j a seitae-nfinvuotisia
lapsia, jotJca työskente­levät
kymmenen, jopa kaksitoista
kin tulvtia päivässä kasyismailla
Pennsylvanian . kaivostenlomistajat
ja Massachusettsin korkeasti si-vis-tyneet
tehtailijat näkevät sanjren
tuottavaksi teettää noilla pienokai-silla
työtä j a riistää heiltä: alkeel­linenkin
koulunkäyntimahdollisuus.
Pöyristyttäviä tiedönaatoja.
*-Useissa valtioissa laki sallii tä
män; joka merkitsee sen suosimis­ta
jä hyväksymistä.- Sielläj| missä
on olemassa jonkunlaisia lastentyön
kieltolakeja, niitä harvoin noudate­taan.
Missä on pelastus? Työvä­enluokan
järjestyneelle sekä järjes­tymättömälle
vihaUe pn avoinna
Bcavcr Lake» S & Osaston työko­koukset
pidetään joka koukaudes
ensimäinen j a kolmas sunnuntifi
kello g Ulalla. Kirjeenvahito-oso-te
on: Beaver Lake 6. S. Osasto,
Box. 60, i^aim Centre, Ont.
Canadan Työiiispaolacaa S. S. Jär­jestön
sihteerin osoite on: A . T.
• H i l l , 957 Broadview ave., Toron­to,
O n t
Cobaltia S.S. osaston osote o n : Box
810 Cobalt, Ont
Creichtön Minen S- S. osastoa työ­kokoukset-
i>idetään jokaisen kuu*
kauden toinen j a neljäs sunnuntai
klo 2 p|iväUä. Kirjevaihto-osote:
Box 92, CreTghton Mine, OntT
Colemanin s.s. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen j a "vumeinen
sunnuntai klo 1 i4>v Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, A l t a .'
Coteau tillin S. S. Osaston työko­koukset
pidetään jokaisen kuu­kauden
ensimäinfn#' j a kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r -
jevaihto-osöte on Isaac Wester,
Steeledale, Sask.'
Canmoren aaomalalaea W. P . Oisas-ton
kokoukset pidetään toinen j a
viimeinen sunnuntai kuukaudessa
kello 7 illalla. Kirjeenvaihtajan
osote on: 'Wm. Sihvon, Box 173.»
Canmöre, Alta.
Eckvillen Tyoläi^puolueeo osaston
tyÖkokoukse^E pidetään joka kuun
ensimäinen ja kolmas sunnuntai
kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan oso­te
on: Frank Lingrren, Eckville,
A l t a , Box 93.
EUpethin S. J . Osastbh tö:j«^nvaih-to-
osote on Frank N i ^ ^ i l a , Box
13, Benaltb, Alta*
Fort WUUamin s.«< 03«3Jiion työkoko­ukset
pidetään j(oka'kuukauden 1
ja 3 sunnuntaC Kirjeenvaihto-osote
211 R<khevt$on St.
Finlandin «3. osaslon työkokotdcset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai k l o l l päi<
väliä. Kirjeenvaihto-osote: M.
osasto, Finland, via Barwick, Ont.
iC « • k i • Ontarion Alvctoimikunnan
sihteerin osoite on: H - EUtnen,
Box 26, Sudburyj, Ont,.
INTOLAI^ 8.B. osaston työkokoukaet
pidetään joka kuun ensimäiion l un
nuntai, klo 2 j.p.p. Oaot^ 8^8» O»
sasto, Jiitola, pDt. '
Kivikotken W. P , Osaston varsinai­set
kuukauslltokoukset pidetäiin
jokaisen kuukauden ensimäisenä
sunnuntaina Icello 2. jpp. oisäston
talolla. Kirjfeehyaihtö-oaote • Oli:
KiYik9sken. pSftstQ W. Hoxel, K l -
vlk^vski; via: P o r t Arthur, Ont.,
' Cm. ' j
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
^ KIRJAKAUPASTA
AWr«-n Sanakirj»
AxBcrikalaiMB TySvicaliikkeen Vararikko
Prttckea EaclaamnkieleB Opoikirja ........
Imperialumi
Herra, k i r j . Uail Caine, Z osaa,-8id. yhteensä ....
iärieatclmäni, Mueller > „:—.....
KABUiIioidoB opa«, kirj. Musikka, nid.
Kaaaakoalan kartasto, toim, Jotuni, sid.
KoBimanittinea Maaifeati ^....^.^^
Kasviskeittokirja
Kriatiaiukoa Alknoerä
Kohaanaea Interaationalea Teeait ia SJuuiaöt
Kakstakertaisea kirjaapidoa o^nx-
Klötfdykea kuaiaga», Jack London
Kadotoksea kaata, Jack London .„
Laalikeattiea tytär, Jack London
Liekeitsa. romaaaiSnomea luokkasodasta
Lypiykarjaa Hoito
&80
. A5
14(0
.15
$2.50
1.S0
I J »
. « • M M * . »3&.
1.00
. ^ . . ^ IJOO
.... .30
2.10
JtS
.IB
i l . 2S
1.00
Lanto taUpuaaiieata kukaata« k i r j . J . Linnankoski, sid
Miiaa WaUin Keittokirja -
Nuortisvaa Sanakirja
Merisuai, Jack London
Maailmaa rakenae, *E. Becher „.
Otavaa kaaaakoalnkactaata ._
Okaauiea Enslanninkielen Oonikiria
Pakkopaita. Jack London
Peruatualaia. Olbmua ........ ; ..
Perheea. Ykaitviaoniaisuudea ja Valtioa Alkuperä
Puaainen . Vaara
Soaialiatiaea Filoaofian Juuref
Suoniea Tvoviien' Tulikoe
SeikkaiCuj* TibetiaaS, kirj. Swen Medin, sid.
Sairaa Iai>ai, k i r j . Ruotsalainen, sid.
TarttuTtau aukupnoliUudeiata, kirj. Pirilä, nid
Teolliauuauaioaiami Amerikaaaa
TyKiiea Paukkojea Matkuatajat *
Tiede ta Vallankumoua • ' • • <;•
TyiiväeB Laulukirja • •
Vointtateluokjelmia l ;
Voimiateluohjelmia II > •
Voima ja Aiae • •*""
Vai^ojoaka minuQe aaaoit. Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t
Valkoiaea profetta. Iiirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yht.
YIos helvetistiit kirj. Konrad» Lehtimäki, sid
Tleiaea Hiatoria, alennettu hiata .>• •
^Bidlog^ari PetuskysymykHiih sid. ...r... • '•. •
kannattava Karjatalous, sid
Kpdito)», «id!; '.>...^...: '>•'••«*«<<«•««••••••«*•••<••«•»••••••••
Oahielä, sid.
ErigliäÄ for^ Forelgnera, s i d .
An^ierikalainen Nuorisotasuvalta, nid,
Köjnmunistineri' Manifesti, aid.
Anarkismi,: tiid. ......
Geologian Perusteet, sid.
Anatole ^.Francen kootu • teokset
........... IJtS
^ J55
IJIS
2.50
2.00
3.00
1.60
1.75
1.00
2.00
1.7S
.30
1.00
.25
.40
.65
.... 1.60
.15
..... 1.00
60
.45
...... 1.00
1.00
2.25.
i... 2.80
.... 2.60
.... 1.75
10.00
1.25
• 1.00
.85
LOO
H 6
1.26
1.00
.45
2.26 f 3.50
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid*. »vy. 1.76
• • • t » * a » i i * « f l
Ilias, sid.
Ikuinen lÄnnä, sid. ^ • • t i i a a a * • • « ^ • « f c k a « a « a « * * * > ' » * k * » * « 4 f « ^ « a « \ ^ ^ t * * * a a « « a a a*Bii» » * * a * a a i * « « t aaaa [
Ihminen, sid. ... * % « t \ t « > « « . a i » > a s « » t * « 4 « a a a a a a « « * a * » t a * a « « 4 a a a a i a « « « « . * * t « a a a a a a 4 a « a a « a a a * t i a a « « a b i a a aa
Juurikasvien Viljelys, sid. .u.............
Aapinen, sid. ..„.„„.„.... -
Kodin lääkärlkli^a, std. %aa«a««it»aa*a%Ktaait« « < « « a « * a « t t a a a a a a ^ a a a « a a * « « a r * a « M a » « « a t « « f t * 4 « ' :'
Kym_menen soke«^a Johtajaa, nid. • «a^«^(\«««a44^4a*««aa«a a taa «taaaiaava-ataacaaft* »
Kodin lääkärikirja, sid. 4 a l a * a i«««a»«^i«^^^(«^4«^««a%a« « » K>*7« « » t » f t , a f •••l»4«»aj»taa«aa( * , « i ^ *:
Lemmenluönijft,- -^^ aa..,...»a...a« a
I ^ S t Q t l k l l j A » . S l U a aaai»|) •'««•«%4« t a « 4 t ^ t \ t«*aaaaa»aa a a a . aaaa aa a* aaa aa a* *i«^\\\%4«4««tt
&l%tisnela, sid. ... b k a « » l e « 4 » i « a « 4 » * « ^ ^ 4 % » t ^ t ^ * * * * * * < a a B a a a « a a * « » * i * * * » i a a a « a t a a « a t i «^
MaJlm.an VäTlankumoukset, sid. ...„„.,
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid.
a\^t««k%4«*«*%**«
, t a 4 4«a^«a4%4t* a « *«
<l4fa««««atl««it«4*«
4.60
i.6o;
1.75,
..Te
.56
, TlM
.70
9.60
1.26
1,15
1.00
.56
.25'
voimakkaan vastalauseen mahdolli­suus.
Uniot tekevät lakkoja työ-'
alariitojen takia! Miksi lemme
taisi laiksi kaikissa uhioissa Yhdy«-
työn turiniollisuus. J a mitä tulok- vaUoissa sen, ettei tehtäisi työtä
..^taukautta n päivää, "atääl-nkastuvia
sukrija, toisaalla
1 , köyhyyteen vaivutettava tuH-aoLiT'''''"
Jaoaa, jota, syötetään
f^^^J"^^ muutamien sri-^
sSu H?"^'"^ snkujzdOilla
^^Änan.^irkkns^^3j^ y-xn." su-
J " » ) ; ^ ravitaan kuoHeiden I n i l.
JO; tuomittu soittamaan'kuolleitten
luaia. Ja riiiQä me s^
män altariime '^otessa me jnom»
me rieMoin'x>'luintajai8i^n]Be.>'-
Totuuden - puimmisen johdosta lie­si
IdrjaiU^a ionfnvansa «ndensa <v&>
sia n^eillä on tänä päivänä?
K a i M d on jätetty "yiiidysvaltain
haUituskoneistdle, 'joka siinä on jo
kahdesti* epäonnistunut. Kaikkinai­nen
agitatsioni, kaikki, puheet ovat
osotetuit parille sadalle lahjuksilla
voidellulle kongressimiehelle j a se­naattorille,
joista usea on itse las-tentyön
teettäjä.
Siihen: sijaan että kysymys jätet­täisiin
suuttumukseen vaMassa ole­valle
Amerikan työväenluolkalle, j o ­ka
järjestöjensä kautta voi tehdä
jotain' oleellista lapsityötä vastusta­vaa
työtä, Samuel. Gompers j a hä­nen
yhteiskunnallinen ,työntekijä-kuntarisa
sokaisevat työtätekevien
joukkojen katseet j a osottavat öl­jyn
kyllästyttämään hallitukseen
henkenpelastajarasemana.
. 2,500,000 laata on orjatyosaa.
jTiiatsi on lapsityö niin painostava
kysymys, etteivät kapitalistiset se­naattoritkaan
voi sitä sivuuttaa?
Siksi, että maassa, joka ylpeilee
korkeilla saavutuksillaan, on enem­män
kuin 2300,000 viiden j a 15 ikä
vuoden välillä olevaa lasta, jotka
tdcevät työtä luodakseen voittoja
jollekin • t y ö n a n t a j a l l e j a jotkut
näistä lapsista ahertavat kaksitois-takin
tuntia päivässä.
Lapsityö Yhdysvalloissa on vaur
hempi ' k o in Itsenäisyysjulistus. Vtio-desta
18Ö0 lähtien, jolloin 16 pro­senttia
kaikista 10—16 ikävuosien
väliUäc olevista lapsista - oli— ansio­työssä,
on se jatkuvasti kohonnut •
aina .Tiykypäiviin asti, jolloin ;enem-missään
teollisuiidessa; jossa työs-kentelee
lapsia j a lasten tuottamien
tuotteiden boikottauksen? Sitten
uniot voivat avata ovensa sadoille
tuhansille lapsityöläisille. Tietenkin
siellä, missä laki sallii 12-^15 ikä­vuosien
välillä olevien nuortin työ­läisten
työnteon, ovat nämä nuoret
työläiset otettavat suojeleviin ta­loudellisiin
jäi^jestöihin — vapaajä.^
seninäkin, jos niin tarvitaan.
Meidän ohjelmamme.
Jokaisen työväenlurfcan jäsenen
on viipymättä toimittava seuraavien
vaatimusten toteuttamiseksi:
1., AmmattiuniMden j a järjesty­mättömien
työläisten on vaadittava
lapsityön lakkauttamista kaikilta
lapsilta alle 1$ ikävuoden.
2. Parempia palkkoja niissä teol­lisuuksissa,
joissa tätä nykyä työs­kentelee
lapsia, niin ^ttä- aikuiset
työläiset, voisivat saavuttaa kohta­laisen
elintason.
3. Ammattiopetuksen antaminen
työläisten lapsille jätettävä ammat-tiunioiden
ohjauksen alaiseksi!
4. Kaikkien nuorten työläisten
jäx^estäminen olemassa oleviin am­matti-^-
j a teollisuusunioihin puolu-eettomasti
j a mahdollisimman hel­poilla
ehdoilla. •
aaaaaaaaaaaa
a « 4 * a a a a a a - * « a i « a * l * a » * a a a*
(MTAKAA
ULAUKSENNEI
män kuin 18' prosenttia näistä lap-.
sista käy ansiotyössä. . Kohoaminen t^r^^^^^ osastojen,'aJärjesl».
laiHinen: nuorison riistäntä kohon­nut
3 8 d l a p r o s i e n t i l b : toisin sanoen
meiikitsee se jsita, että, vaikica- k a i k ­k
i , tä^' nykyä kongressille esitetyt
lakididotiilnet olisivat, hyväksjrtyt
ja saatetut vojmaan;; e i tätä 88 pro­sentin
kohoamista olisi T d t a estää.
jen osoteibnqtakset
Bowie'n 4^ & S. o : t o n . kokoukset p i '
detaSn Imen j a 3mias snnnttntai
" kttUBsa. JEirjevaHito-osote om Bo-
«ie,^iria S o l s q u , B. C . -
Lake Cbteaua'^ Finnish Social So­cietyn
työkokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden toisena sunnun-tain)
i, kello i päivällä. PoBtioBo-te
Box 13, Dun?)lan€, Sask.
Larder Laken S. S. Osaston osote
on: Antoh Järvi, LarderVLake,
Ont. \-.\
LevackiB S. S. O:toa kirjeenvaih­tajan
osote on: S. S. Osaisto, Le-vack
Mine, Ont. Box 72.
LadyamithiB S. S. oiaatoa kokouk­set
pidetään joka toinen snnnunv
Lai, alkaen kello 7 :män illalla.
KirjeenvaihtooBote on B o x 263^
Ladysmith, 8- C '
Long Laken S. S. Osasti^n kir­jeenvaihtajan
osote ön: Tilda,
Hänninen, Box 1630 ' S^dbury,
Ont. Kokoukset on jokainen en­simäinen
sunnuntai kuussa klo
2 i.p. /•
Lapin S. S. Osaston kuukäusikoukset
pidetään joka kuun toinen sun'?
nuntai klo 2. Kirjenvaihto.osdte:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont. - ; *
Nolalun S. S. osaston kuukausiko­koukset
pidetään joka kuun toi­nen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päivällä.' Kirjevaihto-osote on: S.
S. Osasto, Nolalu, P. A . D . , Oct.
Nipigon S.S. osaston työkokoukset p i ­detään
joka kuun 2, ja 4 sunnuntai
J B kirjecnvaihto-osbte on: S.fl. o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont.
North Brancbin W. P . S, 8. Orton
osote on: M i l j a Lehtinen, Box
578, Port Arthur, Ont.
Pottavillea T. P . S. Osaston varsi­naiset
työkokoukset pidetään j o ­kaisen
kuukauden ensimäinen ja
kolmas sunnuntai kello 2 jpp.
Osoite P o t t s v i l l e n T . P. S. O.
Porcnpinc, Ont.
Port Arthnria piiritoimikunnan ko­kous
on j o k a kuukauden ensimäi­nen
maanai^i P. A r t h u r i n haa-lissa,
316 B a y St. kello 8 iU/ -—
Kirjeenvaihto-osote • on samaan -
paikkaan*
Port ArtkortB osaston kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai kello
8 m a i l a omaHa talolla 316 Bay
St sekä naisjaoston kokoukset
•:- joka toinen torstai. Kirjeenvaih­to-
osote on P o r t Arthurin osaiiq:
316 Bay S t Pcirt Arthur, ÖntJ
• a « « a a a « a « * « a « f « a a a a i a a « a a » a * « « « « a a « a « # a a a a a * « a a « a a » t « » * « i
Nätsaretin Kiryeamica, fild', .,„„.....„.„.,..,.„.„.. .„..,.,...... 1.60
Peiop6nneeöola|ssota, nid. ....'..••..*..«*.•..«•.. .1.85
Palvelusnaisen .'polkai sidi , 1 . 1.75,-
PeruBtu&lain 'olemus^ md*. •.....».....»•.•* , .......1 .30
Penikkataotl, pid. ' *.'*« * ....*......*.
Rakentaja Solness,. nid.^ . . . r . . . . . . . ......fff
Ränskfliri ViinieinPn Keisari, nid. i . . . ••.•.«•.^••i<.i...v.."vv.!',>;'.v.'.rn
Rakentajan , OpaB* i s i d » ..>,........«...v •.•••itiittimMititsitniiniioo..».*
Ranskan. K((h?ft}$ll9^Qta, p,l4. . • ! • . • • . • t ! " f i t i f i t M i i t i M t < i i i i i M i i i i i i i i i i i i i ) i < > i t i > . < > M (i
Sydanverl, '. B l d a . « i i i * > a « a « i | i l * « 4 * > a l * « i i * » l i * « l ( l * * i # < 4 l > a l « l t l a f f« l » « * i * * l * t ( l * * l i * a f a a a a a « » i t a * a a«
Sosialidemokratia i a Sosialismi, nid.
Sosialletisen filosofian juyret, nid. .........................
Sadan prosentjri patriootti, sid.
Tähtien Kohtalot, sid.
Tftirtitiede, s i d , :
Tydmlehori talousoppia, nid.
Tiede Ja työväenluokka, nid.
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1921-22-28' «.ov
Työväenluokka maailhtaa uudelleen rakentamassa,/nid, ti,.,uu.,.,;tt M
Terrorismi j a kommui>iBmi, nid. i . . . . . . » # 4 4 a i 4 * a # l a * a l « < « » « * t l l | < » i a « 4 # i f a « t a 4 a # a » * « « « « « .60
Uuder^ Ajan Filosofian Historia, sid. a a f a f a * a a a i a * a « « « a a a a 4 a t f « « « « « « « a a a * a a » a a a ...... 8.00
Z ••••••»y • ' * V * * » ? » •• Olli» ,••<*«#« > a a « * * a ( « « a a « a aaa« 4 l a««af a aaaaa aa a «aa aa* t * a a * f * a f a r « , 2.00
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid , 8.00
Yf'.'"f. ?'f • >'»'<... i 2.25
.76
Wat«rmanntn fouBtainkyBiK erikoiaen hyvii valiköiffii, kynldB ltitt«
aat ovat 32.75, S4.80.S6.00 Ja S7.00. Kymmenkuntaa eH tnallia. LJiliet^-
tiiiiavDOstirapaaiiti kaikkialle Caaadaaa.*
Kaikkia ylläolyvia kirjoja aekil kraiii oa niin rimtaatti etta et ole
pelkoa pikaiiea^ loppumiaoata, > jotea voitte tilatilula lilbettiUl suilceife.
matta.
Tov. / VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Box 69, Sudbury, Ont.
a a « « « « * a * a a a * * a a a a « a t aa
Roaegrovea oaastoa osoite on: S. 8.
Osasto, Rosegrove, P. O., Ont.
Sault Ste IVfariea S. S. Osaston työ-kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokouksct
'toisina osaston omalla talolla, a l ­kaen
köllo 8 illalla, — m K u ­ron
St. '
Sudbnrya s.fl. osaston kokoukset pi-
:,detSän. Liberty Kaalilla Joka toi-nensunnfintat.
Johtokunnan k o ­koukset
kahdesti kuukaudessa.
Postiosote; Box 26, Sudbury, Ont.
Soiatnlan Soa. Oaaston osoite on
Soinnuta, B. C.
Sontb Poreupioea 8.B. osaston tydfco-konkset
pidetään Joka toinen snn.
nuntai;^ kello 7.30 jpp. K i r j a n -
vaihto-osote Box 628.
Timmiasia C T. P i Suom. osaston
kokoukset pidetään Joka toinin
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 147, T i m -
mine; Ont. Paikkakunnalla v on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
j a metsätyöläisten järjes­töön.
Toronton 8. S. Osl^ton kokoukset
ovat jokaisen kuukauden ensi­mäinen
j a kolmas sunnuntai omal­la,,
huoneustolla 957 Broadview
ave. Kirjeenvaihto-osote i S; &
Osasto, 957 JBroadvievr -Ave.
^oroBton s, osaston Agitation&o^
mitea toimii ohjelma iltaman Jo^
kaisen kuukauden tofsein sonnnn-taina
J a Naoriao^aastoB ohjelma^
iltama ^pidetään 'neljSntenät son-nnntalna
^kooluadessa^' osastt^n
h a i l i l l a . KokonksetmySspfdetSäa
osastdir Itaalilla, 95T BnadHe^
ave. , o ~ ' , A
Tarmolaa W. P . S. Osaston tySko-koukset
ovat Joka ensimäinen
sunnuntai kuussa omalla talolla
kello 2 päivällä. Postiosote: Box
510, Port Arthur, Ont.
Can. TySliiiap. VaBcoavaria suo­malaisen
osaston varsinaiset k o « .
' koukset pidetään Joka kuun toi­nen
j a neljäs sunnuntai klo 7.30
Jpp. 2606 Pender St. E . '
Webat«rs Coraerain W . P . Suoma­laisen
osaston kokoukset pidetään
ensimäinen Ja kolmas sunnuntai
kuussa kello 7.30 illaUa. Kirje­vaihto-
osote: Armas Sk>'tte, R. R.
No. 1 Haney, B. C.
Ybdysvaltaia W. P. 8. Järjestön
Keskusviraston j a Näyttämöliiton
osote on: Finnish Federation 1113
W. ^aAlngton^-St., Chicago, IU.
Y. S. K . V . ja S. Ladyaniithla M a ­jan
No, 17 Iijokoukset pidetään
Jokaisen kuun kolmas sunnuhtai
kello 9 aamulla. Kirjeenvaihto-osote:
Sam Luhtala^ Ladysmith,
Box 102, B. C. Canada.
Lumber Workert laduatrial Vaioa-
'.of"CsBadaB
toiinisto'^ osott^et ovat:
Ontarion p i i r i n ' sihteeri Matt Jalo-"
nen, 121 Puuron S t , Sault S te
Marie, Ont. ' ^ ^
K a l l e Laiho, 158 Secord S t , P o r t
Arthur,, Ont,
V. Valo, P» O. B o x 421, Timmin»,'
Ont.
T j r d l ä i s e t : , Jäijestykfiä pa-
.^remj^ien elinehtojeni^saävottamiselB-iiii