1922-07-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Torstaina, heinäk, 27 p. ~ Thiirsday, July 21 No. 8 jgftBiai^ftTi BOomalaiseD työväestSn äänenkannattaja, Qmes-tn SndharjBsa, Out., joka tiistai,.torstai Ja lauantai. H.PUEO, J.W.SLUP lastaava toimittaja. Toimitasaihteeri. VAPAUS Kun tiede alidi luonnonvoimat flunisen palvelut seen, eikö sen myöskin pitäisi tuoda työläisille vapaut- ---ta, jotta he voisivat kehittyä seka ruumiillisesti, että älyllisesti? Eikö ifen pjyöskm pitäisi muuttaa «kyynelten laaksoa» rauhan ja ilon asuinsijoibi? Minä kysyn, eikö tiede ole tähän asti epäonnistunut vapautustyös-sään? — Paul Lafarque, (Liberty) ' , « The^only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pub-fished in Sudbury, Ont., every Toesday, Tbnrsday and &»torday. ' • Advcrtisiiig rat€B 40c per col. Inch. Minimum cnarge »vx sinde uisertion 75c, Digcount on standmg advertise» inent The Vapaus is the best advertisuig medium among tiie Finnish People in Canada. for HiUenkaiväjain taistelutaktiikka ennen ja nyt Kuinka nopeasti sentään amerikalaiset suuret järjestyneet työläismassat kulkevat pikkuisesta ryhmätoiminnasta suurta joukkotoimintaa kohti, s i i ^ saamme selvän kuvan verratessa Amerikan hiilenkaivajain lakkoja vielä muutama vuosi sitten nykyiseen — koko tuotantoalaa käsittävään yleislakkoon. Ennen tekivät nmotushinta kerran lulaistuiata ilmotuksista _40c. nalstatnumalta. Suurista ilmotnksista seka ilmotuksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. KuoloUmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa fcÄ00~oSS/.atÄ^^^^ l."-'-Wvaia. . o p t a k , e „ . a piirinä™. K A i s , a 26. $3 00 Ocaksikertaa; syijtymäilmotukset $1.00 kertaa ha- ggg United Mine Avorkersim kuuluvassa uniopnrissa Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c, !kerta, $1.00 kolme-kertaa, — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana. , \ Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. Poatiosote: Box 69, Sudbury, Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- BoonalHsella nimellä. . , J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as •etond class matter. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää ojia'konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain lahteen torstaina kello 3. Mitä seuraa Haagin konferenssiin jälkeen , Haagin konferenssi on nyt päättynyt. Se on oikeastaan; saminunul omaan mitättömyyteensä. Haagin konferenssi oli jo edeltäkäsin tuomittu tuloksettomaksi,! Genoan konferenssissa paljastui se tosiasia, ettei kapitalistista järjestelmää tukevain hallitusten ja kommtinistiseen yhteiskuntaan pyrkivän Venäjän- välillä Voidai saada aikaan mitään kokonaissopimusta. Etenkin Europan paatuneinta taantumusta edustavat Belgia ja Ranska tekivät sen mahdottomaksi. Nämä taantupiuksen edustajat eivät ole täipunsrt tinkimään yksityisomaisuuden pyhyydestä tuumaakaan. Ja kun sosialistinen Venäjä toiseUapuolen pyrkii kaikilla toi-mehprfeillään 'antamaan huoliniskun vanhalle yksityis-omistuäjärjestelmä! Ie, ei sopimuksesta sen ja muiden valtain välillä tullut mitään. . ^. , ,. . ,. Töiseltapuölen njimä konferenssit ovat k u i t e S ^ » ^ " ^ ^ ^ ^ J K ö f i ^ «H"^'^.^^^ paljastaneet kapitalistimailman hajanaisuuden i ja - si-säiseif ri£(tiriitaisuuden. Samalla nimittäin kuin Ranska ja Belgia ovat seisoneet jäykkinä kapitalistisen taan* tumuksen puolesta, 'ovat melkein kaikki muäf maat tunnustaneet Vienäjän ja muun' mailman keskinäisen ^louöyhteyden välttämättömäksi, näiden joukossa Englanti ja Italia:. Ja joskin konferenssista kokonaan ulkopuolella ollut Yhdysvaltain patavanhoillinen hallitiis seisoo dollarikasoineen Ranskan ja Belgian taantumuksen tukijana, on ilmeisen selvää^ että etikoisrieu-vottehil Venäjän ja muiden maiden välillä tulevat seuraäoiaan Genoan ja Haagin kokeiluja.'Suuryältkiri joukosäfaEriglantjja Italia ovat ilmaisseet ilmeisen tai-puvaiBöiuiöiisa ianaisiin erikoisneuyotteluiiiinV Näi<ifen maiden valtiomiehet ja kapitalistit näkevät sen välttämättömyydeksi.. Ja 1(un neuvostohallitus toiselta puolen on halukas tällaisiin neuvotteluihin, voidakseen saada äiikaan sopimuksia, jotka antavat perusteen ulkomaisen avun saantiin Venäjän talouden uudestaan- Takentamiseen, on ilmeistä, etta tällaiset neuvottelut VtSävat hetimiten. Ja niin pian kun ne johtavat suosiollisiin tuloksiin, on jälelle jääneitten taantumus-valtioitten pakko taipua seuraamaan esimerkkiä ja antauduttava suhteisiin Venäjän kanssa, oman kukistumisensa uhalla, • ' Näin ollen, kapitalistimailma ei voi millään tavoin pitemmälti kiertää yhteyttä Neuvosto-Venäjän kanssa. Se on sille karvas pala niellä, mutta yhteiskunnallisten voimain edistyskulkua ei voi millään loppukädessä ,ehkäistä. Se raivaa tiensä.laahtumuk-een syrikimpierikih erämaitlen lävitse ja puhkais^, Ben vankimraatkirt f^.varoötiikset pois etenemisensä tieltä. • Sibi on kapitalistimailman, tdhtoo tai ei, polvis-tuttava bolsheviikkisen Venäjän edessä. ^ Tiede pääoman palveluksessa «Tiede, suuri vapahtaja, joka on kesyttänyt luonnonvoimat ja olisi saattanut ihmisen työn orjuudesta ja antaa händle tilaisuuden keSiittää vapaasti henkeään ja ruumistaan, on tullut pääoman orjdesi. Se ei ole tehnyt mitään miiula kuin hanldcinut kapitalisteille keinoja lisätä rikkauksiaan ja tehostaa työväenluokan riistämistä. Sen suurimmat teollisuutta ja tekniikkaa kokevat'saavufukeet eivät ole tehneet muuta kuin tuoneet naisille ja lapsille ja mikille liikarasitusta ja kurjuuttq. Yhteiskunnan aikaisemmilla kehitysasteilla oli nälänhätää ainoastaan silloin kun maa kielsi antimensa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa on nälkä aina työväen luokan kesJcellä, vilja-aittojen ja hedelmävarastojen pakahtuessa maaemon aistimista ja marUdnain ollessa tulvillaan teollisuuden tuotteita. " Kaildci työväenluokan raadanta, tuolannollisuus j ^ kärsiniyikset ovat ainoastaan edistäneet sen aineellista ja heÄistä köyhyyttä ja raastanee* sen köyhyydestä kurjuuteen. Ainoastaan luokkataistelun kautta voi uuden ajan sosialismi toteuttaa yhteiskunnallisen ihanteensa, mitkä sisältävät kaikki tieteellistä laatua olevat edellytykset^ Tieteellisen päämäärän valinta ja sen saavuttaminen luokkataistelun kautta, erottaa sen Vuoden IB48 sosia^ lismista, mikä pyrki yhteiskunnalliseen päämääräänsä luoy^ien sovittelun kautta- Tänia ei ole mitään munata kuin utopiaa. Sosialismi on kdhittynyl haaveesta tie-ledcsi. tehtiin työnantajain kanssa sopimukset erittäin, jotka kaikki päättyivät eri aikoina. Ja kun hiilenkaivajat esim, Coloradon piirissä tai muualla menivät lakkoon, ei se merkinnyt mitään, koska kaikissa toisissa piireissä työskenneltiin sitä kiivaammin. Ja seurauksena oli, että työläiset säännöllisesti hävisivät lakkonsa. Sen aikaisen piirikunta- ja aramaltiunionistisen moraalin mukaan olisi ollut rikos, että samaan unioon kuuluvat työläiset toisissa piireissä olisivat rikkoneet sopimuksensa ja rientäneet avustamaan taistelevia unio-tovereitaan. ' ' Monet katkerat häviöt ja surkuteltavat kokemukset ovat kuitenkin opettaneet Amerikan hiilenkaivajil-le, eitä hiilenkaivajain järjestö — Uniteä Mine Wor-kers onkin nyt muodostunut todelliseksi koko tuotantoalaa käsijtäväkpi teoUisuusunioksi. Nykyinen hiilenkaivajain lakko, rnikä käsi^ää sekä Amerikan että Canadan, on valtava, elävä todistus siitä. Koko hiili-kaivosteollisuus seisoo. Sen vakavat seuraukset alkavat jo näkyä, Kuletysliikenne alkaa olla kaaoksessa, tehtaita täytyy seisauttaa ja ensi talvi uhkaa ennen kuulumattomalla hiilipulalla.^ 700,000 amerikkalaisen hiilenkaivajan jättivoima näyttäytyy tärkeänä tekijänä^ Maan uumenissa rasittuneet raatajat alkavat tuta oman tärkeän yhteiskunnallisen merkityksensä tuottajina. Tämän johdosta heidän', luokkatunteensa kasvaa, heidän Icätsomukeensa kirkastuu ja taistelurohkeutensa lisääntyy, voitontoiveensa Vjarmistuu. Olkoompa, että pelkurimainen Lewis ja muut johtajat vielä esiintymisellään ja välttelevällä taktiikallaan heikentävät tämän mahtavan työläisarmeijan tais- LUOKKAMME ¥APAUTTAMINEN velvoittaa meitä kysymään TOVERIT! Oletteko tehneet jo velvollisuutenne lehteänne kohtaan. Jos ette sitä vielä ole tehneet, niin tehkää se ensi tilassa jo tänään. Jokaisen valveutuneen työläisen täytyy olla luokkansa agitaattori. Vallankumouksellinen velvollisuutemme määrää tehtävämme ja tehtävistämme tärkein on — mikä? Oman lehtemme levittäminen. Vapaus on meidän tienraivaajamme ja siksi käsittäköön jokainen riistosta kärsinyt ja edelleen kärsivä, että sen levittämiseksi on tehtävä työtä. Voimmeko odottaa köyhälistön vapautumista, jos emme sen hyviksi mitään tee. Tee siis tänään, huomenna ja kaikkina aikoina työtä päämäärämme, köyhälistö-valtion saavuttamiseksi levittämällä luokkasi äänenkannattajaa VAPAUTTA. Tee aina ja lakkaamatta työtä tietoisuuden kohottamiseksi nukkil-vien tai väärään johdettujen tovereittesi kes-kuudessa Levitä VAPAUTTA jokaiseen tölliin, vain toiminta se on joka kauntaa. ^ Vapauden levitysosasto. f!HIIIJII«IIIIJIllKSHI!li5!i!IIKi!WllliI!HI|l!HIUHHIIinHUIf!|||H,,,,,,,„,^ LÄHETYSKUSTANNUKSET: Canadan dollarists s Postissa 15c kaikilta sununUta. Sähkfeanomalla $3,50 kaiidita ^ E Kysykää erikoiskurssia suurille summille. I ^ T«ontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. H i l l ^ 957 Broad taistdua, sellaista esijntymistä, amerrl^laiist^ trustika pitalismia vastaan, m|kä - antaa! työläismassoille kaottavaa e?|merkkiä järj^^yöiiseti-suurerta merkityksestä, ja, toimita puolen, pelottaa työririistäjiä, j|>äTiee h e i^ vapisemaan kÖyhälistjin ^ ^)akkM kasvavien voimien edessä; • ,... . , . ) Hiilenkaiyajien oraan sisäisen taistelutaktiikan edistyksen rinnalla saamn ie nie edeilleen huomata rautatie-tlölU^ p^j§^X\ik^i^mjm yali«en soiidarisiuu^en jat^- kuvan kasvamisen, saD?oi|i,.kuin lukuist^^ uni-öitten lisääntyvärj, syriipatian ja avustuksen hiilenkaivajain'lälsteilulle>^:^- •'••H';; - V . y ^ Tämä solidarisuusS^jja kesikiriäinen yhteeiiknuluvai- ^aiisturine j&^hmM^ a v Ä • toist^^ jen taholta ei ole tietysti läheskään seliainen, mitä toivoisimme sen olevan. Mutta kp, kuten alussa viit-tasimme, katsomme vain muutaman vuoden taaksepäin, niin ihan hämmästyttävää on se edistys, mitä unionistit sen liikkeen taistelutaktiikassa on tapahtuhiit, tämä antaa meille toivoa siitä, että Amerikankin raatajamas-sat heräävät ja voivat vielä kehittää järjestöistään todellisia teollisuusunionistisia tai^ptelujärjestöjä. Tätä kehitystä on meidän vallankumoiiksellisten työläisten velvollisuus kaikella voima/lamme auttaa ja viedä eteenpäin. .. Pohjajoukkojen mukaan vetäminen . perännyt,työläistoveri, mitä olet tehnyt vielä puo-lueestamnie ulkopuolella olevien, joko kokonaan he-räämältömien työläistoveriesi tai harhateillä iulke-viian ^osaveljrensi mukaan saamiseksi? ÖletkcT osot-tahuVhänelle, että.luökkat(|istelu kutsuu häntäkin ja kaikkia työläisiä yhteiseen suureen proletaariseen luokkataistelurintamaan? Oletko tarjonnut hänelle tilattavaksi meidän lehteämme? Oletko suosittanut hänelle luoettavaksi hyviä kirjoja, joita on nyt niin paljon suomenkielelläkin saatavana? Oletico vienyt häntä mukaan kokouksiimme ja illanviötoihinnne? Oletko selostanut hänelle Venäjän suuren vallankumouksen merkitystä ja Kommunistisen Internationalen suurta mailmanjärjestöä? Mitä olet tefhnyt tässä Suhteessa? ,Millä tavoin täyttänyt vallankumouksellisen rintama-soturin velvollisuuden? Vai oletko tehnyt tässä suhteessa mitään? Oletko kaivanut leiviskäsi maahan? Ehkä olet ottanut riveissä olon vain 'sangen viralliselta kannalta, ja niin ollen suorittanut jäsenmaksusi ja silloin ^tällöin — muodin vuoksi — pistäytynyt tilaisuuksissamme? Jos näin olet menetellyt, e\ ole todellinen vallankumouksellinen. Et ole täyttänyt kumoussoturin tehtäviä. Olet tässä tapauksessa toimimaton ratas Iconieis-tossamme, joka vain haittaa sen"^ etenemisvauhtia. Sinun velvollisuutesi on siis ensikädessä hankkia itsellesi kaikki tärkeimmät perustiedot uudemmasta mailman proletaariliikkeestä, otettava kaikin voimiesi mpkaan osaa sen leventämiseen, laajentamiseen ja tehokkaaksi saattamiseen. Sinun velvollisuutesi on kaikkialla agiteerata;}a_yärvätä mukaan uusia"rekryyttejä harjoitusleireillemme, ,Jcäsvattaa heistä luotettavia kelpo sotureita vdillantcumousanneijaamme. Elld kykene itse vielä hyvin selostamaan aatteitamme ja tais-telutapojamme, niin pane työläistoverisi tilaamaan lehtiämme, tutustuta hänet hfvään kirjallisuuteemme. Näin läylät Inmioukselliseen järjestöön kuuluvan työläisen velvollisuuden. ^ Lyhyt biBtoria sosiali-yallankumouksellisen puolueen toimin-iiasta Vuoii 1917. Kun Romanovin hallitsijasuku oli syösty valtaistuimelta, nousivat ^eidän jälkeensä vähän ajan kuluttua sosialivallankumoukselliset valtaan, Sosialivallankumouksellinen Kerenski yhdessä Tshemovin, Sa-vinkovin, Avkfeentjevin ja mufden puolueystäviensä kanssa jatkoivat kuolemaa tuottavaa mailmanteuras-tusta, Ketkäpä muut, jolleivät so-sialivallankUi^ oukselliset janontieet verta. Kenen verta? Venäjän työläisten ja talonpoikien verta. Jota ne rintamilla vuodattivat aatelisten, pankkiirien, tilanomistajien ja teh-taiiijoitten hyväksi. , Eikö se ollut sosialivallankamo-uksellinen Kerenski, joka niin, si-rosti suoritti «palatsivaliarikumouk-senj » ja eroitti. tsaarin virastaan —samoinkuin Scheidemann oli. Saksassa tehnyt, eikö se olfut hän, joka vuonna 1917 koetti täyttää Nikolai Iltslen toivomuksen päästä pakenemaan ulkomaille. • Lokakuun vallankumous 1917., ; Kerenskin, n.s.' väliaikainen' hallitus oli kukistettu. Mutta sosialivallankumouksellinen puolue, joka oli saanut maksaa-vallan• kustannukset, jatkoi ykgin kadotettua peliä yhdessä virasta eitotettujen kenraalien, tilanomistajien ja tehtaili-j'oitten kanssa. Lokakuun mellakkojen aikana antoi Moskovassa kaupngin valtuutettujen kokous, jossa sosialival-lankumouksellisilla oli voimakas enemlmiätö, käskyn junkkereille ja upseerikoululaisille: Ase kädessä työläisiä vastaan! Kuh ^ m ä upseerikokelaat olivat Pietarila kärsineet tappion, antoivat sosialivallankumoukselliset Gotz ja Kerenski tsaarikänraali Krasnovin kasakka-eskadroonien lähestyä vallankumouksen pääkaupunkia. Samana vuonna 1917 solmivat sosialivallankumoukiselliset kiinteän yhteyden saksalaisen kehvaäiin liU-; dendorff in ^pääesikunnan kanssa ^ee-; kä korniloyiiaisten (venäläisten kappilaisten) valkokaartilaisten järjestöjen, joitä johti kansainvälinen sUunirkkija Filonenkto,* tällä tavoin ulkomaalaisten kiäkurien avulla «luodakseen järjestyksen Venäjällä). Samaan aikaan ja yhden suuntaisesti kehoittivät sosialivallankumoukselliset kaupunkien pikkuporvarillisia aineksia saboteeraamaan neuvostovallan tehtaissa ja laitoksissa seikä yllyttivät heitä lakkoihin. Vuoli 1918. Tammikuun 5 p mä 1918 aloitti] perustava kansalliskokous istuntonsa. Enemmän kuin . puolet olivat sosialivallankumouksellisia. Tammikuun 8 p-jiä avattiin III s jrleisve-näläinen neuvostokongresai, jossa bolshevikeilla oli ylivoimainen enemmistö. Työläis- ja talonpoikaisfcal-litukselle vihamielinen perustava kansalliskokous hajoitettiin. Sosialivallankumoukselliset ajk o i v at aseellisen taistelun neuvostovaltaa vastaan. Tänä aikana antoivat sosialivallankumoukselliset apuansa kenraali Krasnoville, kun oli kysymyksessä Saksan vilhelmiläistcn rykmenttien tuominen Ukrainaan ja työläisten orjuuttaminen ja lyöminen. Samaan aikaan sattuu tshekkoslovakialaisten joukkojen kapina, joiden kanssa englantflaiscn everstin Hogdsonin välityksellä sekä kenraali Horvatin ja Japanin diplomaattisten piirien Icaotta kävi taksi sosialivallankumouksellista thani-tttsta » »eavotteluja, nimittäin itä>^ aasialainen ja länsi-europalaiiien hallitus. Neuvottelujen 'itarkojtpisi^- na oli Venäjän vallaniuÄbuksen tuhoaminen, ., Edelleen järjestivät 8o'sTä1ivallah-ikumoukselliset t/nkä-kaM^lllskoko-uksen, josta syntyi Koltähakin sa-peliherravalta ja joka pysyy pystyssä ranskalaisten pankkiirien kustannuksella. , Herra Noulensin käskystä maksoi ranskalainen valtuuskunta sosialivallankumouksellisilje Gbtzille, Timofejeville, ja muille rahaa Satijaran «perustavan» ylläpitämistä varten. Muistettava on vuosi 1918 myöskin s o s j a 1 i vallanikumouksellisten «sankaritekojen», kun Tshaikovski, Gotz y,m. luovuttivat Pohjoisrye-näjän työläisiä Koltshakin nimittämän kenraali Millerin teurastetta- ;yj^i!^-selcä kaiisainvälisjlle ^ fo^to;' maisille mi^ifys-' ja.. uri;lcijaij'6u]{Qii- Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. SUDBURY, ONT iBo*6. V A P A U S. S / . Filettiliike tehtävä J , V. Kannaoton nimessä. iiiiiiiiiii iniiiiniiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuiiii,!,,,!!!^ \ Vuoti 1920. ^nurhi^ta.; proletaähsia.' isi^\^i&, sialivallankurnfluksellinep haavoitti L^hinia^ ./aikei^ti. kiiula^ la, jonka sosialivallärikumoukselfi-nen Rabihovitsh oli myrkyttänyt. iSosiaiivallankumouksellinen Kane*' giaser. murhasi- toveri .Urifcskln, so- 8ialivalIaEtomouk8ellinenu'5 ^ ampui toverj. Volodar8kw;.oS.opl?ili-. vallankismouk^elliisten., taistelujärjesr tö järjesti, -kyUäkin,j;Onni?tumatta* pommiattentaatin, .4 fTrOts* kia ja Sinovjevia vastaan. Sosiali yallankumovrksellinen Savinkov jär jesti yhdessä .eversti :Merkulovin kanssa Jaroslavissa Moskovas/ta pohjoiseen) kapinan. Samoin harjoitti sosialivallankii^nouksellisen . puolueen sotilasjärjestö punaisen, armeijan kealkuudessa keskeytyjnätöntä urkintaa. iSosialivallankumoukselli-set toimeenpanivat ryöstöjä. Ryöstivät julkista omaisuutta yksityisiin puoluetarkoituksiinsa. P i e t a r £Bsa ryöstettiin eilen tarvekomissariaa-tin varastot, Moskovassa postivi-rasto n:o 9, Kalugassa (Moskovasta etelään) yritettiin ryöstää kuverne-mentin elintarvekomitean vrftastoti Vuosi 1919. Tälle vuodelle sosialivallankumo uksellisten (historia on tunnusomaista armeijan järjestäminen ranskalaisilla rahoilla,; Sen oiituettaVa maahan hyökkääviä I puolalaisia. Tätä fgetturityötä Jyölaisten ja! talbnpoi- ^kien riistäjien tukemiseksi suoritti Savinkov. Sitäpaitsi auttoiyat so-sialiyallankuraouksellisten paikalUs-ryhinät' Krimiilä ja ' yleensä ^Etelä- Venäjällä kaikin tavoin Vrangelia, mikä käy ilmi tämän paroonin «kiitollisuuden osoituksista^ Vuonna 1920 järjestivät sosialivallankumoukselliset «työtätekevän lalonpoi-kaisväestön liiton», he järjestivät talonpoikaiskapinan Tambovissa, jota johti rosvopäälliklkö Antonov, he järjestivät kapinoita Siperiassa ja Mustameren rannoilla. Niinsanotun «työtätekevän talon-poikaisväestön liiton» piti, perustajansa Jurij Podvielskin lausunnon mukaan «peittää koko kuyernement-ti piiri- ja alueliittojen verholla», Ja sitten ryhtyä järjestelm'älli8een taisteluun .neuvostoja vastaan, (Lii-tm'- \ toJ8^|i.,".;j)UoIuetokö^^ Tänä vuonna jatkuu s^aj^alfän-fcumoiiksellisti^ n vpetturityft; jar; 3?i|^ tävät he saada toimintansa? täydel-liseiksi «kaksinkertaistutetiiUa. :.maa-perällä ». Ja näM hetkenä,;-jolloin proletariaatin voimat oHvat mitä korkeimmilleen jännitetyt, kun heidän täytyi .kuormittaa itseänsä hyökkäävän vastavallankumouksen kaikilla rasittiksilla. Kun kerran Denikin seisoi Tu-lan lähettyvillä hiukan' Moskovasta etelään ja Koltähak läheni Tjumenia Itä-Uralissa, antoi sösialivallanku-mouksellisen puolueen keskuskomitea katalan julistuksen työläisille, jossa julistuksessa sanottiin Deni-kinin kantavan miekkansa kärjessä taantunrasta työläisiä vastaan. Todellisuudessa. valtuutti -keskuskomitea samaan aikaan jäsenensä Dons-koin ja Dashjevskin neuvottelemaan Denikjnin kanssa ja "solmimaan suhteet hänen kanssansa: neuvostotasavallan kukistamiseksi. Sitäpaitsi levitti sosialivallanku- ^oulksellisen puolueen keskuskomitea pnna-arnreijalaisten keskuudessa julistusta, jossa vaaditaan luopumasta taistelurintamasta Depikiniä j a Koltshakia vastaan, KaikkiT^er-novin ja kumppanien kieltoyrityk-set^ ettei tämä olisi totta, kumoaa se toshjsJa, «ttä sosialivallankumoukselliset olivat toukokuun 16 p, 1919 julkaisseet Pariisissa manifestin, jossa vaaditaan uusia aseellisia sekaantumisia Neuvosto-Venäjän asioihin. Tämän manifestin ovat allekirjottaneet sosialivallankumoukselliset Sensinov, Tshemov, Avk-sentiev, Minor, y,m. töfi.-)' Yksinpä täyällihen' «-'pollitti* iien: kriminaalirik(i(ksellineh''ro^^^ lija; iÄntoi^oy 'ei toiminut herättäjänsä ja, johtajansa,' sbsiälivallariku-moukseilisen puolueen •ohjeiden mu- "kaan. 5yyin' kOTnpelösti järjesti' hän raivoavien suurtilanomistajien sotaretken Tamboviä vastaan.'' :; <§ösialivailaTikumoukiseIlinen ' Bod-bielskivakiiuttaä muistelmissaan, •e^i Antonov ollut hänen puolue-lövjerins&.'' Sitävastoin' hiinittää so-sialivänänktimöuksellinen Ishhi lau- Bunnoissäari' - Antonovia vanhaksi p i i o l j u ö t b i v l f i k s e e t t i ' ' " o - •• Vuoni 1921., Pariisissa järjisfivät sosialivallan-tkumoiikselliset Tshemov, Kerenski ja Avksentiev yhdessä -kadettien kanssa «perustavan kokouksen jäsenten komitean». «KansantaQidon puolue», ja «talonpoikien suojelija» esiintyi julkisesti liitossa tilanomistajien ja tehtailijoiden kanssa. Kaikki hyvin muistavat Krons-tadtin kapinan. Tuskin oli tämä kapina puhennut, kun Tshernov lähetti kapinallisille «veljellisen tervehdyksensä » ja tarjosi heille apuansa («ilmoittakaa minulle mitä ja kuin-kaft paljon te tarvitsette»). Tuskin oli kapina leyinn^ kun Tshe^ joii: tarjosi ' 'wuT^toriteettisuut^^^ jfcapinallisteri "kajHe^ttäväksi ja tar- >JDUtui tuleiiiaan • heidän , luolaensa. fiosiaUvallählcuöiötiilcsdlis^^^^ vulkö-ihaiset joukot ohriitteliyat fcäikäise-miääri mati:uusej*a ja' vällähkumoiis-tribunaälin pÄehjohtaja, "sosiali-vallankumoukseliinen Petritshenko «kumarsi ja kiitti, kiitti ja kumarsi. » VuoM 1922. •Sosialivallankumouikselliset ovat nähtävästi luopuneet tuloksettomista yrityksistään Neuvostovallan kukistamiseksi. Mutta taktiikalleen'uskollisiksi ovat he siitä huolimatta jääneet. He juhlivat Venäjän nälänhätää.. Ulkomaalaisissa sanoonaleh-dissään agiteeraavat he siihen suun-tean, etteivät ulkomaat ensinkään avusteisi Volgan alueen nälänhär täisiä. Sosialivallankuimoulkselliset eivät jätä mitään tilaisuutta käyttämättä mustatakseen Neuvostohallitusta koko mailman työläisten silmissä. Kun kirkon aarteita ryhdyttiin luovuttamaan, erittivät sosialivallankumoukselliset myötätuntonsa patriarkkaa Tihonille ja nostattivat Smo-lenskissa «uskovaisten» ^ kapinaa. Viimeisin sosialivallankumouksel-liaten «sankariteko tapahtui Genu-an konferenssin yhteydessä. «Sosialistit » ja «vallankumoukselliset» löivät kättä imperialistien kanssa ja yrittivät kaikin keinoin heikontea työläis- ja talonpoikaisvaldon asemaa. fersailles-raiihan k lifuotispäivänä ILMOITTAKAA VAPAUDESSAI K»mniuni»tiien International, julictiu. Jo' kolme vuotta on ih.miski elänyt siinä kapitalistisessa rau sa, joka sälytettiin sille Versail! rauhansopimuksen m ä ä r ä yk- Tämä rauha merkitsee imperi tisten rosvojen keskinäisen ka pailun jatkumista työväenluDkan Iässä, toistelun, joka ei tältä di pienempiä uhreja kuin vei taistelut maailmansodan rintaa Voittajavaltioissa menehtyy Joonia työttömiä sen..vuoksi,' e vät kapitalistiset nylkyrit voi p tä keskinäiseen yhteisymmär seen proletariaatin' jatkavan kemisen muodosta. , Voitetuissa maissa meneht, työläiset siitä syystä, etteivät kotimaisten voutien Ja ulkomai nylkyrien kaksoisikeen alla pitkänä työaikanakaan voi h kylliksi lisäarvoa maailmansc kustannusten suorittamiseksi r kääntymättä loppuun. Maailmansota^ maksoi 15 mi naa kuollutta ja 40 miljoonaa voitturiutta. Rosvoraiihan uhrien ku on paisuva vieläkin suuremi si, ellei työväenluokalla ole maa murtaa kapitalistisen nyi nän ja kapitalistivallan kahleit Työväenluokka on lyönyt la sen suotuisen hetken, jolloin ollut suhteellisen-helppoa rohki hyökkäyksellä kukistaa porvai Kun maailmansota Vuonna 191? histui kokoon ja hallitsevat lu kaikissa nlaissa vapisivat V en vallankumouksen k u m o u s voi edessä, kun työväenluokka Saksj Itävallassa ja myöhemmin Itali vallankumouksellisen innostu virran mukaansa vetämänä alki sissa .taisteluissa kamppaili vall tällöin olisivollut mahdollista - lei olisi ollut sosialipatrioottisia tapolitikoitsijoita — uhmaavalla heudella anastaa valta.. Nelivuotisesta—kansainmurl väsyneinä ja vertavuotavina hi vat työläiset lepoa ja rauhaa, eivät yjpnmärtäneet, että rauha, .ika väfl^assaolevat kapitalisti^ tekevä]t"keskenään, merkitsee p tariaatiite kärsimyksen. helv( kokonaista tuskain merta, kärsi tä lähes-, yhtä hirvittävää kuin ilmansodan. Porvaristo on kaikissa ra tointunut siitä kauhistuksesta, kä sodan loppu ja Venäjän va kumous synnyttivät siinä. Tj enluokan sodan aikaisten kav jäin antaman tehokkaan avun vin ovat hallitsevat luokat ka alla ottaneety^allan ja halliti uudelleen tiukasti käsiinsä. Ka alla ryhtyy porvaristo käj-ttäi tarjolla olevia mahtikeinojaan väenluokkaa vastean ääiimmäis siin asti sälyttääkseen sen ha: le • maailmalisodan kustannukse alistapkfieen sen vielä suurein sortoon ja ankarampaan hiestj seen kuin ennen sotaa. Ne vaivaiset saavutukset, j proletariaatti toistelulla puristi taluhistnksen ja. Venäjän valla mouksen säikähdyttämältä p o n tolte, ovat aikoja sitten menet Palkat ovat lyhennetyt, työ2 jälleen pidennetty, PalkI^'oJa netaan jatkuvasti paljon alle massaolominimin, ja ti:öaikaa täisi venytettämän 10—12 tur jos mieli saada kapitalistinen delleen rakentominen onnistun Kapitelistiselte katsantokani on tämä ainoa tie siihen. Sen, joka kannattaa kapitaljs uudelleen rakentemista on myör tävä miljoonain tarpeettomiksi neiden työläjsten kuolemaan Js teva valmiina, luomaan jäikeei
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 27, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-07-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220727 |
Description
Title | 1922-07-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Torstaina, heinäk, 27 p. ~ Thiirsday, July 21 No. 8
jgftBiai^ftTi BOomalaiseD työväestSn äänenkannattaja, Qmes-tn
SndharjBsa, Out., joka tiistai,.torstai Ja lauantai.
H.PUEO, J.W.SLUP
lastaava toimittaja. Toimitasaihteeri.
VAPAUS
Kun tiede alidi luonnonvoimat flunisen palvelut
seen, eikö sen myöskin pitäisi tuoda työläisille vapaut-
---ta, jotta he voisivat kehittyä seka ruumiillisesti, että
älyllisesti? Eikö ifen pjyöskm pitäisi muuttaa «kyynelten
laaksoa» rauhan ja ilon asuinsijoibi? Minä kysyn,
eikö tiede ole tähän asti epäonnistunut vapautustyös-sään?
— Paul Lafarque,
(Liberty) ' , «
The^only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pub-fished
in Sudbury, Ont., every Toesday, Tbnrsday and
&»torday. ' •
Advcrtisiiig rat€B 40c per col. Inch. Minimum cnarge
»vx sinde uisertion 75c, Digcount on standmg advertise»
inent The Vapaus is the best advertisuig medium among
tiie Finnish People in Canada.
for
HiUenkaiväjain taistelutaktiikka
ennen ja nyt
Kuinka nopeasti sentään amerikalaiset suuret järjestyneet
työläismassat kulkevat pikkuisesta ryhmätoiminnasta
suurta joukkotoimintaa kohti, s i i ^ saamme
selvän kuvan verratessa Amerikan hiilenkaivajain lakkoja
vielä muutama vuosi sitten nykyiseen — koko
tuotantoalaa käsittävään yleislakkoon. Ennen tekivät
nmotushinta kerran lulaistuiata ilmotuksista _40c.
nalstatnumalta. Suurista ilmotnksista seka ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. KuoloUmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
fcÄ00~oSS/.atÄ^^^^ l."-'-Wvaia. . o p t a k , e „ . a piirinä™. K A i s , a 26.
$3 00 Ocaksikertaa; syijtymäilmotukset $1.00 kertaa ha- ggg United Mine Avorkersim kuuluvassa uniopnrissa
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c, !kerta, $1.00 kolme-kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana.
, \
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Poatiosote:
Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
BoonalHsella nimellä. . ,
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
•etond class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää ojia'konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lahteen torstaina kello 3.
Mitä seuraa Haagin konferenssiin
jälkeen ,
Haagin konferenssi on nyt päättynyt. Se on oikeastaan;
saminunul omaan mitättömyyteensä. Haagin
konferenssi oli jo edeltäkäsin tuomittu tuloksettomaksi,!
Genoan konferenssissa paljastui se tosiasia, ettei
kapitalistista järjestelmää tukevain hallitusten ja
kommtinistiseen yhteiskuntaan pyrkivän Venäjän- välillä
Voidai saada aikaan mitään kokonaissopimusta.
Etenkin Europan paatuneinta taantumusta edustavat
Belgia ja Ranska tekivät sen mahdottomaksi. Nämä
taantupiuksen edustajat eivät ole täipunsrt tinkimään
yksityisomaisuuden pyhyydestä tuumaakaan. Ja kun
sosialistinen Venäjä toiseUapuolen pyrkii kaikilla toi-mehprfeillään
'antamaan huoliniskun vanhalle yksityis-omistuäjärjestelmä!
Ie, ei sopimuksesta sen ja muiden
valtain välillä tullut mitään. . ^. , ,. . ,.
Töiseltapuölen njimä konferenssit ovat k u i t e S ^ » ^ " ^ ^ ^ ^ J K ö f i ^ «H"^'^.^^^
paljastaneet kapitalistimailman hajanaisuuden i ja - si-säiseif
ri£(tiriitaisuuden. Samalla nimittäin kuin Ranska
ja Belgia ovat seisoneet jäykkinä kapitalistisen taan*
tumuksen puolesta, 'ovat melkein kaikki muäf maat
tunnustaneet Vienäjän ja muun' mailman keskinäisen
^louöyhteyden välttämättömäksi, näiden joukossa Englanti
ja Italia:. Ja joskin konferenssista kokonaan ulkopuolella
ollut Yhdysvaltain patavanhoillinen hallitiis
seisoo dollarikasoineen Ranskan ja Belgian taantumuksen
tukijana, on ilmeisen selvää^ että etikoisrieu-vottehil
Venäjän ja muiden maiden välillä tulevat
seuraäoiaan Genoan ja Haagin kokeiluja.'Suuryältkiri
joukosäfaEriglantjja Italia ovat ilmaisseet ilmeisen tai-puvaiBöiuiöiisa
ianaisiin erikoisneuyotteluiiiinV Näi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-07-27-02