1924-02-07-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 17
11
)0eB •ellauiU* ir«it*»'™'«»»«tt* J « a ! » . ^ h A t u y»piinii»«' j M i a m i r ^ t i L o l c x n a s n*
, AlTStS aemr» - Vim» w d c a ' ; ; . ' ; . . . . . . . « » . ^ . vuoöicema tibranoalt»
Nimi
o M t e
Vapaoden tilaushiimat ovat: 1 yk.: HOO, i vk. f2.25 ja 3 Idk.|l30.
Terin branchin kokouksessa seoraar
n p&ätösehdotHs:
Xodca TWWm sanomalelMissa on
^imeaikoina julkaiattt^Neiivosto-Ye-
»äjfistä Tääriä ja looUcaavia kiigo-tnksia,
niin tänä kokous päättäST
lähettää ponnen Seattlessa tammi-kuoa
« päivä 1924 pidettäväUe, In-
JMtri^ WoTker Komitean puolivuo-fflltokoukselle,
jossa ilma^aatt että
ue vastustamme kaikkea Neuvosto-
Veuäjää loukkaavien • ja vahingoit-tftvien
kirjotus^n: julkaisemista.
Asan johdosta syntyi erittäin kiivas
keskustein,; jonka jäikin toimitetussa
äänestyksessä ehdotus hylättiin
kuudeUakymmeneilä äänellä
»eljää vastaan. ^
Jos tuollaisen päätöksen olisi teh-ayt
joku vanhoillinen järjestö, jök^
aroimesti vastustaa kaikkia edis^-
micHaiä virtauksia työvä^nliikkees-
^ j a kauhistuu heti; kun kuulee
TaBankumouksesta puhuttavankaan,
B U O se ei ketään ihmetyttäisi Mutta
kun se tehdään jä]^'estön taholta,
joka ainakin .Täittä& olevansa
vaOankumouksellinen, hiin, näyitää
M hieman omituiselta- vaikkakaan ei
edottam^ttomalta;.
iUri Liehlmecktin ja I I OM L U -
xABhnrcis muittojahlaa ; vietettiin
tääHä Vancouverissa v yhteisin voi-
Kia suomalaisen ja eni^ahninkie-laan.
Mik^kä ette jo ole ^^rpexSSä
parianne antaneet vaikuttaa koko
maailmaa ; käsittävän työväenliikkeen
aakkosten, jotta edes tietäisitte
' mihinkä luokkaan kuulutte?
Vaikkapa nyt iblettekin, noita kah-denleivänfcaloa
poikia niin eikö se
olisi rebellisempää elää siinä luokassa-
mihinkä kerran kuuluu? Olisihan
se teille hauskaa mennä jär-<
jestyneiden Ktyö^ten iltamiift, tut-kiakomiteain
kanssa keskusteluihin
ja kaikkeen mikä ön rehellisen "työläisen
midipiteen kanssa yhtä pitävää?
Teidän V . 1918. ja sen jälkeinen
'suhtautumisenne ej ole ao-pusoinnussa
rehellisien luokkatietöi-sen
työläiseji k a n ^ : Sika te luikit
Ica^uhistutte meidän järjestyneiden ja
omilla aivoillamme ajattelevien työläisten
toimintaa. • ^
TeUle kahdenleivän ; talonpojille
vielä tahtoisin sanoa. Teistä moni
rupeaa jäseneksi työväenliikkeeseen.
Sitten kun te saatte tuon summanne
<?2~-3,000, niin teistä moni
menee Suomeen, silloin ,te taas olette
valmiit jättämään luokkanne ja
pyrkimyksenne. Onhan se teille ko-nniampaa
mennä sinne - nuorisoseuran
talolle missä on muutkin csuojelus-kuntalaiset
», »lotat» ym. joita teidän
LAUANTA 9 P. NÄYTELMÄ
san
3 näyt. K i r i . Hdena Salö.
• 55
Kappale O D kaunu ja j&xmitavi kuvaiu S O O I B M U 1918.
KeDenkiia ei pidä olla kat«AiBatta titS
Esitys a!kaa klo 8.30. Sisäänpääsy 35c
N)|YTEUMXiCOMITEA.
NAURUA JA ILOA!
i4. Toronton S. S. Osaston Haalilla
ON
LAUANTAINA, T. K. 9 P. HAUSKA
Nirtetmhieea^ r o B o i n e e i i , l a a l u i a e e o i ^ ^ o i l n M t e r n i JMMttoineen.
Tanssia tietysti lopuksi Pääsjrmaksu 40c.
Alkaa tavalliseen aikj^pn.
Näytelmäseura.
esitaistielijanne papit y.m. suuresti
jumaloivat; (yvathan ne niitä jot-lisei
» Työläispuolueen- osastohr: sekä Ha^ edistävät työväen/ multaamisten
kommunistisen nuorisoliiton osaston
tdmesti^ Tilaisuudesta muodostuikin
ohjelmansa {>uolesta oikein kan-galovälinen
Juhia, ei kukaan läs-
•äolleista voine sanoa, H c t t ä ^ l^
<i päässyt selville juhl^tarkoituk*
fiesta, siUä tilaisuudessa eelpstet-
Tämän kirjottaja tiili myöskin sa
maila laivalla j a samaa matkaa kuin
tuo "«uojelus/kuntalaine*». Minä ainakin
tulin huomaamaan, että tuol
la sapiasella laivjedla el kovinkaan
suuria huomiota annettu esim.; suomalaisten
ruokaan, koskapa me ens-
,tlb .p^än - »erkitystä, Jcymmenellä hannlnkieltä taitamattomat usein pyy
eri- kielellä..Juhla onnistui i^uuten
äön tyydyttävän hyvästi. -Jonkun
verran hankalfiutta aiheutti huone-oston
pienuus, sillä; fliuoile. Jossa
juhla pidettiin, oli aiyan viimeiseen
tJtaiB asti täytetty ja se hionnolli-aestS
aihentti.r epämukavuutta b'uhla-jleisSlle.
No, ehkä asianomaiset ottavat
tSstä-^optiakseen ja järjestävät
tuollaiset tilaisuudiet ensi kerralla
väljjeiiipään huoneustoon, yar-
•teSio kun niitä on kyllä saata-
Tapatormst Vancouverin satama-
«loeella-työskentelevien ; ^öläisten
teflkuodes3a ovat viimeaikoina käyneet
tajallista lukuisaimmiksi. Jopa
Äaft määrin, €ttä;>-tnflkiny yhtään
»Siväft menee ilman, f ettei siellä
joku loukkaantuisi, jotkut lievem-
Tmk» toiset vaikeammin ja aina toi-
«iBBam joku menettää henkenaäkin.
simme tätä suojeluskuntalaista, jotta
hä^ pyytäisi enempi ruokaa. Samaa
mieltä huo>masiti hänenkin olevan,
kojska hänjiuoHe cskyyppäuril-le
» antoi juomarahaa, .joUoin,myps
hänen annoksensa ison»(rtflin; Atjiit-tplfeva
ihminen ei noita jiiomar»-
iioja hyväksy, sifla siirlplaisethan
ostavat matkaliptpunsa, johonka kuuluu
myöskin ruoka. ;
£ikö - tibnä suojelu^tfntalalnen
ole koskaan* lukenut (jollei saho^
malehtiä) tilastoa Yhdysvaltain ja
Canadan .kaivoksien tapaturmista^
Todcllldh tuntuu lapadlisen' typerältä
isuioa: ettei kaivanto ole hen-
Srenvaarallinen. Tällaisille ajattelemattomille
suojelijoille soveltuu hyvin
tuo lause: «Mun ota käteen herra
ja taluta», jotka eivät kerran
tahdo oman järkensä ja tuntonsa
ääntä kuulla. EU onko todellakin
Tämäa johdosta täkäläinen Building*vielä kansassamme näin typeriä
Tradea Cpmmittee ; tammikuun • 22 ,; nuoria miehiä/ jotka nykyisen jär-
9äivä pitämässään -kokouks^aajiljestelmän, kirkkoineen ja pappei-iöättikin
kehottaa Trades. and La- *
lor Councilia ryhtymään : toimenpi-fcfaiin
tämän kaiimottavan-äsiainti-fca
lorjaamiseksL — G. S. "
henkilö voi jätt^ joukkoja jonkun
sellaisen syyn takia, että kun siinä
pn seUJaisiä j a sellaisia henkilöitä,
vaan raivaa,; tekee raivaustyötään
joukkoj'eti. keskuudeiraa,' o^kittaen
kaikki sen yatjo(puolet ja mahdolliset
erehdykset^ saattaen totuuden
öikenksiinsp. Syyöl on epäillä henkilöitä,
jotka enaimäiseh vastoinkäy^
misen tapahtuessa ovat valmiit jättämään"!
joukot''" ! ^
pikku tapausten >nioksi, ettei 1^^^
ole" koskaan innostanut sosifdistiset
ihanteet tai periaatteet. Ovat yhtyneet
joukkptoimintaani vain »jois-t
^ n hetkehinstä vaikutteista.ilman
mitään vakaumusta ja oviat eriisimäi-sen
vastoinkäymisen jälkeen valnuit
pikkumaisuudessaani vetäytymään
syrjään, sieltä tarkastellakseen tai
etsiäkseen: syitä TO^^
jotka toimivat maaihnan' köyhälis-töliikkeen
eteenpäin 'viemiseksi ja
niin myöskin jättävät, omankin kuormansa
niiden kannettavaksi; jotka
ennestäänkin raskaan taakan • alla
ovat ^ vihkiytyneet ^taistelulle taistellakseen
' voittoisaan loppuun asti.
Siksi kunnes tuollaiset pikku sielät-kin
saavat nauttia siitä vapaudesta,
mikä niin -montaa tositaistelijaa elävöittää.
Jos kaikkien jhtdisten passaisi
olla noin äksyjä ja syyttä
äkämysfträ kaikista: pikku seikoista^
Eri paikkakantilta -
ESPANOLA, ONT.
TäaSn leihden vJk. 1« p. jitimerössa
«Oeen mielenkiintoisen kirjotuksen
i»**«ta pyydän; laUsua joitakin
«anoja. Tämä mainittu Idrjotus oli
«»i«lenWintoinfiii monestakitt eri
•yystä. Ensiksi sen oli • kiijottanut
•ikein tctyypiffinen» Suomen snotje-luj&
nnnan jäsen, jossa-kirjotukseÄ-
•» hän halusi tuon taantumukselli-
•en Vaasa"^ lehden kautta tuoda-e-
^ sitä lyhytnacöisyyttä; niikä va!i
ftsee noiasä patavanhoillisissa Suoden
lahtarismin- kannattajfesa.
»e*««ä täytyy mikä
nuo k u u l u i sat
» eteläpohganmaaläiset, jotka o-yat
maahanstt^ saaneet niin «SiyvSni
jfimstdmän luodt&si, tulevat tänne
Caaadaan? -Mitä he tekevät noa-latnainitussa
khöotiAsessa mainituilla
$2.-^.000? Eikö siellä Sao-
- measa niisjÄ «kAdenleivän» taloissa
Ooiden poikia nuo suojdijät pää-
•«fD««ti «vat) kelpaa nyt hetras-
^ Mäla kun kerran olette.pääiseet l i -
= *en mihin 1918 tapahtnnfissa^ olette
pyrkineet? .
Miksikä ^i&eiidutte tänne eläl
kouluuttamien, järjestyneiden
ja ej-murhaamistaitöa ja hdna o-niaavien
joukkoon. Usein- kuulee
cnoljeli3an>-rmkutÄ8ia. kun
*e»tä tutiijakomiteoissa tiedustaneen
uskoo oikeaksi?
Kuivanmaan' seilari.
DUNBLANE, SASK.
. Aina, sitä; vaan elää retuutetaan
täälläkin, -jos ei niin vankasti, niin
kuitenkin.
Osaston toimlaU on kohtalaisen
ripeää, sen jmitä se on mahdollista-km
meikäläipiinc: oloihin voimiin
nähden.
, L—ten". snnnantoifccalaa on pää-tettu
ruveta -pjitämään, vaan emme
ote vielä saaneet o^ikirjoja.. Opettajat
on .valittuna sille varalle, että
kun. saamme kirjat, niin siiloin se
alkaa opetus. Teille lasten vanhemmat
haluan jo etukäteen varottaa,
että kun kuulette koulun alkaneen,
niin panette tepset kouluun.
Oricesteri on myöskin peruafcettu
palkkakutttamme :^oriBon toimesta*
joten flätit ja sorpit kulkevat yhtenä.
vilinanS sOmiea olhitae j ^ , kom(
kalvoja tärisyttää kaikemmoiset ää?
net, savikukosta aina suxtreen passo-trumpuun
astäf Olenkin jo sieluni
korvilla kuuimeBnt j a loihtinut mier
Ie4nir mitä^kaikkea tuon vast{Q)e>
mstetnn orkesterin säveleet tulevaisuudessa
tde^kaan/saamäan aikaan.
Se tulee: tietenkin sulamaan
mutta kuten näkyy ja Suomenkin
tapaukset ospttavat, on>. ralvohuUu
ja vaikea saada vangittua:. Muistan
aiiia kun olin poikasena äieUä si-lakkaj^
rvi^n perukalla, kun puhuttiin-
että raivostunut hullu on vai
keä' saada voitettua ja olen aina
pelännyt siitä lälblien hullujen seu-raiu.
Mutta hullu ei tieteinkään tunne
its^änsfl^ eikä tiedä, että hänen
kiuraansa jp^ätään, enemp^ kuin j i -
täkääifi, että hän on htillu. Jos SuOr
meri lahtareita saisi niin pialjö järkiin
tymään ettävvoisivat tehdä selvää
siitä mikä heiti siellä lahtari-urhojen
kotimaassa rupesi' kauhis*
t^ttanf&an7 vaikka kynä kai seof tiedänkin.
Hullut ovat usein tekemisissä
vainajien ^ kanssa ja tietenkin a i
koi lahtazieh silmissä \,näkyä punik-ki-
vainajiiB^n haamut ja siis tie
tenkin tästä johtuu se pakokauhu,
mikä SuomeriVsilnkkayhteiskunnan
raiypihtilluja lahtareita ; kauhistaa,
l^köhän Canadan hallitus saa muu-alta
siirtoliiisiB; sillä todellakin ha
luäisin' dlla eri maan -osassa Suomen
lahtarihuliujen. kanssa.
Piirsi Punikki haamu.
persoona^tavoittelut j a kaiken sen
TtakÄ asetetaan joukkotoiminnan
tielle, että jne voisimme > ymmärtää
mitä meiltä 'v8at^ yhtenäinen: työväenliikkeen
etu. Jos olemme olleet
t O S i V a k a u muksesta työväenliikkeen
mukana rehellisessä taikotuk-sessa,
.niin en nsko, että'sellainen
taisteleville 'tovereilleen, niiii kuinka
irionta kertaa suurempi syy hänellä
oliai * äskytellä nykyistä porvW-risluokkaa
vastaan, sillä tuhannen
kertaa ankarampia ovat^, ne iskut,
joita porvarit läimäyttelevät kuin
ne, joita saadaan toveriseuroissa toir
siltaan. Jos näiden tällaisten ystävieni
takapuolissa on vieläf vähänkään
tuntoa, että voirovat tuntea
iskut, joita porvarit antaa, ettette
ole tykkänään tuntoanne kadottanut,
niin tulette takaisin tovereit-enne,
oaatovereittenne seuraan ja
tositovereina työskentelette tämän
hirtehisen piiskuri järjestelmän tu-hoamiselcsi,
siQä muuta en näe tei-dänkään
asemanne . pelastukseksi
kuin liittyä joukkoon, siliän silloin on
meillä mahdollisuus 'vaihtaa hirsipuu
vapauteen , ja'^^uieen..
Viimeaikoina .on minua vaivannut
kovasti labtarien j a silakkain siirtymien
tälle mantereelle j a niinkuin
näkyy etupäässä Canadaan., Lahtarei
ta oli •mmc elonkoitjuun aikana, u-seita
perukallamme ja nyt on tullut
silakat perässä, joten olen ruvennut
ajattelemaan, että «Takat
viihtyy hyvin bhtarien seurassa ja
tietenkin taas päinvastoin lahtarit
silakkain seurassa. Mutta kun taas
ajattelee sitS epäjohdonmukaisuutta,'
taliksi pyrkivät lahtarit nyt« pois
sieltä silakkain kotimaasta? Mistä
aiheutuu, ettei lahtari j a silakka
viihdy enään siellä tuhatjärvien si-j^oolit> kivien äHa;
lakkaperukalla? Onkohan lahtarit
tulleet päästään pyörälle, että jätetään
sellainen perukka^ minkä eäi-lyttämiseksi
piti niin: hiivatlsti ta-yhteen
sopusointuun kaikki pikku pella. ja häärätä, niinkuin ainakin
persoonapminaisuudet,' mitättömät'fäivohuUu, ettei Suomen punikit olisi
vaan saaneet sitä' lahtarien ralak-jcayhteiskuiitaa
; kyllästyttää jollain
muulla kuin ^lakalla.
Olid pllul enempi kuio. suotavaa,
että ' Suomessa olisi siHpjn vuonna^
1918, kun Mitarit iovimmin. raivor
ävat, saatu kaikki lahtarit kiviseinien
sisälle ja hnllQnpaita pä^e^
MINE CENTRE, ÖNT..
Mine koeUa Vältän toheirt^ näistä
kämppäoloista/ kun ei tottuneemmat
kirjota. ^ Täniä on taisUcämfppä.
Miehiä' täällä on niin paljon, että
osa: nukkuu lattialla j a työnvälitystoimistot
Port Arthurissa ja Winni
pegissä lähettävät yhtenään lisää.
Kyllä tämä onkurjimpiQ kämppiä mitä,
nykyaikana tapaa. Tätä sopii
paljon parenimin sanoa luolaksi,
jossaV metsän ^ villipedot aeiiu, vaan
' ^ m a i l l a asteellahan nämä ty^iset
täällä ovatkin, r.; He, eivät -ymmärrä
ollenkaan^ . että<' oloja kämpilläkin
voi ? korjata, eikä niille huonostt
'«ngilan ninkieltäv i puhuva usk^a puhua
mitään, sillä ne haukkuu niinkuin
villipedot / — n i i n sellaisia ne
on vielä työläiset. Luulisi kyllä
tämänkin'luolan anftavan valoa ja
ymmärrystä näillekin tjröläisille. On
täällä sentään, joitakin, Jotka tuntee
^upkka-asemansa vaan ei heitä
monta ole.
Tämä on Ross D. Clementin luola
ja täällä tehdään talsia viideHätofs-ta
sentillä kappale. Ruoka maK-
8aa^$l päivältär ja se on hyvin huonoa;
Lukija voi' itse arvata, että
kun on taisintekijä keittämässä kuudellekymmenelle
miehelle, niin ne
on pöperöltä lyötävänä ja sitäkään
ei ole kylliksi^ vaan' sekin- loppuu
kesken ja ty^ät astiat ei vatsaa
täytä, vaikka niitä^kuinka -tarkkaan
katselisL Tämän kämpän koko on
42 X 24 jalkaa j a siinä'on neljäkymmentä
miestä. Kämpässä on
vielä ^kaksi tahkokiveä j a isot <mo-
On helpppo
arvata : miniälainen ilma kämpässä
on ja päivänvaloa ei isännät ole
halunneet antaa orjilleen, kun kämpässä
ei ole kuin ndjä: pientä 14
X 14 tuuman kokoista akkunaa, joten
päivänvalo ei- pääse pilaapiaan
miesten ailmiä. Orjat tällä kämpällä
on: moneen eri kansa^isuuteen
kuuluvia, vaan kyllä ovat kaikki hyvin
pimeitä pMkia, että oikein surku
^ e e , kun i^öläiset on niin pimeitä
vielä nylqraikanar Meitä on
myös yhdeksän talle känqiane eksynyttä
suomalaista, vaan mistäkin
Suomalainen Apteeld
Kaikki meidän, suomalaiset kotiläakkeemm valriiistetÖt
flomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaiän,
sekä K, G. K .Nyrnanm erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme
amoastaan parhaita rQhtoja,valriiistukseemme.
_ KUMMITAVAROITA
Ksamavesipnssia, hinU $1.»,
$2.00, $8.00. 14.00 ja «».00.
Ennmavea^assin letkuja, hio-
Ruiikiaa * n d Ä , " "toU 18.50
Soiskttja miehme, kiaU $1.00
Rsiskujft. lapeOIe, hinU M
Konmmiakaja, UnU .... -86
NeniruiAuja, hinta .... .85
VarmuttaesiMitt Misille, rfa-
I8.M
VanmiQsesineiUt miehille, hin-
18.00 tua.
Kilreiti, plaastaria y.m.
Haavapti^Bipulin 26e, iOe, 76c.
$1.50. •
Haavakiireiti 1* 90e. 2> tit
Ememasalvaa, hinta .T6
Boffmannin tippoja, sydia-aloakipvBB
.60 ja $1.M
SdkiplaaituU
Rintaplaastaria
.M
M
,60
.io
.60
.60
.26
.10
S6e.
Ihesalvaa, Unta
MuBoaisplaastaria
Eetteritirpittii, yskiin
hlhgeYiahdittukseea
HalVkasveta^v 4iinta
Hiivi$ljyä./hinU
Hammastippoja. hinta
Hapainaakittiä. hhiU
Haihraashirjoja,' BittU"
JlOe, 60e .
HeMtjNoideaalvaa, hinta ...T6
Hajupihkaa. biaU 25e anasi
IntinUnjamenttia, hiaU .i-PM
SaeUnlanBiB^kbliikkitippoia .60
KamfertUvUnaa, hinta . . . .60
Kamferttiöljyi. hinta .60
Emltinpoja, kolilkiin Ja aydln-alnskipnun,
hinta .50
Samferttia. kttivam tie «afMi
KamferttilinjamenttU ^ JM
Kammiplaasiazia JS
Kolmenlaisia tippejä ,-nt,w «M
Lttulinjamenttia JO'
Mikstara Simpleks
Nerrin tippoja
Parranajosaipuoita . ^ . . . « « i » . «SO
Päinkivistyapolveria M mmiA , M
Paun61jyi „ M
Puhdasta Noijan
6ljy&. hiäta 5«e |a |L00
Prtrissintippoja, .59
Prttietvecraayia tifpela .« .80
Riifabalsamia .............U^.... M
Silmävetti .••
SOmäsahraa JM
Hammaipnlveria,' .86 Ja 60c Sun- ja.1ummaiTetti ^^.^ .60
TiUtkaa M * i l a ii£k«l«*lt«lo. MaiUk^Mi M a t a v A a a kaikkia Saoai»»* Caaadaa Ja Atoarl*
kaa lUyralti, kmMiiUivarvita. •w«k««ra«tMaI*ja y.a. M*" nakaamm* p M t l r a h m a kaikltU
$8.00 toi aSti i M a n k U inaabUUi. — ErikoUlaKk«lti*tU|ot atianiahill*. '
KALEVA APTEEKI
168 So. Algoma St
W. A. CARUBT,
Omistaja Ja apteekkari.
Port Arthur, Ont
K. G. Kb N Y M A N , Suomesaa Ja Canada
tatkiBDoBtoorlttanat apteekkari.
r -
on neljä juuri Suomesta tullutjta.'
Heistä en voi sanoa ovatko he tovereita
eli lahtareita.
Meillä oli vähän kapinaa täällä
täisien ckolimisesta» ja siitä kuni
ei koko kämpällä ollut perunoita.
Näistä epäkohdista esitimme isännälle
vaatimuksen ja aamulla ennenkuin
isäntä tuli ' selvittämään
asiaa, tuli yhdelle kansaloisistamme
kiire evä^ussinsa täyttämiseen, ettei
vaan isäimät pääsisi huomaa-,
maan, että hänl^n oli siinä epäkoh-,
tien korjaamista vaativien joukossa.
Ei ie kuitenkaan ihme ole, vaikka
hänelle tulikin hiin kiire, sillä hän
ei kuulu mihinkään työväenjärjestöön.
Vaaii minä tolvoisini, että sinäkin
ajattelisit vähän asemaasi. ja
yhtyisit Workor8partyyn jäseneksi^
Siihen sinulla on' tilaisuus yhtyä,
koska kerran omalla kontrilla on
osasto. Sillä yksityisellä lufkerte-lulla
ei saada mitään aikaan, vaan
joukkötpiminnallat voidaan kapit^ia-teja
vastaan menestykseUisesti tais-teiia.
.•':•;;•:.•;•"• ^ ^
Täisien koHmineii täällä toimite-taan
paljon perinpobjaisemmiri kuin
olen vielä koskaan nähnyt Ensiti
kolitaan niitä metsässä, sitten kun
ne on «kitattu» tien varteen ja kolmannen
kerran «offiisissa», ja eiköhän
loppujen lopuksi vielä kolita
aikalapusta^in ennenkuin sen saa
rahaksi.'' Tästä kolimisesta kärsimään
joutuvat miesparat eivät kuitenkaan
ymmärrä miten tämmöiset
menettelyt voidaan korjata, he kun
luottavat vielä siihen mitä papit sanoo.
Täällä käväsi kaksi "sielunpai-menta,
eli toisin sanoen pappia. Ne
pitivät saamansa kämpän ovensuussa
siksi, ettei peräpuolella ollut t i laa,
kunr siellä oli kaksi "«kängiä»
pelaamassa niin sanottua «maan
pokkaa». Oli se hauskaa nähdä,
kun perällä kämppää pelattiin uhkapeliä
ja pappi saarnata paukutteli
ovensuussa. Sillä tavalla sitä
eletään täällä korvessa. Enin osa
miehistä oli hyvin tyytyväisiä, kun
saivat kuulla sen-jumalan pojan elämäkerran.
Papit antoivat miehille
saarnansa lopetettuaan raamatun-auseita
sadepäivän varalta. Onneksi
ei heillä ollut mukanaan suoma-ai.<
ria raamatunlauseita muuta kuin
yksi kortti, ja sen sai vanhamäen
poika niinkuin Canadan tuliaisiksi
Oika näkyi pistävän saamansa korin
talteen, vaan kuulkaapas te por
at, heittäkää pois sellaiset pappien
taikatemput ja hankkikaa oikeita
työväen kirjoja hiettavaksenue.
Niistä saatte oikean käsitteen ja
irmmärryksen, ettekä pysy niin pimeinä,'
kuin tässäkin luolassa melkein
kaiUti toiskieliset ovat, että
pelkäävät ' sosialismia niinkuin sur.
maa ja ajattelevat, että se pitäisi
saada hävitettyä pois maanpäältä.
^ n t t a kyllä se on sillä lailla paa-pat,
että kapitalisfiir tulee tallaantumaan
sosialismin jalkain alle ja
saatte olla varmoja, että se päivä
vielä joskus valkenee. — Ensikertalainen.
O
Soo, Ont., Ilmoituksia
/
SAULT 8TB MARIEN SUOtfA|iAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGHAN LEIPURlLIIKKEESrA
87 ALBERT, ST. EAST. — PHQNB 1280—J.
niaukset toimitetaan nopeaan. — Kilrjeosote (FINNISH BAKERT
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukselle. Soosittelee kannatusta hdnolaU
•iltaan. Kauppa sijaitsee: •
W. N. JANAKKA
871 Albert St W. .—..-^ / Soo, Oeterie.
Te voitte saada hyvän kuumavesipussiii <
$1.00 yipt $2.M). Taallaja, mailtil.
Nutsons Prug Store»
G«r« & AlbMt St. [ Soo, On\.
ja leivoksia tarjoamme summisaa jil
vähittäin kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään pyydettäessä. i
STEELTON BAKERY.
Puhelin 780 J .
Matti Ketola.
304 WelUBf Ien S t W.; Soe, Oat
Sam Matsonin SAUNA
; Avoinna joka arJ^ipBivä.
30'8 Albert St., W.
SAULT STE MARIE,r ONTARIO.
J . A. Maelnnes, B.A. W.H.C. Bnet
. MaelNNESA BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
863 Quaaa Str...
Saalt 8t«. Marie, ', Ontario
Konttori vastapäätä'Sault Streettiä
Rahaa lainataan halvimmalla korolle
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Sellnrankatohtorl
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 GIouee<t«r Sl. Sod^ Oat
— Phone 1308 —
Kymmenen vuoden kokemus suomalaisten
keskuudessa. '
SUOMI CAFE
332 Albert St W. Soo,
Ontario
Otto Häkkinen
BARNES DRUG CO.
SuMialalaea Ulkolgbetfr* apteekki
Canadan • $oos$a
Aiaea SoesM oleva -epteekU,* Jo^
k^ llmottaa VapaudMaa»
McFadden&JUcMiflaD
AiiaBaJaJat, lakimiehet, •eUrlel
Konttori:' '
SAULT STE. MARIE, ONT,
Uriah McFadden. K. C
B.-V. McMilUn.'
qharUe HäTrinen
AUTONAJURILllKE
Phone 1708 W.,
354 Albert St. W. Soo, Oat
NIPIGON, ONT.
Vapauden tammikuun 31 päivän
numeron k(rfmannella sivolla.jnlals-tussä
The Conauroett* Co-Op. Store
Cotapaayn tilikertomidcsessa ? oli epär
huomiossa jäänyt inai^^
paikkakunnan- nimi, eikä 'näin ollen
sdvinnyt, että tuo tflikertoinus kofr^
kee tämän paikkakunnan mainitun
nimistä osuuskauppaa, äelmikuun
2 päivän nnmerossajolaistDssapaik-kakunitakirjee^
kyflä f viitataan
kauppamme tilikertomnkseen, mut^
ta ei siinäkään lähemmin mainita^
että se on j u l ^ u / lehdessä. Toivottava^
tämä riittää selvittämään
minkä kaupan tileistä >on ollut kysymys.
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
, SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuuskauppa
välittää kaikenlaista enailopkan rae*
kataväraa; sekä kaikenlaiBta, eläinten
reljaa. Linjalla olijat tehkää ol>
tokstane ostiitukaupasta^
389 WelUathtoa St^, West Oat,
Can. ~ . Telefooni 1810 F.
Gore S t Apteekki
UUIkkeiti, toOetUtaipeita, aikaarojb
ja alfaretteje»
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme jekifehltämme £1-'
' megä.2'4 tungin «isäilfi.
Snomalainen kauppa-apulainen. '
^ a s/Boehmer
KeaI*U Ja ÄptoeklujL '
8ÄVUC STE UARtE, X)UTA&iO
-N
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 7, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-02-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus240207 |
Description
| Title | 1924-02-07-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 17
11
)0eB •ellauiU* ir«it*»'™'«»»«tt* J « a ! » . ^ h A t u y»piinii»«' j M i a m i r ^ t i L o l c x n a s n*
, AlTStS aemr» - Vim» w d c a ' ; ; . ' ; . . . . . . . « » . ^ . vuoöicema tibranoalt»
Nimi
o M t e
Vapaoden tilaushiimat ovat: 1 yk.: HOO, i vk. f2.25 ja 3 Idk.|l30.
Terin branchin kokouksessa seoraar
n p&ätösehdotHs:
Xodca TWWm sanomalelMissa on
^imeaikoina julkaiattt^Neiivosto-Ye-
»äjfistä Tääriä ja looUcaavia kiigo-tnksia,
niin tänä kokous päättäST
lähettää ponnen Seattlessa tammi-kuoa
« päivä 1924 pidettäväUe, In-
JMtri^ WoTker Komitean puolivuo-fflltokoukselle,
jossa ilma^aatt että
ue vastustamme kaikkea Neuvosto-
Veuäjää loukkaavien • ja vahingoit-tftvien
kirjotus^n: julkaisemista.
Asan johdosta syntyi erittäin kiivas
keskustein,; jonka jäikin toimitetussa
äänestyksessä ehdotus hylättiin
kuudeUakymmeneilä äänellä
»eljää vastaan. ^
Jos tuollaisen päätöksen olisi teh-ayt
joku vanhoillinen järjestö, jök^
aroimesti vastustaa kaikkia edis^-
micHaiä virtauksia työvä^nliikkees-
^ j a kauhistuu heti; kun kuulee
TaBankumouksesta puhuttavankaan,
B U O se ei ketään ihmetyttäisi Mutta
kun se tehdään jä]^'estön taholta,
joka ainakin .Täittä& olevansa
vaOankumouksellinen, hiin, näyitää
M hieman omituiselta- vaikkakaan ei
edottam^ttomalta;.
iUri Liehlmecktin ja I I OM L U -
xABhnrcis muittojahlaa ; vietettiin
tääHä Vancouverissa v yhteisin voi-
Kia suomalaisen ja eni^ahninkie-laan.
Mik^kä ette jo ole ^^rpexSSä
parianne antaneet vaikuttaa koko
maailmaa ; käsittävän työväenliikkeen
aakkosten, jotta edes tietäisitte
' mihinkä luokkaan kuulutte?
Vaikkapa nyt iblettekin, noita kah-denleivänfcaloa
poikia niin eikö se
olisi rebellisempää elää siinä luokassa-
mihinkä kerran kuuluu? Olisihan
se teille hauskaa mennä jär-<
jestyneiden Ktyö^ten iltamiift, tut-kiakomiteain
kanssa keskusteluihin
ja kaikkeen mikä ön rehellisen "työläisen
midipiteen kanssa yhtä pitävää?
Teidän V . 1918. ja sen jälkeinen
'suhtautumisenne ej ole ao-pusoinnussa
rehellisien luokkatietöi-sen
työläiseji k a n ^ : Sika te luikit
Ica^uhistutte meidän järjestyneiden ja
omilla aivoillamme ajattelevien työläisten
toimintaa. • ^
TeUle kahdenleivän ; talonpojille
vielä tahtoisin sanoa. Teistä moni
rupeaa jäseneksi työväenliikkeeseen.
Sitten kun te saatte tuon summanne
uolesta oikein kan-galovälinen
Juhia, ei kukaan läs-
•äolleista voine sanoa, H c t t ä ^ l^
-tnflkiny yhtään
»Siväft menee ilman, f ettei siellä
joku loukkaantuisi, jotkut lievem-
Tmk» toiset vaikeammin ja aina toi-
«iBBam joku menettää henkenaäkin.
simme tätä suojeluskuntalaista, jotta
hä^ pyytäisi enempi ruokaa. Samaa
mieltä huo>masiti hänenkin olevan,
kojska hänjiuoHe cskyyppäuril-le
» antoi juomarahaa, .joUoin,myps
hänen annoksensa ison»(rtflin; Atjiit-tplfeva
ihminen ei noita jiiomar»-
iioja hyväksy, sifla siirlplaisethan
ostavat matkaliptpunsa, johonka kuuluu
myöskin ruoka. ;
£ikö - tibnä suojelu^tfntalalnen
ole koskaan* lukenut (jollei saho^
malehtiä) tilastoa Yhdysvaltain ja
Canadan .kaivoksien tapaturmista^
Todcllldh tuntuu lapadlisen' typerältä
isuioa: ettei kaivanto ole hen-
Srenvaarallinen. Tällaisille ajattelemattomille
suojelijoille soveltuu hyvin
tuo lause: «Mun ota käteen herra
ja taluta», jotka eivät kerran
tahdo oman järkensä ja tuntonsa
ääntä kuulla. EU onko todellakin
Tämäa johdosta täkäläinen Building*vielä kansassamme näin typeriä
Tradea Cpmmittee ; tammikuun • 22 ,; nuoria miehiä/ jotka nykyisen jär-
9äivä pitämässään -kokouks^aajiljestelmän, kirkkoineen ja pappei-iöättikin
kehottaa Trades. and La- *
lor Councilia ryhtymään : toimenpi-fcfaiin
tämän kaiimottavan-äsiainti-fca
lorjaamiseksL — G. S. "
henkilö voi jätt^ joukkoja jonkun
sellaisen syyn takia, että kun siinä
pn seUJaisiä j a sellaisia henkilöitä,
vaan raivaa,; tekee raivaustyötään
joukkoj'eti. keskuudeiraa,' o^kittaen
kaikki sen yatjo(puolet ja mahdolliset
erehdykset^ saattaen totuuden
öikenksiinsp. Syyöl on epäillä henkilöitä,
jotka enaimäiseh vastoinkäy^
misen tapahtuessa ovat valmiit jättämään"!
joukot''" ! ^
pikku tapausten >nioksi, ettei 1^^^
ole" koskaan innostanut sosifdistiset
ihanteet tai periaatteet. Ovat yhtyneet
joukkptoimintaani vain »jois-t
^ n hetkehinstä vaikutteista.ilman
mitään vakaumusta ja oviat eriisimäi-sen
vastoinkäymisen jälkeen valnuit
pikkumaisuudessaani vetäytymään
syrjään, sieltä tarkastellakseen tai
etsiäkseen: syitä TO^^
jotka toimivat maaihnan' köyhälis-töliikkeen
eteenpäin 'viemiseksi ja
niin myöskin jättävät, omankin kuormansa
niiden kannettavaksi; jotka
ennestäänkin raskaan taakan • alla
ovat ^ vihkiytyneet ^taistelulle taistellakseen
' voittoisaan loppuun asti.
Siksi kunnes tuollaiset pikku sielät-kin
saavat nauttia siitä vapaudesta,
mikä niin -montaa tositaistelijaa elävöittää.
Jos kaikkien jhtdisten passaisi
olla noin äksyjä ja syyttä
äkämysfträ kaikista: pikku seikoista^
Eri paikkakantilta -
ESPANOLA, ONT.
TäaSn leihden vJk. 1« p. jitimerössa
«Oeen mielenkiintoisen kirjotuksen
i»**«ta pyydän; laUsua joitakin
«anoja. Tämä mainittu Idrjotus oli
«»i«lenWintoinfiii monestakitt eri
•yystä. Ensiksi sen oli • kiijottanut
•ikein tctyypiffinen» Suomen snotje-luj&
nnnan jäsen, jossa-kirjotukseÄ-
•» hän halusi tuon taantumukselli-
•en Vaasa"^ lehden kautta tuoda-e-
^ sitä lyhytnacöisyyttä; niikä va!i
ftsee noiasä patavanhoillisissa Suoden
lahtarismin- kannattajfesa.
»e*««ä täytyy mikä
nuo k u u l u i sat
» eteläpohganmaaläiset, jotka o-yat
maahanstt^ saaneet niin «SiyvSni
jfimstdmän luodt&si, tulevat tänne
Caaadaan? -Mitä he tekevät noa-latnainitussa
khöotiAsessa mainituilla
$2.-^.000? Eikö siellä Sao-
- measa niisjÄ «kAdenleivän» taloissa
Ooiden poikia nuo suojdijät pää-
•«fD««ti «vat) kelpaa nyt hetras-
^ Mäla kun kerran olette.pääiseet l i -
= *en mihin 1918 tapahtnnfissa^ olette
pyrkineet? .
Miksikä ^i&eiidutte tänne eläl
kouluuttamien, järjestyneiden
ja ej-murhaamistaitöa ja hdna o-niaavien
joukkoon. Usein- kuulee
cnoljeli3an>-rmkutÄ8ia. kun
*e»tä tutiijakomiteoissa tiedustaneen
uskoo oikeaksi?
Kuivanmaan' seilari.
DUNBLANE, SASK.
. Aina, sitä; vaan elää retuutetaan
täälläkin, -jos ei niin vankasti, niin
kuitenkin.
Osaston toimlaU on kohtalaisen
ripeää, sen jmitä se on mahdollista-km
meikäläipiinc: oloihin voimiin
nähden.
, L—ten". snnnantoifccalaa on pää-tettu
ruveta -pjitämään, vaan emme
ote vielä saaneet o^ikirjoja.. Opettajat
on .valittuna sille varalle, että
kun. saamme kirjat, niin siiloin se
alkaa opetus. Teille lasten vanhemmat
haluan jo etukäteen varottaa,
että kun kuulette koulun alkaneen,
niin panette tepset kouluun.
Oricesteri on myöskin peruafcettu
palkkakutttamme :^oriBon toimesta*
joten flätit ja sorpit kulkevat yhtenä.
vilinanS sOmiea olhitae j ^ , kom(
kalvoja tärisyttää kaikemmoiset ää?
net, savikukosta aina suxtreen passo-trumpuun
astäf Olenkin jo sieluni
korvilla kuuimeBnt j a loihtinut mier
Ie4nir mitä^kaikkea tuon vast{Q)e>
mstetnn orkesterin säveleet tulevaisuudessa
tde^kaan/saamäan aikaan.
Se tulee: tietenkin sulamaan
mutta kuten näkyy ja Suomenkin
tapaukset ospttavat, on>. ralvohuUu
ja vaikea saada vangittua:. Muistan
aiiia kun olin poikasena äieUä si-lakkaj^
rvi^n perukalla, kun puhuttiin-
että raivostunut hullu on vai
keä' saada voitettua ja olen aina
pelännyt siitä lälblien hullujen seu-raiu.
Mutta hullu ei tieteinkään tunne
its^änsfl^ eikä tiedä, että hänen
kiuraansa jp^ätään, enemp^ kuin j i -
täkääifi, että hän on htillu. Jos SuOr
meri lahtareita saisi niin pialjö järkiin
tymään ettävvoisivat tehdä selvää
siitä mikä heiti siellä lahtari-urhojen
kotimaassa rupesi' kauhis*
t^ttanf&an7 vaikka kynä kai seof tiedänkin.
Hullut ovat usein tekemisissä
vainajien ^ kanssa ja tietenkin a i
koi lahtazieh silmissä \,näkyä punik-ki-
vainajiiB^n haamut ja siis tie
tenkin tästä johtuu se pakokauhu,
mikä SuomeriVsilnkkayhteiskunnan
raiypihtilluja lahtareita ; kauhistaa,
l^köhän Canadan hallitus saa muu-alta
siirtoliiisiB; sillä todellakin ha
luäisin' dlla eri maan -osassa Suomen
lahtarihuliujen. kanssa.
Piirsi Punikki haamu.
persoona^tavoittelut j a kaiken sen
TtakÄ asetetaan joukkotoiminnan
tielle, että jne voisimme > ymmärtää
mitä meiltä 'v8at^ yhtenäinen: työväenliikkeen
etu. Jos olemme olleet
t O S i V a k a u muksesta työväenliikkeen
mukana rehellisessä taikotuk-sessa,
.niin en nsko, että'sellainen
taisteleville 'tovereilleen, niiii kuinka
irionta kertaa suurempi syy hänellä
oliai * äskytellä nykyistä porvW-risluokkaa
vastaan, sillä tuhannen
kertaa ankarampia ovat^, ne iskut,
joita porvarit läimäyttelevät kuin
ne, joita saadaan toveriseuroissa toir
siltaan. Jos näiden tällaisten ystävieni
takapuolissa on vieläf vähänkään
tuntoa, että voirovat tuntea
iskut, joita porvarit antaa, ettette
ole tykkänään tuntoanne kadottanut,
niin tulette takaisin tovereit-enne,
oaatovereittenne seuraan ja
tositovereina työskentelette tämän
hirtehisen piiskuri järjestelmän tu-hoamiselcsi,
siQä muuta en näe tei-dänkään
asemanne . pelastukseksi
kuin liittyä joukkoon, siliän silloin on
meillä mahdollisuus 'vaihtaa hirsipuu
vapauteen , ja'^^uieen..
Viimeaikoina .on minua vaivannut
kovasti labtarien j a silakkain siirtymien
tälle mantereelle j a niinkuin
näkyy etupäässä Canadaan., Lahtarei
ta oli •mmc elonkoitjuun aikana, u-seita
perukallamme ja nyt on tullut
silakat perässä, joten olen ruvennut
ajattelemaan, että «Takat
viihtyy hyvin bhtarien seurassa ja
tietenkin taas päinvastoin lahtarit
silakkain seurassa. Mutta kun taas
ajattelee sitS epäjohdonmukaisuutta,'
taliksi pyrkivät lahtarit nyt« pois
sieltä silakkain kotimaasta? Mistä
aiheutuu, ettei lahtari j a silakka
viihdy enään siellä tuhatjärvien si-j^oolit> kivien äHa;
lakkaperukalla? Onkohan lahtarit
tulleet päästään pyörälle, että jätetään
sellainen perukka^ minkä eäi-lyttämiseksi
piti niin: hiivatlsti ta-yhteen
sopusointuun kaikki pikku pella. ja häärätä, niinkuin ainakin
persoonapminaisuudet,' mitättömät'fäivohuUu, ettei Suomen punikit olisi
vaan saaneet sitä' lahtarien ralak-jcayhteiskuiitaa
; kyllästyttää jollain
muulla kuin ^lakalla.
Olid pllul enempi kuio. suotavaa,
että ' Suomessa olisi siHpjn vuonna^
1918, kun Mitarit iovimmin. raivor
ävat, saatu kaikki lahtarit kiviseinien
sisälle ja hnllQnpaita pä^e^
MINE CENTRE, ÖNT..
Mine koeUa Vältän toheirt^ näistä
kämppäoloista/ kun ei tottuneemmat
kirjota. ^ Täniä on taisUcämfppä.
Miehiä' täällä on niin paljon, että
osa: nukkuu lattialla j a työnvälitystoimistot
Port Arthurissa ja Winni
pegissä lähettävät yhtenään lisää.
Kyllä tämä onkurjimpiQ kämppiä mitä,
nykyaikana tapaa. Tätä sopii
paljon parenimin sanoa luolaksi,
jossaV metsän ^ villipedot aeiiu, vaan
' ^ m a i l l a asteellahan nämä ty^iset
täällä ovatkin, r.; He, eivät -ymmärrä
ollenkaan^ . että<' oloja kämpilläkin
voi ? korjata, eikä niille huonostt
'«ngilan ninkieltäv i puhuva usk^a puhua
mitään, sillä ne haukkuu niinkuin
villipedot / — n i i n sellaisia ne
on vielä työläiset. Luulisi kyllä
tämänkin'luolan anftavan valoa ja
ymmärrystä näillekin tjröläisille. On
täällä sentään, joitakin, Jotka tuntee
^upkka-asemansa vaan ei heitä
monta ole.
Tämä on Ross D. Clementin luola
ja täällä tehdään talsia viideHätofs-ta
sentillä kappale. Ruoka maK-
8aa^$l päivältär ja se on hyvin huonoa;
Lukija voi' itse arvata, että
kun on taisintekijä keittämässä kuudellekymmenelle
miehelle, niin ne
on pöperöltä lyötävänä ja sitäkään
ei ole kylliksi^ vaan' sekin- loppuu
kesken ja ty^ät astiat ei vatsaa
täytä, vaikka niitä^kuinka -tarkkaan
katselisL Tämän kämpän koko on
42 X 24 jalkaa j a siinä'on neljäkymmentä
miestä. Kämpässä on
vielä ^kaksi tahkokiveä j a isot |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-02-07-03
