Canadan uutiset, March 11, 1926

              FINNISH NEWSPAPER IN CANADA AND THE BEST ADVERTISING MEDIUM. SUOMALAINEN SANOMALEHTI CANADASSA JA PARAS ILMOITUSVÄLINE-.
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISISSÄ JA HYVÄNTAHTOISUUS KAIKISSA ASIOISSA.
NUMERO \o
Canadan tulevaisuus ja maan
luonnonrikkaudet.
Kaksi näistä asioista esitettyä
pessimististä laiisuntoa.
. KttiJ Caiiadasta 0 1 suinkaan
puutu pessnui.^1e]akaaii, jotka
Julkl^e^tl i' M t t a \ a t cp'»il> l^^^'""^'!
taniän maan loistaviksi kuvatuis­ta''
i n a l H l o l l i s u u l v s i s t a p o l i i t t i s e l la
ia t. i l o i u l c l l i s f l k i <il ilki. kay soi
V a s t l il m 1 • k a 1 ui ost a a sk e 11 a 1 u. 1 ai i"
sutusta luiolipitoesta.
T i i J. D. Loiian, Ilalifaxista
sanoi .Montro<ilivsa i)it.iniassa<in
e s i t e l m ä s s ä , etta s o l k i i s t a asiaa
kuin ^ l l ( l l s t v n ^ l Canada ei ole ei
ka tule o l e l n a a n k a a n ellei l'oh-i
o 1 s- Am e I' 1 k a n mantereella t a p a ir
du voimakas poliittinen, y l i t e i s -
knnnallinen .ja . lienuellinen. vai
lankumous.Nvkyisin-. v a l l i t se van
tiedustelulialun ranadan poluttr
.sesta tulevaisuudesia p u l n q a • tui:
kitsi o s o i t t a v a n , e t t a .osia. :Domr
niomn hvntisista la itäisistä alu­eesta
tnlee sidault.umaan Ylidys-valtoihin.
Ontario, maakunnista
kaikkein . isänmaallishenkisin, t i r
lisi .laamaan X-anadau \inionin vlr.
teyteen taloudellisista s v r s t a . jos
se Tiim. e n s i n k ä ä n laa; Quebec
t a a s e n p\s\ i s i 1 u i ^ i i u m a t t o i t m n a
uskonnolli^^ist.i sM>ta
Monti-edlissa e. s i i n t v i liil-)attain
t o i n e n k 1 n p a 111,) a. k a 1 \'() s 1 n s 1 no o -
n C M Campboll lian k e i t oi
Kaivos- ja Metailur^nselki Insii-tuutille.
el ta puheet (-anadan
suunnattomista rikkauksista: ova:t
\ a in patri(itismin k e k s i m i ä ja sei
luisina koko maan kirous. ilTan
sa noi m a t knst a neensa - hai k 1 i m a n-tereen
Vn^toriasta C'a|)e Breto"
m m asti iiiiiiei-aaleia etsien ja
t a h t o i k o k e m u k s i e n s a jXMUstcelkn
ilmoittaa, etta naitii. luonnon­rikkauksia
ei k o s k a a n olo ; ollut
oiemassa muuten k'u 111 ra 1 oitetus-sa
m ä ä r ä s s ä ia niiden t\ h j e n t v -
mmen -on saanut aikaan,! ettTi
joissakin tapauksissa on enaa
vain ripi^eet jalella.'' .
Avioeroepidemia Yhdys­valloissa.
Asiat tassa maailmassa eivät
viela ole läheskään niiu hullusti
kuin unmet sensatsionihaluiset
ihmiset väittävät, silla avioliittr
ja sentään rakennetaan kymme­nen
jokaista avioeroa kohden.
Taslä ])<iattaen siis yhdeks.in
. a \' I o 1111 o a. k \' m m en e s t <^ • t u 1 e a t
viela jiysvvia. ja purkaantuvat
vain jommankumman kuoleman
kautta. Nam ilmoittaa Vhdys-
}\ altain tilasiotoimisto \Vtishin<?-
tonist.i Mutta suhteellisesti o
pirun. kau"
luotaan, sd-
0 1 1 . .vähene* l
lisaanty
Virolaisia hirtetty vakoojina
Pietarissa.
Kolmetoista • henkilöä, ] o l k a Ye-najau
•• holshevikioikeus lielmr
kuun Ifj p :na tuomitsi .kuole­maan
virolaisina Aakoo] i n a , telo­tettu
n .Pietarissa v 11 m e torstai n a.
Tuo m 111 u j e n y ,1 a 11 a m i a a r m on a no-muksia
ei -ot'ettu huomioon, iv Te-lotettiija
syytettiin vehkeilystä
sovietti hallitusta vastaan ja
ty(.)Sikentelyst a yi 1 dessa Kngla nnin
ja .Viron vakoiluosaston 'kanssa.
vat asiat •menemässä
lalle. niiivkuin sita ,s
la avioliit tojen ;luku
m h ssa; ja ; e ro j e n 1 u ]\ u
massa. Viime vuonnja solmittriu
Ylidysvalloissa iiimititain 1.178,-
2()() axioliiltoa \ en at Inna 1,22'^,-
02 aMoliittoon M I on n'1 1<12'1 A-
\iolntt()]en luku oli siis edelli­seen
Miot.eeii ^enateu xahcnty
n U ^7 piosentill.i AMoeroja
vahvistettiin viime vuonna 17G,'
8(i7 \errattuna K)'),!)*)!» sita edel­lis
e 11 il \' u o t en a. A \' 1 o r o 1 (U1 lu k u
oli siis lisaantvnyt piosentilla
edelliseen vuoteen \erraten, jo"
ten .a\loei oj^Mi luku oli lisaanty
n\t lähes samalla prosenttimaci"
ralla kuin avioliittojen luky oli
vahentyn\-t. .fos. siis Iata menoa
latketaan,:, niin uakvmattoinissa.
ei ole enaa. se aika, jolloin avio^
ei-oia tehdään \ hta monta kuin
a \ l o l i i i toj.ikin T.issa tilastossa
ei luonnollisesti .ole • mamit tn.mi­tä
a 11 sellaisista avioeroista enenr
paa kuin Intoistakaan; jotka ei^
V ;i t ole o 1 ke n sl a 11 o s t e \y - v a hv is la­mat.
m?
— PORT ARTHUR, CANADA— Thni-.sday, iMarcb 3
Viinatrokareita ei voida
ruoskia.
()ntaiM()!i yliiakiinies Nickle ci
ole samaa inielta; ituomari Kishe',
rm kanssa siina kohden, että;
Ontarion rarttiusasetukseen it;
«ensa svypaiksi tehneiden henki­löiden
tulisi saada 'raipparan}i;ais
tus. Tuomari : Lnslier oli tehnyt
tämänsuuntaisen llruoraautukseu
SUU! \ alamiehistolflel Port Arthir
)'i n k e vat k a ra j 1 eni a Ik a jaisiss^.
liYlilakimies \i(d<le' lausui, etta
yleisö ei tulisi hv\aksymaän
ruoskan k<ivtlamista t.dlaisissa
tapauksissa. Se saattaisi aiheut­taa
yleisen m i e l t e n kuoh uu;: joka
voisi osoittautua lui miolliseksi.
Tulee ottaa liuomioon, lausui yli"
lakimies. . etta asetuksen ri'kkoji-'
en joukossa on naisiakin ja ku­kaan
• ei. sallisi ruoska.n kayt.trr
m 1 st a 11 e 1 k om 1 > a a... s 11 le u 1) u o 11 .a v a s:
taan.
Ne\ada on suhdehn i|iss{i lohta"
"\asNa .isema^s.i a\ioeroihin nalr
den, siUfi siellä solmi,ttiin 1,079.
aviolittoa ja pureltunj ;1,037. Te-
\<isissa otettiin l-').:^7.") a\ ioeroa ja
rakennettiin 71 020 avioliittoa.
Ihmecdlista. kylläkin, maan teolli-suus\
aitioissa a\ioeroia tapalv
.1 uu suhteellisesti vähemmän kuin
et td a n 1 n a a 11 v 11 j o 1 y s v a 11 i (u ss a. • E*
s I me r k i k s i N e A\' Voi-k i n. v aitiossa
\ a l i M s t ( d t i i n \aau 4.022 a\io­eroa,
mutta sol-mittiin .inGj31,2
a\ioliittoa Xiin ettej se kau-l)
unkilaiselama taida olki sitten­kään
rappeutunutta. : kuin sitä
summakjidessa sanotaan, koska
hiljaisilla. • ja • rauhallisilla maa­seuduilla
telidrian useampia a*
vioeroja kuin suuiMssa . kaupun-u:
eissa. «
I
Pankinjohtaja^ehnyt itse­murhan.
Thomas A tiale, Standard Pan­kin
hoitaia Sudl)ui'>ssa, loylet"
tiin torstaina kuolleena asunnos-taau:
Ruumiin, vieressä oli revol-:
veri. . M r , (lale oli poistunut
konttoristaaji aamulla ja lähte­nyt
puoliselle ta vallista, aikai­seni
m in. 1 Syytä tekoon ei tiede­tä.
Märkä lakiehdotus jätettjr- lain-laatijakunnalle.
Ontarion märkien johtaja, Col.
J. A.Currie, jatti. viime, viikolla
Toronton lamlaatijakunnalle la­kiehdotuksen,
joka. hyviiksytyksi
tul t n a an 01 k eii tt a isi^ va ke vampi*
en juomien myynnin hallituksen
kontrollin alaisena. Lakiehdo­tusta
seurasi ehdotus vastaaviksi
lisäyksiksi Ontarion raittiusase*
tukseen. Lyhyesti sanottuna tiis-:
r
mm
Enemmän kotifca.svatusta
nykyajan lapsille.
(Mia rl es B ra n don B 0 0 1 h,; Pel a s-tusai-
meijan perustajan /pojan­poika,
on vieraillut TnrontQssa
ja lausunut mielipiteensa nuori­sosta
"l\lmulla on viela uskoa
nykyajan lapsiin", sanoi hän
"Ne ovat henkisesti tera\ampia,
mutta sodanjälkeisten olosuhtei­den
vaikutuksesta heillä on kes­tettävänä
kaikenlaisia kipsauk­sia,
joista nie vanhemmat emme
tienneet mitaan " Kotikurin hok
lentymiuen on useimmissa tapa­uksissa
atheena nuorison hairah­duksiin.
Air. Booth sanoi tul­leensa
Vlulys\ altain puolella
luioiuaamaan, etta kodin vaiku­tuksesta
ei siellä ]uuri voi pu­hua-
Kodista on tullut paikka,
jossa vain syodaan ja nukutaan.
Monacon konsuli syytteessä.
^lontreali.ssa on ratsupoliisien
toimesta pidat^ty Monacon ruh­tinaskunnan
konsuli M. M.
Gamphell syytettynä siitä,: että
Il ä n . e r ä i d e n t o i st e n: h en k .11 o i de n
kanssa oli keinotellut saadak­seen
rahaa passiviisumien anta­misella
Vlidysvaltoihiu p\rkivil-le
henkilöille Campbell olmad-le
laatinut. passin vaikka oli t le-tänyt
heidän olevan ei Monacon
vaan Serbian ja .rugo-Slavian a-lamaisia.
(•ampbell on vapaana
800 dollarin takauksella.
Yhdysvallat karkoittaa
epämieluisia.
Poislähetettäviksi aiottuja sanoi
tään olevan kaikkiaan 250,000.
I
A^hdysvallam. kon^n-e.ssiile on
1 a te 11 y • k o m 11 e a n te k em a c si ty e
varojen myontaniisesta siirtolais
v 1 ra st o 11 e ei - h a 1 u 11 u j e n u 1 k o maa
1 ai s t e n m a a s ta ka r k o 1 tu k sest a j o h
tuvien menojen :i)eittamise'ksi. ja
ra)a\arlioston \ah\ istamiscksi
tule\aa \uotta \ ai ten
•Siirtolaiskomissioneri IluH il
m o i 11 a a \' 1 r a s t () 11 s 11 m ai 1 a judon
alaisena ole\an 2")0.0()0 ulkomaa­laista
joista öl S04 on pidätetty­nä,
niaan ..vankiloissa,- .mudonvi-kaisten
hoitoloissa )a muissa lai­toksissa
\'<nden lis.iksi on ') 081
henkilöä, jotka i)\a1 takuuta Aas
taan \apaalla lalalla, \aau jotka
voldaaii laliettaa pois mrlloin- ta­hansa
Viela on 800 henkilöä ju-datett\
na odott.iiiiassa maasta
karkotu.sjuttujeu kasittelvä.. T i V :
mau \uoden aikana on tarkoitus
lähettää kotimaahansa 12,000
epa m uduista ulkomaalasta.
Siirtolaisvirasto ..on anonut.$6,-
084.8(>") n suuruista summaa eli
miljoona dollaria enemmän kuin
sen k,i\ tetta\aksi tana vuonna on
myonnett\ Osa tasta summasta
tultaisiin käyttämään rajavarti­oston
\ ah\i^tamiseen Vai ti idin
lukua, joka nvkvaan on 497, l i ­sättäisiin
()')() tai 700 mieheen ja
näille hankittaisiin lisa'a mootto­riajoneuvoja
; patrullipalvelusta
^ a rt en.
• l.Ilkomaala.isten 'karkoittaniinen
on kolidanintt suuria vaikeifksia'' •
s e n Ic a u 11 a, e 11 a. a s 1 a n o m a i n e n ui -
k o m a a 1 a i n e n V a 111 o e 1 n 11 e 1 e 1 la ä n
tahdo myontaa passia karkoitus"
ta varten Var'>inkin Venäian
hangoittteleminen on. aiheutta*
nut suurta kiusaa ja paljon ku­lunkeja.
1 ii
»»s
John Campbell Elliott, K. C,
joka : parlamentin alahuoneessa
edustaa AVest ]\Iiddlesexin vaali­piiriä,
nimitettiin maanantaina
Parlamentti pienellä lomalla.
. Väittely : vastauksesta valtai.s-tuinpuheeseen
saatiin vihdoin vii­meinkin
parlamentissa loppuun
viime viikon keskiviikkona ja si­ten
päät^tyi yksi kaikkein pi.sim-piä
ja kiusallisimpia: väittelyitä,
mitä Canadan jioliittisessa hi.sto-riassa
:' tunnetaan. Epätietoista
on, miten kauan . s i t ä olisi ivielä
tämänkin jälkeen jatkunut, i ellei
hallitu.spuolue olisi käytäntöön-otettavaksi
esittänyt määräystäj
jonka mukaan kaikki puheet täy­tyi
rajoittaa korkeintaan kaksi
kymmentä minuuttia kestäviksi.
Parlamentti päätettiin senjäk
keen laskea lomall(j kuluvan
kuun 1;*) päivään saakka. 1 Ää-nestykse.
e-sä kaikki progrcssiivit,
riippumattomat• ja t.vöväenpuolu-o^^
n iäsenet äänestivät hallituk­sen
esityksen Ipuolesta, joka si­ten
tuli hvväksytyksi vähäisellä
enemmistöllä.
privy couneilin jäseneksi ja työ^
sä uudessa laissa esitetään väki-1 ,^^1^^;^^^^. :\iaeKenzie Kingin \\^\-
juomam myyntiä . liallituksen iitukseen. JMr, Elliott teki
kontroll isysteemin mukaisesti sel­laisilla
paikkakunnilla, jotka vii­meisessä
äänestyksessä menivät-märiksi.
Väkijuomia myytäisiin
täysi-ikäisille, jotka lunastavat
%1 maksavan lupakirjan/Myyn^
tioikeus annettaisiin hotelleille,
jotka toimjvat lupaTvirjalla en­nen
vuotta 1019.
virKa-päiväuä
kenraa-
Lady Gathcart saa jäädä
Yhdysvaltoihin. ^
. Kreivitär C a t h c a r t on voitta­nut
, oikeusjuttunsa saada jäädä
(doeskelemaan Yhdysvaltoihin.
Kreivittäreltä, joka saapui Nevv
Y o r k i i n jonkun aikaa; Ritten^ e*
v ä t t i in ensin maihinpää.sy sillä
perusteella, että hän oli "moraa­lisesti
kunnoton"; mutta kreivit­tären,
lakimiesten onnistui kui­tenkin
näyttää toteen, että nvio-rikospa'
ei pidetä lakivastaisena
tekona Et(»lä-Afrikan; Unionissa,
jonne kreivitär oli karannut tei­sen
mielien kanssa, jättäen lailli­sen
puolisonsa Englantiin.
valansa samana
likuvernöörille.
Elliottin nimityksen johdosta
on 'kolmas liberaalinen- edustaja­paikka
parlamentissa 'tullut -va­paaksi.
Niistä ' ensimäinen täyt­tyy
kun pääministeri: K i n g ottaa
haltuunsa penkin parlament.. uu­delleen
kokoontuessa, mutta Re­ginan
ja West iMiddlesexin pai­kat,
jäävät täyttämättömiksi. Mr.
Dunning valittaneen parlament­tiin
Reginasta ilman vastaehdo­kasta,
mutta Elliott saanee kon­servatiivisen
I vastustajan tulevis­sa
täytevaaleissa.
Ruckavarojla eskimoille
pohjoiseen.
Osasto Canadan kuninkaallisia
ratsupoliiseja on Fort Smithistä,
luoteisterritorista^ alottanut koi-ravalpikoiUa
i>itkan ja vaivaloi­sen
retken halki pohjoisten au­tiomaiden
itaa kohti pelastaak­seen
e ra ä n 1 liit ä än j out u neen es-kimoheimon
nälkään kuolemasta.
Heimon liädänalaisesta tila.sta 0 -
l i Fort Smith iin lähetetty sana
j a senjohdosta korpraali. Blake
a pu 1 a i s i u e e n ja 'k a h d e n i n ti a a n i n
kanssa lähti liikkeelle 200 mailin
pituiselle talviselle taipaleelle
mukanaan raskaat lastit; kaiken­laisia
mokata varoita ja muita
väittä m ä 11 o m y y s t a r p e i t a.
Tilastoa auto-onnettomuuksista
Yhdysvalloissa.
• A u t o.-o n n e 11 o m u u d e t Y1 uh^ sv a k
loissa ovat surmanneet vuoden
1917 jälkeen 12],r)no ihmistä, eli
enemmän. -kuin amerikalaisia
kaa tui maa ilman. sodassa, :Ma ini-tut^
luvut iierustuvat kauppava­raston
n 11 ka i s emun : t il a s to iin n.
: Vuoden: 102.') luettelossa on
24,000 suruiaaii.tunutta. eli 2.50
pro.senttui enemmän kuin vuote­na
1921 Viisitoista prosenttii
tapaturmaisista kuolemista Yh­dysvalloissa
viime vuotena johtui
a u t (ron n et t om un k MI s t a. T1 la s t ot
ovat laaditut 'katu- ja maantie-konferenssille,
joka kokoontuu
AVashingtonis.sa maadiskuun 2.5,
24 ja 2'). päivinä. l\auppaviras­ton
palveluksessa on asiantunti-o
i t a,: j o t k a k oe 11 a \. a 11 a a ti asu u n -.
nitelmi^v:. auto-onnettoinuuksien
vähentämiseksi Yhdysvalloissa
Suunnitelmat esitetään mainitul­le
konferenssille.
tta«
1
p|
A i
1
XTF Viiosik.—Voi. X I I .
Tibettiläiset eivät päästä 'Imel­lettyyn
kaupunkiin/'
Lhasaan yrittänyt seurue mur
hattu Himalaij an vuoristossa.
mg,
4 s
Lontoseen Daily Mailille saär
puneessa tiedossa kerrotaan, että
muuan retkikunta, joka kamee-leilla
ja inuuledla kuljetti väli
neitä voi ma la itoksen ra kentamis*
ta varten tibettiläisten ''kiellet­tyyn
kaupunkiin" ivhasaan, on;
joutunut :kaainean kohtalon uh­riksi
eraassa vuorensolassa. Seu­rueen
kaikki jäsenet surmattiin
j a tavarat heitettiin alas jyrkän­teeltä,
jolloin ne kaikki murska'
utui\at palasiksi.
K e t k-1 k 11 n n a n o li 1 a h että nyt 1 i ik-keelle
eras englantilainen liike,
joka oli telmyt sopimuk.sen voi*
|malaitoksen rakentamisesta :oa30*
ka oh ensimaineu' ulkomaalainen
firma, jonka oli onnistunut pääs"
t ä l i i k e x ' h teyteen Lhasan kanssa.
..Soju H i u k s e s t a keskusteltaessa
V a a tl \' a t 1111) et 11 lii is t: (nr t ö i d en y l i
j o 11 d o n u s k- o 11 a va k si omalle kan*
s a l a i s e l l e e n , Ringan^nimisellei
insinöörille, lian lahti matkueen*
sa kera liikkeelle Lhasaa kohti
I)aastenkin noin 400 mailin pää-him
KalimponiTosta,: Bengalista.
Sen j ä l k e e n seurueesta ei saatu
mitaan tietoja. Liikkeen edusta*
jia Kalkuttasta ja Bombay.sta lä'
hetettiin tiedustelemaan ja täi-
' l ö m s.iatim s e h i l l e . että koko
matkue oli. tapettu lähellä Lhä*
saa. \
; Tainan järkyttävän tapaukset
vuoksi t u l l a a n ensr kesäksi suun*
ijiteltu UUSI yritys iMount Everes*
tin liuipulle pääsemiseksi per.uut-fltamaan.
W ^^^^^
Ml
Suomalaisia kuollut Utahin
lumivyöryssä.
."Toveri"-lehden: mukaan on
Utahissa äskettäin tajiahtuneen­sa
.: 1 um i vyö ry ssa k u oli ut a 1 n a k-111
neli<i suomalaista Kuolleitten^
joukossa on m. m Mi s Rimbv
mainitun lehden monivuotinen a
siamies. Toisten suo'1nala:isteh ni
mistä ei ole vielä tietoa. .
Tri Haikara, uhmaili jtsepäises*
ti isorakkoplakaattejakin tuodes*
saan viime viikolla kahdeksan­nentoista
lapseni Mrs. John K .
AVeb e r i Ue h ä ne n k o t i i nsa K i t c h e -
neri.ssä, Ont. Äiti oli sairastu­nut
isoonrokköon, mutta pieno­kainen
svntvi täysin tierveenä:Yh
deksän A muuta lasta on kotona
karanteenissa samaan tautiin-sai­rastuneina.
Satoja miehiä ryntää Red
Lakelle.
Hu d s o n in j') i e n es t ä ra u t a t i e a s e-ma.
sta Grand Trunk radan. var­rella
pohjoise.ssa, jolle v ä h ä n ai­kaa
sitten vain sattumalta junat
seisahtuivat, on nyt: tullut paik-k^,
jolla on kansainvälinen lei^
ma. Satoja kuHankaivajia kai"
kksta osista Canadaa ja Yhdys- esitystä vastaan. -
Briandin hallitus kukistunut.
Pääministeri Ai-istide Briandin
johtama Ranskan hallitus jätti
lauantaina . erohakemuksensa
saatuaan epäluottamuslauseen: e-dusta
jakamaiMssa. Kompastuski­venä
oli tällä kerralla kysymys
myynti veron korottamisesta, jos­ta
toimitettu äänestys osoitti
enemmistön olevan hallituksen
valtoja suuntaa fvulkunsa sinne
matkalla Red Tjaken kultaken­tille.
Aivan -päinvastoin kuin ennen
vanhaan käyttävät kullankaiva­jat
nykyään kulkuvälineistä
•kaikkein nopeinta lentokonet­ta.
Matka Hudsonista Red La­kelle,
joka koiravaljakolla kes­tää
kahdeksan päivää, voidaan
lentokoneella suorittaa yhdessä
tunnissa ja neljässäkymmencssä
minuutissa. Lentoliikenne tällä
reitillä on nyt säännöllisessä
käynnissä kolmella koneella;
Päministeri Rriand ryhtyi hak
Iitukseen viime marraskuulla.
Hän on ollut Ranskan pääminis­t
e r i n ä kahdeksan eri kertaa," On
mahdollista, että hän suostuu
presid. Doitmergueny kehoituk.
seen ja koettaa muodostaa yh­deksännen
hallituksensa kumoon
menneen tilalle.
yhdysvallat johtaa radio-alallakin.
^^laailmassa on kaikki.um 8(W
radiolaa jaltamisasemaa; jmsia
noin kolmasosa on Yluh s\ allois-sa.-
Kauppa.tlepartementti on teh­nyt
tilastolli.sen laskelman laa-
)altamisasem'^ta la niiden mu
kaan Yluh s\ alloissa on lupa"
k 1 r) a n saa nu 11 a 1 a li e t y sa se m aa j a
muissa maissa >hteeiisa<270 ase
maa. Tilastot m\os osoitta\at,
että sekaannuksien \ älttamiseksi
lähetysasemien luku . on va liene-,
maan pam
jMuiden maiden suhteista tilas*
tot antavat seuiaaxia numeroita
fanadassa on "')2 lähetysasemaa
ja on se toisella sipillä, l^sjian
jassa on 22; Suui-Britannia ja Ir-
] an t i oma a 20-: R a uskalla on 10
asemaa ; ^SFexicolla 18; Saksalla,
Brasilialla ja Ruotsilla 15 kulla­k
i n ; Cuballa ja Australialla 13
kullakin; ja Argentinalla 7 lähe­tysasemaa.
Lady Mosley Amerikassa.
SosialistineU ylimystönainen Ia*
dy '.Mo.^^ley Englannista on vierar
llemassa Amerikassa. Sen sijaan,
että. han olisi antautunut niiljo-n
e e r 11 u o k a n s e \i r a e 1 a m a n py ö rt e i"
sim, lian onkin kiintynyt talou*
dellisiin )a yhteiskunnallisiin ky
symyksiin. Chicagoon saavuttu­aan,
hau : oli sosialistipuolueen
:päama lassa ja myöhemmin päiväl
I isi 11 a s 11 r t ola isn a a puriston kes*
kusiaitoksessa 11 uU: Housessa,
missä sen johtaja ja Amerikan
suurnamen. kirjailija Miss Jane.
Adams, toimi emäntänä. Tur­haan
siis ladv Moslevn luokkaan
.Jcuuliuat etsi\ at Jiäntä kestitäk-seen.
Lady Cynthia ^losley tuli So*
sialistiksi sodan jälkeen. Hänen
miehensä kapteeni Mosley on oi*
Uit työväenpuolueen edustajana
parlamentissa. :
Maailman suurin suihkukaivo
Chicagoon.
Chicagon k<Tupungin Grant-puistoon
tullaan ensi kesänä si­joittamaan
maailman suurin ja
kaunein suihkulähde. Sen on
lah.joit|anut Miss Kate Bueking-hani,
joka kuuluu huomattuun
chicagolaiseen perhee.seen, Ra-jhastoa
varten hän on lahjoittaliut
$200,000, jolla lähde pidetään
kunnossa vuosien vieriessä. Suih­kulähteen
hinta sinänsä tulee ole­maan
$500,000.
^ ^ ^ ^ ^
— On parempi kärsiä vääryyt­tä
kuin tehdä sitä ja hauskem­malta
tuntuu tulla joskus pete­tyksi
kuin jäädä vaille toisten
luottamusta.
Dominionin tulot: lisään­tymässä.
• Canadan valtion saännöllvset
tulot lisääntyivät lähes 20 mil­joonalla
dollarilla yhdentoista
kuukauden aika.na helmikuun
loppuun mennessä, mikäli Otta'
wan \finanssidepartementti tie­dottaa.
Tulojen kokonaissumma
kohosi mainittuna aikaiui $337,-
898,449 iin, vastaten .$808.904,297
edellisenä vuonna. Säännölliset
kulungit tekivät .$276,629,417.
Dominionin kansallisvelka: vä­hentyi
samana : aik'ana $31^.517/
110:11a, joten velan kokonais-sunfma
on nykyään $2,380,679,
297.