Vapaus, September 4, 1924

              Sini4
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön ääDcnkannattaja, ilmes­tyy
Sadbnryssa. Ont., joka tiistai, f
' ' O N N I S A A E I . ARVO V A J A E A,
vastaava. toimitusapulainen.
VAPAUS (Liberty) ^ ^ , lishL^^SÄVon^TS^^Ä Ä^SJ o;a^"he o n n i s t ^ ^ ^ ^ toi.lta puolen muodo.
On mvönnettävä. että samalla kun sotatilanne aivan
aulomaatlifeesti oli^ tekijänä palkkojen korotuksessa, ny­kyiset
taloudelliset tekijät ovat samassa suhteessa kis­komassa
palkkoja alaspäin. Vallitsevaa asemaa hyväk­seen
kävttäen taistelevat työnantajat yhteisin voimin
palkanalennusten puolesta. Muutamissa tapauksissa
Satiifdav. työläisten järjestetty vastarinta yhä vaikuttavam-
'• Advertising rates 40c per coL inch. Minimum chargejmaksi'tekijäksi vallitsevan palkkatason säilyttämisen ja
for single insertion 75c- Discount on standing advertiee- j^jg - korottamisenkin puolesta,
ment. The Vapaus is the best advertismg med)ura ^'«^'"1^ , ^
amrmg the Finnish PeopIe~in Canada. j Cjjsäli kun on kys>-mys palkkatasosta tulevaisuu-
T I L A U S H I N N A T : . jde^^a, tulee sen kohtalo riippumaan ennen kaikkea s i i -
f l 5 ? j f yksi^iS! 7 5 c - ^ ' ° ' ' ' ''"''^ ^ ^ - ^ ^ V ^ ' ' " ' ^ t ä , missä määrin työnantajain j a työläisten järjestyneet
' Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yk^i vk. $5.50, puoli vk.
»3.00 j a kolme kk. IJ.75. ,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
r i o l t c i -><nnmit^or> iAjll» nn takaukset.
voimat pysl>-vät palkkakamppailussa puoliansa pitä­mään.
Palkkojen alennus seuraavien vuosien aikana
on mahdollinen vain sen kautta, että työläisten järjes­tynyt
voima ei kykene torjumaan taantumul^sen hyök­käyksiä.
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4eic
palstatuumalta- Saurista ilmoituksista sekä ilmoituk­sista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan i -
tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset ?2.00 k e r a j a 50c!
litää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-.- ^ , j^it^u^ «.«.««r^-illS
^ 5 0 c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset Tvomaatomiiniian tilalla pOITanlll-
«2.00-kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitul^t nPn flftliuivalta
Sl.OO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmojtuktc-t 50c nCIl pOlUölVdlia
kerta. $1.00 kolme kertaa, TiiapäisUmoituksista pitäa ]
raha seurata mukana. j Porvarillisen oikeuslaitoksen lukko istuu edelleen
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­kaikkivoipana
I. W. W, liiton päämajan ovella lÖOl
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. , • •
Registered at the Post Office Departmfent, Ottawa,
8 « &P<>nnrf <>lpRs matter ' ' '
Vapauoen konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038, Postiosote: Box 69, Sudbury, O n i .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, ^^ kirjoittakaa uudelleen liikkeenhbitaja.i
persoonallisella nimellä.
.1. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja'.
Hiilenkaiyajat selvillä vesillä
Punainen fnternatioilalen taholta on lähetetty kaa-pelisanoraa
Nova Scotian mainareillev jossa heitä vai-o-tetaan
kilpailevan unionismii}/ vaaroista Ja kielletään
heitä eroamasta Amerikan hiilenkaivajain järjestöstä:
Punainen Intematsionale vastustaa ehdottomasti U.
M, W. eroamista, kuten se on usein ennenkin tehnyt sel­väksi.
Yli vuosi sitten, jolloin Nova Scotian mainarien pii­rijärjestö
uhattiin erottaa U. M. !W»ta sen takia, että
äänestivät Punaiseen In^rnalsionaleenliittyinisen puo­lesta.
F. T. kehotti maii^areita toistaiseksi pysymään
-erossa P. T:9tä, säilyttääkseen yhteytensä U. M. W.
; .kanssa, ' ; ' ^ / \ V ; . ^ ^
Punainen Intematsionale vastustaa eroamista yhtä
jyrkästi tänä päivänä, olleh ehdottomasti sitä mieltä,
etta Nova Scotian i^ainarien on pysyttävä U . M . W:ssä'
seka vastustettava One Big Union Hajottavaa taktirklcaa.
Vaikka hajottajat pvatkin saänriölH
Nova Scotian mainarien kedcuudessa^ ei heidän aina*
kaan tähän saaldca ole huotaattävamnids^sä määrässä on­nistunut
JSckyltää heidän jiiokkatai^teluksiniäansä. Hei­dän
äunenkannattajanlla,' flMa)^^^^ on
ase.tunut päättäväisesti taistelemaan hlile^ikäiyäjain jär­jestöstä
eroamista vastaani joka todista^
«mdcohtaisestikin ovat selyillä vesi)lä. Tässä heitä
auttaa tieto siitä, etta tämän maan muut luokkatietoiset
työläisjoukot ovat heidän taKimaän.;
.Madison St., Chicago. Liiton virkailijat, joiden työläis-omaisuiidesta
ja teollisesta alkuperästä on muodostettu
jumaluutta kuvastavia olentoja todistukseksi tämän l i i ­ton
toimitsijain paremmuudesta muiden työväenjärjes­töjen
toimihenkilöiden rinnalla, ovat johtaneet järjes­tönsä
asiat siihen, että niistä eivät joukot eikä jäsenistö
saa päättää, vaan tämä oikeus kuuluu ensitilassa chi­cagolaiselle
tiioraarille Fred Bersnteinille. Hänen rin­nallaan
ovat loijarit suurimpana kukkona tunkiolla.
Koko I. W. W. liiton leiristä löyhkää kalman haju.
Jonsei I. W. W. ole pystynyt enääri pitkiin aikoi-lin
antamaan yhtään kunnon luokkataistelunäytetty,
niin on se kumminkin kyennyt panemaan toimeen yh­den
häpeällisimmän ja ruokottomimmun näytöksen, mi­tä
tunnetaan koko Amerikan työväenliikkeen historiassa.
Ja missä ovat nyt joukot?^ Miksi^eivät he saa pu-:
lua ja määrätä mitenkä järjestön asiat on i:atkai|l^va7
Afiksikä yhden käden sormilla luettava johto saa ryvet­tää
järjestyneiden työläisten nimellä komeilevan Hik-ceen-
noin ruokottomalla tavalla?'
Industrialisti oh koettanut kainosti selitellä, eitäj^jär-estön
säännöt kieltävät jäseniltä sananvapaiiden,leh­den
^palstoilla tällabissa selkkauksissa. Asian ktiulem*
ma pitää saada ensin tutkia^ . Mutta kuka tutkii tämän
uttin? Eikö a^an tutkiminen pitäisi tapahtua tyoväen-iikkeen
ainoan tuomarin, joukkojen edessä ja kuullen?
^yt eivät joukpt saa edes tietää mitä kurjaa peliä I.
W. ,W. liiton johtajat ovat kuliissien takana harjotta-neeti;
j^Känsäkouraisen työläisen^^käsketään nyt vaikene-'
maan^ tänä tärkeänä hetkenä, jolloin kaikkien huutayim-min
tarvittaisiin jäsenistön ja joukkgjen Jumalallista
' • i ' ' ' •!'
aanta.';;; -v • ,
-Ii jW. W. liitto on jo pitkän aikaa ollut sairas jäi[^
jesto ,mutta kuk4 sentään olisi luullut mädännäisyyden
in bitkälle syöpyneen. • '
Väärää oikeutta
Periaate cyäkeväinmän oikeudesta» ori* edelleen joh
totähtenä eri maiden politiikassa.; Tähän samaan pe
riaatteeseen nojaten kulkeuduttiin raaailmansotlari. Sen
tapahtumat ovat tnonessa suhteessa yhä enemmän paa
duttaneel^^niideri sydämiä, jotka eivät nae mitään muu
taolkeutta kuin sen, mikä tapahtuu yäkevän ja panssa­roidun
nyrkih kautta. ^ V .
Ylenee mielenkiintoista viitata erääseen kuvaavaan
tapaukseen väkevanmiän oikeuteen peijpstuvasta valtio­filosofiasta.
Tämä tapaJitui 1875, neljä vuotta Ranskalle
niin 4)nnettomasti päättyneen sodan Jälkeen Saksan kans­sa.
Uusi yhteentörmäys oli tulossa molempien valta­kuntien
välillä. Ranskan silloinen presidentti Gam-betta
oli innokas nationalisti,^utta samalla lämmin
kansansa ystävä, jonka vuoksi hän telu parhaansa es­tääkseen
uutta yhteentörmäystä; Hän lähetti sen vuoksi
yhden ystävänsä Saksan kaikkWaltiaan valtiokanslerin,
•.,raulakansleri Bicmarckin luo. Tämä lähettiläs myö-
^'hemmin tunnettu italialainen polilikbitsija Crispi, kään­tyi
kanslerin puoleen.sanoilla: cMiriulla on teille sana
(^bettalta.» «Vai niin», vastasi Bismarck, «Gambet-
< taita?» «Kyllä, hän ehdottaa ymmärtämystä Ranslcan
. j a Saksan välillä.»
- «Minkä perusteella?»
«Molemminpuolisen aseistariisumisen perusteella.»
«Jättäkäämme sellainen räuhanyhdistyksille», lopetti
c- rautakansleri keskustelun kyynillisen pilkallisesti.
Ylevä alole ruveta kulkeriiaan uutta tietä kansaim-ä-lisessä
politiikassa, voitetun vastustaja^ sovintoon ojen­nettu
käsi s>'sättiin korskeasti syrjään,' ja tämän tek
maan raakaan voimaansa luottava preussilaisen milita-
- risrain panssarikoura.
Tämä oli merkki mieleitöniiinkilpavanistuksiin, i l ­maisu
sille väärinkäsitykselle, että kansan turvallisuus
ja tulevaisuus voidaaft rakentaa aseisiin ja väkivaltaan,
sisäiseen järjest)Tnuotoon ja ulkonrnsiin raahtiliittoi-
;hin, väärinkäsitykselle, jota saamme kiittää siitä, että
tänä päivänä seisomme tavoiltaan turmeltuneessa maa­ilmassa,
joka on vajonnut sekasortoon, katkeruuteen ja
.^..suruun.
Näkevämmän oikeus on väärää oikeutta.
Palkkatason tulevaisuus
Er|s amerikalainenammattitilastomics selittää, että
seuraavan kymmenen vuoden ajalla tulevat palkat
yleensä alenemaan Amerikassa. Tämän hän lanoo eri-nen
kaikkea johtuvan sodan aiheuttaman poikkeustilan­teen
normaaliin paluusta, ktrin myöskin Europan mai­den
kilpailusta. Hänen selostuksensa mukaan sitten
vuoden 1914 ovat palkat Amerikassa nousseet 119 pro­sentilla,
josta nyt pitäisi alkaa ladcukausL
sana Jo n am
TrotsbeDDDStelDJa
Moskovassa on herättänyt suurta
mielenkiintoa j a ulkomaisissa diplo­maattisissa
piire:Siä jonkun verran
hermbstaneisnntta Trotskin kirjoit­tama
artikkelisarja, jonka nimenä
on: cKysymyksiä sisäIlissoda3ta.>
Hänen esitelmissään väitteissä sa­notaan:
«Venäjällä on vielä vastassaan v i -
hclUsmaailma. ilutta oJkoot ulko­vallat
varuillaan, sillä jos ne alot-tavat
taistelut Venäjää vastaan, em.
me me tule taitelemaan yksi^iään.
Jokaisessa maassa on meille suosiol­linen
puolue j a aika on tullut niiden
järjestämiseksi.
«Vanha"juttuhan on, että eri mai-den
yleisesikunnat valmistavat r a u -
hanaikana sotasuunnitelmia «ystävi­ään
» j a naapureitaan vastaam 'Mei­dän
täytyy valmistaa vallankumouk­selliset
esikunnat kannattajiemme
keskuudessa yli ki^o maailman.
Meidän täytyy opettaa niitä menes-tyksillämme
ja erehdyksillämme Ve­näjän,
Unkarin, Bulgarian ja Sak­san
vallankumouksissa, niin että kun
taistehiaika tulee, heillä on terve,
kokeiltq. menettelytapa, jonka mn-kaisesti
tulee työskennellä.
«Milloin tuo aika tulee, emme v o i
sanoa, mutta marxilaisina me p i ­dämme
sen välttämättömänä. Äl­käämme
olko tietämättömiä.»
Joku" aika sittien todisteli Trotski
marxilaisten oppien avulla, että t u ­leva
taistelu tullaan käymään Ame­rikan
ja Englannin välillä. Europan
Neuvostoliitto on ainoa keino, jolla
voidaan välttää nusi vielä hirvittä­vämpi
sota.
Yhdysvallat or. maailman suurin
räjähdysaineiden käyttäjä r*'ihan a i ­kana.
Viime vuotena käytettiin tas-
Sä maassa räjähdysaineita kaikkiaan
500,000^000 paunaa. Suurin määrä,
200,000,000/käytettiin kivihiilen i r -
rottamiseen ' j a . sitä seuraavana oli
kiven louhintaan käytetty 'määrä.
Maanviljelykseen j a iSäiden kuiva­ukseen'^'
käytetyt määrät olivat seu­raavina.
; • ' I :
Räjähdyj;aineistf)i^n tullut tärkeä
tuotantoaihe;. J S s i i ^ k i k s i Amerikan­sa
on tunnelityö-ikehitptty. sangen
pitkälle. Siinä on räjähdysaineilla
välttämätön osansa; Vedenalaisissa
töissä voidaan ilman suurempia vai­keuksia
käyttää räjähdysaineita.
Etelässä käyttävät Inmlset ojien k . t i -
vuun sääskipesien hävittämiseksi 20,-
000,000 paunaa, osoittaen se, feuinka
moninaisiin tarkoituksiin räjähdysai­neita
käytetään. Maanteiden rakeh-,
tamise^n käytetään' keskimäärip 1,-
OOO paunaa mailia kohden. Sodan
aikana on se ' s i t t e n ' vähintäin . kyr
kenevä hävittämään kaiken -3en. mi­tä
se rauhan ajalla saa hyötyä a i ­kaan.
• - ,
-1- Diiir-
Jean. Ja^iresin, . suurimman..^Bans-kan
sosialistijohtajan : murha -maali-mapsodan
.puhkeamisaattona 1914;
fuultavasti huolellisesti suunniteltiin
korkeassa valta-asemassa . olleiden
henkilöiden keskuudessa. Tämä olet­tamus)
on saanut tukea Pariisissa, o l ­leen
Venäjän» lähettilään l8Wol8kin
Venäjän ulkoministerille heinälcuun
30 p:nä 1914 kirjoittamasta kir­jeestä.
, Iswolski raportteeraa neu­votteluistaan
,Poinco.:n, silloisen
Dollari presidentin vaaleissa
Yhdysvalloissa toimitetaan tänä syksynä presidentin
'Vaalitaistelu on jo täydessä käynnissä. Vanho­jen
republikaani ja dembkraatipuolueiden lisäksi "yaa-liareenalla
olevista huomattavimmista puoliteistäovat
La/FoJletten johtama puolue sekä W^keir3 Party.'
Vanhojen puolueiden takana oleville kapitalistiryh-mille
on tämä vaalitaistelu etupäässä dollarien taiste­lua.
Yhdysvaltain presidentin virka on jo pitkän ail^a
ollut enimmän tarjoovan ostettavissa, joskin tämä osto
tapahtuu vaalitaistelun merkeissä.
Presidentti W M c K i n l e y ' n vaalimenot nousivat yfl'
inilj. dollaria. Theodor Roseveltin "valitseminen
mdcsoi 11 milj., jonka suuret trustit suorittivat. Taftirt
ja Rooseveltin välisessä kamppailussa v. 1912 kulu­tettiin
jo ennen puoluekokouksia knmniallakin, puolen
noin milj. dolloria. Hughes kulutti paljon taistelussa
Wilsonia vastaan v. 1916, multa ei" sillä vielä pääs­syt
Valkoiseen taloon. Wilson pärjäsi sentään tämän
ottelun 1% miljoonalla. — Republikaanit alkoivat v.
1918 kongressiniiesvaalit, sijoittamalla yli 2 milj. sitä
varten. • Aulokuningas Fordin kilpailija, Newberry ku­lutti
700,000 dollaria taistelussaan senaattorin paikasta;
kavalsi noin 200,000 ääntä Fordilta väärällä ääntenlas­kulla
ja voitti. — V. 1920 kulutti kenraali Wood yksis­tään
1,773,000 dollaria. Republikaanit kuluttivat Har-din-
vainaan valintaan 5.3 milj.
länä olivat myös Ranskan pääminis­teri,
sotaministeri j a yleisesikunnan
päällikkö.
Iswolski raportt^eraa: «Minä esi­tin
kysymyksen mikä. tulee olemaan
Ja^iresin kanta sod,an syttyessä^ kos;
ka hän lehdessään (t'Humanite)'
vastustaa hallitujcsen ohjelpiaa: ^Mi­nä
korostin, sitä, että' hänellä on työ-
Iäisten keskuudessa vaikutusta, j o ta
ei ole ala-arvioitava ' j a ^ että häit
suunnitteee yleislakkoa. Sotaminis­teri
vastasi rauhallisesti, mutta päät­täväisesti:
«Hänestä, on pidetty huo­li.
» Poincare ei antanut pitempiä se­lityksiä.
. •
Tässä yhteydessä on muistettava,
että- Ranskan natsionalistit olivat sa­laisesti
valmistaneet* lupttelon^ 2,590
henkilöstä, j o i t a hallitus' piti vaaral^
lisena, sodan syttyessä.' Kukaan - ei
Ranskan presidentin kanssa, jolloin voi todistaa, että Jaaresin murhÄi
hyväksyivät, ne henkilöt, j o t k a neu­vottelivat
Iswolskin kanssa heinä­kuun
30 p:nä, mutta kuitenkin on
merkillepantavaa, että Jauresin mur­haaja,
V i l l a i n , tuot|^, oikeuteen vas­ta
viisi vuotta murhan jälkeen ' j a
että oikeudenkäynti • oli n i i n -vehkeil-tyä,
että'vapauttava päätös o l i l u o n ­nollisena
seurauksena. .-1 '
ja järjestyminen
Uudenaikaista noituutta
Canadassa al^disleHaan valistuneita, vallankumouk­sellisia
työläisiä, mutta samalla kertaa annetaan täällä
rehottaa päivän selvän noituuden kaikessa vihel iäisyy­dessään.
.Uutiset kertovat, että Su Catharinessa, Ont,, on eräs
pariskunta viime päivinä touhunnut ihmisten pärantst-misessa
uskolla. He selittävät olevansa Krisluksen
edustajia ja Kristus n>t sitten muka vaikuttaa heidän
kauUansa- Pariskunta pitää yleisiä kokouksia,- joissa
piclftään rukouksia j a saarnataan ihmisille yliluonnoin
lisistä asioista. I^oko toiminta muistuttaa mitä kurjin-ta
noituutta.
Ja luonnollisestikin on ihmisiä, jotka rypevät kaikes­sa
tässä taikauskoisessa menossa kaikella sielullaan ja
ruumillaan. Noituus ja henkinen sairaus on joskus käy­nyt
niin ilettäväksi, että on katsottu-välttämättömäksi
vetää velhoja tilille esivallan toimesta. Nykypäivinä
saa noituus, kun se vaan lyö yhteen virallisen uskon
•ranssa, levittää saastaansa keskellä päivää ja aivaÄ j u l -
kisesti ihmistep silmäin edessä. 1
Se on yksi por\'arilHsen sivistyksen häpeällisiä piir­teitä.
Tutkiessa Markin käsitystä köyhä­listön
vallankumousyrityksistä, tekee
sen huomion, että hän pitää niitä
itsestään selvinä luokkataistelun i l ­miöinä,
' joihin hallitsevan luokan
sortA j a taloudellinen kehitys aina
silloin täjjöin työtätekevän luokan
johtaa. Mutta hä'n ei erehdy ker­taakaan
tavallisiin moraalisaarnoihin
köyhälisjjon «malttamattomuudesta»
ja «hyödyttömästä» taistelusta. Päin­vastoin
hän erittelee j a tutkii niitä
mitä huolellisemmin ' osoittaakseen
mis«ä suhteessa ne ovat olleet por­varien
lumoissa olevien työläisten
nälkäkapinoita ja milloin ne taas
ovat esiintyneet päämäärästään tie­toisen
proletariaatin liikkeinä. Jo^
kaisessa tapauksessa osoittaa hän
toivottomimmankin j a näennäisesti
työläisten tappiolla päättyneen tais­telun
vieneen köyhälistön asiaa e-teenpäin
niiden kokemuksien kautta
mitä taisteluissa on saatu. Mutta
Marx ei nähnyt niistä saadun sellai­sia
kokemuksia, jotka olisivat osoit­taneet
työläisten lähteneen aiheetta
liikkeelle tai pyrkineet viemään l i i ­kettään
liian pitkälle. E i tarvitse
mitään muuta kuin viitata siihen
suuremmoiseen' tunnustukseen jonka
hän antaa Pariisin Kommuunille k i r ­jassaan
Kansalaissota Ranskassa.
Näennäisestr,, vähäpätöinenkin työn
ja pääoman välillä käyty taistelu on
hänestä tärieä työväenliikkeen l a r -
koitokslHe,
Tämä soslarismin suuren oppi-isän
käsitys ilmenee jo siinä järjestykses­sä,
jossa häTi esittää työväenliikkeen
eri muotojen ilmestyvän näyttämölle.
PorvarilEscTi järjestelmän erotta^.at-tomana
ilmiönä esäintyvä väestön
jakaantuminen työnt^iyöihin' ja
työnostajfin aiheuttaa näiden välillä
ainaisen etujen vastakkaisuuden. M i ­tä
vähemmän etuja työnottaja myön­tää
työntekijöille ätä suuremmassa
määrässä hänen oroaisnutensa l i ­sääntyy.
Työnostajren ainainen ha­lu
pienentää työntelujän osuutta pa­kottaa
viimemainitun jatkuvasti tais­telemaan
sitä vastaan. Taistelu pa.
koittaa työläiset luomaan itselleen
järjestöjä, jotka jptkäVat j o ennen
niiden syntymistä allcanutta haiste­lua.
Silmäys minkä maan työväen­liikkeeseen
tahansa ; osoitti^a,' et^ä
työväenjärjestöt ovat syntyiyeet n iU
den taistelujen . seurauksena, j o i ta
työläiset ovat elinehtojensa puolesta
joutuneet työnostajia vastaan käy­mään.
Aluksi koskee työläisten'taistelu
vain lähimpiä työehtoja; työpalkkaa,
työaikaa j a työoloja. Mutta luon­nonlain
välttämättömyydellä tämä
taloudellinen taistelu laajenee en­nenpitkää
valtiolliseksi taisteluksi,
joka ei käsitä enää vain määrätty­jen
ammattien j a määrättyjen teol­lisuuksien
työläisiä, vaan kaikki palk­katyöläiset,
eikä enää vain vissien
maiden työläisiä vaan koko maail­man
köyhälistön. Täten on alkiiaan
taloudellisesta työväenliikkeestä kas­vanut
luokkaliike, jonka lopullisena
päämääränä , on, ei ainoastaan vä­lillisten
etujen taisteleminen työtä­tekevälle
luokalle vaan koko luokan
vapauttaminen riistosta j a sorrosta.
^Yksityisiin, työläisiin j a työläisryh-miin
nähden tapahtuu tällaista ke-hityitä
alitniserti milloin liitasmmas:
sa niUoin »miMHim^Byra fatin^figyn
VsSiäsA nim& JiiM»et ed<fDyttävit
Melläkaynytta järjestymötS ovat ntf
yhtä hyvin pnolestaan tämän j i r -
jestäytymisen välineitä. Taistelnn
synnyttämät- järjestöt laajenevat
tajstelojen herättävän - »mkataksen
johdosta, Järjestöjenkiri käymien
t«stelajen piiriin jontua ain^ myös­kin
järjestymättömiä työläisiä, jot­ka
näistä taistelttista saavat halni/
järjestyä. Samalla kehittyi^t järjes-töt
yhä täydelllsimmikBi rikäU kuin
simret työläisjoiikot oppivat käsittä-mään
j^estäytymifen. merkityksen.
Työ, harkittu määräperäinen työ,
henkineh:;ja" mtmiiillinen, ön se jo^a
on kohottahut" ihmiskunnan . eläin-kuriiiäa
yläpuofelle, eläinkunnan ja
samalla luonnonvoimien valtiaaksi.
Ilman työtä, oUst ihminen sahialla
asteella kuin eläimet ovat. Työn
avulla on^ luotu kaikki se mikä tekee
elämän ihmisille, elämisen arvoiseksi.
Työntulosta ovat jättiläisirakennuk-set,^
rautatiet, laivat; kaiUd se mikä
ihmiskunnan erottaa .* eläinkunnasta.
Työn tulosttf*ovat kirjallisuus, taide,
koko-- sivistyselämä, siHä vasta työn
siBurauksena -rte ovat syntyneet ja
työn avulla niitä ylläpidetään. Työ,
Itfftva työ, on se j o k a on kohottanut
ja , j o k a , kohpttaa ihmiskuntaa. Ja
n i i n pian kuin' luova työ loppuu, k un
siitä-syystättOK t o i s t a lakataan, a l -
ka.a ihminen raaistua. Tämän osotr
ti meille sqta^aik^ jolloin miljoojiit
ihmiset .piettiin pois luovasta työstä
häyityksen^ palvelukseen.;^'.
Mitä kaikkea työllä saataisikaan
aikaan, kuinka -ihmeellisiä tuloksia
se -toisikäani missä määrässä, se i h ­miskuntaa
kohottaisikaanV jos sitä
käjrtettäisi --kaikkien yhteiskunnan
jäsenten hyyitivointiin edistämiseksi
tasapuolisesti.: Niin ei ' ole kuiten­kaan
/ asianlaita nykyisessä yhteisr
kunnassa. Työstä' oh p^ yhteis-killitamme
:>jäseniltä:' ^muödpstunut
keinolteluväline, jonka avulla, jota
riistämällä, he" elävät yijpUisyydessa;
samalla kertaa kuiÄ..s^l'ösa2;j^^^
tuottavaa luovaa työtä --tekeö, siaa
olla puutteessa j a kurjupdessa, jjauri
niiden samojen, tamkkeideh
teessä, j o i t a he . työllään \ tuottaviat.
Työntekijöille annetaan,.'i^önsä . t u ­loksia
vaiu' n i i n paljon' piitä he tar­vitsevat
'työkunnossa pysyäkseen ja
;ukuaan jatkaakseen. Suuri ;'osa,
ettemme sanoisi suurintaosa/ työn-tuloksista'
käytetään piahen ' -vallas-saolevan
Ibokan »ylellisen' elämän
ylläpitämiseksi, luokan joka ei r iniw
tään ^luovaa työtä tee; e i ruumliills-ta
eniempää k u i n henkistäkään.',
V a i k k a työ, oh kaikki kaikessa,
vaikka j i r ^ n : se on sivistyksemme' ko­ko
^olemassaolomme ehto,, o n juuii
s ^ luokan, j o k a ei mitään Hyödyllis^
tä työtä tee, toimesta työn oikeudet
poljtettu lokaan. Tjöä j a työnteki­jöitä
on saman' luokan taholta hal­veksittu
j a halveksitaan - ec>e::eenxm.
Onpa vielä osaan 'työläisistäkin on­nistuttu
istuttamaan työtä- halveksi­via
'käsityksiä. Mutt9'kaik"feBta täs­tä
huolimatta on koittamassa' aika,
uusi aika, jolloin työ j a .työntekijä
pääsee oikeuksiinsa.^
työvienliikleen «ndelleea
ta.
NiTtdaäseBru « - ^^
k*»» PMetään tiLnai5w^'*>-
f päivä, kello k a h d e k s ^ T n^
" l Ä a \ a t % 7 ^ ^
teen Palveluksessa ^ t S ^ ^
telmäseuraan saa hy.if^-'^^-
Pitkätatansa k u l u^
^ ^ . h t ä j a t o i s t T ^ ^ - ^
tovent, pois nyt turhat «tmt..
tomuntaan kuin yk.! nu« ^ . '^
vattaa-toverihi^nlr.s : ^ ^
v a ^ t o v e n h e n k e ä ja av^stsaX
teista asiaa, joka s a m a l k ^ £
konaisen työväenluokan asia.
: M«nvilj«Iy.ni,tteiy pidetään To!;
rontossa jokaisen .-uoden elokn^
lopussa j a syyskuun alussa ja S
sen ajan on se ihmispaljous, j o^
aella^, jokaisena vuotena käy
vaan kasvanut. Kiinpä nytki ^
dennen*päivän iltana oli jo kaksi,
kymmentäneljä tuhatta ihmistä ol­lut
tilaisuudessa läsnä enemmän kna
edellisenä vuotena. Tämän kansal.
lisen näyttelyn ytimenä on kaiken­näköisen
humpuukin harjoittaminen.
J u u r i tuo.mahtava ihmispaljous an-ne
rientää ja kuluttaa viikkokan-palla
aikaansa j a varojaan kaiken­näköiseen
humpuukiin. Se taide ja
uusien keksintöjen ilmeneminen ja
siellä näkeminen ei suinkaan ole
kuljettamassa tuota miljoonaista
joukkoa kentälle. Nytkin jo vii­dennen
päivän illalla oli osanotta-jäin
luku noussut 563,500. Tästä
huomaa miten tämän maan väestö
on; kaikelle turhanpäiväiselle altis.
Eoettakaapa saada niitä samaisia
luökkakysymyksiä selitteleriin tiki-suuksiin
edes yhden sadannes osan.
Siinä olisi vastusta ja vaivaa. Nä­mäkin-
osanottajat tuolla kentällä
ovat miltei kaikki työväenluokkaan,
kuuluvia. Koska herää suurkaupun­kien
miljoonainen työväestö, joutua
kysynriään, kun katselee heidän suur­ta
tietämättömyyttään.
'Ohjelma-, niytot- ja taniti.ilttma
on lauahtai-illalla kello kahdeksan.
nU^aen Seuran huoneustolla, jonka
jokainen tietysti pitää mielessään ja
on osanottajana tässä kolminaisessa
tilaisuudessa, jossa samalla rahalla
saia henkistä ja fyysillistä 'nautin-toa.
Port Arthunn uutisia
OMuton jäsenten ja samalla kaik­kien,
niiden, jotka haluavat esiintyä
vallankumouksellisen toiminnan ta­kana
tai sanovat. omaavansa vallan-
Toronton
SIELUNPAIMENIEN PALICAT
•Jaakkiman kirkkovaltuusto on h y .
väksynyt pitäjän papiston palkaksi
Smk, 100,000: — vuodessa, josta
kirkkoherra saa 60,000 nik. j a kap-^
-palainen 40,000 mk. vuodessa. Luon­taisetuina
saavat papit' pappilan
lainrirääiSämine rakennuksineen ja
virkataloineen, joiden rahaksilaske-tuksi
eduksi määrättäni 15 prosA pe­ruspalkasta
, j a joka määrää vähen­netään
peruspalkasta. Näin, ollen
tulee kirkkoherralle maksettavaksi
61,000 mk. vuodessa j a kappalai-sdle
34.000mk. vuodessa. Korotus
määrä-vuotuisesta nuhteettomasta
palvehiksesta 5, 10 j a 15 v. a j a l t a 5
pros. pohjapalkasta kerrallaan.
On siinä p ^ k a a selujen paimenta-unisesta.
Jarjettomme toimeenpanevan ko­mitean
pakötuluetU osastomme toi­mii
mahtavan protestikokouksen
syyskuun 7 päivä kello kahdeksan
i l l a l l a amalla huoneustoUaan. Saa­pukaa
joukolla tähän tilaisuuteen
jokainen^ paikkakuijnaji suomalai-nei*.
Kun teette- itsellenne kysy-^
myksen niistä 'kärsimyksistä joita
kotimaamme työväenlu^ka on saa
nut kantaa yhtämittaisesti j o seit­semättä
vuotta, j o t k a Suomen valr
k o t e r r o r i , Saksan^ iniperialistien ra­vustamana
. painoi Suomen- työväen
harteille j a jota- t u o ; raakalaishallir
tUä^ keskeytymättömänä jatkaa. N y t
on kulunut vuosi siitä kun Suomen
vallankumouksellinen työväestö sai
viimeisen kolhun. Silloin noin kaks^
sisataa työväenpuolueen luottohen-kilöä
:vangittiini Juttu on ollut vuo­den
vireillä j a nyt j o i t a k i n aikoja
rftten^ langetettiin tuomiot e r i pit­k
i k s i ajoiksi j a «alettiin uusia vai­noja
ammatillisesti Järjestynyttä
työväestöä vastaan. Juuri tämärt
jatkuvan valkotenrorin v k n o n joh­dosta
kokoontöu koko Canadan järr
j e s ^ y t suomalainen työväestö prö-testeeraamaan;:
Lausumme^ kokpuk-
'sissamme myötatunrion vankina/ vir
r u v i l l e tovereille j a pyhästi, lupaam­me
turvata heitä k^käla keinoin,
mikäli se on mahdollista; Yhdisty­neen
huutomme kohotammp vaBcor
terroria ylläpitävälle Suomen hallir
tukselle. * ^ Pikaista ' tdveriemme va-^
pj^alöi pääsemistä protestikpkouk-sillamme
jondntdinme min pajon
kuin mahdollista; Mutta ennen kmk-kumoukselliset
mielipiteet, on tap-koin
otettava nykyaikana hupciioon
kaikki ne' vivahdukset ja liikkeet^
mitkä ovat -virtailemassa , työväen­liikkeen
keskuudessa ja sillä tavalla
kasvattaa itseensä tietoisuutta se?
toiminnan teteuttamiseksi, minkä
puolesta^ taistelevat. Katsellessamnifi-nykyisiä
virtauksia niin me huo­maamme
miten suuremmat ja suu-rammat
joukot yhtyvät meihinl B-,
dysvaltain puolella Kommunistipuo­lueen
- ehdokkaille seuraavissa vaa­leissa
ovat monet ammattijärjestöt
'ilmoittaneet antavansa kannatuk­sensa,
vaikka järjestöjen vanhoilli­set
virkakoneistot ovatkin antaneet
toisellaisia määräyksiä, niniittäin
jonkun porvari-liehakoitsijan hyväk­si.
Työläiset, nyt on aika jättää iaik-ki
sellaiset kahnaukset pois, mitä.
usein kuulee sivustapäin puhuttavan
sanomaUa, että menisin jos se ja £«
ei olisi siellä. Vikoja on tietenbn
kaikissa, mutta asiat pitää sopia ta
ei ainakaan niiden sovi antaa cU&
minäkään esteenä liikkeemme eteen­päin
menossa, sillä mitkään persoo­na-
asiat ei saa olla joukkohikkeea
tiellä. Henkilö, joka asettaa omat
itsekkäät pyyteensä etutilalle e i^
sanoa itseänsä kommunistiksi, eic^
myöskään jos ei hän halua nntaj'
kyjään^ mitä hän omaa, - kay^
liikkeemme eteenp^iinmenon a*-"--^'
miseksi. Kaikki toimintaan ja lisä­maan
tietoisuuttaan, että voi eroitel-la
työväenliikkeen eripuolet _ja
maUa myös oHa apuna. työ«enliu- .
keen eteenpäin ine""^^^-
Kaikki toimintaan ja " i ^ ^ ^ '
toimintaan, nuh. pian ff ^^^f
remmassa määrässä, nähdä toimin
t i e n . itaoi«aa_han,.uk...^^.l2:j
ei Ole oUut kahteenl
teen, ilmoittaa halli
edustaja Mr. Cooke ' ' ^ ^
oikein
täyteen. siUä johdot eivat
ottaa niin paljoa verta asa^^j^.^
ki'tä t u l i . Myöskin t a l o j e " ^ ^.
täyttivät vedellä ^^^^^^^
,yrsky sähkövalot pois kanp^^^^
valojen Pois menoon ^mo^«^
van päälinjoissa, jotka tnie"
mero.-Fallsflta; ^ . gioitetaaa
alkavan tiistaina 2 P^vasyyK, ^
kea kokbnksissamme kannetaan .ko­lehti,
jolla turvataan; -vanldna viru-r
^vientdVereittemme ^vaimoja :ja lapr
sia ^'sekä avnstetaan.-.^ oikeusknlujen valtioa
peitfiLmistä ja vallanknmouteellisen^pU tarkastamassa-alkaa
F - ^ . , ! , t«te^ /
tun paljon kouluihin. _ ^
Noin kak^at*». henkeä
joukko, mdfcana n^eita