Canadan uutiset, April 22, 1920

              SIVTJiI Jl • CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CANAUA, T.Vstaiiia ITnlitik. 22 p. 1920 NUMERO 17
CANADAN UUTISET
Buomalainenj sanomalehti Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
1 The Catiada News Publlsnfng CÖ.
E r i c k J . Korte, Liikkeenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja!
TILAUSHINNAT:
Cauadaan: $2.00 koko A^viodelta,
?l.(;o i kuukaudella, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 s e n t t i ä O' kuukaudelta 3«i
25 sentiiii kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin pa Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja1$1.50 puolelta vuo­delta.
I i ^ X ^ ^i
•ILMOITUSHINNAT:
40 s e n t t i ä palstatuumalta kerran ju-laistuha.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja .nlmenniuuttoil:uotukset 75 sent-l
i ä kerta, $2.00 kplrae kertaa: Naima-ilmöitukset.
$2.00) kerta, - $3.00 kolme
kertaa. . Avioliitto-. ja kihlaus-ilmoi-lukset
$2:00- kerta., Kuolcnilmoitukset
$2.00, m u i s t o v ä r s y l l ä $2.25. Syutyraä-ilnioitukset
:^1.50.; Avioeroilmbitukset
$2.00. ' . »K »'Mr
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-lueM^
Jot, luento-ilmoitukset.y. m. 25
senttiä^ Ummalta..
-. Uutisten joukkoon ai joiuista ilmoir
luksista peritään. 1 0 - s e n t t i ä riviltä-..
Pienimmänkiin' ilmoituksen hinta on
f) O sentt i ä.. Pos'l i ssa tul ev i a i 1 m o i luksi a
, ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset .ilmoitukset .§1.00 •.tuu­malla.
I
. Kaikki. liikkeelle, aijocul. kirjeet, ti­laukset
ja i-alrat ovat l ä h e t e t t ä v ät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port^Arthur, Ont, Canada.
Canadan Uutisist|a lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutokse.sta tulee ilmoittaa
lehdon konttoriin s e k ä vanha e t t ä uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish ••.Ne\v,si)aper in. Canada.
. \ Published evjerj' Thursday by
The Canada News iPublishing Cö.
ICriek.T. Kone, Manager. ,
J. IL Hirvi. Kdiior.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
* .ffokaiseii lajisciu erilaiset luon-
{oot Oli oteltava ka.svallaissa liuo-miooii
ja jiiiden, tiilce antaa arvo
toisillensa. Äidin e l sovi olla la.s-
IcMisa iiöyi-ii j^alvoijia, kmi lapset
ovaf siinä ijäs>ii., ctta tulevat toi-uvecn
i lilla II .varsi na.isla lioito;».
TiuvLla. palvelevaist:nvil(.'llaan äiti
Aaiii \'a!iin.i4'i>illaa lapsian.«;a, lelcee
licisiji itserakkaita, huoletloiiiia
ja laiskoja iJiiiii.siä^
i l M - k k i i i s y y s , toi icjeinatlomuiis
ja liantinnon liinvo ovat.aikanaan
1 ukaiiiirtMt a vai. el t viviit luv rikka-
.rnohon . l ; i \ a l l a . saii lapsil;irltaa
turmella.
CANADAN UUTISET
•is we1comed and rea d m every Fini\ish
home in the.Dominion. It is. tiie only
direct. advertising jmediinn for Ihose
manufaelurers ..and ' merchants
y<\%\\ to crea
and per ma ne
e and - bui,ld ..a prpfitahie
n demand f o r tlveir pi-od-uctH
and m-erchandise.hy T h e large and
ev<;r (iro^ving Finnish populafion resid-iuii;
r.i Canada: Place your trial ad-verUsenieiit
and c e t results.
Advoxiising rales 40c. per inr-h.
• I'olinr-al advs.-.^l.OO per inch.
Adv<':-EisemeJits must r< ach our Of­fice
Wedne;.;day | neon to- appear on
.'•J":h.iir.sday's issue, / (j • : ; .
. Subscription price in Ganada $2 00
pe- \<^ar, Uuited State.s and orher
(iountrles .•>2.r,0 per ycar in advance.
Entered as second class: mail mat-
.ter, Dee. 1/1915, at the Post Office at
Port Arthur. Ontario. Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve thev ideals and
sacred traditiöns of this. our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and inspire others to
respect and obey them: To , strive
unGeasingly to quicken the public's
sense pf civJc duty; In ali wäys to aid
in making thiS; country-.greater and
better than \;e found it.
Ontarion pai-lamenti.>^sn on e.^ii-tetrv.
i i i i i i i t ( ) s i ; i . n y k y i s e e n avioljil.-.
t ola k i i n . jonka nmka'an, a violii van
ant ain.inen . poi.st et l a i s i i n n y k y i s i l ­tä
inpakirjojcji antajilta, j o i l a oii
nsritn kns'«'akin Icaiipiin^i-iss;i, ja
annettaisiin ^e .oikrns vain kan-junr<
i'in. ia i jiii-j:estyneeii knnnan
kii'jiiriIle 1 ; i i- järjestyniättfiinilUi.
aineilla 11 a 11 i 111 k s (M t n i i n i 11 ii mii lie
lienktl<VII('; Lupakirjan liima tu­lisi
('(Icllecnkiii olemaan ^•iisi dol­laria,
j.-f•irallirnkselie jäisi valta
liimäir siinnii<in : ylentäiniseen iai-alciitaiiiiseeii
a^iaa •k()ske\;an nen-
\- () s I (M11 ä ii i';i >• k se 11 -k a 11! V; i. A \- i (.»1 i i t -
V() 111 pa olisi m f r k i i y ksel 1 ii ii n Ka rn a
I c i n i liilnlnkln a^ti. ci niikiiän oi­kenin^
ylitciscläniiiän ilman avio­l
i i t on laillisia . v i h k ä m i s i ä . niin­kuin
meille siioinaiaisiUeon koe-tetiii
iM-jiihä lahoilla uskotiaa,
\aan (nkentns avioliiton \ i l i k i m i -
sce n • :i 11 ti a 11 .i.Mle] 1 ä k ;i y | väji, .i i lik is t M
k-iiiilnt tamisia. .M tnit oselidotnk-
-.•11 on ifdinyt l o l i i o i - i 11. A . S j p -
N e n s o n . lydläisfchisiaja Lfunlo:-
ni^ia. ( h \ \ .
— Tm-vt> j ä i ' k i ei anna k'oliialon
oikivnjen l i ä i r i t ä it.^eän^ä.
— fsoin et^i) ihminen onneaan
aivan kiVin luijaniieli.nen s i h n ä l a -
sejaan. jotka o v a n— niMiälliiän. v
— Valhe lentiiä ilmassa, niutta
lonuiden t ä y t y y käveJlii Jalkasin.
K i k s i V/illieei kei'kiä\-av enneii 10-
tinufa.
— Ajanpnnssa ovat kellastn-iieef
J e h d e l , lehti kerrallaan pn-i
c H i "ioaahun j | i iniintfnn maaksi.
N«' :Ovat n i i n liellä.sti k i i n n i , ctteni-fomme
hnomaa tunlta, joka leh­den
kannan katkaisee; mnt.tn Inio-maanune
miten läjä ka.svaa mä­täneviä
lehtiä. Toiset ok.sat ]nins-sa
ovat kuitenkin täynnä viiieri-öitä
lehtiä ja ne k e h i t t y v ä t kevät
anrin^con paisteessa. Xaonmtta
ja eljimiiä. vanhnntta j a knolemaa
knvaa pnn. Tulevaisnntta knvaa
ydvsi o k s a m en u e i s yy t tä toin en.
XMciian K . n j a l r i n inaaknnta päi­v
ä !, i ' I l l i i a 1 l;h()A\a'ry; iv. lo.)')ii 1 la
nIiuiisieVi- ki.ihvutilksc^
•si-ta j i i i o l i m a i t a ,itiiii'lla 'I \ a - , -
M a i i pjial t ä i i c c t eroia Venäjästä
ja. i- t s c hoitaa : asiansa' s(>kä.'myo-:-
l i i M u i u i n kan^anäiinetayksellä rat­kaista
Avienan l\arjaiari valtioHir
-en a s e i n a n. X( - i i \'ost ojoii kk.ojen
pivivtamista \'ie.na.n Ivar ja la n-ain­eena
\"aa(litaan.
.,.; ..M a akuni a i )ä i vii {• [vy y t ji v ii t S n o -
mea jatkainaan viljan kuljetn^ta.
l\nnn,llli«^jä'•j<•x;ö j; i i ' j e s t p i ä . j )i
S i i u m e n malliin.
r-f)l.shr\ liui-ii mobiiisoimisyri-tyjssiM
o^'al tiiydolljsesti e{)ä'ouni's-
T VInI ' e t . . 11 ('i(1 ä n • y r i l y ks(Misä jii i'^
. l « ' N t a , i neuvosinja oval o l l o f M in-
.loksei t omia.- '
1'>o]^llt'vikil n p ä ä l l y s K ) on lu­vannut
olla jatkamatta sotatoimia
• si k si k n 1 m es v iiy i a n ka r ja 1 a isi en ja
X x M i v o s t o - V e n ä j i i n hallituksen vä-li^
ei n n c v o t t c l i i l ovat i>äättyneei.
perusteella liän kannaltaa. Lloyd
Oeoi-o-ea, ]Iän kii-joittaa .että so-;
sia 1 is)ineji piio 1 inv on s y n k i m p ä n ii
ja..: j )(j 111 a \- i m I )aiia ii 11 kai m. l>ii tt i-liiisclle
sivistykselle sen jiilkeen
kitn. sakasahiiiiini-niiliiarisini on
mnserriM t n., ('ImiThiil s e l i t t ä ä,
ett?» uirnnlist ipin)lne('n ja \apaa-mi<
diMMi fnioliieen viilillii ei ole
m i t i i ä n p e r i a a t t e e l l i s i ä (»rottavaa
k 11 i 111 a ja: Ice ho i l taa- \' i i | )y i n ä 11 i i a -
seit limaan- sota kannalle sosialist e-j
a v a s t a a 11.- ('liiii-eliill. s e l i i t i i i i . et -
(\ii. siisialisiiiien. p n o l n e o n ottanut
n i 111 e k s cc n. t y i > \- ii e n i > n o lue, k k;\
t y (' i lii i s t e 11 . \-.; i i ta va vn e m n i is 1 ö tä -
Iiii n saa kiva on- -1 ii mii n inioliiecMi
liyliinnyr. .Sen kaiinallajajonkko_
(HV yliii kasvani.it nykyisin vallit-
.-:(^\'aIV ty.y.tymätti)myyd( » i i -vaikn-/
1 uksesta ja ^elviiin ' jioliil t isten
taisi(^.Itilinjaitr iniVItiiiessa, .h]i-Ro-sia
listisi e n N-O imien • ja kaittiimiiKMV
ta van VII n k'a isi in ptiolncsnnniiiu —
t-a a 1111 tm V i k se 1 fi sii n .. ja 1 i hera ai e i -
h in t ni isi' t i i mii ii va a ra IMI liates'-
-a: \- ie VII ii ä i v k oi'k ei i n m an i o im e en -
paneva n . valt iova lian sosialist isen
iiail vt uksen kiisiin. •joka(^dnstaa
ainoasiaan kansan viihenimistoii.
liloyd tlc,()r>>"(^v) . p i t i i m ä n :piThi^en
johdosta inyV)ntämiissäiiii haastat­telussa
l;iiisiii,- 1y^>^ iien]>iioliieen.
johtaja .An hnr Menderstvn eile\-an
t n IIII o t >)) 11 a A-iiii r is t e ly ii \ i \ ii.t i i i i.
. e l l i i lyi>vivevipuolncen politiikka,
o n l)ols]i(-visniia. ijl()y(l tieo]'.o'(^ oti-
.i 11 li st a 11111. . so( 1 a n :t y ö lii i si -Ä \'as-t
a a n . Työ\äe^iTi ot taa llaa^l. \'as-taan.
Me .aif.imvive antaa c i aino­astaan
j;irjtvstyncvlle t y<>i;i isille.
.\- a an in y«' isk i 11. a si a n h av ra s v a j i 11 e
Iva i k i s i ä ; luokista . jiilist.nksen 2
111 il j;o o 11 a n • s 11 i 1 iin ^ i n t a i si;(>l n ra -
liast.oii ivinodosv.-miiscsia. tvilevia
y l e i s i ä \aaleja \ a r i e i i . larkoiink-seMa
\almistaa \ a l i i s i joi 1 le tiiai-svivistehdii
valiinansa lihtyd. (leo'-
ir (' n : vi a , 11 u* i (lii 11 p () 1 i t i i l.< k a 1 n 111 (> v i i ^
l i l i i i . . Tämä. on m e i d ä i r r v a s t a v i k -
smiime.
Ganadan .hallitus vahvistanut
nimityksen.
\ ' i i m e torstai-illana sai liik-k(
umhoit.ijamme Ki*i(d<- .1. Korte
;\"a s t a ii no tl a a .. i ' u n'a d a n ko 11 r.a a 1 i -
kiivernrxirin stiostiiinnksen toimia
Suomen hallit idvsen.! iii iirittä mä nä
V. konsidina ('anadassa.
— Lasten! kasvattiksesta tulee
. erityisesti saada lapsiin i.stntctnk-si
se mieli, että he tottelevat van­hempiansa,
kunnioittavat kaikkia
vanhe\)ni)ia ktinnon ihmisiä, ovat
kohteliaita j-a\vstävällisiii muille
ihmisille sekii rakastavat kotian­sa.
Silloin sittekin, ,kmi lapset
menevät ulos maailmaan on tuo
onnellineu ja rakas koti heillii'
jnielessä ja isän sekit äidin varoi­tukset
.suojelevat heitä monesta
viettelyksestä.
Poikien ja tyttöjen tulee oppia
tuntemaan, että h<lillä on samat
velvollisuudet kotia, Tanhempi-onsa
ja toinen toistansa kohtaan.
FÄ koskaan saa pojille opettaa,
e.ttiii heillii on korkeampi asema
tyttöjen suhteen, sillä sill oin niis-
. tä tulee itsekkäitä ja naisten hal­veksijoita.
Ne äidit, 'jotka hem-
" raottelevat poikiansa enempi kuin
tyttäriänsä kasvattavat niistä it­serakkaita
naisten halveksijoita.
Omaisten tuottaminen Suomesta.
Xiiden kansalaisten, jotka ha­luavat
saada omaisiaan tänne, tu­lee
ensi tyiikseen tehdä p y y i i li
Canadan hallitukselle; Irenkil/in
tänne tuottami.sesla.. Jos hallitus
siilieiv snostnn, on hallituk.sxuv lä-liettämii.
vnyiinteinen • kii*je lähi»-
tetliivii. asiaviomaiseile henkilölle
suomeen, joka sen esittää Siio­in
en. i i a l l i l n k st-1 ta.- saa m a nsa mat-ka|)
assin. ohella Enjiiauuinkonsn-
1 i vi ra s to 11 e TI e 1 si n gis.s-ä.
J.iionnollisesii -'Canadan kansa-
Jaisella ja sellaisella henkihillä.
jolla on hyvä taloudellinen toi­meentulo,
on suuremmat mahdolli
suudet saada Canadan hallituk­selta
lupa omaisten.su tiinne tuot­tamiseksi.
I
X i i n p i a n kuin Englannin kon­sulivirasto
Helsingissä on leiman-n
n t m at Iva 11 o ai k*Q v an pa ssin, n i in
mitiiän e.steitä ei ole t ä h ä n maa­han
pääsylle. i)aitsi .se, e t t ä jokai­sen
t ä y t y y käydä läpi tavallinen
siirtolaistarkastus, jossa voi käy­d
ä n i i n k i n , ettii. maihinnousu tul­laan
estämään jonkun syyn täh­den,
joko sairauden, s i l m ä t a u d in
•tai muun tarttuvan taudin täh­den
ja palautetaan tarhaisin koti-mäahiin.
Me kaipaamme:
- Ihmisiii. jotk.i tahtovat olla oi-keamiclisi.
ä.
."lljUiisiii. • j o t k a eivät puhn sa­naakaan,
jos he väväi voi. vastata.
U i m i s i i i . jotka osaavaf a r \ ' ( ) s t e l -
hi; :mitii on iiiiiiloinvinen ja iiiiiir
lyT) f \varsiiikin politiikassa
Ihmi^iji. jotka odottavat \ ä h än
j;; lah.ioAva.t telvd-ci. ]valjon.
Ihmisiä, jotka ovat v a l m i i t ' s i i ­hen
tyhmyyteen .i-ttii tahtovat ^äi-l
y t l a i i puhtaan sydiimen ja sjiä-
(l>'llise.n inielen..:- • ,
,••: I hi.nisui. joik-a (M viii-aseta toisia'
V astu UM a laisi k si. vi i i n kana n . k-iin
ei viii itse ole ];aikkeansa tidvneet.-
Ihmisiii. jotka ojaavat vastus-^
taa kai k'k ia tnnneimia. ei viii k ii
anna sanojen liniimata itsoiiiin.
..Ihnrisiii, levollisnnden ja.f al^-
kan(i(>n täynfamiii;, j o t k a , viidii o-sa.
avat jakaa toisien kera ja antaa
toisille.
•M litta ni y l] s i h m i s iii, j o t Ic a o s a a -
vat kieltiin. m i l l o i n he eiviit voi
In vata.
Ihmisiä, joiden teot ovat sun-remmaf
kniiv lieidiin sanansa.
Ihmisiii. jotka periaatteensa
mnk-aisesii eivät yhdy yleiseen
huutoon,
• Kn.neu kaikkea;: ihmisiii, jotka,
eiviit koskaan sorru mukavuu­teen,
^r.skaliaita, terveälyi.siä ihmisiä,
jotka. osaavat s ä i l y t t ä ä oman
snnntan.sa. jaksavat elää suo.sion-osoitnksia
odottamatta ja ovat tai"
lM'eksi voimakkaita tehdäkseen
ty()tä tulevaisnntta varten — ei
päiväkseen. ^
lyhyeliki;. kirjoitelma *Parlame.nt-licnvälin.
en lviitto — - s e n mennei­syys
ja n y k y i s y y s , " joka sisiiltää
Ka r.SH uksen: . l i i t on läliiinasliseen
toimintaan kuin myfis hn(nnavitiik
sia niistä t(ditiivis!ii. jotka, liittoa
lähiaikoina odottavat.. -Liitio sai
jilknnsa IH.SO-liivnii loppupuolella,
j ai I o i 11 e 1 vsit n mii i se t \ ra rl ai\\o n t ti(>n..
viiliset kidsonkset i)idettiin Pari-;
sissa... .AI nksi o i ivat verrat C U li ar­vojen
maiden paiiameiitit koko­uksissa
eduslet tnina; mvitla viiliä
viilviltii, on : l i i t o n : ttn"mivita.piiri
laajentiinnl ja t i i t i | nykyii .on sillit
osasi(.uisavisciurjiien inaidcn edus-;
tnslait(dN-sissa. M. vii. ovat Skan-
• 1 i n a a :\- i; i n; i n a i d e n |) a r la n ventti [ )i i -
i ' i t : jo pilkan - aikaa varsin viik-kaasi
i /)t ta vK^et. osaa. i i i i on t(u*iniii--
taan.
- -I i i i 11 u I 1 a r k o i 111 k- se i \ a o 11 ; i lii n ai -
\'aen o l l u t s e n periaatteen tunne­tuksi
saaminen, että valtioiden
väliset riidat on annet lava sovin-
' o - o i k e i i d e i i l o p u l l i s e s t i ratk'aisfa-.
v i k s i : samoin muiden soviirto-oi-k
e i i s a j a f nk-sen . alaan kuulu vi(Mi
vleislaalTvisren • kansainviilisten
kysymysten pohliminevi. Sainailc
no] V j a l i e on lii tovi i oimint a t iist -
' M i e s k i n rakentuva. Sen mukai-
M' > t i iui liiton läiiimpiii tnlevaj-^
s i i u d e i v tiditiiviä, huomauttaa lian-e
c : m. ni. oleva osaltansa vaikutr
taa s i i h e n , ettii aloite kansainlii-l
o n p e n i s t a i i i i s e k s i saadaan Oinnd-
' i s e - t i toteutetuksi, j n i l l i i tnutu-vasii;
helpotettaisiin: oikeusiveri-a
a t t e ( n i \'oiniaan i)iiiisemistä \'alti-.
(nden.-kcskiniiistevv suhteiden jiir-jesiämisessä.
Alainitusta ioangeu
1< i r.i o it (• l-m a s ta kii y i li i ti.: e 11 i i li i l t (.v
jo onottairut p.ohdiltavakseeu ky-
\ \ m y k s M n kansallisten ryhmiiin;
e i l i i s i ii> laitoksen j i i r j e s t ä n i i s c s t ii
l i i t o n kokouksiin, j a kirjoittaja 1
v i i i i a a siihen, eitä- liissii ' S a a t t aa
: o l l a ensi m i i v ä i i i c i i . . e l i m e l l i n e n alku
svilieir kansainviilis(M''n.- paiiament-i
i i n . juka aikansa.- kavvsainiiiloiv
saatua vaImiin jiirjestysmuodon.
i^okoutuisi: valtioiden edustajain
tn vn>d ostajin ien -, jliiilomaattisten
.k(mrerenssien . Vinnalla julkil t i o -
maati kansain..t('dvotiivtkset:ja tiiit-dou.
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksillb Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
Uoyd vGeorgen huomiota- *
herättänyt puhe.
' Churchin julkaisee ''Evening.
;Newsissä" kii^joituksen, jossa han
tekee selkoa ^niistä syistä, -joiden/
Suomi ja parlamenttien välinen
liirto.
•Jokunen aika (>nnen eduskun­nan
lomalle liihtöä. kirjoitetaan
i r e l s i u g i n .^anomissa, h e r ä t e t t i in
v a l t i o p ä i v ä m i e s p i i r e i s s ä ajatus
p a r l a m e n t t i e n v ä l i s e n liiton- o.sas-ton
eli ryhmän pernstavnisesta
meidänkin maamme edu.skuntaan.
A.siasta oli alustavaa uenvottelua
yksityisten eri ryhmiin kuuhivien
edustajain kesken, lieneepä s e j y -
hyesti esitetty jo jossakul?sa rylt-mii.
s.säkin. Asia jäi kuitenkin tu­lo-
ja menoarvion k ä s i t t e l y n vaa-tie.
ssa t a r k o i n edustajain huom,ion
ja ajan sen pitemmälle kehittä-mii4tä,
mutta \voi toivoa, että se
nyt edu.skunnan jälleen kokou
duttua otetaan eri ryhniissä poh­dittavaksi
j a saatetaan atkaisuun.
A.sian' tiinnetuksi' tekemiseksi
j a e t t i in eräiden edustajain,toi­mesta
eduskujinan j ä s e n i l l e l i i t o n,
p ä ä s i h t e e r i n , norjalaisen tohtori
myyiniric pankki-osoituksia fslickkejii) ^'markoissa y.llä-niainitnn
kurssin jiilkeen ja erikoisia, kolmen pi-osentin korkoa
vetiiviil matkustajien sliekkejii dollareissa, jotk'a Suomessa lu-iiasielaan
yi(dlii voimassa olevan dollarin kurssi'n jälkeen.
Jjiilietyskulut rahaliilietyksillc postin kautta on ]5e. summilta
alle $20.00; sitii suuremmilta smnmllta mitään kuluja ei i^erita.
Jjälietvskulut siilik(>tcitse on $3.50 kaikilta suunnilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ^salikösano-nialäliefystä
ei erikoisesti pyydetä. ^
Osoitiakaa, liilielyksenne vastaanottajan ja liiliettiijiin osoit­teilla
varustettuina osoitterdla:
FO REIC; N 1 )E? A WV M ENT
HANCOCK, MICH.I
Perustettu vuonna 1874. Ya]'at yli $3,000,000
Kirjoittakaa suouieksi; meillii on kuusi suomalaista liikkees-siiiiinie.
Liiton, -td imin ta el imi nii. ()\^a.t ^ liit -
rokokouV^; joka; pidetiiäii, jota tai
joka-^t^ltien vuosi ja johon j(d<ai-;
s(dla liiton^iäscnellä on oik. IK ot­taa
osaa, liittoneuvosto, joka on
l i i t o n ' y l i i i _ - , hallintoelin. sekiv toi-.
in('enpanovflkomitca, jid^a' liihinnä
pitää, silmällii ])ar)aineuitien vii­l
i s t ä toiipiijnna. vahvistaa sen. vuo-,
siolijelmaiv Ja va 1 mistelee .jreuvos-:
ton kokoukset. Cseiden maidiui
ryhmär.o\-<).t perustaneet omia .sili.-
tecri^t()j;i. jotka ovat alitviisessa
yhteyd(\ssii parlamenttien välisen:
toimi^Ton kanssa ja siten aikaan­saavat
svnirempaa. y h t e r i ä i s y y t tä
ja voimaa ryhmiiin lyiissä. mikii.
on s i t i i vaikejinvpaa. jota tiheani-vnin
jiV: tiiydellisemmiii , ryhmäin;
IvO k 00 mu s m n n r 11 n i. Si h t e e r is t ö j ei i'
t e h t ä v ä n i l on myös ollut laatia ja
julkaista m a a n kielellä painettuja
vnosikertomiiksia. joista niiden
jiisenet jiaremmhr k u i n muutoin
ovat voineet seurata l i i t o n toimin­taa.
:Snomen eduskunnan oii n ä i h in
asti ollut pakko i)y.syii parlament­tien
vä lisen liiton ulkopuolella;
.Mutta sen jälkeen kun Suomi oii
muodostuiutt itseuyiseksi valtiok-si,
on asema puheena olevaan l i i t -
100 n k in niih d en: m n u tt un n t. , N y t
voi Suomikin saada l i i t o n koko­uksissa
äämmsil kuuluville- ja
myöirävailaittaa . sen jalojen- piiii-määrien
saavuttamiseksi. Edus:
kun ra m me . jä.sen ten olisi siis' 'rien-n
e t. t ii \-ii p er u s t a m aan le e s k- un t e e m -
me puheenalaisen liitovi osasto eli
ryhmä. Asiassa^' on s i t ä - v ä h e i u:
vnävr syytit vitkastella, kun en.sl
l i i t t o k o i i s tulee p i d e t t ä v ä k s i arr:
vatta vasti k'ui n van vuoden elo tai
syys k-1 inssa n a ai)u ri m a am m e. K n o t
sill pääkaupungissa, mistii koko­u
k s e s t a ' l i i t o n puheenjohjaj'a on^
jo antanut tii^don eri maiden ryh-nnlle;
^Pässä kolvouksessa p i t ä i si
Suomenkin jo olla.- edu.stettuna,
s i t ä suuremnvalla 'sy.vllä,-kun mo­net
e r i t t ä i n tärkeät asiat, m, m,
kysymys kansainliiton kehittä m i -
s e s t ä demokraattiseen h.enlveen;
siinä tulevat pohdittaviksi. — 0/
U—e.
Japani taloudellisena
maailmanvaltana.
^a:i< sai 1 s.N-rjay ivi n \ n en su t ;i y i i a
]c a s va \-.a st a t a 1 o.i i (lei 1 i s e s t . - i . ma lvi i
a s e v v i a s i a . i i v i s s i i se oli inmen maa-i
1 m an s o t an. • s a m o i n n i n .E 11 ui an -
nin-. Amerikan ja .Japanin.. jnali-tavunden.
. lisiiiintyminen : niill.ti
\ - ( . ; i i o i l i s e n s o d a n \ a i k u 1 nksestaV
o n In 1 o m rl t t ssa vn i i i i r i i s s i i k ä r -
; , , ' s t . . ' i n y t v i i m o k s ! ...;iinittnjen vul-t
i o i d e i v k e s k i n ä i s t ä • kilpailua,
\ r u i ] ' i i o n k i n i ' n ; i ! a i i i i l a i s e l t a ta-h
o l f a laiisnttu . e t t i i vu(vsi 102(T tn-;
jee kulkemaan sviuren englanli-
1;' i^-;imerik; i h l is-japanilaisen kävi­pä
11 i se 11 inaa V1 m a n ka n r p ["la i 1 n n-m
e r k e j v s i i . K a • ^ V r l v a l l a levot ro-
• ninndelljioval Ivnekititi ja Avneri-ka
seuraUIKMM. - i a j K i n i n kanjian jä
teollisuuden lulmmäsiyttävää ke­l
l i n y 111 i s t ii -m aa vi ma nsodaii a i ka n a -
jci sisäiseMii suuttumuksella (U-at-ne
saaneet katsella, miten sodan
n 1 k o puol e 11a. jiysyt el l y t -la i)a n i on.
k ii y 11 ii 11 y t h y \' ii k' se n m n i 11 e n ah -
dinkotilaa hankkiakseen' häikäi-
1 ei 11 i i t tii i t s vd 1 ee n n n s i a. m ark ki n a -
paikkoja, . s^euduilta, ;jossa anglo-,
saknset kansat siihen a s t i ' olivat
y k s i n o l l e e t herroina. Xyt arvel­laan
sopivair ajan.tulleen voimak-;
k a a n ja • jviiämjiäriistiiävi. tietoiseir
liyökkiiyksen tekemiseen. tuota o-velaa
ja its(d<iistä entistä liitto-
Iti ist a \- a st a an k a u ka isessa. idiissä
niiden kavrj)allist-en etujeif. takai­sin
valtaamiseksi, jotka epälojaa-
1 i .i a ]) a n i 1 a i n e n liike m i e s ku n t o on
osannut hankkia itselleen veriseir
inaailmansodau pahasti raatelo-mien•
liittolaistensa kustan.nnksel-la.
• • •
Tiimiin a n g 1 o s h k s i 1 a i s - j a p a n i 1 a i -
sei I k a 1 n j") | >a iin n r i nn ai l a j ä ä Eng-lavrnin
• ja' Amerikan '.välinen van-li
a k il ira i in väheni män merk itse-
X i i k s i. -1 o SS a i n in ä ii r i n o v a t n äm ä
valtiot jo aikaisemminkin ta.soit-t
a n ee t ki 1 pail ii jaa n ra j o i tt amall a-li
iis o p ii ri nsil m ii iirii t t y i l i i n a luei-hin,
Xiinpä ei Amerika esiinny
Englannin kilpailijana Etu- ja
Keski-Aasiassa ja Englanti puo­lestaan
on AiTverikan eduksi luo-pvuiut
Iveski- ja Etelä-Amerikan
markkinoista. Sen sijaan on
E n g l a n t i ollut tyytymiitön Y J i -
cl y s \-;! 1 ta i n t n n k e n tii mi sen y no k s i
erin liisiin hr i i r i 1 li isii n ai n eisiin
Pohjois-Amerika.ssa, jossa Eng-
1 an t i em ämaa n a t ah 190 y k s i n hal­l
i t a , alutta muuten rajoittuu
E n g l a n l i i l i ja Amerikan välinen
k i l p a i l t r pääasiallisesti Europail
markkinoiliin. .Täniä k i l p a i l u ori
Invitenkiu toistaiseksi' vähemmän
ankaraa Europa ssa vallitsevan ta-
Herbert Hoover
on nyt lopullisesti kieltäytynyt
ottamasta vastaan demokraatti-
, puolueen prekidentiii nimjtjf^stä
ICnelannilla on lisiiksi Amerikaah
.nii h (1V n hivo m a r t a va.st i .ed ti 11 isem -
pi asema Eviropan markkinoilla
ja se on'ymmärtiinyt kiiyttiiä
Siiksan voimattomuutta hyväk­seen
• hankkiakse('ii itselleen her-i
M i u d e i i Itiimerellä. Täiillii saa-iieekin
.\ie.erika ilman muuta;;
ln(t\utiaa Miui-lannille ensi sijan,
i.iutta ^(Mi ' sijaan voi Venäjän
snu)'.ten: • - riklvaviivsien -j'> kaiuin en
a;ihenltaa [»fiij.on viiiivcuksia näit-'
t i e n •^•al.Ialn Kes;<en. :.• .
.Mutta lunten sa-novtn.. tiiliä het-kej-
i-i,;,)]:;. jijr^
ivempi m e i d x i t y s , - j o t e n .ne eiviit; es
t i i aim-iosaksilaisia : orivanuksva
Tarpeen tullen y h d e s s i i esiinty-niiistii
.la|»airia vastaan; Ensinnä-i
s i n on niillii yhteisiä etuja, kau-kaiNimmassji
i d i i s s ä n i i d m i pyrki-e
v s i i (^stäinäiin -lapania taloudelli-scs
t i ; \- a Hoi t tam a s i a K i v na a j a S v-periaa.
Sodan kestäessä on -lapa-n
i s i i l 1 ii .m iv ii r i n I n j it T a n n r, k au p -;
.'P a s; i h t e i ta a n K i i n a n ; k a n ssa, et tii
sill ä; .-..t ii t ii; ny ky ä. • sie 11 i i on •. ra \-a 1 -
1 a a rv; 1'a k tili i nen .:lra-uppam onopol i .
Se II k a 111 >pa va i h tö • K i i n a n ka nssa
on . kasvanut 'numinkertaiseksi.
]'iaa ja Kiinaa, da sill(n'n on se
hy\-ällii alulla pyrkie^^siiiin iint'ail-luan
. Iierriiut,een (dJeiviit Ihigiant v
.j-« Amerika. kykene a j o i s s a c s t i i -
m<-iän rakkaan liittolaisejNa 110-
pejia eTenemistii,
iSipei'iasta. ja Iviinasta-sna ^la-
•pa 11 i i o 1) pu m a 11 on 1 a t;; ra a k a -ai n e -
varastot.. Xiiden avulla sen vah­va
taloudellinen asema yhä enem-män
. itsenäistyy ja \'oimistiiii.
P a i i s i . huokeata raalm-ainettjv. jo­ta
.tapanilla, jo, ivyt on ja tulee
vastaisuudessa yhä enemimin ole­maan,
on sillil Knglanliin ja .Vme-rikaan
niihd.en tavattoinan suuri-arvoinen
etu huokeassa työivoi-massa.
— dapanissa on iiäiviiiial-k'
a n s t lu 1' n u s v' h d e u: shillingin v 11 i -
keillä ja työi^äivän pitiuis yleen.sii,
10 tuntia. 'Tähiin,. tulevat- kyllä
lisiiksi rahdit, mutta Japanin lai-varakennuson
kuten tunnettu so--
.d an a i k ana. o 11 u t t a va 11 o m an svni -
ri.:. A'uoden 1014 jälkeen on pe­rustettu
omia linjoja melkein
kai k k iälle. . d.a panilaiser postilai-vat.
jotka aina kuljettavat paljon
last ia, y.lläpitiivät sääjunöUistä. l i i ­k
e t t ä Kalkuttaan, Xe\v Yoidviin,
.Japani on y h ä ' e n e m m ä n munttu- I5ost(niiin, . Seattleen. Etelä-Afri
n u t m a a uv il j e ly s nm a st a t e o 11 i -
suu-svaItiöksi. • Sen . ensiiniiisenä
tehtäviiiiii oli europalai.^ten tava-i'ain
' .syrjäyttiiminen Itä-Aasian
maidvkivroilta . Amerikan aseman
käydessä yhä. vaikeammaksi Ja­laani')!
rinnalla. ' E i ole. sen vuoks
lainkaan ihmeteltävää vaikka
E n g l a n l i ja Amerika p i t ä v ä t k in
mitii; ankarimmin silmällä Japa­ni
n e d es ot t a 1 .n i s i a: ; S h a n t u n g i SS a.
j o i.v iv:; se ra ui t a n so p i m 11 ksessa sai;
itselleen .elidolla V e t t ä se • lupavik-sensamukaan
luovuttaa sen K i i ­nalle.
Japanilaiset valtiomiehet
vakuirttavat; äänekkäästi, ettii
1 u o \' 11 tus t nl ee ta pa h t u maa n; 'Kui -.
teidtin p i d ä t t ä v ä t japanilaiset it­se
11 e e n 1 mn tn n g in ai ueelta l ä h t e -
vi e n t ä idv ei t te n ra n ta t eitten va 1 -
vontaoiketiden e i v ä t k ä ' halua m i l -
läiiir ehdolla luopua: n i i s t ä '^oike-.
uksista", joita lie A- ä i t t ä v ä t itsel­lään
olevan Shantungin vuorikai-voksiin.
Näin ollen ei Shantun­gin
luovuttaminen merkitsisi K i i ­nalle
mitään. (.Asian valaisenii-.
seksi tarvitsee• vain' viitata Japa­n
i n parlamentin puEeenjohtajan
]kus()" Okasali' li(o'nt[ehtivaan lau­suntoon,
e t t ä Shantungin h i i l i - ja
rautakaivokset takaavat Japanil­le
maailman herruuden. 'Siperi­assa
tulevat japanilaiset todennä­köisesti
var/sin pian valtaamaan
ITrussivirraii suuseudun, vieläpä
iSahaliningiuv Ei ole m i t ä ä n epäi­l
y ä ' s i i t ä , ' e t t e i k ö Japani aikoisi
kaan ja: Amerikaan.: Useimmat
Tiusista. höy.ryiaivalhijoista naut-
1 i v a t .\'a 11joavustnsta. ]nikä tekee
kohtunUi.set: rahdit mahdollisiksi.
, I l u ok ei de u r a h ti en, ra aka -ai ne i -
de.n ja huokean työvoiman vuoksi
voivat, jajvanilaiset tarjota; tava^
r oi t aan: v h in n ois t a . j o i deu" ka nssa
Amerikan ja. Englannin on vaike­ata
kilpailla. Englantilaiset asi--
ai n t nn t i j a t • toi vo vat kui t en ki n, •
ettii brittiläiset tavarat hyvän
laahmsa vuoksi dopnksi voittavat
"huonot'^' japanilaiset tuotteet,
a l l i t t a todellisuudessa alkaa ja pa­in
ilaisten tuotteiden laatu käydii
.yllä paremmaksi. Tuntuu siltä
kuin ^tidisi Japanilainen kilpailV.
anglosakseille paljon; vaarallisem-ma
ksi ku in saksal ainen. Sen r a a -
va t pai;i esiinerkkiä vai aisevat ti -
1 annettua.
V. 191:3—14 tuotti Intia Eng-lanirista
78 .milj.,punnan arvosta.
Japanista vaiii 3 m i l j . punnan ar­vosta.
'A^.1.918-r-19 olivat vastaa­v
a t - l u v u t : Englannista 51 n i i l j .,
Japanista 22' miij. /Viidesosa ko-koWo
Intian tuonnista tapahtuu
nykyääil Japanista. Varsin kiu­sallista
Englannille on, e t t ä I n t i a:
yhä silurenrmassÄ määrässä: tuott.;
vai miit ]iuu viiiatavaransa J a pa-nista
Englannin kustannuksella.
N i i n p ä tiiottaa Intia n y k y ä än
i n ä i s t ä tavaroista 72 pros.;.Japa-nista
ja vain 25 pros. Englannisk
tai • ' v •
kaikin' kiiytettävissä. ote'vink(^i^..^Sau'ioin alkaa, japan tavar-r
l
-A
loudelllsGtilamaaoiiiLksea vuoksi; ;nbia*' 'tälou(iellisesti Vallata'^jpö^^^ n