Vapaus, May 23, 1922

              |Y8LA ^ S I L L 1 O N ; YKSI Y I H O L M N E N ! YKSI TAISTELU! SIKSI; YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! Y K S ! RINTAMA! YKSI P Ä Ä M M E Ä !
VAIN JÄRJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
Tiistaina, toukok. 23 p. - Tuesday, May 23rd. VI Vuosikerta-Voi. V I
Oikeusjuthi Montrealin
sataiatyöläisia
taan rauennut
5ÄÄS-Tweedi
I luokan !
räätäli-
)ri3telbu.
e uuden
tehdyt
:a.
naanan-rvoisia,
ia, kai-iiiiiiiiii
myy-
:aina,
tiis-
3stä veres-itta,
tullen
in määräys
ian. Tähän
Dr. Peter
täysin ter-r.
Kokolle,
X 1052:
Ont.
Central
mm
ut oi- s
, Ont S
lliillllllli?
Rathenau pitäneet
;atlÄjii»P"''«"^- T.hit.erin tyy-tpiUöa
talouskomissionin raport-
Kestettyään kuusi viik-t.,
Genoan konferenssi päättyi
' intaina klo 1.15 päätöksellä et-l
ionferenssin työtä jatketaan
Jjgissa, uudet neuvottelut alkaen
feäi. 16 P- . T.
KoBferenssi hyväksyi vnmetörk-
5eer talouskomissionin raportin ja
ölaiiaisen rauhan sopimuksen, jon-tj
Biiiaan konferenssiin osaa otta-teet
vallat lupaavat olla hyökkää­jättä
toisten maitten alueille Haa-gin
konferenssiin saakka ja 8 kuu-batta
sen jälkeen.
TaJootkomiitionin raportti.
Talouskomissionin puheenjohtaja
l[r. Colrat esitti talouskomissionin
Bportin, jossa painostetaan työvoi-aan
jaottelemista siten, että nykyi­nen
teollinen kaaostila loppuisi..
Komissioni suosittaa, että työt-töiniä
siirrettäisiin niin paljon kuin
nahdollista maanviljelystöihin ia
jleisiin töihin, jotta työtä voitaisiin
taata mahdollisimman suurille työ­läisjoukoille.
Raportti suositti työt­tömyyteen
nähden noudatettavaksi
fashingtonissa pidetyn kansainväli,
«n työkongressin päätöksiä ja esi­tyksiä.
Mailman taloutta haittaa
I k i s i n tavattoman suuressa mää-lij
yleinen tuotannon epäjärjestys.
Mailman taloudellisen harmonian on
murtanut tietämättömyys ja ennak-_
ioluuloisuus ja sodan aiheuttama
tuotannon yksipuoliseen suuntaan
lehittyminen.
Komissionin tärkeimpänä Heven-ijskeinona
taloudelliseen kaaokseen
jj työttömyyden poistamiseen on
työläisten siirtäminen maanviljelys-töihin,
Sithenau painottaa Venäjän avu*
tamista.
Saksan ulkoministeri tri Rathe-nn
lausui että Europaa on mahdo­ton
nudestaanrakentaa ilman Yh-djivsltain
apua. Hän lopetti pu-leensa
selostaen mitenkä Saksa oii
pyrkinyt tekemään voitavansa on­nettoman
ja käreivän Venäjän avus-
Umisessa, ollen siinä vakaumukses-u,
että Saksa täten on pannut alul­le
rauhan mahdollisuudet idän ja
läneil välilli «Ja rauha on juuri
«itä, mitä mailma vaatii,> hän Va-fcJDtti.
Rathenau sai voimakkaita
nosionosotuksia edustajien, sano­malehtien
ja vieraina olevan yleisön
takolta.
TiUherin vaatii tyÖläiaten aseman
parantamista.
Venäjän lähetystön johtaja Tshit-
Krin vaati että kahdeksan tunnin
ivä on otettava perusteeksi
laikessa uudestaanrakentamistyös-ö-
Hän myöskin arvosteli ankarasti
»porttia siitä, ettei siinä ole otettu
"ioomioon osuuskunnallisia yhdistyk-jii
Tsliitserin lausui, ettei Venäjä
"nnusta Kansojen Liiton työtoimis­sa-
Edelleen h ä n katkerasti arvos-
W iomissionia, ettei se ole mainin-
Mt mitään työläisten suojeluslaeis-lapuksi
.Tshitserin huomautti;
«™i Venäjällä ole ollut tilaisuutta
faa osaa näin tärkeän komissionin
'^»Mn ensinkään.
.Italian ulkoministeri Schanzer
""5ti konferensille Haagin ktfkouk-
««jsunnnitelman ,ja hyökkäyksestä
"lattäytymissopimuksen. Hän sa-
^"Venäjällä olevan tilaisuuden
«apna Haagin konfef^siin täysin
«l^arvoisena ja täydellä luottamuk-
. «skustelemaan uudelleen rau-
Yleinen tyyttäjä ei voinut kannet­taan
jatkaa löytämättä lakkolaisia
vastaan mitään tosiasioihin perus­tuvaa
syytä.
Montreal. — Oikeusjuttu äskei­sissä
Montrealin satamatyöläisten
lakon yhteydessä tapahtuneiden mel­lakoiden
aikana vangitulta 207 sa­tamatyöläisten
unioon k u u l u v aa
miestä vastaan on rauennut ja ei
sitä enään tulla jatkaman. Asia
oli esillä tuomari Cusson'in oikeu­dessa,
jossa syytettyjen puolustaja-lakimies
vaati syytettyjen vapautta­mista
ja jutun aiheettomana kumo-amista.
Salapoliisi päällikkö ei ha­lunnut
myöskään enempää syyttää
W taloudellisten suhteitten soi-l^^^
isesta Europan valtojen kans-vabnistelevat
vaa­leihin
osaanottoa
ifokta'"'^^" - K a n s a i n välisiata
!frade,*T\°'^°'^"""* Winnipegin
ttajj, * Lahor council tulee otta-ledasta-'
"'^^^^^^'^ työväen-
I s i s s ä " " * " ? y l e i s i s s ä vaa-
W J / lähimmässä t u -
fcon S ? ^°™>ttamaan. Tuo-
« i I t « a V ? , o n tultu keskusko-pitämässä
kokouk-ja
niin tuomari ratkaisi jutun ku­moten
sen kokonaan. Yleinen syyt­täjä
ei myöskään halunnut syytök­siä
uudistaa.
Jutun raukeamisen sanotaan joh­tuneen
muka aiitä että kun työnan­tajain
ja työläisten välillä lakko on
saatu rauhallisesti sovitettua, niin
ei kruunulla ole erikoista halua kan­netta
syytettyjä vastaan jatkaa.
Kuitenkin tuo selitys on uskottelua,
sillä todellinen syy jutun raukeami­seen
on siinä, että miehiä vastaan
ei löydetty mitään todellista syytä
ja siksi oli parempi peruuttaa syy­tökset
kokonaisuudessaan, kumoa­malla
juttu aiheettomana.
o
Protesteeraayat katukokonksien kiel­tämistä
vastaan. Union edusta­jat
valittu Maguiren puolustus*
komiteaan.
Toronto. •— Torstai iltana pide­tyssä
Toronton piirin ammattiunioit-ten
keskusneuvostoii Icokouksessa oli
tärkeimpänä kysymyksenä työväen
puhevapaus kaduilla. 'Kokous hy-väksyi
päätöslauselman, jonka mu­kaan
poliisille lähetetään prostesti-kirjelmä
sen johdosta, että työläis­ten
katu- ja ulkoilmakokouksia on
häiritty ja hajotettu. Kirjelmässä
vaaditaan työläisille tasaisia oike­uksia
ulkoilmakokousten pitoon kuin
muillekin jäi'jestöille.
Keskusteltaessa päätöslauselmas­ta,
useat puhujat arvostelivat an­karasti
poliisin toimintaa sen johdos­ta,
että työväestön katukokouksia
on hajotettu. «Viranomaisilla on
suoranainen aikomus ehkäistä ko­konaan
työläisten katukokoukset,»
lausui eräskin puhuja, mainiten äs-
'keisistä tapahtumista. «Poliisit ei­vät
voi menetellä täten niissä kau­pungeissa
missä työläiset ovat tais­telleet
itselleen puhevapauden.>
Edustaja Beresford lausui: «Jos
poliisit menevät valtuuksiensa ulko­puolelle,
on meidän pantava heidät
lujille, jos taas heidän toimenpi­teensä
johtuu kaupungin asetuksiin
nojaten, on meidän ne muutettava.»
• E s i t y k s e t puhevapaustaistelun
alottamisesta saivat voimakasta hy­väksymistä.
Ke^uskomitean sihteeri arveli et­tä
on hyödytöntä vedota poliisilai­tokseen.
Edustaja 'Simpson arveli toimenpi­teitten
johtuvan muutamien polii­siviranomaisten
omakätisestä lain­tulkinnasta.
Uniot ryhtyvät puoldSSiSiaan Ma-guirea.
Keskustelun kuluessa tehtiin esi­tys,
joka myöskin iiyväkyttiin, että
keskuskomitean puolesta valitaan
kaksi henkilöä <Workerin» liikkeen­hoitajan
ja Workers apulaissihteerin
Trevor Maguiren puolustuskomite­aan.
Eitys, että keskuskomitea lähet­täisi
edustajan Ontarion työväen
valistuskonventioiliin, k u m o t tiin.
Mainittu valistusliitto on vanhoillis­ten
kontrolleeraama.
HiilikaiVoslakkolaiset
ennustavat sympa­tiaa
asialleen
New York. — Yleinen tarve tulee
kesäkuun 1 päivänä jo vaatimaan
hiililakon sovittamista, sanoi Uni­ted
Mine Workersin kansainvälisen
järjestön varapresidentti Philip Mur­ray
täällä pitämässään puheessa.
Murray on puheenjohtajana komi­teassa,
joka jatkoi neuvottelujaan
kaivostenomista jäin kanssa viikon
kestäneen neuvottelujen lykkäämi­sen
jälkeen.
Murray sanoi tehneensä matkan
hiilikaivosseuduilla ja sanoi aseman
lakkolaisiin nähden olevan erikoisen
tyydyttävän. Kumpascllakin niin
kovan hiilen kuin pehmeän hiilen
alueellakin alkavat hiilivarastot ol­la
loppuun kuluneet, joka tulee mer­kitsemään
sitä, että yleisö alkaa
vaatimaan koko maata käsittävän
lakon sopimista ja kääntymään sym­paattiseksi
lakkolaisten vaatimuksiin
nähden.
1S0,000 työläistä osoittamassa nfiel-tiiän
yhteisrintaman merkeissä.
:o]en
rat-
Työläisten ja työnantajain vi^inen
palkkasopimus, joka myöskin kä
sittää ylityöstä maksettavan kor
vauksen tulee koskemaan 30 tu­hatta
työläistä.
sen syntyneessä keskustelussa, kos­keva
työväestön edustajia nykyises­sä
lainlaattjakunnassa, useat puhu­jat
kohdistivat mitä kiivaimman kri­tiikin
ja paheksumisen työväenedua-iesku^
ärjeeton kokoni- ^ ^ ^ ^ '^^"^
Montreal. — Kysymys ylityöstä
ja juhlapäivinä maksettavasta kor­vauksesta
rautateitten mekanikoille
eri ammattialoilla on saatu tyydyt­tävästi
ratkaistua sopimuksella joka
tehtiin torstaina työläisten ja rau-tatiekomppanioitten
edustajain välil­lä.
Sopimuksen mukaan tuli ratkais­tuksi,
että ylityöstä maksetan puo
litoista aikaa. Samoin juhlapäivinä
tehtävästä työstä, paitsi erikoisis­sa
sopimuksessa määrätyistä töistä^
Työnantajain ja työläisten edusta­jat
ovat olleet neuvotteluissa sopi­muksen
aikaansaamiseksi viimeisen
kuukauden ajan.
Sopimus käsittää 30,00 työläistä;
Sopimuksen sanotaan käsittävän
30,000 — 35,000 rautatiemekaanik-ko
eri ammatti aloilla.
Kysymyksen ratkaisua on suures­ti
viivyttänyt se, että neuvotteluis­sa
ei tahdottu päästä tyydyttäviin
tuloksiin sunnuntai- ja laillisina
juhlapäivinä suoritettavasta ylityö
korvauksesta. Loppu kädessä kui­tenkin
päästiin niissäkin tyydyttä­vään
tulokseen. Sopimuken mu­kaan
ylityökorvausta ei kuitenkaan
makseta sellaisille työläisille, kuten
voimahuoneitten hoitajille, vakinai­sille
myllyrikareille, lämmityslaitos-ten
hoitajille, putkilinjain kunnos­sapitäjille
ja muille joiden työn
käsitetään olevan jatkuvaa sunnun­taisin
yhtä hyvin kuin juhlapäivi-sinkin.
Poikkeuksena kuitenkin pi­detään
Uuden vuoden päivä. Työn
päivä, ja Joulupäivä, joista mak­setaan
korvausta.
Sellaisille työläisille joitten työ-viikko
on rajoitettu kuusipäiväisek­si,
saaden seitsemännen päivän viet­tää
lomaa maksetaan ylityökorvaus
kaikesta ylityöstä, joka sopimukses­sa
määritellään.
: o • •
Pelasti lapsen oman
veturinsa edestä
Caldwell, N. J . — Tavallisuudes­ta
poikkeava 17 kuukauden vanhan
lansen pelastaminen eteenpäin kii­tävän
veturin edestä sattui Erien
matkustajajunalle, jonka veturin
kuljettaja John J . Cotter toimitti.
Cotterin pohjoi-seenpäin kuljettama
juna, joka juuri oli .sivuuttanut R i -
verdale nimisen paikan, oli ajaa
lapsen päälle. Kuitenkin kuljetta-h
näki lapsen noin 200 jalan paa.v
sä olevan radalla, ja menettämättä
malttiaan hän löi ilmajarrut kiinni,
jonka tehtyään hän käveii junan
eteen ja juuri kun juna oli hiljen­neellä
vauhdilla kulkema-^ssa hpsen
päälle, nanpasi kuljettaja kättään
kurottamalla lap.sen veturin nokkaan
ja stten loistavasti pelasti pienokai­sen
varmasta kuolemasti.
Juna kulki vielä 50 jalkaa siitä
paikasta missä tyttö pelastettiin jä
vasta sen jälkeen pyaahtyi. Junassa
olevat matkustajat lensi^St istuimil­taan
kuljettajan imiessä jarrut toi­mintaan
ja olivat tilisnudcgsa näke­mään
kuljettajan tekemän urotyön.
Berlinin proletariaatti antoi huh­tikuun
20 p:nä jälleen suuremmoi-sen
näytteen yhteenkuuluvaisuudes­taan
ja osoitti, että se on valmis
kuulemaan luokkaomantuntonsa ään­tä,
jopa, jos on pakko, vastoin jä-nisjohtajainsa
tahtoa. Tällä kertaa
oli kysymys yhteisrintamatarpeen
kuuluttamisesta ja esiintyminen Ve­näjän
ja Saksan työtätekeväin mil-joonaiH
puolesta Genuan kapitalis­tisia
suurvehkeilijöitä vastaan, esiin­tyminen
Saksan tulevan vallanku­mouksen
ja hetken nälän kannusta­mina.
Ja vallankumouksellinen Bor­iini
on harvoin nähnyt mitään pro-letaarisesti
valtavampaa: 150,000
työläistä oli jalkeilla, njarsai mie­lenosoitukselle
Lustgarteiiiin. Kaik­kien
työpaikkain, kaikkien koyhälis-tökorttelien
raatajat olivat liikkeel­lä.
Kulkueista ei näyttänyt kos­kaan
tulevan loppua. ' Lustgartenis-sa
olivat puhujat esiintyneet jo pit­kään,
mutta aina vain saapui uusia
työläisjoukkoja. Lukemattomat pu­naliput
liehuivat, lukemattomat soit­tokunnat
kaiuttivat suurten kerros­ten
vapaudenkaipuuta, kun taas sa­dat
plakaatit kuuluttivat päivän
tunnuksia:
«Suojaamme Neuvosto-Venäjää!»
«Suljetuin rintamin taisteluun hä­tää,
kurjuutta ja kallistusta vastaan I»
«Vain työväenhallitus voi meidät pe
lastaa!» «Poliittiset vangit vapaiksi!»
Kolmen internationalen konfe­renssin
kehoitukseen yhteisen rin­taman
muodostamisesta vastasivat
Beriinin proletaariset jO.|j,kot jätti-äänellään:
Paikoillenhe'! Ja kutsu­musta
eivät olleet noudattaneet yk­sin
kommunistit ja riippumattomat,
vaan kaikkiin suuntiin kuuluvat to­verit
suljetuissa ryhmissä, puolueet­tomatkin,
nekin, jotka oikeistolais­ten
johtajain sahoteeraus on vieroit­tanut
kaikesta järjestyneestä tais­telusta.
Tilaisuus olikin valtaisa
Mene tekel sosialidemokratisille kel­lokkaille.
He ovat tehiieet kaikken­sa
Jyfsiäkseen hajalle kolnieh inter­nationalen
konferenssin yhteisnrita-mapäätöksen.
Mutta syvät rivit vas­tasivat
kumealla jylinällä: Alas tais­telumme
saboteeraajat!
Muuten ei sosialidemokratinen
johtajisto ollutkaan mielenosoituk­sessa
edustettuna muuta kuin edus­tajansa
kautta poliisipäällystössä,
joka oli mobilisoinut koko suojelus-poliisivoiman
porvariston vastaukse­na
joukkojen kurjuuteen ja hätään.
Mielenosoituksen leimuavista pu­heista
mainittakoon riippumattoman
Rosenfeldin pitämä, joka lausui m.
m.: «Neuvosto-Venäjä on vallanku­mouksen
lujin linnake. Jos Neu­vosto-
Venäjä kukistuu, kukistuu
Saksan työväestökin. Neuvosto-Ve­näjässä
puolustamme me omaa asi­aamme:
Saksan vallankumousta!»
Tämän mahtavan tilaisuuden joh­dosta
kirjoittaa l>eriiniläinen toveri-lehti:
«Pitkän, pitkällisen keskeytyksen
jälkeeii kohoo jälleen työläistaiste-lun
laine, sen osoitti selvästi koko
maailmalle Berlinin proletariaatin
joukkoesiintyminen huhtikuun 20
p:nä. Yhteinen taistelutahto elä-hytti
jokaista valtimoa, yhteinen
taistelupäämäärä sulki magneettisel­la
voimallaan rivit toisiinsa.
Mitä tahtoo Berlinin proletariaat­ti?
Se mielii taistellen pysäyttää
työantajain yleishyökkäyksen! Se
mielii taistella laivänkannikasta! Se
mielii taistella hintainkallistumista
vastaan! Se mielii taistella veroros-voja
vastaan! Se mielii taistella en-tenterosvoja
vastaan! Se tahtoo, et­tä
kansainvälinen proletaarinen yh­teinen
rintama rynnistää Genuan
kapitalistista yhteistä rintamaa vas­taan!
Se mielii lujana, rohkeana
ja uhraavana taistella olemassaolos­taan,
kuten Neuvosto-Venäjä taiste­lee
Genoassa, se halajaa sorrettu­jen
kansain solidaarista taistelua.
Berlinin proletariaatin jättiläis-esiintsrminen
on vasta alkua, se ci
ole vielä taistelua, mutta rientoa
taisteluun. Itse astuminen taisteluun
d tosin ole millään tavoin täydellis­tä
eikä vailla vajavaisuuksia, mutta
vasta todellisessa taistelussa täydel-lisentyy
esiintyminen, vasta taiste-
Ranska lisää suunnat­tomasti
laivasto-menojaan
Pariisi. — Ranska tulee kulutta­maan
laivastonsa ylläpitämiseen ja
lisäämiseen 325,000,000 frankia
(normaalioloissa $65,000,000) enem­män
seuraavana vuonna kuin tämän
vuoden menot ovat olleet.
Kansallinen Budgetti (Tulo ja
menorvio) vuodelle 1923 on jaettu
edustajahuoneen jäsenille finanssi­ministeri,
kreivi Delasteyrien toi­mesta.*
Laivasto menoerä Budge-tissa
oli kaikkein eilmiinpistävin
sen suuruuden tähden.
Sillä tavalla mailman suurvallat
noudattavat TVashingtonin rauhan­konferenssin
päätöksiä sotilasmeno­jen
vähentämiseksi ja aseista riisu­miseksi.
Tuohan todellakin on mi­tä
selvin esimericki tuollaisten rau-hanilvelyjen
tuloksista.
———o
Britanian metaityö-läisten
rintamassa
Amalgamated Engineering Unio on
vetäytynyt syrjään muista metal­liteollisuus
järjestöistä, haluamat­ta
jatkaa sovitteluja työnantajia
suosivan Mackenzien raportin pe­rusteella.
Lontoo. — Amalgamated Engin­eering
Unio on eronnut muista ko-netyöläisten
järjestöistä, jotka ovat
olleet yhteistoiminnassa metalli ka­pitalisteja
vastaan käytävässä tais­telussa.
Syyksi tuon huomattavan
metallityöläisten järjestöh syrjääii
vetäytymisen sanotaan johtuneen
siitä, että se ei halua ottaa osaa neu­votteluun
riidanalaisista kysymyksis­tä.
Sir William Mackenzien metalli-teollisuuden
harjoittajia ja heidän
etujaan suosivan raportin perusteel­la.
Neuvottelut kyymyksessä ole­van
raportin perusteella työnanta­jain
ja työntekijäin edustajin vä
Iillä alkoivat tiistaina.
Neuvottelut ovat kuitenkin kat­kenneet
ja jatketaan niitä lauantai­na,
jolla välillä kukin järjestö neu­vottelee
itsenäisesti erinäisistä rii­taisuuksia
koskevista kyymyksstä.
frangelin armeijan jät­teitä
aijotaan tuoda
Canadaan
Neuvotteluita käydään Konstantino­polissa
olevain parooni Wrangelin
armeijan jäännösten siirtämiseksi
Canadaan ja Australiaan. ..Bri­tannia
lupaa rahallista avustusta.
Lontoo. — Reuterin toimiston tie­donannon
mukaan käydään Genoas­sa
neuvotteluita 15 tuhannen Kons­tantinopolissa
olevan venäläisen pa­kolaisen
Canadaan ja Australiaan
siirtämiseksi. Edelläolevan tiedon­annon
on antanut Kansojen liiton
neuvostolle australialainen Melbour-nen
yliopiston professori E. J . Nan-son.
Rahastot toimenpiteen toteut­tamiseksi
kuitenkin puuttuvat.
Neuvosto päätti kehoittaa kaikkia
Kansojen liitossa olevia jäseniä avus­taa
kysymyksessä olevaa siirtotoi-menpidettä.
Suur-Britannia onkin
jo luvannut luovuttaa 10 tuhannes­ta
30 tuhanteen puntaan saakka jos
nähdään tarpeelliseksi.
Pian kai saamme me canadaläiset-cin
tutustua noihin harhaanjohdet-uihin
wrangelilaisiin, joita itse
Lloyd George nimittää mitä kur-jimmiksi
olijoiksi.
—-—o —
Trotski puhuu 40,000 nuorta so«
tilasta vannoo valan.
rabiassa
Henkisen työn tekijätkin porvarilli-en
raakuuden uhreja.
lu voi poistaa vielä nyt tiellä ole­vat
esteet
Tunnus on nyt: yhtenäiseen tais­telurintamaan
astumisen täydellisen-täminen
kansallisesti ja kansainvä­lisesti,
todellisen taistelun alkami­nen!
Siksi on värvättävä kaikissa työ­paikoissa,
kaikissa tehtaissa yhtei­sen
taistelun puolesta! Hetki joudut­taa!
Genuassa tekevät ententevallat
kaikkensa petkuttaakseen Neuvosto-
Venäjää sen suurten vallankumo­uksellisten
saavutusten kustannuk­sella
ja irroittaakseen Saksan voi­mallisesta
tuestaan. Proletariaatin
suljetuista mielenosoituksista on mi­tä
pikemmin rakennettava silta sul­jettuun
toimintaan!»
Mielenosoitusten vyöry kautta
Europan.
Muissakin Saksan kaupungeissa
on ollut uuria yhteisen rintaman
mielenosoituksia. Niinpä otti prole­taariseen
esiintymiseen osaa Dussel-dorffissa
40,000 proletaaria, Leipzi­gissä
30,000, Stuttgartissa 15,000,
Chemnitzissä 15,000, Hallos.<5a 20,-
000, Hannoverissa 5—6,000 jne.
Wienis.sä pysähtyi niinikään klo 4
1. p. kaikki työt. Mielenosoitukseen
otti osaa 100,000 työläistä. Kom-munistitoverit
kantoivat neuvosto­lippuja
ja kohottivat äänensä prole-taarimaan
puolesta. Mielenosoitus
oli sosialidemokratien ja kommunis­tien
yhteinen. Wienin Rote Fahne
huomautUa, ettei kaupungissa, mis­sä
työläiset monestikin ovat osoit­taneet
suuremmoisesti mieltään, vie­lä
koskaan ole nähty mitään näin
mahtavaa kuin tämä yhteisen rinta­man
kuuluttaminen. Tämä suurem-moinen
mielenosoitus oli lupaus, jo­ka
myös on täytettävä, jos työväki
mielii nousta kurjuutensa kurimos-ta,
ja joka kerran on täyttyvä;
minkä takaa kaikissa maissa ilmene­vä
proletariaatin yhteisen rintaman
tahto ja sen kannustamina nousevat
voimat, huomauttaa lehtL
Porvarillinen ajojahti Rumaniassa
ja Bessarabiassa ei kohdistu yksis­tään
työläisiin vaan myös sivisty­neistöön.
Unkarissa kaivelivat Hor-thyn-
verikoirat tiedottiieston aivot
maalle, Bessarabiassa ovat yksinpä
ylioppilaatkin lainsuojattomia, kuten
näkyy seuraavasta Bukarestissa opis­kelevain
bessarabialaisten ylioppi
lasten vastalauseesta:
Bukarestin bessarabialaiset yliop­pilaat,
jotka ovat monin ottein pro-testeeranneet
heihin kohdistunutta
vainoa vastaan, ovat jälleen pakote­tut
vetoamaan yleiseen mielipitee­seen.
Protesteeraamme kaikella tarmol­lamme
Bessarabiassa raivoavaa ter­roria
vastaan ja kidutusjärjestelmän
johdosta, jota sovellutetaan poliitti­siin
syytettyihin.
Me vaadimme elämisolkeutta, vaa­dimme
kunnioitusta vapaan ja luo­van
ajatuksen oikeutusta kohtaan.
Meitä on tähän asti vainottu jopa
pelkästään ihanteittemmekin täh­den.
Tällaista asiantilaa vastaan on
Jassyn yliopiston kunnioitettu reh­tori
Bratu 300 kommunistin jutussa
sattuneiden tapausten johdosta ko­hottanut
mitä tarmokkaimman vas­talauseensa.
'1 ' . j . .
Vaadimme oikeutta elää Bessara-bian
puolesta, jonka kohtaloon me
olemme eroittamattomasti yhdiste­tyt.
Protesteeraamme sitä vastaan,
että Bessarabia muutetaan vallassa-olijain
laittomuuden, irstauden ja
mielivallaih siirtomaaksi. Bessara­bia
muistuttaa hautausmaata: .kaik­kinainen
ajattelu ja hen'kinen al­kuunpano
ja toiminta on tukahu-tettu;
kuullaan enää vain nyyhket-tä.
Väe.stö elää mitä synkimmässä
kurjuudessa ja sen selä.s3ä juhlivat
keinottelijat, satraapit ja agentit
voittoaan.
Samaan aikaan on masennettu
kansan asialle vannoutunut nuoriso;
ylioppilaita on viskattu vankiloihin
ja kuritushuonebiin. 300 kommu­nistin
jutussa yksistään on toista­kymmentä
ylioppilasta a l i s t e t tu
menneiden aikain kidutusjärjestel­män
alaiseksi.
Protesteeraamme niitä vastaan,
jotka ovat asettaneet meidän lain
ulkopuolella ja joiden vainolla ei
ole kuin yksi tarkoitus: Bessarabi-an
sivistyneistön kitkeminen juuri­neen,
sen fiukupuuttoon hävittämi­nen.
Himisyyden, terrorin uhrien ja
niiden nimessä, jotka kituvat Ru-manian
vankiluolissa kehoitamme
me sivistyneitä, sanomalehdistöä ja
Rumanian ylioppilasnuorisoa yhdes­sä
meidän kanssamme kohottamaan
juhlallisen vastalauseensa ihmisen
pyhäin oikeuksien puolesta. Kohot­takaa
kanssamme huuto: Riittää jo
verenvuodatus! Eläköön luovan hen­gen
ja ajatuksen vapaus!
Moskovassa vapunpäivänä pidet­ty
paraati ja eotilaskatselmus oli
kerännyt katselijakunnan, joka löi
kaikki entiset ennätykset. Kadut
olivat aamusta iltaan täynnä väkeä.
Kaikki kansalaiset, työläiset ja vir­kailijat
ottivat osaa vapunpäivänmie-lenosoitukseen.
Ihmisjoukkoja vyö­ryi
lukemattomina jonoina joka
suunnalta Punaiselle Torille. Pu­naisen
Armeijan sotilaat saivat kan­salaisilta
ihastuneen vastaanonton.
Heille kohotettiin huudot: «Eläkööt
meidän puolustajamme! Emme tah­do
tulla orjiksi»! mitkä sanat seisoi,
vat puolueettomain kantamissa l i -
puisa. Kommunistien tunnuksena
oli: «Eteenpäin yhtenäisen työläis-rintaman
puolesta!»
Kansanjoukkojen tulva Punaiselle
Torille jatkui aina klo 7 ip. Arvel­laan
puolen kaupungin väestöstä ol­leen
jalkeilla.
Valan vannomistilaisuus teki erit.
täin syvän vaikutuksen. 40,000
nuorta hyvin puettua ja kurinalais­ta
sotilasta toista Trotskin sanelun
mukaan juhlallisen valan sana sa­nalta.
Tämän' jälkeen seurasi BUU-remmoinen
katselmus, jolloin soti­laat
suorittivat kaunomarssin sulje­tuissa
riveissä ja joukkoorkest^rien
soittaessa. Ulkomaiset kirjeenvaih­tajat
ja valokuvaajat olivat ki&ke- .
ässä toiminnassa. Lentoeskaaderit
leijailivat koko ajan torin yläpuolel­la.
-.v.•s^^„.;,
Trotekin puhe.
Ennenkun Trotski saneli valan
piti 'hän seuraavasisältöisen puheen:
«Toverit, punasotilaat, päälliköt,
komissaarit! Te edustatte kaikkien
työiSisttin ja talonpoikain Venäjää.
Meidän sotilaallinen juhlallisuutein-me
sattuu samana päivänä proleta­riaatin
luokkajuhlallisuuden kanssa.
Punainen Armeija lausuu ensi ker­ran
valan maamme ja koko maail­man
työväenluokalle. Punainen A r ­meija
on ollut olemassa aina .siitä
asti kun Neuvosto-Venäjä julistet­tiin.
Meidän punainen valamme on
ollut olemassa aina siitä lähtien,
kun puna-armeija muodostettiin.
Olemme vannoneet valamme rinta­milla
verellä ja toiminnalla. Kun­niakkaat
taistelut, joista tulevat
sukupolvet tulevat puhumaan polves-
;a polveen, ovat kypsyttäneet koko
maailman työväenluokan puna-ar­meijan.
Työläisten ja talonpoikain Venä-
;ä kutsuttiin kaukaiseen Genuaan,
missä tapasimme itsemme yhdessä
cauppiaiden kanssa, jotka koettivat
ostaa työväenluokan sielun. Meiltä
vaadittiin, että me maksaisimme so-tavelat,
että me maksaisimme veren,
jonka työläiset ja talonpojat ovat
vuodattaneet englantilaisten ja rans­kalaisten
kapitalistien takia. Meil­tä
pyydettiin että me maksaisimme
kansallistetuista tehtaista. Meille
puhuttiin, että oltiin valmiita tun­nustamaan
meidät, jos tahtoisimme
saattaa maamme orjuuteen. Vas­tasimme:
ei! Venäjä ei vuodatta­nut
vertaan tullakseen kapitalistien
orjaksi. Ehdotimme sopimusta kan­sainvälisen
tasavertaisuuden pohjal-.
la. Toivoimme saavamme elää rau­hassa
ja saada tilaisuuden työhön.
Meiltä evättiin rauha eikä suostuttu
aseidenriisumiseen. Tämän Vapun
jälkeen emme me voi riisua asei­tamme.
Tänä vapunpäivänä seli­tämme
me Moskovan neuvoston,
keskusviranomaisten ja Venäjän se­kä
koko maailman työväerijohtajain
edessä, että me, puna-armeija seu­raamme
Genuaa toivolla ja oikeute,
tulla epäluulolla. Toivomme on
käynyt pienemmäksi, epäluulomme
suuremmaksi. Mutta me emme ole
muuttaneet kantaamme, ja tässä lau­summe
me nyt juhlallisen, vallanku­mouksellisen
punavalamme, uskolli­suuden
valan viimeiseen veripisa-raan
työläisten ja talonpoikain l i ­pulle.
Kehoitan teitä tekemään tä­män
valan ajatellen edessämme ole­via
suuria tehtäviä ja päämäärää.»
i