Vapaus, January 6, 1923

              f
I
i
Sivn2 Lauantaina, tammik. 6 p. — Sai Jan. 6 No. 2
Canadan suomalaisen tyoväestdn äänenkannattaja, ilmes-
^ Sodburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO.
Vastaava toimittaja,
f s*,
VAPAUS
(Liberty) ^ ^
•The only organ of Finnish Workera in Canada. Pnb-
H^ed in Sndbury, Ont., every Tnesday, Tfaarsday and
•fflatnrdar. . • ' • • • ' • • n
? f Aavertiainif/rates 40c per col. Inch. Mimmum cnarge
Itö^ ringle ijisertlöij 76c. Diecount on standing advertise»
Siilit The Vapaus is the best advertising mediam among
äie Finnish People in Canada.
m
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU v t 92.26, kolme kk.
Sri -" S1.B0 ja yksi kk. 76c. •
i i r " Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50, puoli vk.
"' 08.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa ^r^ ei tulla lahetlämäan,
asiamiesten ioill» ort takagkset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan. per-eoonallisella
nimePä. •
i. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. ,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1038. Poatiosote: , ^
2ox69, , Sudbury, Ont
seeon
BMpstered aithc
ond clAss mattfer.
d aithe Post Office Department^ Ottawar as
' Tiistain lehteen aijotut Ömotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lt.htcew torstaina kello 3.
Amerikalaiseh veljespuolueen toinen
\ konventioni
Toverilehti «Eteenpäin», 1cir<jottaa Yhdysvaltain
Woifeer3 puolueen toisen vuotuisen konventionin Joh­dosta
seuraavaa:
Joulun pyhinä pidetty Workef3 Partyn toinen kan-sälliskönventsioni
osotli, että Jiikkeenime sittenkin kai-kista
vastayäitöksistä ja vainoista huolimatta Ön vuo­den
aikana edistynyt ja saavuttanut.-Aaierikantä^^^^^^^^
van köyhälistön johtavan liikkeen aseman; Tämä kpn-ventsioni
on jJieAki siitä, että meidän voimamme si-
|.|; Ji,' säisesti ovat lujittuneet huomattavasti. Puolueen jäsen*
f ä - ' ' ^ määrä ei ole lisääntynyt niin paljon kuin vuosi sitten
toivottiin ja arveltiin, mutta puolueen vaikutusvalta ja
merkitys on sen' vilkkaan toiminnan kautta kasvanut
erinomaisen laajaksi, Puolueen merkitys on kasvanut
sen kautta, että se selvästi on edustanut työväenluokan
vaatimubia ottanut osaa niihin käytännöllisiin tehtä­viin
ja taisteluihin, missä työväen joukot ovat olleet.
Kun puolue vuosi sitten muodostettiin tapahtui se
erilaisten ainesten yhteen sulattaraisen, siis kompromis­sin
kautta. Epäilevät Tuomaat silloin lausuivat^ että
tällainen kokoomus ei voi kestää ja että sisäiset riiidat
tulevat jatkumaan ja raatelemaan puo)uetoimintaa.
Nytiindliä ön ilo todeta, että niin ei ole käynyt, tämä
konventsioni oli vapaa keskinäisistä riidoista. Ylevä­mielinen
solidarisuus täytti sen ilmapiirin missä edusta­jisto
työskenteli kolme päivää.
Amerikalaisessa työväenliikkeessäkin tavataan niin
\ V tavattoman paljon poliittista juonittelua. Sitä ori aivan
yfp liian paljon esiintynyt niissäkin järjestöissii ja liik-
|~ h\wa, joita on pidetty radikaalisina- Kaikenlaiset ^o-
' 0 ' liittirot ryhmittymät ja ryhmäriidat ovat tavattoman-ja
että kommunisteiksi''j^^yjä ja väit^yjä ei enää
maksa vaivaa vainota-koskä^^ka se Venäjällä on e|)ä-onnistunul.
Yhdysvalloissa ei ole olemassa minkäänlaista lail­lisuuden
perustetta sille vainolle, mitä on harjoitettu
editysmielisiä työläisiä vastaan. Mutta siitä huolimatta
tässä maassa on poliittisia vankeja ja paljon työläis-tovereita
syytteen alaisena vaikka he yksinkertaisesti
ovat hyväkseen käyttäneet niitä vapauksia mielipiteit­tensä
edistämiseksi, mitä maan perustuslaki takaa.
Woikers Partyn kansalliskonventsioni asettui sille kan­nalle,
että meillä täytyy olla oikeus puhua ja vieläpä
agiteerata määrättyjen käsityksiemme puolesta. Yh­teiskunnallisten
kysymyksien pohdinnan kieltäminen
johtaa anarkiaan. Puolue ei ole laittomuuksien eikä
väkivallan puolue. Se on liike joka perustuu määrä­tyille
kapitalistisesta tuotantotavasta juontuville yhteis
kunnallisille periaatteille ja työskentelee niiden edis
tämiseksi. j a tunnetuksi tekemiseksi ja se ei ole lai
tonta tässä maassa huolimatta siitä, vaikka taantu­muksessa
paatuneet orgaanit ja virkanyrkit näitä oike­uksia
koettavat järjestelmällisesti supistaa.
Uniokysymyksestä ja suhtautumisesta yleiseen Työ
väenpuolueen kehittämiseen hyväksyttiin ponsilausun
not, jotka liikkuvat samalla periaatteellisella ja tak'
tiiliselläkin perustalla,, mikä jo aijemmin hyväksyttiin
puolueen keskuudessa. Lisää vauhtia vain annettiin.
Puolueen työtehoa yritettiin parantaa erinäisiliä käy
tännöllisillä järjestelyillä. Kokous yleensä oli laken
tavan työn kokous.
Panldt, paDkkilrit ia lainlaatijat.
jialjört vaikeuttaneet ^vasemmistolaisen liikkeen edisty-inistä
viimeisen kolmen vuoden aikana. Se on ollut
' " • HlläVfl IfatSfllfl. Ajattelevat ja »vakavat työläiset voivat
feii
•
nyt'kuitenkin'olla tyydytetyt »iitä, että > tämä haJ8ant\t:
misen ajan jakso^ vihdoinkin on päättynyt ja todella
Icokoava ja järjestävä työ on alettu. Työväenpuolueen
itämä konventsioni oli elävänä todistuksena siitä.
Konvenitsioni • havaitsi, eitä^ puoluejärjeslänilfimuor
dot ja muut käytännölliset sifhteet ja perusteet eivät
kaipaamitääh muutosta. Vuoden aikana d ole tapah­tunut
mitään sellaista, joka vaaliÄl puolueen organi-satsionimuodoissa
mitään uudistamista. Kielijärjestöt
jäteitiin Seillaisiksi kuin ne ovat olleetkin. Joiltalcin
t-^^lahöilta oli esitetty muutoksia pienien kielijärjestöjen
\ | toimintatapaan, mutta kdnventsioni sivuutti nekin vaa-
' *L , timukset ja'hyväksyi ponsilauselman,; jossa osotetagn,
T' että periaatteellinen yksimielisyys eri kieliä puhuvien
' ^ järjestöjen keskuksfeen liittämiseksi ön tarpeellinen ja
^ että sitä samoin, kuin yhtenäistä taiktiikkaapuoluetyos
\ sä on edistettävä yhteisen ymmärryksen perusteella.
' Puolueen ohjelmaksi hyväksyttiin se,luonnos, mikä
, toimeenpanevankomitean ta'holta ehdotettiin ja mikä
') on julaistu aikaisemmin. Vain joitakin muodollisia
, muutoksia siihen tehtiin. Tämän ohjelman hyväksymi<
>i^. I sen kautta, kuten j o ennemmin olemme huomauttaneet,
puolue asettui entistä selvemmin ja täydellisemmin
' 'ir kommunistiselle kannalle. Puoluetta voidaan nyt pitää
\.J kommunistisena puolueena. Konventsionissa käyty kes
' ( S - ' i u s t e l u tästä kysymyksestä oli elävä mer^cki siitä, että
* puolue ei tahdo salata kommunistisuuttaan eikä sitä,
'^y että se hyväksyy proletaariaatin diktatuurin ja neu<
(' < vostovallan periaatteelliset perusteet. Erikoisesti juuri
V nämä tehdään tässä ohjelmassa selväksi. Tätä täyden
j tää vielä'se, että puolue on veljessiteillä yhdistetty
' j Kommunistiseen Internationaleen ja että se kaikessa
' sympatiseeraa maailman kommunistiselle liikkeelle.
i Nämä seikat erikoisesti herättivät porvarien huo-
I m iota. Kaikki New Yorkin porvarilliset sanomalehdet
^- seurasivat konventsionin menoa' Kaikissa niissä oli
') porvarin maun mukaisesti väritettyjä selostuksia ko-
Ikouksesta. Useimmat'niistä kiinnittivät huomiota sii-
I hen, että Workers Party' hyväksyy proletariaatin dikla-
^ luurin Ja neuvostojärjestelmän ja sen perusteella maa-
\ ^ lailivat kuvauksia punaisten tähän suuntaan tähtäävis-
»ta aifcomuksista Amerikassa. Porvarilelidet kertoivat
; ^ myöskin, että kokousta oli seuraamassa useita salaisia
; Yhdysvaltain oikeusosaston asiamiehiä ja poliiseja,
\) mutta että ne eivät löytäneet syytä sekaantua kokouksen
^^menoorii Muutamat kuten New York Times ja Glofae
f^BJnnittivät toimitusosastossaan huomiota asiaan ja lau-l
suii^^t, että antaahan nyt punaisten leikitellä sanoilla ja
jotkut niistä näyttivät asettuvan sille kannalle, että
/4
Hallituksen 'liyvät työt"
Porvarilehdet, etenkin hallituspuolueen äänenkan­nattajat,
luettelevat vuoden vaihteessa Kingin minis-teristön
«hyviä töitä», sen johdosta että hänen halli­tukensa
äskettäin oli ollut vuoden satulassa- Porva-ril^
hdet panevat merkille, että nykyinen hallitus on
ollut sangen valkava, se on, mitään muutoksia ei ole
tapahtunut sen persoonallisuuksissa ja koko vuosi on
ollut poliittisen «rauhallisuuden» aikaa. Sitten lue­tellaan
Kingin hallituksen ansiona, että enempi hyö
dyttäviä lakoja on laadittu sen toimesta vuoden ajalla
kuin mitä moni edellinen hallitus on saanut toimeksi
pitemmässä ajassa. Erikoisesti mainitaan rahaministeri
Fieldingin budjetti, joka tyydyttää suurpääomaa varsin
hyvin, sen tafkia että siinä sälytetään ankara vero­taakka
köyhälistön ja alempien kansankerrosten har­teille
ja «teollisuus» ja muut suuredut miltei vapaute­taan
veroista. Canadian National rautatien hallitus on
järjestelty niinikään kokonaan . uudestaan. Tämäkin
seikka ' pannaan , Kingin hallituksen ansioluetteloon,
VaiMca-sen toiminnasta ei voida sanoa vielä mitään
muuta, kuin että uuden rautatiehallinnoii puheenjoh­tajalle,
joka importeerattiin Englannista asti, makset­tiin
hyvää palkkaa hänen vielä ollessa yksityisissä
riistohommissaan Englannissa ja että herrat uuden
hallinnon jäsenet ovat 'tehneet erikoisjunilla pitkiä
huvimatko^ja, «tutkiakseen» rautateitten tilannetta —?
näiden herrain pitää aina nähkääs visusti tutkia asi­oita
ennenkuin he mitään tekevät ja tähän «tut
kimiseen» heidän hommansa aina sitten jääkin, sikäli
kuin on kyseessä alempien kansankerrosten edut. Ora­pa
ilmeistä, ettei uusi rautatiehallintokaan saane oso-tettua
mitään muuta, kuin että kansallinen omistus­oikeus
on epäedullista puuhaa, jota juuri Canadian
Pqgific ja muut yk^ityiskapitalistien suuredut odottavat.
Mutia uusi hallitushan;on saanut aikaan sen, että Ca­nadan
karjanmyyntiki^lto Englannissa on vihdoin 25
vuoden pannan jälkeen poisteltu. Mitä hyvää tästä
Icoituu, sekin on vielä näkemättä. Sitten ovat herrat
ministerit olleet pitkillä ulkomaamatkoilla kaikissa
maapallon ääi^issä, oletetusti «solmiamA»8a kauppa­sopimuksia
», joilta pitäisi vuotaa hyvyyttä «kaikille
kanankerroksille», canädaläiDille tavaroille,tullen hyvä
m^ekki, on orjillekin taattu riittävästi raadantaa.
Näin vakuuttel,evat porvarilehdet kertoessaan solmi­tuista
kauppasopimuksista.
Nälkäisiä, vaivaisia tuhansia sotaveteraanejakin ja
heidän suurta orpo- ja leskilaumaansa, joilta on kaikki
kauniit lupaukset syöty, on lohdutettu sillä, että Rans­ka
on lahjoittanut Vimy Ridgistä, missä canadalaisia
kaatui suursodan aikana kuten heinää, maasirpaleen,
mihin kaatuneitten muistoksi pystytetään muistopatsas.
Mainitessaan että Kingin hallituskausi on ollut
«rauhallista» aikaa, ovat porvaril^det jossain määrin
oikeassa. Kulunut vuosi on ollut verrattain rauhallista,
siihen näh(}ien, että työläisorjat ovat kapinoimatta tyy­tyneet
riistettäviksi, antaneet polkea palkkojaan, pi-lentää
työpäiväänsä ja saattaa vastarinnatta avoimen
työpajan voimaan. Mutta eivät sentään kaikki orjat ole
alistuneet taistelutta. Hiilenkaivajat, nuo kunniakkaat
taislelijaui^iot, sekä Nova Scotiassa että läntisillä hiili-kentillä,
ovat tehneet orjuuttajilleen lujaa vastarintaa.
Hämmästyttävällä tehokkuudella taistelivat Nova So-lian
hiilenkaivajat itselleen tärkeitä voittoja Lännellä
ovat nämä maanuumenissa raatavat työläiset nytkin
paraikaa taistelussa hiiliparoonien dktatuura vastaan.
Mutta näinä lakotpa ovatkin selvästi osottaneet, eitä
Kingin hallituksen kanta työväenluokan taisteluihin
nähden on aivan sama kuin muittericiri kapitalistihal-litusten.
Se pn ollut Valmis lähettämään sotaväkeä lak­kolaisia
vastaan. Etenkin on hallituksen työmihistert,
joka on union mies, osottanut kuinka auliisti hän osaa
p e t t ä ä luokkansa ja' kuinka oiva ase hän saattaa o l la
työväen riistäjien ja orjuuttajien käsissä. Julkeilla ja
häviltömillä kireillään"oh hän haukkunut lakkolaisten
johtajat ja lakossa olevat union miehet, jotka roh­kenevat
nousta taistelemaan herroja riistäjiä ja vallan­pitäjiä
vastaan. Mutta ei hän ole kyennyt säikyttämään
hävillömyydellään taistelevia työläisiä. •
Mitä siis tulee Kingin hallituksen «hyyiin töihin»
ja ansoihin työväenluokkaan nähden, niin kyllä ne
ovat samat mitä muidenkin kapitalistihaltitusten. Ja
siis ne työläset, jotka odottavat siltä jotain hj-vää,
palmeriöhjinJja daughcrtysmin aika on ollut ja mennyt pellavat itseaan.
«Pääoma syntyy riistämällä, kii­reestä
kantapäähän jokaisen köyhän
veren jä hien.»
Täten kirjoitti Karl Marx. Eikä
mihinkään muuhun maahan näh­den,
tämä pidä paikkaansa patem-min
kuin Canadaan nähden. Vä­hän
enemmässä kuiA miespolvessa
me olemme saaneet nähdä sen dra­maattisen
nopean kehityksen. Met­sästäjien
ja harvalukuisten raivaa­jien
maasta se on muodostunut myl-
IjBen, tehtaitten! ja suurten rauta­teitten
maaksi. Se öii. paisunut
kuin hyStyisä sieni!
Tämä ihmeteltävä Canadan kapi­talismin
housu pn tapahtunut maa-anastuaten,
jättiläismäisten pakko­luovutusten
. ja: lainlaadinnallisten
petosten yhteydessä. Sen kehitys
on tyrannin vaellusta seitsemän
miehen saappaissa;
Seurauksena ori ,ollut sellainen
rikkauksien ja' vallan keskitys, jos­sa
harvat maat voivat kilpailla.
Kaikkien kapitalistisen tuotanto
muodon omien lakien mukaan «yk­si
kapitalisti aina surmaa monia»
(Marx), seurauksena ollen rikkau­den
ja -^allan akkumaleeraantumi-nen
(kasaantuiriinen) pienen raha-miesryhmän
'käsiin. Niimpä me
saatiammekiri huomata, että viisi­toista
miestä koritrolleeraa yli
$4i295,000,000 omaisuuksia, eli pal­jon
suurempaa pmaisuusmäärää kuin
Canadan kansallisvelka tekee, («koii
se : of Cdmmöns Deballes». Voi.
lvii. No. 28)
Canadan i)ankkil8itokset antavat
mieille todistuksen tästä kasaantu
miskehityksestä. V. 1905 Cana
dassa' oli 34 pankkilaitosta; nykyisin
niitä on ainoastaan 17. Näistä 1
upakirjallä toimivasta pankista
(kolme suurta» edustavat 59 pro
senttiä kaikista maksuvastuullisuuk
sista. Verratkaa ^tä Yhdysvaltoi
iin, missä on' 7,8§5 yleismaalli^a
pankkilaitosta ja 21,961 pankkia
mitkä to.imiyat^eri valtioitten laki-;
en alaisina.' Tällöin te ymmärrät;
te kuinka korkeasti keskittynyt' Ca­nadan
pankkilaitos on.
Näillä seitsemällätoista pankilla
On taitavasti järjestetty haara-osas­to
järjestelmä, haarapankkien luku
määrä ollen 4»576} niimpä yhdellä
ainoalla niistä Canadian Bank of
Commerce (Canadan Kauppapank
ki). ilmoittaa|- omaavansa 530 haa-rapankkia.'
Tämä kohta ei kaipaa
paljon selvityksiä
Nv-mä pankkilaitokset ovat tämäii
iCsäksi keskitetyt Canadian -Bankers
Associationiksi (CaWdan Pankkii­rien
Liitto), joka taloudellisten olo
suhteitten painostuksesta, ön muo
dostunut puhtaasti neuvonaritavasta
ja kasvatuksellisesta' laitoksesta,
jättiläismäisen vallan toimeenpaner
vaksi komiteaksi. Tämä toimeenpa­neva
komitea on pieni, mutta:
, *tämä 22 henkinen ryhmä kont-rolieeraa
$3,000,000,000 varoja ja
$2,000,000,000 säästöjä». (Canadi-ao
Annua!,Review. 1921. Sivu 56.)
: Mr. H. C. MacLeod (entinen
Bank of 'Nova Scotlan pääliikkeen-hoitaja)
kertoo meille, että:
«Pian sen jälkeen kun Pankkiiri­en
Liitto oli muodostettu, kehitys
kasaantumista kohti kävi ilmeiseksi
Tämä läritisen pallonpuoliskon haa:
rapankkijärjestelmälle tuhoova / lii­ke
sai alkunsa kun Pankkiirien
Liitto ! laillistiitettiin . v. 1900, tä­män
liiton' jSseiiten mSäraaya val­ta
tehtiin ehdottomdcii antamalla
laitolle kontrolli clearing houssei-hin
(Clearing House —- pankkien
yhteiset tflitasaijis- ja tilastotoiinis-tot)
kieltämällä oikeus keltään jä­senenä
olevalta parikilta erota Lii­tosta.,
(Globe. 9-12-22).
Tämän Liiton vaikutusvalta poli­tiikassa
on"" tavaton.
1914, jolloin oltiin mäilmansodan
ovella, koko luottojärjestelmä vapi­si
perustuksiaan myöten. Pörssi-laitokset
sulkivat ovensa ja pankit
olivat vastatusten perikadon kans­sa.
Mitä oli tehtävä? Lukekaa:
«Minä tulin mieleltäni niin rau­hattomaksi,
että minä päätin palata
Ottawaan,. jonka minä teinkin, saa­puen
sinne elok. 2 p. Minä ryhdyin
heti neuvotteluihin Sir Vincent Mere-dithin,
Montrealin Pankin presidentin
kanssa. Hän ilmoitti minulle, eitä
vaikkakaan hän ei pidä tilannetta
niinkään pelottavana, että pankille
on tullut huomattava määrä vaati-
^lubia kullasta.,.. Minä esitin kut­kuttavaksi
koolle Canadan Pankkii­rien
Liiton Toimeenpanevan kbmif
tean kokousta, jossa .keskusteltaisiin
koko tilanteesta ja ryhdyttäisiin ti­lanteen
vaatqniipf* toimenpiteisiin,
jotta mahdollisti uhkaava kriisi
voitaisiin välttää. .Hän ilmoitti
mainitun kokouksen järjestetyn seu­raavaksi
päiväksi Montrealiin. Mi­nä
kehoitin, että kokouksensa jäl­keen
pankkiirit tulisivat Ottavaan
.... Iltapäivällä, maanantaina, elok.
3 p. johtavat Canadan Pankkiirien
Liiton jäsenet saapuivat Ottawaan
erikoisjunalla. Sitten seuraa koko­us
ja sen esitykset. Sen jälkeen
tykset oli pantu kirjalliseen asuun
minä telefoo.iasin pääministerir
joka hyväntahtoisesti saapui minun
huoneeseeni, missä pankkiirien kon­gressi
oli koolla. Me selostimme
•hänelle pikaisten toimenpiteitten
välttämättömyyden. Order in Coun
eii pH valttSmattomyyB antaakieen
niille piiätSivoimaiJunden, ja minä
pyysin pääministerin kutsumaan mi-nisterisneuvoston
koolle klo 8 sinä
iltana. Sir RobeÄ heti käsitti
lanteen ja hyväksyi meidän esityk
semme. Kabinetin kokoui. kutsut
tiin koolle siksi illakii ja sisallytet-tiin
useita toimenpiteita hallin no
liseea määräykseen (order in coun
CJliin) Ja kenraalikuvernööri alle
kirjoitti fialHnnollisen miiärayksen
heti. Minä olin jo edeltäkäsin jär
jelBtänyt kuninkaallisen kirjapainon
johtajan kanssa erikoisnumeron
Gazzettesta (hallitukseen virallinen
äänenkannattaja), joka annettiin
ulos painosta ennen puolta yötä, ja
oli siihen sisällytetty edellämainitut
hallinnolliset määräykset. »«Story o
Canada's War Finance, Sivuilla 7
9.)
Täten kir^joittaa Rt. Hon. Sir Tho
mas White, K. C, M. G., joka o
Canadan rahaministerinä 1914. Et­tei
hän ollut eikä ole pelkkä har
joittelija raha-astoissä, käy ilmi hä
nen nykyisiltä suhteistaan seuraavi
en voimakasten korporationien kan
Sa: ollen niiden johtokunnan jäse­nenä:
' Canadian Bank of Commerce
Steel So. of Canada, National Trus;
Co., Brazilian Traction, Power &
Light Co., ja Canadian Life Assu-rance
Co
Maamme pankkiirit riensivät sii.'
pelastamaan luokkaetuoikeudet ja
omäisuuäoikeudet, Pikaiset ja jyr
kät toimenpiteet olivat välttämättö
mät aseriiari säästäriiiseksi,'ja niihin
pikaisiin ja jyrkkiin toimenpiteisiin
ryhdyttin. Ministeristä oli eläväst
tietoinen vaariasta ja hikoili kuusi
tuntia hallinrioUisen määräyksen
säätämiseksi. Ja miksikä ei? Tä
män huomatun riiinisteristöh jäsenet
olivat miehiä, j'otka ymmärsivät
parikki- ja luottoliikkeet ja ora ai
suusoikeudet, kuten käy ilmi seu
raavasta listasta, josta näkyy minkä
korporationien johtokunnan jäseniä
ja virkailij'oita he. ovat:
Hon. Robert |logers, yleisten toit
ten ministeri: Monarcfh Life AssU'
rance Co:n, varapresidentti.
Hon. Charles J. Doherty, oikeus­ministeri:
Montreal City &• District
Savings Bankin johtok. jäsen
Hon. A. E. Kemp, salkuton minis­teri:
National Trust Co:n, Imperial
Life> Assurance Co:n, Sheet Metal
Products Ltd. 'johtokunnan jäsen.
Hon. ,W. J. Roche, sisäasiain mi­nisteri
: •, Halifax Plire Insurance
Co:n presidentti.
Hon. G. H. Perley, salkuton mi­nisteri:
Bank of Ottawa, Hull Lbp.
Co., Reed Timber and Lumber Co'.,
Argenteul Lumber Co :n johtok. jä­sen.
•
Hon. A. E. Meighen, yliproku-raattori:
London Fence Co :n joh­tok.
jäsen.
Hon. J. A. Loufeheed, salkuton mi­nisteri:
Canadian Life .Assurance
Co m johtok. jäsen.
(Edelläoleva otettu teoksesta;
«Who is Who and Why. 1914. «Par-lamentary
Conipanion» 1914.)
Kaunis kuva kapitalistisesta ' di'ic-tatuurista
käytännössä!
Mutta tämä Canadan pankkiirien
valta ja korkeitten rahaetujen yh­teisyys
politiikan kanssa ei ole päät-lynyt
tähän. Päinvastoin se on
kasvanut viimeisen kahdeksan 'vuo­den
kuluessa. Niimpä me näemme
erään finanssiasiain' tuntijan kir­joittavan:
«Canadan pankkien toimenpiteet
19^0, kuten sodan aikanakin, sisälsi
huolellisesti järjestetyn politiikan
kaikkiin rahallista laatua oleviin
kansallisiin kysyriiyksiin nähden, ja
saniöin kaikkiin muihin Uudestaan-rakentamis-
ja taittumisajan kysy
myksiin. iSellaisissa sotaasioita
koskemissa kysymyksisä kuin luo
ton myöntämisessä Suur Britannia
alle, lainatBritannian ja Canadan
hallituksille,* ja Victory bondien os-tamisessa,
fae ' toimivat yhdessä lä­heisessä
yhteydessä hallituksen kani
sa....» (Canadian Annual Review
1920, Sivu 56.)
Tämä läheinen yhteys kapitalisii-en
ja valtion virkailijain kesken
on hyvin nähtävissä nykjrisessä par­lamentissa.
Molemmissa Kamareissa
ilman mitään ennakkoluuloisuutta
istuu tämän maan korporationien ja
suurrahakkaiden edustajat.
Tämän kapitalistiarmeijan etune
nässä häärii, ei pienempi mies kuin
oikeusministeri, jota kutsutaan, ei­kä
ilman syyttä, nykyisen hallituk­sen
herraksi. Sir Lomer Gouin, K
C.M.G., kyseessäoleva kunnioitetta­va
gentlemanni, on voimakas tekijä
Canadan finnssimailroassa. Hän OP
yksi Voimakkaan Montreal Pankin
johtokunnah jäseniä jä johtava sielu
niiden viidentoifrta !iHriarissimiehen
illansta
UUf ETYSKUSTANNUKSETi
LÄHETySKULUT:,40c lähetyksistä alle ?30; 50c lähetyks. |30—
40; 60c lähetyks. ?40—$60; 75c lähet $60—$100.: Yli .sa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — SähkSsanoma-lähetyksille
|3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Brpad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja" y. m. ,
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS, SUDBURY. ONT.
Pilettiläke tehtävä J. V. Ksnnaston nimessä.
ukuisten korporationien johtokun-
;ain pöytäin äärestä, joiden sydä­men
jä keskittymän muodostavat
Canadian Pacific rautatie ja Mont­real
Pankki.
Mutta tämä on seikka,' mikä me­nee
jo tämän antikkelin piirin ulko­puolelle,
sillä se tulee johtamaan
meidät outoihin" ja aivan aavista­mattomiin
paikkoihin, ja paljasta­maan
meille sellaisen vallan keski­tyksen,
mikä on miltei uskomatonta.
anadan Nuorten Työ­läisten
säännöt
Iäisten Liiton konferenssi ja yli­määräiset
konferenssit voi kutsua
Kansallistoimikunta, / eli neljäkym­mentä
prosenttia jäsenistöstä edus-tavain
järjestö(ien vaatiessa sitä.
Nämä konferenssit luovat suunni­telmat
nuorison kasvatus- ja jär-jestämistyötä
varten^ mitkä on alis­tettava
Työläispuolue?n Keskustoi-meenpanevan
Komitean vahvistetta­vaksi.
Kaikkien konferenssien toi­menpiteiden
tulee olla sopusoinnus­sa
puolueen konventionien ja K.
Tp. ,K. päätösten kanssa.
LUKU 1.
Nimi ja tarkotus.
Pykälä ' 1; — Tämän j^jestön
nimi on oleva Canadan Nuorten
yöiläisten Liitto. :
Pyk. 2. — Sen tarkoitus on jär-'
jestää ja opettaa nuoret tuntemaan
todellisen asemansa kapitalistisessa
yhteiskunnassa, työskentelemään ka-talismin
hävittämiseksi ja autta­maan
Työläisten Neuvostotasavallan
rakentamisessahallituksen joka
toimii proletariaatin määräämänä
kaikkien muiden luokkien ollessa
poissuljettuna, yhteiskunnan,, joka
isi vapaa kaikesta poliittisesta ja
taloudellisesta orjuudesta.
Pyk. 3. Kehittää johdonmukai­sesti
työväenluokan nuorison seura-oimintaa,
valaisten heidän elämään­sä
seuratilaisuuksien kautta (voimis-telur
ja urheiluseurat, laulu- ja soit-orenkaat,
lyhtykuva ja ' filriiiluenr
not,. oppikoulut^ kehityskurssit jne.)
LUKU n.
Tunnusmerkki .
Pykälä 1. -r- Nuorten Työläisten
iiton merkkinä on oleva vasara ja
sirppi ristiin agetettuna, joita ylä­puolella
ympäröi. «youhg Workers
ieague of Canada» ja alapuolella
«WoTkers Party of Canada».
LUKU III
Jäsenyys.
Pykälä 1,-— Kaikki nuoret työ­läiset,
14 < vuodesta ylöspäin Avat
kelvolliset jäsenyyteen.
Pykälä 2. — Jokaisen jäseneksi
hakijan, joka Iu'pautuu'^ noudatta­maan
järjestön sääntöjä ja ohjeita,
tulee maksaa määrätty sisäänkirjoi-tusmaksu
ja on hänen oltava kahden
hyvässä jäsenyydessä olevan jäse­nen
suosittama osastossa missä ha­kemus
on tehty.
Pyk. 3. — Jokaisen jäseneksi
hakijan täytyy yhtyä myöskin sen
osaston ohjaamaan oppiluokkaan jo­hon
hän jäseneksi hakeutuu.
Pykäiä 4. — 'Jäseneksi hakijan
täytyy täyttää seuraavan laatuinen
^jäsenhakemuskortti:
«Minä allekirjoittanut olen luke­nut
ja omaksun Canadan Työläis-puolneen
ohjelman ja Canadan
Nuorten Työläisten Liiton säännöt,
tahdon liittyä N-T.L. toimintaan ol­len
sen sääntöjen ja ohjgläen alai­sena
ja lupaudun toiminnallisesti
ottaa osaa sen työskentelyyn.»
LUKU IV.
•pyk. 3. — "KansaMistoimikunta
päättää edustajain luvusta kaasal-liskonferenssiin.
Edustajat Kaupun­gin
keökus-, tai osastojen komits-öihin
määritellään kolme kuukautta,
ennen konferenssin kutsua myyty­jen
veromerkkien perusteella. Edus­tajat
Kansalliskonferenssiih tule^
valita kaupungin-, tahi osastoyksik-köjen
konferensissa, suhteelliselli
edustuksella kaikista osastoista.
Pyk. 4. — Nuorten Työläisten-
Liiton konferenssit valitsevat 3—5
jäsenisen Kansallistoimikunnan ja
varajäsenet. Kansallistoimikunta va­litsee
toimitsijat ja virkailijat ji
valvoo kaikkea toimintaa, ollen Työ-läispuolueen
k. Tp. K. valvonnan
.alainen.
Järjestoyksikot.
Pyk. 1. — • Nuorten Työläisten
Liiton järjestöyksikkönä on oleva
osasto, muodostuen—Vähintäin vii­destä
jäsenestä.-^- _
pyk. 2. — ^ Kaksi tai useampia
osastoja samassa kaupungissa muo­dostavat
Kaupungin Keskuskomi­tean.
jCaupungin keskuskomitea voi
käsittää nekin osastot lähiseudulla, • . . .
joilla ei ole varsinaista kaupungin
keskuskomiteaa.
Pyk. 3. — Kaupungin Keskus­komitealla
on oikeus valvoa alais­tensa
osastojen toimintaa.
LUKU V.
HalUnto.
Pyk. 1. — Canadan Nuorten
Työläisten liitto on olev^ Canadan
Työläispuolueen Keskustoimeenpa-nevan
Komitean valvonnan alaisena.
Pyk. 2. — Heti puoltiekonventio-
Pyk. 5. — Keskustoimeenpane-va
komitea voi valita veljjesedusta-jan
jokaiseen toimikunnan kokouk-
••seen.- •
Pyk. 6. — Kansallistoimikunnalla.
on oikeus nimittää N.T.L.; piirijär-jestäjiä
ollen ne keskustoimeenpa-';
nevan komitean hyväksyttävä';.
Kaikki järjestäjät työskentelevät-puolueen
piirijäiyestäjien vaävonnaa
alaisena eri piireissä. . : •
LUKU VL. . .
Kurinpito.
• Pykälä 1. — Kansallistoimikun­nalla
on oikeus pidättää tai eroitr^
taa yksilö-jäseniä, osastoja, eli kau­punkijärjestöjä.,
.
Pyk. 2. — Yhdelläkään N.T.L.
osastolla ei ole oikeutta exoittaa
jäsentä, mutta on oikeus pidättää
sellaisen , jäsenen Kaupungin Kes­kuskomitean
toimenpidettä varten,,
millä aino&staan on oikeus eroittaa
tai pidättää jäseniä osastojen esit­täessä
eroitettavaksi tai pidätettii-väksi.
Pyk. 3. — Missä ei kaupungin
keskuskomiteaa ole,- on osastoillx
kaupunkijärjestön oikeudet.
Pyk. 4.— Jokaisella jäsenellä on
oikeus vedota seuraavaan korkeam­paan
yksikköön, joko erotettu tai
pidätetty.- " ' ,
LUKU VIL
Jäsenverot.
Pyjc; 1. — Jokainen jäseneksi-pyrkijä
maksaa sisäänkirjoitusmak-suj
» 25c. Koko summa nienee Kan-sallistoimikönnallle.
'
Pyk. 2. — Jokainen osasto penät­täköön
jäsenverosta ja kaikki saji
käyttää- osasto. (JäsenverbmerkkiJ-ei
tulla painattamaan ennenkuin
ensimäise'^ nuorisokonferenssin jäl­keen.)
Pyk, 3. — Jäsenet, joitten jäsen­maksut
ovat jälessä kolme kuukaut­ta
menettävät jäsenoikeutensa. Jä­senet,
joitten jäsenmaksut ovat jä­lessä
neljä kuukautta poistetaan
N.T.L jäsenluettelosta.
Pyk. 4. •—' Yhdenkään jäsenen ei
ole sallittava maksaa' jäsenmaksujii-etukäteen
jnempää kuin ^ kolmen
kuukaudet!, ajalta.
LUKU VIII.
Kokoukset..
Pyk. 1. —-Jokaisen osaston tu­lee
pitää vähintäin: yksi työkokous
ja yksi agitatsionikokous kuukau­sittain.
LUKU IX.
Päämaja.
Pyk. 1. — Nuorten TyoJäistei:
Liiton päämaja sijaitsee jkonferens-
, I sin määräämässä kaupungissa.
LUKU X.
Kelpoisuusehdot.
.Pyk. I. Kansailistoiraikunnan
jäsenten täytyy olla kuulunut N-T.
L. vuoden ennen nimitystä, eli
kun edellämainitun kokouksen esi- joukossa, jotka hallitsevat Canadäa hin jälkeen pidetään Nuorten Työ- ollen jäsen missä tahansa järje*-