Vapaus, August 7, 1923

              , yAPArs
j^Bädan aoomfitaieen ^oväestdn äaneQkanoattals, ilme»'
" "gDdboryisä.'Out, joka tiistai, toratai ja lanaj^tau
io Sndbnry, Ofit,.eveiy Tqfsday, IljnrcdBy and
r Advertiaing ratea 40c per eol. itjch- M»"»?» ««I«f
aJnfde inrertion 76c. Diacoirat on »tanding advertia»
mnt The Vapana is the best advertiring medJom among
A / , p,«ni«h PortnJ*» fn Canada.
Vapaoden konttori Ja toimita» on Liberty Building,
i^me.St.. Puhelin 1088. - Postiosote: ^^^^^^^
tSox 99.
Itmotushinta kerran
Mlstatuumaltal"'Suurista i
nralstuista ilmotnkslflta 4f}e.
motbltsista sekä ilmotakofsfn.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus.- Kuoloilmotukset $2.00 kerta Ja öOc li^ä
Jölälselta muistoxärsyltK: nimenmuutosi|motukset ötJc.
' |&,-$t.00 Kolmekerhäf avioeroilmotökset $2.00 kerta, SI-OO «kaksikertaa; sr-tymäilmotukset $1.00 kerta; na-taantieto-
ja osotellmotukset SOp. kerta, $1.00 kolnie-l
^ a . " . ^ filapSisilmotuksisto 'pitäS' raha ienrata m
Jos ette milloin tahansa «aa vastausta ensfmaisöec
arjeeseenne, kirjottakaa nndelleön Hikkeehoitajan per-eofinalliselle
nimellu.
, .|.y..KAl^yASmLiikkenholtaJa. »
- Oanaäoair yk«j vk, $4;O0,'pnoH vk. $2.26, kolme kk.
8i,BOjaykalkk.76c. '„ ^
Thdysvaltorhin ja Suomeen, yksi vk, $5.60, puoli vk
eg.00 ja kolme kk. $1.76.
' Tilauksia, Joita el seuraa raha, ei tulla lSfaett8Qi9Bn,
ti«ifW ««iamfo«ti'n inil)g'on takaukset. ' '
T/istain lehteen aijotut flmotnkset pltas olla Jcon^
torissa lauantaina: torstäiji lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. '_
Repristfireii at the Post Office Departijnent, Ottai^a, as
e*r»ind cJa<i<> *»int»/»r, ' ''
Pitkipn, työpäivien maa
Muutamissa maissa. on viime aikoina nostettu esille
voimakkaana vaatimus kuusituntisen työpäivän käyjän-
' toon ottamisesta. Järjestyneet työläiset eivät suinkaan
ajattelekaan tyytyä niihin työpäivärj lyhennyJcsiin, mitä
tähän fiaakW on kyetty aikaansaamaan. Eikä työläisil­lä
työpäivän pituuteen nähden voi ollakaan muuta ra-
Jaa kuin saada se niin lyhkaiseksi kuin vaan suinkin
' uudenaikaiset työtäsäästävät tuotantovälineet tekevät
'sen mahdolliseksi.
' Jos Canadassa työväestö'nostaisi esille vaatimuksen
Jcuuden tunnin työpäjvän käytäntöön ottamisesta, tun-
. tuisi se> utopialta. Canadan oii vielä pitkien työpäi
vvien maa. Kymmentuntinen työpäivä on vielä hyvin
ryleinen ja missä' on päästy vakiintumaan yhdeksään
sita pidetään jo hyvänä saavutuksena^ Löytyy tosin
aloja, kuten kaivosteollisuus, jossa työsuhteet jo luon
nostaan edellyttävät lyhcmpää työpäivää. Mutta yleij
; sen kahdeksantuntisen työpäivän saavuttaminen olisi
Canadan työläisille suuremmoinen voitto.
^ Jos missä Canadan järjestyneille; typläisille* olisi
kiitollinen/ työntää liikkeemme vahvistamiseksi, .niin
: olisi se 'taistelulipun nostamisessa yleisen kahdeksan-
'ittintisen työpäivän puolesta. Erikoisemmin tämän vaa*
timuksen taakse työläisten järjestäminen muodostuisi
. m|tä JiedelMöittävimmäksif kpslija se toisi koko fneidän
: työväenliikkeemme jnitä läJiiimttäksi työläi3mass'ojen
jokapäiviiisiä mielteitä. Vaatimus yleisestä kahdeksan­tuntisesta
työpäivästä^,oliei mitä te^oisii^ hujito ja olisi
. se*, mitä parfiaimpan?'keinona jo järjestyneiden työ­läisten
rivien tiivistämiseksi; Se loisi yhteisymmärrystä
ja' kokonaisuutta vielä haljanaisiin ' järjestösuhteisiin^
;Jä lyhyemmän työpäivän taistelu on kaikkialla muQ-dqstijnut
samalla kouluutukseksi työväen vallankumo'*
iiksellisten p^iaatteiden levittämisdksi.
' Mikä, mahtava joukkoheräämisen hetki tässäkin
maassa koittaa sinä hetkenä, jolloin jokaisen työväen
järjestön keskuv^däta kaikuu yh^'aikaa huuto yleisen
kahdeksantuntisen, työpäivän puolesta.
Syndikalistien epätoivon otteet
Muutamassa syndikalistien lehdessä luodaan, kat­saus
syndiblistisen liikkeen toimintaan eri maissa.
Katsaus perustuu «syndiblislisen kansainvälisen paa^
toimiston» lähettämiin raportteihin; jotka raportit
luonnollisestikin koskevat s e l l Ä maita, joissa, syn-dikalistinen
liike esiintyy kaikkien voimakkaimpana:
Tällaisina maina mainitaan Noi^a, Meksiko ja Es­panja.
Norjassa on eräs ratatyöläisten joukko ,perus-tanut
union ja päättänyt liittyä kansainväliseen syndi-kalisliliittoon.
Mutta jotka luulevat, eitä Norjassa olisi
mitään tulevaisuutta syndikalislien yritybillä, tulevat
suuresti erehtymään. Norjan varsinaiset työläisjoukot,
ovat järjestyneet vallankumouksellisiin teoljisuusunio-nisrairt
periaatteita melko pitkälle vastaaviin järjestöi­hin,
samalla kun Norjan luokjcatietoiset työläiset viit­taavat
ylpeänä jo verrattain voimakkaaseen valtiolli­seen
puolueeseensa. Joidenkin vallitsevien työväemjär-j^
töjen kanssa eripuraisina olevien ratamiesten syndi-kalistinen
unio, jos pääsee edes kunnolliseen alkuun­kaan,
tulee olemaan nopeasti katoava liikakasvannai-hen
Norjan työläisten keskuudessa.
On kuvaavaa, että syndikalislien «edistymisestään»
kertoessaan on aina mentävä johonkin sellaiseen, maav
han, jossa työväenjärjestöjen historia on vasta perin
lyhyt. Espanjafi työläisten anarkistisissa merkeissä
tapahtuvat kuofhahdukset joutuvat syndikalistit aina
liierkrtsemään liikkeensä v^ltävimmibi voiman osotuk-siksi.
Sellainen maa, jossa härkälappelut jättävät vie­lä
varjoon kapitalistisen teollisuuselämän,.onkin muo­dostunut
.siksi kolkaksi, johonka syndikalistit haluavat
aina osottaä puhuessaan liikkeensä 5voittokulu5ta»,
Tämä tapahtuu vielä'sitäkin suurenemalla syyllä; kun
tuo maa on vain heikosti elimdlisessä yhteydessä mui
den maiden järjestyneiden työläisten kanssa, joten ne
eivät olej joka tilaisuudessa antamaan todellista sei
vyyttä syndikalistien toitottamasta, «edistymisestään».
Ja entäs Meksiko? Tosin syndikalistien kansain
välinen päävirasto myöntää, että Meksikon vallanku­mouksellinen
järjestö on vielä heikko», johtuen o^akäi
siitä, että siltä ^puuttuu riittävää määrää sellaisia jäse
niä, jotka ovat vallankumouksellisen kamppailun pe
riaatteista ja menettelytäyoista riittävässä määrässä tie
toisia.» Meksiko pn nykyään kaikkien mahijollisuuk-sien
maa, mikäs ihme siellä on kourallisen' sekapäisiä
syndikalisteja' lyödä tuumansa.yhteen ja esiintyä mah-avana
vallankumouksellisena- järjestönä!
Oli aika^ jolloin pitemmälle kehittyneistä kapita
istisista maista kuului aina silloin tällöin syndikalis-tisia
kuiskeita. Mutta ei kuulu enä^n, ja jos sattuu
kuulumaankin, niin ne/ovät vain niiden epätoivon ja
catkeruuden äännähdybiä, jotka eivät ole käsittäneet
yöti^äenliikkeestä edes niin paljon, että olisivat ,ym
märtäheetdstUa suurten tyÖväenjoukkojen luokkataiste
uriveihiii. " , ^
Syndikalistinen liike reäuneena nykyään joko aivai»
akapajuisissa maissa^ taik)ca sellaisissa maissa, joissa
yöväestö ei ole vielä voimakkaammin järjestynyt. Ja
opubr sellaisilla työaloilla, joita ei ole vielä onnistut
tu ja ehditty sa^da' järjestyneiden työläisten vaikutus­vallan
alaisebi. Amerikassa ja Canadassa näkee syn
ikalislisen liikkeen "rippeitä vielä; metsäkämpillä ja
lulkeyan työyäendneben-kedkuudessaj; mut^ ei varsi­naisissa
teollisuuskeskulblssa, joissa vakiintuneilla ty^ö-äisillä
on jo paremmalla' maailmankatsomubella tai
»aremmilla järjestömuodoilla ^varustetut järjestönsä;
Maiiiarien hikiheljmisfii rikastmieen
lililjppfiä^jjeUei^^ tiinnustUs >;
— ^ond-Nickel yhtiön johtomies $ir Alfred .JMond
kapitalistien |coitferenssissa Englannissa äskettäin pitä­mässään
puheessaan avoimesti lausuii missä nU^lessä
hän «runnaa» kaivoksiaan. lian Jialuaa tulla yhä
enempien miljoonien omistajabi ja pitää tuotannon
ainoana tarkotusperänä yhä uusien miljonteEien kohoa-inistä.
Puheessaan hän m.m. iausui: «Nykyiset teol-lisMusolot
eivät ole täydelliset. Monet muutolfset ovat
tarpeellisia. Miljoneeri on välikappale, jolla tehdään
•satoja miljoonia toisille ihmisille. Hän on hyödylli-
<nei) henkilö. Heitä on liian vähän. Me emme kärsi
liian paljoista rikkauksista, vaan liian äUuresta köy­hyydestä.
Sen tajtia minä vastustan sitä, että kansa
hyqk|:ä$ rikkaita vastaan. Vain yhä uusia rikkaita ja
miijoneereja tekemällä voidaan maailman parantaa.»
Jokaisella mfljoonamiehellä samoin kuin porvareil­la
yleensä pn aina selostuksensa riistämisensä puqlus
taipiseksi.; Oman selostuksensa mukaan kapitalisti
sortaa prjuuttaapalkkaorjiansa aina jonkun hyväni
asian takia, vaikka tuo «hyvä' sitten todellisuudessa
osottauluu mitä suurimmaksi vääryydeksi. Sambin
imperialistiset maat kurittavat alusmaitaan siinä nimes­sä,'
että ne muka tarvitsevat jsäjlistä huoltoa, * eivät
ole muka vielä kypsyneet ilse pitämään huolla halli-tusasioittensa
hoitamisesta ja taloudellisesta ja valti­ollisesi^
i kohtalostaan. Kun Napoleon aikoinaan lak-kaamatttomissa
sodissaan syöksi milj ooniä ihmisia sur­mansuuhun,
myöntää hän itsekin muistelmissaan, että
häntä, tosin on kannustanut siihen osaltaan kunnian­himonsa,
«mutta se on ollut jaloint^ lajia kunnianhi­moa,
kosb se on tarkottanut maailman bnsakuntain
parasta.» Ja mistäpä löytäisi sen vääryyden, joka ei
olisi matkalla lotuuden ja oikeuden lipullal Englannis­sa,
mässääväin Canadan kaivosten omistajain selos­tukset
riistomahtinsa tarkotusperästä on siitä elävänä
todislubena.
o
läyä neekeri kapitalistille parempi
kuin hjrtetty f?
Lynchausten väheneminen Yhdysvaltain etelävaltio
o*issa tämän vuoden aikana on merkille pantava ilmiö.
~ luotettavien tilastojen mukaan on täman-vuoden ensi-mäisen
.kuuden kuukauden ajalla etelävaltioissa tapah­tunut
kaikkiaan viisitoista lynohausta, sen sijaan kun
viime vuonna samalla aikaa tapahtui kolmenkymmentä
a edellisen vuoden kuutena ensimäisenä kuiikautena
kolmekymmentä kuusi. Neekerien 'lynchauskysymys
etelävaltioissa on muodosttinut päivän tärkeäksi yh-telskiinnallisebi
kysymyksebi. Neekerien häikäilemä­töntä
hirttämistä ja ampymista vastaan on viimeaikoi­na
käyty voimakasti agitatsioiua, niin voimakasta, että
se alhaic^Ua asteella olevat neekeritkin ovat saaneet
itsetuntoa oikeuksistaan.* Tämä Oti osaltaan kiihottanut
nedcerien siirtymistä pohjoisvaltioäiin, joissa neeke­rien
henki on turvassa ja 'taloudelliset suhteet suotui-semmät.
Etelän puuvillaparoonit ja muut työpriis-äjät
ovat*näin ollen vaarassa menettää vastustukyvyt-tömät
pajkkaorjansa. Etujensa säilyttämiseksi ovat
elän valkoiset porvarit sanomalditiensä kautta alka­neet
suhtautua arvosleleyasti jopa tuomilsevasli, nee-erien
liirltämisiin^ jia - polttamisiin. «Elävä neeekri,
sanoo eräskin lehti, on paljon tiehoisampi puuvillapel­lolla
kuin sellainen, joka on roviolla poltettu tai am­muttu
reikiä täyteen.» Kapitalistien etukysymys on
antanut pontta etelän 'virkailijoillekin lynchoubia toi­meenpanevien?
porvarien kiihottamien roskäjouUcojen
kurissa pitämiseksi. Ennen eivät viranomaiset paljoa­kaan
hirttämisistä välittäneet jo sitä vähemmin välitti
roskajoukko heistä. Nyt on toista. Kuvaavana seik­kana
mainittakoon, että äskettäin Savanndhissa sheriffi
pelasti neekerin valkoisten käsistä pelkällä vesiletkul­la,
tarvitsemalta ampua yhtään laukausta. 'Työnriis-täjäin
väatimubet ovat antaneet lainkäytölle ja val­koisten
moraalille etelävaltioissa muutamassa hetkesää
kokonaan loisen sisällön. .
01 teitä rakkaat köka-nlaiset
Siellä on ankara paikka, rak'
kaat veljet ja sisaret, siellä Kob­rissa.
Niin, ja IVelkuassa, Halsuassa ja
Byihättj^sä myöskin.
«Avoimiksi haettaviksi tuomioka­pitulissa
30 p;vän kuluessa tk:n
12 p:8tä lukien ovat uuSelleen ju­listetut
Velkuan, Kökarin ja Hal­suan
kirkkohprranvirat sekä By-mättylän
kauppalaisvirka.»
Se julistettiin haettavaksi K&ka-rissa
jo kafadennenkymmenenyhdek^
sännen (29) kerran, Velkuassa kah­deksannen
'. kerran, Ryinättyläsaä
neljännen kerran ja niin edespäin
ilman tulosta.
'Eiko löydy "näille laumoille pai­menta^
Herra ei ole lähettänyt us­kollisia
työmiehiä kökärilaiseen
eloonsa. Eikä taida lähettaäkään.
Ei ole yhtään suurempia toiveita
onnistua -29 kerrallakaan kun on
28 yritystä jo mennyt, suoraan
sanoen, pommiin.
Mutta iokärilaiset yrittävät yhä*
Samoin Velkualaiset, halsualaiset ja
i;ymattyläläise4.' : ^
(Blutta jättäkäämme nämä viimek­simainitut
pois olemasta tässä jur
tussa- joutavana painolastina. Sillä
mitäpä kannatj^isi puhua edes vel-kualaisista,
jotka yrittävät' vasta
kahdebattakin kertaa, knn koka-rilaiset
voivat ylittää tätä määrää
21 kerralla.
Niin, niin. Kokarilaiset yrittävät
yhä itsepintaisesti,, mutta sielon-paimenta
'ei vaan ilmesty. Nylcyai-kaan
ei ole kerjäläismunikki Fransis*
kaanuben laisia .miehiä Herran - vii-namäesä,
jotkii • vyöttäisivät . vain
piikkopaidan: 'ylleen* köydenpätkällä
ja lähtisivät julistamaan ihanaa; sa­nomaa,
vaatien palkaksi vaan niitä
rippeitä, joita herrojen pöydiltä ,'pu­toilee.
< ^ '
Surullista kyllä'todeta, mutta ei
löydy sellaisia. Pelastusarmeijan .ve­li
käy- aina sisäänpääsylippunivaska
ja kolehtihaavi kainalossa. Hihhuli-päppi
menettelee s^iirakuntaan kuu­luvien
heikompien astioiden ka"^^
aivan kuin omaii^Sa k^ssa. Ja val­tiokirkon
pappi Vaatii jo punstellikr
seen .enempi" maata kuin Kokarin
seuralcunnassa löytyy.
Ja siinä se sitten onkin se nik­si,
miksi herra ei lähetä Kökariin
paimenta. • ' >
'Ei lähetä, kun ei saa ketään läh­temään.:
Nykyiset sielunpaimenet
ovat kaikki 'läpeensä' jiikuripäisiä
Joonaksia. > Ja näyttävät herralle
vain kieltään kun tämän kutsu kuu­luu,
tuomiokapitulin kautta,' saapua
— Superior-järven on löytänyt
eräs Etienne Brule nimisen miehen
johtama seurue. - Tämä tapahtu
vuonna 1^22. Etienne Brulen kun­niaksi
on .äskettäin pystetty muis-
^patsas Sault Ste Marieen, Ont.
• .. .
— Kaikkien kovinta metallia on
teräs. Kaikkien kovinta piineVaa
lia on. timantti.
. Uusia kysymyksiä
Kulkeeb ääni radion eli lan­gattoman
lennättimen kautta nope­ampaa
kuin mitä ääni kulkee taval­lisesti,
vapaassa, ilmassa?
— Kuka on tehnyt tunnetuksi
aanahparren: cKynä on voimak­kaampi
kilin miekkaa;
Kuinka suuriksi valaskalat
bsvavat?
— Mistä Amerikan ja nykyään jo
ikoko« maailmankin rahamaailman
keskus Wall-«treet on saanut nimen­sä?
Kuinka suuri on Itävallan
paäbupungin fWienin asukasluku
nykyään?
Puhuvaa tilastoa Ruh<
rflta
Asiantuntevasta lähteestä saatu­jen
tietojen mukaan on Ruhrin a-lueella
nykypn ranskalaisia ja hel-gialaisia
joukkoja 87,000 miestä,
joista ranskalaisia' 80,000 ja belgia­laisia
7,000 miestä. Aikaisemmin
miehitetyllä alueella on sitäpaitsi
97,000 ranskalaista ja 17,000 bel­gialaistaa
Lisäksi on 10,000 rans­kalaista
ja 1,000 gelgialaista rauf
tatieläistä lähetty Ruhrin alueelle.
Miehitysjoijtkkojen harjoittaman vä­kivallan
kautta on heinäk. 1 päi­vään
mennessä 92 'henkilöä saanut
surmansa. Samaan päivään men­nessä
on 76,1'4'5 henkilöä karkotettu
asunnoistaan ja niistä 75,145 mie­hitetyltä
aluedta. Ybinään Preus­siin
kuuluvalla miehitetyllä alueella
ovat miehitysviranomaiset takavari­koineet
ISO , koulua, joissa on 1,
537 luokkaa;, Lukuisten oikeuden-vastaisten
tuomioiden joukossa on 9
{kuolemantuomiota, joista yksi on
pantu täytäntöön. »
tä kirja oh täysiarvoiste. Hyösldn
on varastossa yhtä ja toista pieptä
i tavaraa, jota jokainen tarvitsee. Sär
inälla jos haluaa taata puolueen^
lehtiä tai ostaa irtonaisnumeroifap
nli^jniitä saa: kaupasta. Rahaa Suo­meen
myöi välitetääti Vapauden
kurssin mukaan, iekä pilettejä Suo­meen
ja päinvastoin. Voitte käydä
kuulemassa. Paikka sijaitsee van­hassa
osuuskaupan talossa 121 Se-cord
St " «
George Humon, Työväen-opiston
opettaja (ehta-metsätyöläinen) sel;
vittelee meille OBU asioifa, jota ei
muutoin sano tuntevansa kuin mitä
vasta nyt muutam'an viikon Cana­dassa
oloajallaan on tutustunut. Sel­vällä
cteoUisella» kannallaan hän
selvittää uuden yhtei^unnan luo-mfsta
vanhan kuoren sisälle, samoin
kuin meidän sosialidemokraattimme-kln.
Ainoastaan jättää; selvittämättä
sen hypyn jolla he uuteen ctevoUi-seen>
yhteiskuntaansa hyppäävät,
sillä silloin menisi heidän piirus­tuksensa
seikaisin ja siksi on pa­rempi
jättää se tekemättä, koettaen
vain joukoille uskottaa sitä helppoa
ja piirustuksien mukaan työväenluo­kan
valtaan nousual Aikansa ku-ta'kin
ja saman' voi tästä sanoa,-
etenkin Arthurin ympäristöllä al­kavat
joukot-ymmärtää, että bikki
raita saamme on' taisteltava pula
palaltaniin kauan kun kaikki on
meidän. Maailman vallankumuuksel-linen
työväestö, kutsuu meitä tais­teluun
ja me tahdomme seurata hei­tä
^kommunismin lipun alla hiin kau­an
'kiiin maailman on meidän.
Jysky.
MSteJarieDffiiistisia
Kuten tunnettua yijt^
toon huhtikuussa lö-i «äj^
jälestäpäin osaston Z, »«a
masikin, ett^ mainiviS
pä.Wtäviä^juomk.'
ta). Kun tämä t5Ubu3^
nytti-se msmt^"^^
tossä. Asia otettiin
työkokouksessa: Siellä yJJ^
si henkilöä;, jotka vieJ^!?*^-'
janotteen V. Kestille
rättiin Kesti-heti pa/kXl
maan Päihdyttävien ^iSn'^
mn tai ruvetaan «ääntöl?-
to menpiteisun. V a a a u f e
valitsemamme henkilöt TR^'
vastauksen, cettä. hän ei t^T"
tamaan sitä>. Asia tuU ^-^/f
bkoukseUe, jossa te t f
Kestin erottahiiseks-- ^^'^
Tov. AMqvistin ehdok-
> - kuus]
Kökariin.
Kokarilaiset kuitenkin yrittävät
yhä. Ja yksi järkevä puoli tässä,
noin ijäiäyysnäk&kannalta, kai on­kin'.
Jos joskus sattuu viimeinen
tuomio/ tulemaan " jä* kokarilaiset
huomataan aivan pilalle metsisty­neiksi
jal pakanuuteen. vaipuneik­si,
niin on ainakin silloin' hyvä
puoli vierittää syy pois orailta nis-coilta.
Pyytää Jieventävänä asian­haarana
otettavaksi huomioon sen,
ett^H itse ylimäinen paimen ' ole
pitänyt Kokarin laui^asfa parempaa
huolta.
Pikku Paholainen..
- r Kapitalismi on painanut Pennsylvaniassa far-mauksen
samanlaiseen asemaan kuin esimerkiksi Uuden
Englannin valtioissa. Pennsylvanian valtion työ- ja
teollbuuskomissionerin juuri antamasta raportista käy
selville, että valtiossa on nykyääJi9,0(K) autiota faimia.
Kysymyksiä javasta-ukdai
— Maailman suurimpana 'kirjas­tona
pidetään nykyään Pariisin kan­salliskirjastoa,
jossa on 3,500,000
nidosta, 250,000 karttaa ja yli 100$-
' 00 käsikirjptufita. - Seuraava ' on
British Museum Lontoossa, jota jot­kut
pitävät niaailraan" ensimäisenä
kirjastona," mutta" joka nähtävästi
jää jäleUe - Pariisin ;r kansallikirjas-tosta.
'Lo^^ sijaitsevassa Bri­tish
Museiimissa on lähes kplme mil­joonaa"
nidosta "jä noin 60,000 käsi-kirjotiista;'
British MnseumiMa ta­pasi
tieteellisen sosialismin fisä>
Kari Marx viettää ailtansa Englan
nissa ollessaan* • pääteostansa Kapi­taalia
valmistaessaan. British Mu­seum
on ollut lukaisten maailman­kuulujen
merkldmiesten ^ öpiit ja
tjedon ahjona. 'y.
Äskettäin, ^mainittiin lehdessäm­me,
että' tunnettu puoluetoverimme
J. _^W. Ahlqvist on yhtenä Canadan
räätälien jäi^'estön ehdokkaana Vari-couverissa
syyskuussa pidettävään
räätälien konventioniin. Tuo mai­ninta
Oli siinä määrin erheellinen,
,että 'rkymybessä 'oleva kongressi
onkfn Canadian, Trad^ i and
kongresBi; Kail^ , kansallisjärjes-tott
ovat oikeutetut lähettämään yh­den
edustajan tuohon kongressiin
t;en lisäksi mitä uniot ovat oikeute­tut
lähettämään jäsenlukunsa 'pe­rusteella.
' Tov. Ahlqvist *on ase-i
tettu ehdokkaaksi Tl'oronton Jour-neymen
Tailors paikallisuniosta e-dustamaan
Journeymen tailors of
Ameriea järjestöä, josta •^Iitaan
yksi edustaja unioiden asettamista
ehdokkaista yeisäänestyksellä. ,:
.Olisi mitä tärkein, asia saada Ca­nadian
Trades and Lahor ; bngres-siin
vasemmistolaisia edustajia'Tjiin
paljon kuin mahdollista ja siksi si-
Icäli kun'" suomalaiset voivat tähän
asiaan vaikuttaa,! olisi jokaisen an­nettava
äänensä tov. .Ahlqvistille
jä liyvg jos saisi muidenkinkietis-ten
tukea niin "pajon kuin mahdol-
Ifeta luptettayan toverimme, taabe.
Kokousasioita. W. P. S. Osaston
työkokouksessa heinäkuun 29 p:nä
ceskusteltiin ja päätettiin seuraavis-a
asioista;
Virkailijain valinta. Agitatsiooni-komiteaan
valittiin R. Walden, E.
lind ja H. JTiela, kaupunfein bs-kuElkömiteaan
t W i Lehti, ilmoitus-asiamieh^
ksi E. Kuusela ja järjestys-mieheksi
H. Hämäläinen. '
Uusia jäseniä'yhtyi osastoon Ed.
Ketola, Emil' Palomäki, Oscar - Väli­maa,
Einar Nieminen, Isak Löytö­nen,
Rauha Kauppinen, Alex Mäki,
Kustaa Moisio, Uuno Joki ja Ilmari
Laitinen. Jäsenkokelaaksi . Matti
. . . . osastosta, kt-an
ratkaisu Jätettiin kaapuna
kuskomitealle.: K. i , t o f ^ : ^
sa vnme osaston t y ö k o k o u S ^l
määräsi, että W. Kesti oa
tava osastosta, koska hän 7j
verran kunnioita työväenliikets?
tä lakkaisi myymästä päihdj^^:
juomia. ' • -'T^k
Tulkoon kssä huomautettua.!
etta Mrs. Kestiä, joka on o^^T
jasen myöskin,: vastaan meaiä •
ole mitään syytöstä, joten häa C'
jatkaa jäsenyyttään vaikka W
miehensä erotettiinkin, sillä a«-„?-
sa käiitellään jäsen jäsenenä I'
nainen voi; olla missään ed^Z
tuussa siitä mitä hänen aiete^
kaikessa edesvastuuttomuade:»^;
tekee.
Menneistä iltamilta.
tamista jotka pidettiin m^i^:
Laken palaneen haalin byväfci, 4^
puhdastulo $64.10, joka sumaa M
jo., lähetetty, asianomaiseen
kaan, joten osaston puolesta kiitäi
yleisöä siitä runsaasta avuaa^rj^
ta jolla he.muistivat tovereita, jjii.
ta on palanut haali. He voivat saa:
da uuden talon pystyyn palaneti
tilalle kun joukkona avustamaie.
Taistelutervehdyksin
Ontarion Leijona.
pai
Dutisia
— Neliöjalassa on 144 neliötuu­maa.
-r- Canadassa tuotetusta puuta­varasta
viedään ^säännöllisesti noin
viisi kuudettd osaa'Yhdysvaltoihin.
Useat Canadan suurinmiista puuta-varafirmois^
ovat amerikalaisten
kapitalistien omistamia.
<)fa8ton tyokokonkfesta i päi­vän
illalla, oli uäeita tärkeitä .asioi­ta.
M.m. päätettiin, laittaa osastolle
lukutupa ^maan rakennukseen
missä Vapaudella on uutistoimisto,'
ninaittäin 121' Secord^., jossa lu­kuhaluiset'
voivat bydä luiemassa
tämän maan ja Suomen vasemmisto­puolueen
lehtiä, sillä tavoin pysty-akseen
seuraamaan tämän (maan.
Suomen ja yleensä maailman työvä­enliikettä."
Inkusalin 'aukjoloajäksL
määriteltiin 8.30—7.80 iöalla joka
ai^kipäivi' Myös päätettiin pitää il­tamat
lukusalin kustahnuksien peit­tymiseksi.
Järjestettiin lisää jo en-pestäänkin
valpasta asiamieskoneiö-
^a. Myös kokoubeHa oli "eri jär­jestöä
koskeviä^äsföitä.""
. Yapaiidlen uatistoimisto on avan^
ntit öveiisä Port 'Arthuriin, joteii
artiinrilaisteni 61 Ttarvitse enään ko­vin
piliälle käirellä päästäkseen f-maan
liikkeeseensä. Sama suhde on
ympäristöläisille. Kirjavarastoa or.
jo osa "jcanpassa ja Iisaa tulee. Uusi
aivan- tuliterä kirja' on cSuonien
Typvienluokan Tulikoe», O. V. Kuii-ispnja
Y. Sirolan kirjottaaia. Kir-
,an nimi jo osottaa sen sisäDon ja
< arjottajien nimet ovat siksi tun­netut
että jokainen ilman kirjan
sisältöä selittämättä voi luottaa, et- Ero'tta"nie; ^l^ZarZr^Z':
Huhtala ja kunniajäseneksi E. Nes­tori
Tienhaara. 'Jäsenhakemuksia
oli-Lempi Möttönen; "•-
Lehtiaäiamiesten 'raportti. Mrs.
Heinonen, tehnyt liikettä, kuluneen'
^heinäfltuun ajalla $26.10.
. Tutkijakomitean raportti. Tutkit­tavaksi
oli saapunut seuraavat hil­jan
Suomesta "tulleet henkilöt: Syl­via
Tienhaara, Pori, Tuorsniemi, ol­len
vasta ^14 vuoden vanha, E. Nes­tori
Tienhaara,: ; Pori, Tuorsniemi,
ollen vasta: 16 vanha, August Walhs-tein,
Helsingistä, oli jäsenkortti
Me talliteoUisuustyön teki jäin liitol­ta.
Ja todistus S. S. Työväenpuol.
Puoluetoimikunnalta, että mainilTtu
henkilö on rehellinen luokkataiste
lijä ja" että hän on ottanut akti:
risesti osaa puoluetyöhön, ollut m
m. ruotsinkielisenä järjktäjänä ja
tilapäisenä puhujana myöskin tjoi-minuty
joten kokous antoi täyden
toveriluoton yllämainituille «Jien^i-loille.
Tauno Killström, näytti tö
distuksensa, jotka hänelle öli haii:-
kittu jossain pohjois-Ontarion käm
pällä. Todistukset; oli Suomen' S:
Työväenpuolueen 'lähettämät ja ah
l^rjoittamat, "joten kokous hyväk-'
syi ne täydellisesti ja ioivoo että
ipäinittu henkilö saa nauttia "täyttii
toveriluottoa* todistubiensä perus­teella.
Minnie Uusitalo, Isojoki,. Ve;
srjärven kylä. Ei ollut mitään to
distuksia. Ollut 5uomi-matkallaan
k^si- vuotta. Milja Lilja, Kallioii-sivu,
Isojoki, (käiijenkylä. Ei,'olltt
mitään todistuksia." Sanoi kuuluvan­sa
paikalliseen - osastoon, josta hä­nellä-
on' jäsenkortti! Kokous suo­sitteli
näille kahdelle väliaikaisti^.
toveriluottoa" siksi kun saadaan han­kittua
todistukset Suomesta; {
iuettllnv KJeski-Oiitarion Piiritoi­mikunnalta
tullut kirjelmä ja hy­väksyttiin.
Päätettiin antaa kaksi
$25.00 , stipenttiä Keski-'Pntarion
Lästenkoulu-opettajaknrsseilie me^
neville! Päätettiin^ että. kursseille ai­kovien
oh jätettävä häkeinubet si:
sään ' elokujin 12jta 'päivään men­nessä.
Jobinen kursseille aiiova voi
jättää hakemuksen joko suoraan o-
^äston työkokoukselle "suullisesti, täi
kirjeellisesti. ' " '
Luettiin Vapaudelta tullut kirjel-
?nä, - jossa Iteiotettiin osaston k'o-kouksessk
valitsemaan henkilön jo­ka
tulisi toimimaan piletti-'ja rä-nanyälitys
y.m. "tehtävissä. Asiasta
keskusteltua jätettiiÄ "asia se"\iraä.
vaan Moukseen ja jolla ajalla'voi
tehdä hakemuksen mainittuun toi­meen.
Hakuaika loppuu elokuun 12
päivään. Samalla kejioitettiin jokai-
•seji osaston" jäsenen tilaamaan ' it-'
seljeen etupäässä ' oma'"puoluelehti
ja asiamiehiä kehoitettiin ri­pein
toimintaan tilaajamäärän koi
hottamiseksi. ' r
tlsastosta erotettiin Victor Kesti.
INTOLA, ONT.
Meillä oli Parmers Supply finut
(osuuskaupan) kokous heinäijia;
22 , p., 1923, jossa keskusteltiii;
seuraavista asioista: Osmiäkaapffli
hoitaja Edward Ollikkala luki Mä­keen
tilit tammik. 8 päivästä kesi^:
kpun viimeiseen päivään, jonka ko­kous
hyväksyi 'tilintarkastajain lat;
sunnon perusteella. Liike on tDottK
nut voittoa tällä ajalla $267.70, F.;
iS." firman tiliote julaistaan Vapau-:
dessii. kokonaisuudessaan. Keälti&;5
teltiin että mitenkä menetellään nii-'
deri jäsenten karissa, jotka ovat jjtvj
tSneet viinie vuoden jasenmaLw
maksamatta. Päätettiin pidestii"
jnabuaikaa ensirtammikuuhun sasitv
ka, 'jolloin on/kaupan: vuosikokaii!|
Koska•' näyttää siltä että yhteisfS:
liikkeemme alkaa .laajeta, niin päi-;
timme rakentaa varastohuone«D,
jossa voidaan säilyttää säkki ts-;
varaa. Kokouksessa käsiteltiin psl-)
jon muita asioita myöskin, joista a
ole tässä •tarpeellista selostaa. Pait-:
kftkunnallamme on ollut epäilykä,
että tämä yhteinen liike ei tule,
onnistumaan. Vaan kokemus pnto
aivan toista. Silloin kun tämä täo-;
ne. perustettiin, joku vuosi takape-,
rin,- alotettiin se .noin sadan doV"
larin pääomalla. Alkaessa oli m
20 jäsentäj jotka panivat tamia
liikkeen alulle asettamalla ^ ^
sisäänkirjoitusraaksuicsi ja ,nyt oii
se noussut jo tuohon.sievään sais- j
maan nim. $1599.39. Siis nämä s>
meröt "torjuvat kaiken sen epäilyt
sen mitä' on keskuudessamme iki
mennyt. (Mi myöskin sellaista IJ;^|
sitystä ^keskuudessamme että
kuukauiipalfcka on liian korkea liä-keenhoitajalle,
vaan se ei m
kään pidä paikkaansa, sillä siiloa
kun liikkeenhoitaja saa kyllin eoJ-ren
palkan 'toimestaan, nira silloiä^
hänen kannattaa uhrata aikaas»,
seh toimen hyväksi. Jos taasen.o^f .
palkka pienempi, ei kaupanhoit«»;|
voisi sen hyväksi .uhrata mm' m
jon aikaansa, sillä hän olisi pa^^
tettu käyttämään enempi
sa muissa tehtävissä. Kokemus;j
todistanut tämänkin asian sellaise­si
kuin se yllä. ilmeni. Liife«n"« j
myöskin kykenee myymään tarara j
suhteellisesti samoilla hinnoilla m
kaupungissakin myydään. Sääm»^
sä on' myös sellainen pykälä.
'OS henkilö ostaa kaupasta nim F
jon että hänen voittoprosentta^ |
nousee 5 dollariin, pääsee häi ^
oin bupan jäseneksi jos njn"
uaa. Kt r „oIk.o^u„s. tfoniivvnoii eettttää luttP««:
mahdollisimman suurina jookkoi
kaupan jäsenyyteen ja i
aina joukolla osaa kokoakai^ « j
yleensä Uikkeen asioihin ja ^ i
täisiin pois kaikki ennakko^
Täten menetellen voitaisi P^rt^
a?iat hoitaa. Kokouksen W ^
lella tuotiin ami, että on s.vF^^
osuuikäuppaa että se ei o3
kia jäsenyyteensä. Äetfeen sä'-*
tätkittua huomattiin, e^;*- 1
t^s on aiTieeton ja md'^o""!^ ]
joku >alunnut ' f "^y.%r>
seennne häiritseväUä W^