1923-05-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 1 ( 1 \ t 'l' "I" ', l Torstaina, toukokuiin lOp.—HiiLMay 10 .VAPAUS Canadan sDomalaisen työväestön äänenkannattBja. ilmeB« •T7 Sadhurysiia. Ont, joka tiistai, torstai ja laoantal VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Werkera in Canada. Pab-ibhed in Sodbury, Ont., every Tnesday, 'Htursday and «Iftturday. • . ' ' ' • • Advertieing räte»'40c per col. inch. Minimura cnärge Co» single iusertion 75c.# Discoiint pn standing advertise» eient -The Vapaus is the beat advertising medium among *«>ft Finnish People in Canada; Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk. 01.50 ja yksi kk. 75c. y , ; Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk. 08.00 ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään, naitsi asiamiesten joill» on takaukset. IlmotushiRta kerran ulaistuista ilmotulisista ^c. palstatuu malta. Suurista i motuksista sekä ilinotukfiista, Joiden tekstiä eJ joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloi^motukset $2X>0 kerta ja'50c. lima jokaiselta muistovärsyltä; nimermuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $8-00 (kaksikertaa: syntymä^ilmotakset $1.06 kerta; ha-lotaantieto- ja osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu Vana. • Jos ette milloin tahansa saa vastausta eB^mäiseen Urjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajän persoonallisella nimePä. J. V. KAMNASTO. Liikkenhoitaja. Tiistain lehteen aijfitut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lanantain lehteen torstaina kello S. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St.j Puhelin 1038. Poatiosöte: Box 89, Sudbury,'Ont. Hetristered at the ?nst Office Department, Ottawa, as '-«•ond clns!» mattfir. Uudenaikainen imperialismi Nykyään ei turhaan puhuta maailmansodan mullistavista vaikutuksista, kansainväliBten ja tuotannollisten' «uhteiden järkkymisistä. 'Sota ei^Iosin eri maiden l^alouksissa luonut paljon uutta, se vaan kirvotti kehity8Jak8on.'?a kypsyydessä olevia taloudellisia voimia vanhoista siteistä ja sysäsi kapitalismin alkuvoimaiset tetijät syrjään uuden aikaisen imperialismin tieltä. Sota anto^ uudenaikaisen käyttövoiman imperialismin hirvittävälle koneistolle. Tänä käyttövoimana esiintyy tällä kertaa kansainväliset velkakysy-mvksetj sotakorvaukset, konsessionit, pääomain sijo-tukset ulkomailla ja niiden loukkaamattomuus, sanailu sanoen uudenaikainen finanssipääoma, dollarimahti.^ Näriiä ne ovat maailmantalouteen astuneen imperialismin «lieip ö^UQtoja. I Tämän impcrioliemin ristiriidat eivät ilmene ainp-, astaan Saksan ja liittomoldcn sotakorvaustaistelussa ja läheisen Idän selkkauksissa, Vaan ne ovat nähtävissä ympäri maailmaa. Kuvaavana esimerkkinä tästä 4na!DHtffk9?P sen sijaan Jcurj Yhdysvaltain j8 Mu- *icoh välisissä selkkauksissa ; täkaVUöSltld Iftkkaafflättd puhuttiin Mexicossa tapahtuneista AmeifikÄn alamaisia koskevista väkivaltaisuuksista ja KeiÖälili henkensä suojelemisesta, nykyään puhutaan avoiiftösti, ulkomaalais- I6n sijotusten turvallisuudesja ^^Mexicon kaivoksissa jä öljylähteissä. Niinikään kun takavuosina Yhdysvaltain hallitus Ifihetti sotajouMcoja Haitiin, Santo Do- ' mingoon tai Nicaraguaan, piti niitä ennen kaikkea jöhetettämän hallitusolojen järjestämiseksi ja ^ame- Tikalaisten hengen turvaamiseksi. Multa nyt puhutaan avoimesti oraerikalaisten omaisuuksien ja sijo-tuslen suöjaamlseäla. / Kiina on myöskin silmiinpistävänä esimerkkinä uu-; denaikaisen imperialismin toiminnasta. Kiina ei nykyään enään pelkää, että 'joku länsimainen suurvalta hyökkäisi sen kimppuun ja ryöstäisii siltä satafnia tai maakuntia. Tällaiset hyökkäykset voivat^ tällä kertaa Kiinaan ttähden olla mahdollisia vain JaapSnin •taholla. Kiina ei pelkää niinkään paljon tykkejä, ^ u i n se pelkää ulkomaalaista raharaahtia, dollareita. EJkä siiinkaan suolta. Dollarivalta mullistaa nykyään Kiinaa voimakkaammin kuin kanuunien voima. •• Kansainvälinen finanssimahti repii alas Kiinan muureja hirvittävällä ryskinnällä. Kapitalismin alkuaikainen imperialismi piti ensi- /mäisenä tehtävänään saatavilla olevien rikkauksien summittaisen kaappaamisen ja suorastaan emämaahan perustuvan hallituskoneiston luomisen sekä pääl lepäätteeksi kansakunnan sokean verottamisen viimeistä pisaraa myöten. Mutta tällaisen imperialistisen /ryöstöpolitiikan suoranaisin vastapaino, ryöstettyjen kansakuntain itsetunnon ja kansallishengen kerääminen ovat saattaneet tällaiset kaappaukset tavattoman hankaliksi, jopa niinkin vaikeiksi, että se suursodan jälkeen johti lukuisten kansakuntain omien kansallisten hallitusten luomiseen. Siksipä onkin havaittavissa, että uudenaikainen imperialismi jättää kansalliset ; ' hallitukset entiselleen. Uudenaikainen imperialisti nen maa ei pidä kotimaista armeijaa ja laivastoa vält-tämättömästi tarpeellisena Hiaikkien vallanalaisten niai-den selkkausten varalta. Tämä asia voidaan ratkaista paljon suoremmalla ja tehokkaammalla tavalla lainojen antamisen kautta niiden alueiden sotavoimain ylläpitämistä varten, joihin imperialistien kynnet ovat isketyt. Sen; yhteydessä avautuu teollisuuskapifalisteil- Ie tilaisuuksia rautatietarpeiden, veturien, koneiden ja tuotantovälineiden hankintaan, joka loppulingassa merkitsee uhriksi valitun maan täydellistä joutumista / im-_ perialismin kontrolliin. Juuri siihen tähtäävät he uudenaikaisen imperialismin moninaiset toimet, jotka nykyään tunnetaan «dollari-diplomatian» nimellä. Diploinaattiset^ suunnitelmat perustuvat enemmän pääoman sijotu^ahdol-lisuuksiin ulkomailla ja pankkilaskelmiin- kuin mihin- , kään muuhun. Tosin virallisesti diplomaatit ovat hallitusten poliittisia virkamiehiä kuten ennenkin, tosin he toimivat hallitustensa virallisilla valtuuksilla, mut- ; ta käytännöllisissä tehtävissään ovat he enemmän liikemiehiä, pankkiireja^ teollisuuden harjoltajia kuin hallinnollisten asiain toimitsijoita.' Heidän apulaisensa muodostuvat raha-asiain ja' teollisuusasiain' erikoistuntijoista. Heidän määräyksissään ja vaatimuksissaan on samansuuntainen sisältö kuin mihin teolli-suuskorporalionit ja panl3dfirmat. tapaavat asiakirjansa' pukea. Uudenaikaisen imperialismin diploraa^ tinanJie *ei oU^merkitty oikeuden ja totuuden vertaus-kuvilla^ vaan fokapäiväisillä dollarin merkkiä kantavilla numeroilla. Sellaisissa merkeissä tapahtuvat uudenaikaiset vallotusretkel, ja siten tehdään maailman kansoja alamaiseksi suunnattomain finanssipääomain hirvittäville mahtivalloille. Uudenaikaisella imperialismilla on näin ollen käytettävissään paljon tehoisampia keinoja entisiin verraten.' Sodan aiheiittaraa taloudellinen luhistus antaa sille tilaisuuden esiintyä uudestaanrakentajan," vararikon partaalla olevien maiden yhteiskunnallisen kifr-juuden ,,kuilus;sa , vaehavain kansakuntain avustajan osassa. Multa tämä hyväntekeväisyydeltä näyttävä avustus takoo lakkaamalta kokonaisia kansakuntia suurten pääomamahtien. kahleisiin. Unsi imperialismi on ipaljon vaarallisempi entisiä'sen johdosta, koska sen valtaustöitä on vaikeampi nähdä ja koska sen orjuutuksen verkot ovat kiinteässä yhteydessä jokapäiväisen elämän kanssa. Rahapösö, jolla on kiinnitys ympä rislönsä farmeihin, pitelee ikäänkuin näkymättömin käsin koko alueen väestöä orjuudessaan. Paljon kamalampaan orjuuteen' laskee uusiaikalnen imperiar iismi maailman kansoja finanssipaäOmamsa ja teolli-su. uslaitobiin tekemiensä suursijotusten voimalla. Tämän hirviön takia on työtätekevien kansanjoukkojen oltava entisiä vaippaampia, kyetäksemme rakentamaan* voimiamme kapitalistisen järjestelmän uusien muotojen välttämättömyyksien mukaan. Vapodei tilaajantäärä Kamppailu sodan savuavissa raunioissa Sanomalehtiuutisten mukaan Ranska on päättänyt yhä vaan kiristää pistinotettaan Ruhrin alueella. / Uu-sia kaupunkeja vallataan ja väestö ^rkotetaan joukot-tain miehitetyltä alueelta. "Kiden tai toisen syyn nimessä tuomittuja saksalaisia lähetetään Martiniqueen, jpsla saksalaiset eivät koskaan pääse vapaaksi ilman ranskalaisten nimenomaista suostumusta. Näillä Ranskan otteilla on kauaskantoinen merkitys. Ne johtavat iiusiin diplmoa^attisiin selkkauksiin flamalla kun jokai-m saksalaisen tuontitseminen; ja karkpttaminen merkitsee yhä katkerampaa ja leppymättömarapää kansal-liWihaa rfl0.9y»lJ3tej) ja saksala^^ Saksan nöyryytetyt lupaukset näyttävät yhä vaan lisäävän ranskalainen kiristyspoHtiikan painetta. Ranskalla on vain yksi intohimo, kirietää ja kostaa, vaatia kylmässä kullassa käteistä hyvitystä kaikesta siitä, mitä 8? aineellisesti ja muuten lasl?ee itsensä suursodassa karölneen. Sen ^Viioksi se ei halua kuunnella saksalaisten ehdotuksia tasapuolisista neuvplteluista sota-korvauskysymyksen uudestaan järjestämisestä.- Ranska ei odottele.', Se hyökkää. Se puree. •Jos suursodan hirmut olisivat rajotturieet ihmishenkien menetykseen jä aineellisten arvojen hukkaan, olisi iKbiskunta jo näiden sodanjälkeisten vuosien aikana voinut jättää sodan kaaoksen kauas taakseen. Mutta sota laski valloilleen (hirvittävät vihan ja koston voimat, jotka raiskaavat inhimillistä elämää hir^ vittävämmin kuin pommit ja myrkkykaasut. Ranskan ja Saksan *välinen esimerkki psotlaa, kuinka vaikeaa on sodan savuavista raunioista pelastuminen. Ellei meillä olisi eri maissa niin «nopeasti nousevia työväen liikkeitä, niiii epätoivoiseksi kävisi todellakin paremman tulevaisuuden varttominien. Hampaitten kiristelyä vappujuhlien johdosta • Muutamassa Canadan porvarilehdessä puhutaan hampaita kiristellen järjestyneiden työläisten Vappu na viettämistä juhlallisuirksista ja mielenosotuksista. Lehti moittii sitä, että työläiset muutamin paikoin, varsinkin Montrealissa, olivat Jdrjoltaneet lippuunsa vallankumouksellisia tunnuksia, puhuneet kapitalistisen järjestelmän nurinkurisuudesta ja pitäneet luonnollisena työläisten tasavallan perustamista.' Tämän joh' dosta olisi lehden mielestä viranomaisten tartuttava asiaan, ja ehdottaen, että «sellaisille venäläisille ja ukrainalaisille, jotka eivät pidä meidän 'tyylistämme', olisi annettava vapaa kyyti sinne, jossa heidän valtiolliset katsomuksensa ovat muodissa.» Lehti tietysti ottaa tämän maan samalta kannalta, kuin mitä porvarit sen yleensä ottavat, nimittäin maa na, jossa työläisellä ei ole milääfi muuta tehtävää, kuin olla suurempien ja pienempien pääomain riistonväli-kappaleena. Alistua ja totella, eikä koskaan nurista ja vaalia. Työläisten mielenosotukset juuri pidettynä vappu na olivat kaikkialla sangen lälieisessä yhteydessä vallitsevan taloudellisen järjestelmän ilmiöiden, epäkoh tairi^Ja laitosten kanssa. Kaikkien räikeinlä mieleno-sotusta vappujuhlissa pii se, kun painostettiin työläi siä tuntemaan oma yhteiskunnallinen asemansa riistet lynä työväenliiokkana ja että tämän luokan on^reväis-tävä itsensä irti porvarillisen maailman katsomuksen ja politiikan kahleista, liittyvä taisteluun omien elinehtojensa >hä kiihtyvää kiristystä vastaan. _ Sillä huolimatta pon^ariston ^pimityskeinoista ja eläimelliseen tylsyyteen painavasta raskaasta - raadannastaan työväestö tuntee olevansa kaiken yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja rikkauden luoja. Sen käsien työllä on noussut kaikki se loistava komeus, jolla kahdeskymmenes vuosisata ja sen porvarillinen kulttuuri ylpeilevät. Työläisten luovain voimain oikeuksien esittäminen ja niille juhliminen se saa aikaan hampaitten kiristelyä porvarien leirissä. • KesS on yleeiosä sitä aikaa jolloin sanomalehtien tilaajallapa ei kohoa, pikemmin laskee. S^yna tähän lienee luonnon kiehtova;,vietke-ys, joka siinä määrin heinasevastl houkuttelee hepposeen helmaansa, ettei kylmille tasiasioiile tahdo tulla annetuksi huomiota. Mutta Vapauden asiamiehiä alkoi tänä vuotena kesän viehättävyys vaivaaman jo silloin kun karhu vieli^.' hangen-al! a veteli raskaita talviuniaan. Vapauden tilaajamäärä pl» joitaia viikkoja sitten hyvin lähellä sitä minkä edustajakokous asetti mää-rjinpääksi \>nnenkuin lehteä voidaan laajentaa. MuMa nyt ovat Canadan soamälaiset taaskin kerran näytä-neet että heitä, ei innosta inikään mikä tuntua kitrehtimiseltä ja niinpä tdasjaxnaarä on viimeisinä vtik» koina päässyt laskeutumaan. Ales-päinmeno ei kuitenkaan vielä ole niin tatu-j etteiko sitä vpitaisi'ktr> jata, jos T a a n halutaan, joten siis pienellä pohnistuksella taas päästäisiin totiselle sijalle ja toisella hyvin pienetia ]M>nnistukselIa oltaisiin siinä etta laajennus voitaisiin toteuttaa. Sault Ste .Marie on ainoa isompi paikkakunta jolla viime viikkoina on eteenpäinmenoa. Ansio tästä lankee etupäässä kouluuntuneellc asiamieskaartille, joka on^öHut jo pitemmän aikaa toimessaan. Tämän lisäksi ovat soolaiset vielä ehtineet sieppomaan palkinhoita toisenpuolen lehtiliUckeiienkin kilpailuista. Cobalt on myöskin pitänyt omansa, vieläiS mennyt pikkusen eteenkin-pain. Mutta Timmins, tuo maailman huomatuin, kultakaivosaiue, alue jol-Vkana. Asiamiehet, ottakaa te ja teh la työriitaisuudet ovat olleet jatkuvasti koko keyäimen esillä ja jossa jo tämänkin tähden tarvittaisiin luokkavalistusta, juuri tämä alue osottaa tuupertumisen ja herpaantumisen merkkejä. So Ftorcupine ja toiset pienemmät Pobjois-Ont^ripn paikkakunnat eivät ole Timminsiä kummempia. Jokaisella noilla paikkakunnilla on tilaajamäärä laskenut. Tämä ei ole teille miiinaripa'- jat kunniaksi ja sanokaa minun sa« noneen, että jps teidän lakkotou-hunne ei öle tarmokkaampaa kuin puoluelehtien levityksenne, niin koko hommasta tulee^'— pannukakku. ' Gregoire. Mills, Connaught Stati-on, Kirkland .Lake ja Rosegrove ovat myöskin paikkakuntia, joita ei voi nuhteitta sivuuttaa. Näillä paikkakunnilla ei vähennystä kylläkään ole muuta kuin yksi itse kullakin mutta paljon parempi olisi jos olisi yksi tilaaja lisää. Nipigon, Fort William, Intola, Kivikoski, Finland Nolälu, Port Arthur, Victorian Mi nes, Whitefi»h, Worthington, ' Cop per Cliff, 'Mond,* Quartz, Sudbury ja Toronto' niinikään ovat paik-kalnratla joilla on taannuttu. Eten kin Fort William ja Fort Arthur ovat antaneet pahasti periksi. Missä on Kaihi)1aisen sisu ja Ahon sitkeys? Missä monien . muiden paik kakuntien asiamiesten kurssi ja reippaus! Kuolkaapas pojat ja tytöt, ukot ja akat. Vielä ei olla kaukana siitä päämäärästä ' j d l a Vapautta voidaan Jjiajentaa. £i päästetä tätä Eyvaä'asiaa lipsahtamaan kesistä, vaan puserretaan nyt kerrankin kurssilla. Teidän oma (ehtenne se on josta on kysymys ja^^le itse siitä nautitte. Ajatelkaapas miten mahtava laitos olisi Vapaus kun saisitte sen kahdeksan sivuisena käteenne! Ja tuohon päämäärään päästäksemme tarvitsee ainoastaan pikkusen ponnistaa. Canadan suomalaiset tyiiläiset Kaikkialla, sellaisillakin paikkakunnilla, joilla ei,Vapaudella ole asiamiestä. Lähettäkää muutamia tilauksia sisälle tämän kuukauden ai kää pieni kierros talotta taloon ja lähettäkää^ hiukan tiheämpään tilauksia sisälle. Tällä tavalla saamme Vapaudesta lehden jota eivät toisenpuolen lehdet kykene pilkkaamaan sentaiiden että se on pierif, vaan «kintaan paikan kokoinen, nelisivuinen » lehti. Tehdään omasta lehdestämme suuri ja voimakks- V^in työläiset tähän pystyvät, tahtia ja tarmoa ainoastaan tarvitaan. 'Toverillisesti Vapauden Levitysosasto. LÄHETYSKUSTANNUKSETs dollarista LÄHETYSKULUT; 40c lähetyksistä älle |30; 50c lähetyks/sin 40: 60c lähetyks. ?40—$60; 75c lähst. $60—SiOO Yli dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. ~ Sähköäni lähetyksille $3.50 lisämaksu. '^^^mm- Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad. view Ave- Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimnien valtamerilinjbjen valtuutettu asiamies. BOX 69. VAPAUS, Pilettiliake tehtävä J, V. Kannasten nimessä. SUDBURY. ONT. säoli sytyttäjän. Ja itse tuli, jonka ytyttämiseksi hän vuosikymmeniä sitten samosi ympäri Suomea, se palaa, se elää." Kiihkeimmät vainovuodetkaan eivät saaneet Veli Vatasta > lannistumaan. Kansalaissodan jälkeen raahattiin hänetkin valkoisen voittajan vankifaTcomeroihin, ensinnä Heisin: gini.-Merikasarmille ja sitten Suomenlinnaan, Mutta täälläkään A «Veli». antanut sytyttävän kipinänsä Sammua. «Veli», oli yksi iiiitä larvoja, "joka ei antanut, turhien 'mielikuvien täälläkän pettää itseään, ja innostavasti osasi hän van-kileirimurjuissakin herättää. Kun Sosialistinen Työväenpuolue periistettiin oli «Veli» siinäkin en-simäisinä mukana. ' 'August Vatanen — se oli hänen virallinen nimensä — syntyi Kart-tulassa 24 pnä maalisk. 1856. ' Puolueen ja j^^^^ asioita Lumtjokelaiseih nuhde-saarha Oulussa ilmestyvässä Pohjan Kansassa ön eräs Lumijoen toveri saanut aihetta vetastä haivenista eräitä ylLmerikasta vanhaan maahan paenneita heimolaisiamme. Jos hieltä täällä tahtoo kismittää nähdessämme oikein härskiintyneen lahta-rly vääntäytyvän Amerikan rari^i-^ hiri, niin eivätpä vanlianm^an toveritkaan voi olla kynsäsemättä korvallistaan muutamien täältä palanneiden Sakujen suhteen. Näin Lumijoen toveri haastelee: «Minusta näyttää, että teillä, viime vuosina Amerikasta saapuneilla, taitaa olla hyvin huoiip muisti, koskapa teitä niin harvoin ' näkee täällä työväentalolla edes iltamissa,- puhumattakaan siitä että ottaisitte osaa mihinkään toimintaan työväenliikkeen hyväksi. Olen kuullut, että Atlannin takania ollessannfe olette olleet eturivin henkilöitä, ;Vai ettekö kehtaa vanhassa maassa hommata mitään toverienne hyväksi. Onko ne muutamat sadat dollarit joilla olette saanut Evähän enemmän Suomen paperia vaihdetuksi, saanut teidät niin kylmenemään koko työ-väenpyrkimyksiin, että ette muista enään Amerikan trustikapitalistien teille antamia opetuksia. Heristäkää hyvät toverit korvianne jä muistelkaa Amerikassa saamianne opetuksia, niin eiköhän muistinne jälle«n palaa, ja ruvetkaa seuraamaan edelleen järjestyneen työväestön riveissä koko maailman" työväenliikkeen pyrkimyksiä ja kehitystä. Silloin ei minunkaan tarvitse teitä toiste muistuttaa.» Kysymyksiä ja vasta- Ensimäinen kirja Canadassa painettiin maaliskuun 22'päivänä vuonna 1765. Sitä ennen kun Canada oli vielä Ranskan kerruuden - alainen, oli kaikki kirjat tuotava Hans* kasta. Englannin vallan alle jou duttua ja kirjapainovälineiden kehityttyä alettijn Canadassakin sitten painaa omissa painoissa kirjo' ja. Ja niin porvarilllneh sivistys pisti kaikkien* ensiksi «Kirkko Katekismus » nimisen kirjan tämän maan väestön käteen. kia ihmisiä jonkun aikaa, mutta te ette voi narrata kaikkia ihmisiä kaiken ,.aikaä»rt Lincoln käytti puheissaan monia muita erittäin kekseliäitä lausuntoja ja sanotaan hänen tehneen ahkeraan työtä tällaiS' ten terävien johtopäätelmäin keksimiseksi. '.' . :'* • — «Mustaksi, surmaksi» sanotaan neljännentoista vuosisadalla Euro-passa riehunutta kulkutautia, joka surmasi ihmisiä hirvittävässä määrässä. Rutto oli alkuperäisesti lähtöisin Kiinasta, josta se levisi vastustamattomalla voimalla Europan puolelle. / Uusia kysymyksiä Onko Pohjois-Amerikassa * asunut ihmisiä ennen indiiaanefja? — Englanninkielisissä lehdissä, varsinkin Canadan ja Amerikan asi-oitlen . yhteydessä, näkee usein sanan «Reciprocity». Mitähän tämä mahtaa sisältää? » • Onko Canadan hallituksella n/ k. diplomaattisia edustajia tai muita senluohtoisia hallituksen agentteja Yhdysvalloissa? '• ' * — Miksikä ranskankieltä tavallisesti kutsutaan «diplomaattiseksi» kieleksi? . Veli Vatanen kuollut ViiiAeisiminät Suomen lehdet tuovat viestin Veli Vatasen pitkän Ja monivaiheisen elämänlangan katkeamisesta. Hän kuoli sydänhalva-ukseen. Kuka ei tunne Veli Vatasen elämää ja työtä? Jokainen työläinen sen nimen on kuullut. Tuhansiin tölleihin ja torppiin ympäri koko Suomen oli Veli Vatanen ensimäi-senä selvittämässä luokkataistelua. Kesällä ja talvella, helteessä ja sateessa kulki hän, silloin kun työväenliike tässä maassa kulki ensi taivaltaan, palkattomana, omalla kustannuksellaan töllistä tölliin työväen kirjallisuutta levittäen, herättäen, innostaen ja aina valmiina valistamaan yksinkertaisintakin sa-lonmiestä. Monet ovat ne jutut, joita Veli Vatasen herätysmatkoilta kerrotaan. Kaikki n^e leikillisyydestään huoli-m. atta osottavat tVeljen» uupumatonta intoa, kärsivällisyyttä ja hor- — Se oli Yhdysvaltain kuudestoista presidentti .Abraham Lincoln, jo'ka eräässä puheessaan taistcUes- -jumatonta luokkataisteiukantäa. saan orjien vapauttamisen^ pumesta sanoi, että cTe voitte narrata joitain ihmisiä kaiken aikaa ja kaik- Vatasen toiminta työväen luokkataistelun herättäjänä on kantanut kasvavan hedelmän. Hänet elämän- Levackin Osasto kokouksessaan huhtikuun ensimäisenä päivänä päätti lausua jyrjtän, paheksumisensa sitä järjestöin edustajakokouksen enemmistön tekemää kerrassaan lurjusmaistä päätöstä vastaan, että Työkansan toverilainat jätetään maksamatta. Samalla yhdymme e-dustajamme tov. J, Virran (tekemään esitykseen ettäv osastojen saatavat kuoleennutetaan jä yksityisten saatavat maksetaan takaisin. Jos ei muuten niin ainakin maksuaikaa pitentämällä nämä yksityiset toveri-lainat voitaisiin takaisin maksaa. Miksi meidäil pitäisi pettää niitä herkkäuskoisia työläistovereitamme jotka silloisten tupa-agitaattorien ja ' muun agitatäioönin yllytyksestä lainasivat Työkarisall^ kun se .oli avun tarpeessa, korpien komeroista ja maankuopista ansaitsemiaan niukkoja säästöjään sillä ymmärryksellä, että heidän rahansa ovat varmassa tallessa ja vielä työväenliikkeessä sijoitettuna työväen .hyväksi? . Tässä yhteydessä voisi ehken mainita että Levackin , osasV)n jäsenet eivät tulisi saamaan yhtään senttiä vaikka nuo toverilainat tulisivat maksettua. ! Levackin osaston puolesta Jani Ponnel Kalle Kopsala. Puheenjohtaja Sihteeri. . •. * . EdcUäolevassa ilmenevän väärinymmärryksen takia asian laisemiseksi julkaisemme alempana edustajakokouksen hyväksymän päätösponnen. Työkansan «toverilainat». Useiden osastojen ja 6 piirin kokonaisuudessaan esittäessä, että Työkansan toverilainat jätettäisiin maksamatta. Edustajakokous asiaa vakavasti harkittuaan päättää että 1. Koska sanotuista lainoista on jo suoritettu "kaikille velkojille noin 60 prosenttia, 2. Koska kolmattakymiijentä osastoa on pyytänyt lykkäystä sanottujen lainojen maksusta ilmoittaen olevansa kykenemättömiä niitä suorittamaan, ^. Koska järjestömme edustajat juuri koolla olleessa puoluekonven-tionissa katsoivat puoluetoiminnan nostattamiseksi ja englanninkielisen työväestön herättämiseksi ja valistustyön vqimaperäistyttämiseksi olevansa velvolliset suostumaan huomattaviin uhrauksiin «Workersin> ylläpitämiseksi viikkolehtenä, tehden tuo , avustuslupaus $2000.00 vuodessa, 4. Koska Työkansa, ei koskaan ole ollut suoranaisesti järjestömme omistama lehti, vaan ainoSstaan sen äänenkannattaja, 5. ja koska näiden lainain maksamatoin summa tekee vielä Jiogfia 75, katsoo edustajakokous e t t ä k aV ki.nämä seikat fiuomioon ottae^" olemme Velvoitetut vapauttamaai järjestömme osastot Työkansan iy verilainataakasta, käyttääksemme kaikkine mahdollisen voiman ja ko., koon saamamme aineeHiset var^' uudten puolueemme avustamiseksi a yleensä, tämänpäiväisen työväeni fceen ja sen luokkatasitelun tukemiseksi. ' Ponsivaliokunnan enemmistö, J. W. Ahlqvist, H. Puio; Tässä päätösponnessa esitetääit eri -seikat joiden perusteella edii<:. tajakokous perinpohjaisesti ja vakavasti harkittuaan vahvisti edellisea edustajakokouksen hj-väksymän kannan ja päätti' kokonaisuudessaan lakkauttaa lainojen jälellä olevan osuuden maksun. Toimeenpaneva, komitea toivoo että jäsenistö ja to- • verit yleensä ymmärtäisivät että päätös on tehty, puoluetoimintamme ja canadalaisen työväenliikkeen val-länkumo| Uksellisten voimien tämänpäiväisissä ponnistuksissa välttämättömän välineen, englanninkielisen sanomalehdistön nostattaminen mahdollisuudet etutilalle asettaen ja siis luokkataisteluliikkeen kokonaisetujen voimakkaimmalla tavalla e-teenpäin viemä^en pyrkimyksessä. Edelleen luotamme että Levackin osastokin näin käsittäisi asian oikeassa valossaan.' • / Toverillisesti Can. Työläispuolueen S. Järj. -Tp.'komitean puolesta • Ä.. T. HILL, sihteeri, uutisia Partiopoikaliikkeen iial kenraali luutnantti Baden-Ponell jä hänen rouvansa vierailivat täkäläistä par-tiopoikaliikiettä tarkastamassa. Mainittu suuruus on kulkenut yli laajan Dominion pienemmätkin keskukset tarkastaen. Point Grcyhin,, jossa täkäläiset juhlat pidettiin huh-tik. 21 p:nä' olikin kokoontunut' 1500 partiopoikaa, opastyttöä ja suden penfua (Eoys Scouts, Guide Giris ja Wolf Cubs), uniformuihm puettuna kuulemaan tuon porvariston tukipylvään neuvoja, tukipylvään jonka partiopoikaliikkeen käsikirjassa'poikaset oppivat käsitfa-mään oikeana urhona isän raVf' haaja ^joikasta, joka kylmäverisesti sanoo: «;Isäni sinä'olet kuollut, mi-. nä tapoin sinut». — Joka puolella, kaupunkia vUisikin noita poikia,'tyt-töjä ja pentuja partiopuvussaa , pojilla noin 5 'jalan seipään pätki sillä paikalla ja asennossa kuin sotilaalla kivääri. Tuon suuruuden rouva sanoi täällä pitämässään puheessa, etta liikkeessä on jäsenenä 1,500,000 poikaa ja 500,000 tyttöä. Kas .isillä tavalla! Porvarillinen koulu ei. enään riitä' pitääkseen nousevaa polvea kylliksi susimaisena ja luotettavana. 'Viesti maailman vallankumouksen . alkaneesta voitosta voisi ilman erikoistoimenpite.ti saada itämisen mahdollisuuden nousevassa polvessa. 'Sen ehkäisemiseksi muodollinenkin sivistys uhrataan että kaikkivaltias verinen kapitall^ mi pysyisi valtaistuimellaan. JöT minkään niin- edelläolevan. täytyyv .'olla kylliksi osottamaan kuinka välttäm&töntä on työläistenkin puolelta antaa nousevalle Palvelle muutakin opetusta kuin m'-^ alkeiskoulut antavat. Helmikuu.'» pidtettiin Torontossa Canadan Kois-munistisen Nuorisoliiton pcrustavji kokous. Huhtikuulla pidetty W. _P- 7men piirin. edustajakokous päätos-^ lauselmassaan painosti Kommun-sn-sen Ntioriso-osastojen perustamista. .Nyt i. on jokaisen meidän tehtävänä, 1 jotka käsitämme noiden r denpenti«en olevan; lähitulevaisoo-. dessa vklmiina hyökkäämään kimr puumme uusimmilla murhakonei-varustettuina, ottaa- syaämenasias-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 10, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-05-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230510 |
Description
Title | 1923-05-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 1 1 ( 1 \ t 'l' "I" ', l Torstaina, toukokuiin lOp.—HiiLMay 10 .VAPAUS Canadan sDomalaisen työväestön äänenkannattBja. ilmeB« •T7 Sadhurysiia. Ont, joka tiistai, torstai ja laoantal VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Werkera in Canada. Pab-ibhed in Sodbury, Ont., every Tnesday, 'Htursday and «Iftturday. • . ' ' ' • • Advertieing räte»'40c per col. inch. Minimura cnärge Co» single iusertion 75c.# Discoiint pn standing advertise» eient -The Vapaus is the beat advertising medium among *«>ft Finnish People in Canada; Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk. 01.50 ja yksi kk. 75c. y , ; Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk. 08.00 ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään, naitsi asiamiesten joill» on takaukset. IlmotushiRta kerran ulaistuista ilmotulisista ^c. palstatuu malta. Suurista i motuksista sekä ilinotukfiista, Joiden tekstiä eJ joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloi^motukset $2X>0 kerta ja'50c. lima jokaiselta muistovärsyltä; nimermuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $8-00 (kaksikertaa: syntymä^ilmotakset $1.06 kerta; ha-lotaantieto- ja osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu Vana. • Jos ette milloin tahansa saa vastausta eB^mäiseen Urjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajän persoonallisella nimePä. J. V. KAMNASTO. Liikkenhoitaja. Tiistain lehteen aijfitut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lanantain lehteen torstaina kello S. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St.j Puhelin 1038. Poatiosöte: Box 89, Sudbury,'Ont. Hetristered at the ?nst Office Department, Ottawa, as '-«•ond clns!» mattfir. Uudenaikainen imperialismi Nykyään ei turhaan puhuta maailmansodan mullistavista vaikutuksista, kansainväliBten ja tuotannollisten' «uhteiden järkkymisistä. 'Sota ei^Iosin eri maiden l^alouksissa luonut paljon uutta, se vaan kirvotti kehity8Jak8on.'?a kypsyydessä olevia taloudellisia voimia vanhoista siteistä ja sysäsi kapitalismin alkuvoimaiset tetijät syrjään uuden aikaisen imperialismin tieltä. Sota anto^ uudenaikaisen käyttövoiman imperialismin hirvittävälle koneistolle. Tänä käyttövoimana esiintyy tällä kertaa kansainväliset velkakysy-mvksetj sotakorvaukset, konsessionit, pääomain sijo-tukset ulkomailla ja niiden loukkaamattomuus, sanailu sanoen uudenaikainen finanssipääoma, dollarimahti.^ Näriiä ne ovat maailmantalouteen astuneen imperialismin «lieip ö^UQtoja. I Tämän impcrioliemin ristiriidat eivät ilmene ainp-, astaan Saksan ja liittomoldcn sotakorvaustaistelussa ja läheisen Idän selkkauksissa, Vaan ne ovat nähtävissä ympäri maailmaa. Kuvaavana esimerkkinä tästä 4na!DHtffk9?P sen sijaan Jcurj Yhdysvaltain j8 Mu- *icoh välisissä selkkauksissa ; täkaVUöSltld Iftkkaafflättd puhuttiin Mexicossa tapahtuneista AmeifikÄn alamaisia koskevista väkivaltaisuuksista ja KeiÖälili henkensä suojelemisesta, nykyään puhutaan avoiiftösti, ulkomaalais- I6n sijotusten turvallisuudesja ^^Mexicon kaivoksissa jä öljylähteissä. Niinikään kun takavuosina Yhdysvaltain hallitus Ifihetti sotajouMcoja Haitiin, Santo Do- ' mingoon tai Nicaraguaan, piti niitä ennen kaikkea jöhetettämän hallitusolojen järjestämiseksi ja ^ame- Tikalaisten hengen turvaamiseksi. Multa nyt puhutaan avoimesti oraerikalaisten omaisuuksien ja sijo-tuslen suöjaamlseäla. / Kiina on myöskin silmiinpistävänä esimerkkinä uu-; denaikaisen imperialismin toiminnasta. Kiina ei nykyään enään pelkää, että 'joku länsimainen suurvalta hyökkäisi sen kimppuun ja ryöstäisii siltä satafnia tai maakuntia. Tällaiset hyökkäykset voivat^ tällä kertaa Kiinaan ttähden olla mahdollisia vain JaapSnin •taholla. Kiina ei pelkää niinkään paljon tykkejä, ^ u i n se pelkää ulkomaalaista raharaahtia, dollareita. EJkä siiinkaan suolta. Dollarivalta mullistaa nykyään Kiinaa voimakkaammin kuin kanuunien voima. •• Kansainvälinen finanssimahti repii alas Kiinan muureja hirvittävällä ryskinnällä. Kapitalismin alkuaikainen imperialismi piti ensi- /mäisenä tehtävänään saatavilla olevien rikkauksien summittaisen kaappaamisen ja suorastaan emämaahan perustuvan hallituskoneiston luomisen sekä pääl lepäätteeksi kansakunnan sokean verottamisen viimeistä pisaraa myöten. Mutta tällaisen imperialistisen /ryöstöpolitiikan suoranaisin vastapaino, ryöstettyjen kansakuntain itsetunnon ja kansallishengen kerääminen ovat saattaneet tällaiset kaappaukset tavattoman hankaliksi, jopa niinkin vaikeiksi, että se suursodan jälkeen johti lukuisten kansakuntain omien kansallisten hallitusten luomiseen. Siksipä onkin havaittavissa, että uudenaikainen imperialismi jättää kansalliset ; ' hallitukset entiselleen. Uudenaikainen imperialisti nen maa ei pidä kotimaista armeijaa ja laivastoa vält-tämättömästi tarpeellisena Hiaikkien vallanalaisten niai-den selkkausten varalta. Tämä asia voidaan ratkaista paljon suoremmalla ja tehokkaammalla tavalla lainojen antamisen kautta niiden alueiden sotavoimain ylläpitämistä varten, joihin imperialistien kynnet ovat isketyt. Sen; yhteydessä avautuu teollisuuskapifalisteil- Ie tilaisuuksia rautatietarpeiden, veturien, koneiden ja tuotantovälineiden hankintaan, joka loppulingassa merkitsee uhriksi valitun maan täydellistä joutumista / im-_ perialismin kontrolliin. Juuri siihen tähtäävät he uudenaikaisen imperialismin moninaiset toimet, jotka nykyään tunnetaan «dollari-diplomatian» nimellä. Diploinaattiset^ suunnitelmat perustuvat enemmän pääoman sijotu^ahdol-lisuuksiin ulkomailla ja pankkilaskelmiin- kuin mihin- , kään muuhun. Tosin virallisesti diplomaatit ovat hallitusten poliittisia virkamiehiä kuten ennenkin, tosin he toimivat hallitustensa virallisilla valtuuksilla, mut- ; ta käytännöllisissä tehtävissään ovat he enemmän liikemiehiä, pankkiireja^ teollisuuden harjoltajia kuin hallinnollisten asiain toimitsijoita.' Heidän apulaisensa muodostuvat raha-asiain ja' teollisuusasiain' erikoistuntijoista. Heidän määräyksissään ja vaatimuksissaan on samansuuntainen sisältö kuin mihin teolli-suuskorporalionit ja panl3dfirmat. tapaavat asiakirjansa' pukea. Uudenaikaisen imperialismin diploraa^ tinanJie *ei oU^merkitty oikeuden ja totuuden vertaus-kuvilla^ vaan fokapäiväisillä dollarin merkkiä kantavilla numeroilla. Sellaisissa merkeissä tapahtuvat uudenaikaiset vallotusretkel, ja siten tehdään maailman kansoja alamaiseksi suunnattomain finanssipääomain hirvittäville mahtivalloille. Uudenaikaisella imperialismilla on näin ollen käytettävissään paljon tehoisampia keinoja entisiin verraten.' Sodan aiheiittaraa taloudellinen luhistus antaa sille tilaisuuden esiintyä uudestaanrakentajan," vararikon partaalla olevien maiden yhteiskunnallisen kifr-juuden ,,kuilus;sa , vaehavain kansakuntain avustajan osassa. Multa tämä hyväntekeväisyydeltä näyttävä avustus takoo lakkaamalta kokonaisia kansakuntia suurten pääomamahtien. kahleisiin. Unsi imperialismi on ipaljon vaarallisempi entisiä'sen johdosta, koska sen valtaustöitä on vaikeampi nähdä ja koska sen orjuutuksen verkot ovat kiinteässä yhteydessä jokapäiväisen elämän kanssa. Rahapösö, jolla on kiinnitys ympä rislönsä farmeihin, pitelee ikäänkuin näkymättömin käsin koko alueen väestöä orjuudessaan. Paljon kamalampaan orjuuteen' laskee uusiaikalnen imperiar iismi maailman kansoja finanssipaäOmamsa ja teolli-su. uslaitobiin tekemiensä suursijotusten voimalla. Tämän hirviön takia on työtätekevien kansanjoukkojen oltava entisiä vaippaampia, kyetäksemme rakentamaan* voimiamme kapitalistisen järjestelmän uusien muotojen välttämättömyyksien mukaan. Vapodei tilaajantäärä Kamppailu sodan savuavissa raunioissa Sanomalehtiuutisten mukaan Ranska on päättänyt yhä vaan kiristää pistinotettaan Ruhrin alueella. / Uu-sia kaupunkeja vallataan ja väestö ^rkotetaan joukot-tain miehitetyltä alueelta. "Kiden tai toisen syyn nimessä tuomittuja saksalaisia lähetetään Martiniqueen, jpsla saksalaiset eivät koskaan pääse vapaaksi ilman ranskalaisten nimenomaista suostumusta. Näillä Ranskan otteilla on kauaskantoinen merkitys. Ne johtavat iiusiin diplmoa^attisiin selkkauksiin flamalla kun jokai-m saksalaisen tuontitseminen; ja karkpttaminen merkitsee yhä katkerampaa ja leppymättömarapää kansal-liWihaa rfl0.9y»lJ3tej) ja saksala^^ Saksan nöyryytetyt lupaukset näyttävät yhä vaan lisäävän ranskalainen kiristyspoHtiikan painetta. Ranskalla on vain yksi intohimo, kirietää ja kostaa, vaatia kylmässä kullassa käteistä hyvitystä kaikesta siitä, mitä 8? aineellisesti ja muuten lasl?ee itsensä suursodassa karölneen. Sen ^Viioksi se ei halua kuunnella saksalaisten ehdotuksia tasapuolisista neuvplteluista sota-korvauskysymyksen uudestaan järjestämisestä.- Ranska ei odottele.', Se hyökkää. Se puree. •Jos suursodan hirmut olisivat rajotturieet ihmishenkien menetykseen jä aineellisten arvojen hukkaan, olisi iKbiskunta jo näiden sodanjälkeisten vuosien aikana voinut jättää sodan kaaoksen kauas taakseen. Mutta sota laski valloilleen (hirvittävät vihan ja koston voimat, jotka raiskaavat inhimillistä elämää hir^ vittävämmin kuin pommit ja myrkkykaasut. Ranskan ja Saksan *välinen esimerkki psotlaa, kuinka vaikeaa on sodan savuavista raunioista pelastuminen. Ellei meillä olisi eri maissa niin «nopeasti nousevia työväen liikkeitä, niiii epätoivoiseksi kävisi todellakin paremman tulevaisuuden varttominien. Hampaitten kiristelyä vappujuhlien johdosta • Muutamassa Canadan porvarilehdessä puhutaan hampaita kiristellen järjestyneiden työläisten Vappu na viettämistä juhlallisuirksista ja mielenosotuksista. Lehti moittii sitä, että työläiset muutamin paikoin, varsinkin Montrealissa, olivat Jdrjoltaneet lippuunsa vallankumouksellisia tunnuksia, puhuneet kapitalistisen järjestelmän nurinkurisuudesta ja pitäneet luonnollisena työläisten tasavallan perustamista.' Tämän joh' dosta olisi lehden mielestä viranomaisten tartuttava asiaan, ja ehdottaen, että «sellaisille venäläisille ja ukrainalaisille, jotka eivät pidä meidän 'tyylistämme', olisi annettava vapaa kyyti sinne, jossa heidän valtiolliset katsomuksensa ovat muodissa.» Lehti tietysti ottaa tämän maan samalta kannalta, kuin mitä porvarit sen yleensä ottavat, nimittäin maa na, jossa työläisellä ei ole milääfi muuta tehtävää, kuin olla suurempien ja pienempien pääomain riistonväli-kappaleena. Alistua ja totella, eikä koskaan nurista ja vaalia. Työläisten mielenosotukset juuri pidettynä vappu na olivat kaikkialla sangen lälieisessä yhteydessä vallitsevan taloudellisen järjestelmän ilmiöiden, epäkoh tairi^Ja laitosten kanssa. Kaikkien räikeinlä mieleno-sotusta vappujuhlissa pii se, kun painostettiin työläi siä tuntemaan oma yhteiskunnallinen asemansa riistet lynä työväenliiokkana ja että tämän luokan on^reväis-tävä itsensä irti porvarillisen maailman katsomuksen ja politiikan kahleista, liittyvä taisteluun omien elinehtojensa >hä kiihtyvää kiristystä vastaan. _ Sillä huolimatta pon^ariston ^pimityskeinoista ja eläimelliseen tylsyyteen painavasta raskaasta - raadannastaan työväestö tuntee olevansa kaiken yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja rikkauden luoja. Sen käsien työllä on noussut kaikki se loistava komeus, jolla kahdeskymmenes vuosisata ja sen porvarillinen kulttuuri ylpeilevät. Työläisten luovain voimain oikeuksien esittäminen ja niille juhliminen se saa aikaan hampaitten kiristelyä porvarien leirissä. • KesS on yleeiosä sitä aikaa jolloin sanomalehtien tilaajallapa ei kohoa, pikemmin laskee. S^yna tähän lienee luonnon kiehtova;,vietke-ys, joka siinä määrin heinasevastl houkuttelee hepposeen helmaansa, ettei kylmille tasiasioiile tahdo tulla annetuksi huomiota. Mutta Vapauden asiamiehiä alkoi tänä vuotena kesän viehättävyys vaivaaman jo silloin kun karhu vieli^.' hangen-al! a veteli raskaita talviuniaan. Vapauden tilaajamäärä pl» joitaia viikkoja sitten hyvin lähellä sitä minkä edustajakokous asetti mää-rjinpääksi \>nnenkuin lehteä voidaan laajentaa. MuMa nyt ovat Canadan soamälaiset taaskin kerran näytä-neet että heitä, ei innosta inikään mikä tuntua kitrehtimiseltä ja niinpä tdasjaxnaarä on viimeisinä vtik» koina päässyt laskeutumaan. Ales-päinmeno ei kuitenkaan vielä ole niin tatu-j etteiko sitä vpitaisi'ktr> jata, jos T a a n halutaan, joten siis pienellä pohnistuksella taas päästäisiin totiselle sijalle ja toisella hyvin pienetia ]M>nnistukselIa oltaisiin siinä etta laajennus voitaisiin toteuttaa. Sault Ste .Marie on ainoa isompi paikkakunta jolla viime viikkoina on eteenpäinmenoa. Ansio tästä lankee etupäässä kouluuntuneellc asiamieskaartille, joka on^öHut jo pitemmän aikaa toimessaan. Tämän lisäksi ovat soolaiset vielä ehtineet sieppomaan palkinhoita toisenpuolen lehtiliUckeiienkin kilpailuista. Cobalt on myöskin pitänyt omansa, vieläiS mennyt pikkusen eteenkin-pain. Mutta Timmins, tuo maailman huomatuin, kultakaivosaiue, alue jol-Vkana. Asiamiehet, ottakaa te ja teh la työriitaisuudet ovat olleet jatkuvasti koko keyäimen esillä ja jossa jo tämänkin tähden tarvittaisiin luokkavalistusta, juuri tämä alue osottaa tuupertumisen ja herpaantumisen merkkejä. So Ftorcupine ja toiset pienemmät Pobjois-Ont^ripn paikkakunnat eivät ole Timminsiä kummempia. Jokaisella noilla paikkakunnilla on tilaajamäärä laskenut. Tämä ei ole teille miiinaripa'- jat kunniaksi ja sanokaa minun sa« noneen, että jps teidän lakkotou-hunne ei öle tarmokkaampaa kuin puoluelehtien levityksenne, niin koko hommasta tulee^'— pannukakku. ' Gregoire. Mills, Connaught Stati-on, Kirkland .Lake ja Rosegrove ovat myöskin paikkakuntia, joita ei voi nuhteitta sivuuttaa. Näillä paikkakunnilla ei vähennystä kylläkään ole muuta kuin yksi itse kullakin mutta paljon parempi olisi jos olisi yksi tilaaja lisää. Nipigon, Fort William, Intola, Kivikoski, Finland Nolälu, Port Arthur, Victorian Mi nes, Whitefi»h, Worthington, ' Cop per Cliff, 'Mond,* Quartz, Sudbury ja Toronto' niinikään ovat paik-kalnratla joilla on taannuttu. Eten kin Fort William ja Fort Arthur ovat antaneet pahasti periksi. Missä on Kaihi)1aisen sisu ja Ahon sitkeys? Missä monien . muiden paik kakuntien asiamiesten kurssi ja reippaus! Kuolkaapas pojat ja tytöt, ukot ja akat. Vielä ei olla kaukana siitä päämäärästä ' j d l a Vapautta voidaan Jjiajentaa. £i päästetä tätä Eyvaä'asiaa lipsahtamaan kesistä, vaan puserretaan nyt kerrankin kurssilla. Teidän oma (ehtenne se on josta on kysymys ja^^le itse siitä nautitte. Ajatelkaapas miten mahtava laitos olisi Vapaus kun saisitte sen kahdeksan sivuisena käteenne! Ja tuohon päämäärään päästäksemme tarvitsee ainoastaan pikkusen ponnistaa. Canadan suomalaiset tyiiläiset Kaikkialla, sellaisillakin paikkakunnilla, joilla ei,Vapaudella ole asiamiestä. Lähettäkää muutamia tilauksia sisälle tämän kuukauden ai kää pieni kierros talotta taloon ja lähettäkää^ hiukan tiheämpään tilauksia sisälle. Tällä tavalla saamme Vapaudesta lehden jota eivät toisenpuolen lehdet kykene pilkkaamaan sentaiiden että se on pierif, vaan «kintaan paikan kokoinen, nelisivuinen » lehti. Tehdään omasta lehdestämme suuri ja voimakks- V^in työläiset tähän pystyvät, tahtia ja tarmoa ainoastaan tarvitaan. 'Toverillisesti Vapauden Levitysosasto. LÄHETYSKUSTANNUKSETs dollarista LÄHETYSKULUT; 40c lähetyksistä älle |30; 50c lähetyks/sin 40: 60c lähetyks. ?40—$60; 75c lähst. $60—SiOO Yli dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. ~ Sähköäni lähetyksille $3.50 lisämaksu. '^^^mm- Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad. view Ave- Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimnien valtamerilinjbjen valtuutettu asiamies. BOX 69. VAPAUS, Pilettiliake tehtävä J, V. Kannasten nimessä. SUDBURY. ONT. säoli sytyttäjän. Ja itse tuli, jonka ytyttämiseksi hän vuosikymmeniä sitten samosi ympäri Suomea, se palaa, se elää." Kiihkeimmät vainovuodetkaan eivät saaneet Veli Vatasta > lannistumaan. Kansalaissodan jälkeen raahattiin hänetkin valkoisen voittajan vankifaTcomeroihin, ensinnä Heisin: gini.-Merikasarmille ja sitten Suomenlinnaan, Mutta täälläkään A «Veli». antanut sytyttävän kipinänsä Sammua. «Veli», oli yksi iiiitä larvoja, "joka ei antanut, turhien 'mielikuvien täälläkän pettää itseään, ja innostavasti osasi hän van-kileirimurjuissakin herättää. Kun Sosialistinen Työväenpuolue periistettiin oli «Veli» siinäkin en-simäisinä mukana. ' 'August Vatanen — se oli hänen virallinen nimensä — syntyi Kart-tulassa 24 pnä maalisk. 1856. ' Puolueen ja j^^^^ asioita Lumtjokelaiseih nuhde-saarha Oulussa ilmestyvässä Pohjan Kansassa ön eräs Lumijoen toveri saanut aihetta vetastä haivenista eräitä ylLmerikasta vanhaan maahan paenneita heimolaisiamme. Jos hieltä täällä tahtoo kismittää nähdessämme oikein härskiintyneen lahta-rly vääntäytyvän Amerikan rari^i-^ hiri, niin eivätpä vanlianm^an toveritkaan voi olla kynsäsemättä korvallistaan muutamien täältä palanneiden Sakujen suhteen. Näin Lumijoen toveri haastelee: «Minusta näyttää, että teillä, viime vuosina Amerikasta saapuneilla, taitaa olla hyvin huoiip muisti, koskapa teitä niin harvoin ' näkee täällä työväentalolla edes iltamissa,- puhumattakaan siitä että ottaisitte osaa mihinkään toimintaan työväenliikkeen hyväksi. Olen kuullut, että Atlannin takania ollessannfe olette olleet eturivin henkilöitä, ;Vai ettekö kehtaa vanhassa maassa hommata mitään toverienne hyväksi. Onko ne muutamat sadat dollarit joilla olette saanut Evähän enemmän Suomen paperia vaihdetuksi, saanut teidät niin kylmenemään koko työ-väenpyrkimyksiin, että ette muista enään Amerikan trustikapitalistien teille antamia opetuksia. Heristäkää hyvät toverit korvianne jä muistelkaa Amerikassa saamianne opetuksia, niin eiköhän muistinne jälle«n palaa, ja ruvetkaa seuraamaan edelleen järjestyneen työväestön riveissä koko maailman" työväenliikkeen pyrkimyksiä ja kehitystä. Silloin ei minunkaan tarvitse teitä toiste muistuttaa.» Kysymyksiä ja vasta- Ensimäinen kirja Canadassa painettiin maaliskuun 22'päivänä vuonna 1765. Sitä ennen kun Canada oli vielä Ranskan kerruuden - alainen, oli kaikki kirjat tuotava Hans* kasta. Englannin vallan alle jou duttua ja kirjapainovälineiden kehityttyä alettijn Canadassakin sitten painaa omissa painoissa kirjo' ja. Ja niin porvarilllneh sivistys pisti kaikkien* ensiksi «Kirkko Katekismus » nimisen kirjan tämän maan väestön käteen. kia ihmisiä jonkun aikaa, mutta te ette voi narrata kaikkia ihmisiä kaiken ,.aikaä»rt Lincoln käytti puheissaan monia muita erittäin kekseliäitä lausuntoja ja sanotaan hänen tehneen ahkeraan työtä tällaiS' ten terävien johtopäätelmäin keksimiseksi. '.' . :'* • — «Mustaksi, surmaksi» sanotaan neljännentoista vuosisadalla Euro-passa riehunutta kulkutautia, joka surmasi ihmisiä hirvittävässä määrässä. Rutto oli alkuperäisesti lähtöisin Kiinasta, josta se levisi vastustamattomalla voimalla Europan puolelle. / Uusia kysymyksiä Onko Pohjois-Amerikassa * asunut ihmisiä ennen indiiaanefja? — Englanninkielisissä lehdissä, varsinkin Canadan ja Amerikan asi-oitlen . yhteydessä, näkee usein sanan «Reciprocity». Mitähän tämä mahtaa sisältää? » • Onko Canadan hallituksella n/ k. diplomaattisia edustajia tai muita senluohtoisia hallituksen agentteja Yhdysvalloissa? '• ' * — Miksikä ranskankieltä tavallisesti kutsutaan «diplomaattiseksi» kieleksi? . Veli Vatanen kuollut ViiiAeisiminät Suomen lehdet tuovat viestin Veli Vatasen pitkän Ja monivaiheisen elämänlangan katkeamisesta. Hän kuoli sydänhalva-ukseen. Kuka ei tunne Veli Vatasen elämää ja työtä? Jokainen työläinen sen nimen on kuullut. Tuhansiin tölleihin ja torppiin ympäri koko Suomen oli Veli Vatanen ensimäi-senä selvittämässä luokkataistelua. Kesällä ja talvella, helteessä ja sateessa kulki hän, silloin kun työväenliike tässä maassa kulki ensi taivaltaan, palkattomana, omalla kustannuksellaan töllistä tölliin työväen kirjallisuutta levittäen, herättäen, innostaen ja aina valmiina valistamaan yksinkertaisintakin sa-lonmiestä. Monet ovat ne jutut, joita Veli Vatasen herätysmatkoilta kerrotaan. Kaikki n^e leikillisyydestään huoli-m. atta osottavat tVeljen» uupumatonta intoa, kärsivällisyyttä ja hor- — Se oli Yhdysvaltain kuudestoista presidentti .Abraham Lincoln, jo'ka eräässä puheessaan taistcUes- -jumatonta luokkataisteiukantäa. saan orjien vapauttamisen^ pumesta sanoi, että cTe voitte narrata joitain ihmisiä kaiken aikaa ja kaik- Vatasen toiminta työväen luokkataistelun herättäjänä on kantanut kasvavan hedelmän. Hänet elämän- Levackin Osasto kokouksessaan huhtikuun ensimäisenä päivänä päätti lausua jyrjtän, paheksumisensa sitä järjestöin edustajakokouksen enemmistön tekemää kerrassaan lurjusmaistä päätöstä vastaan, että Työkansan toverilainat jätetään maksamatta. Samalla yhdymme e-dustajamme tov. J, Virran (tekemään esitykseen ettäv osastojen saatavat kuoleennutetaan jä yksityisten saatavat maksetaan takaisin. Jos ei muuten niin ainakin maksuaikaa pitentämällä nämä yksityiset toveri-lainat voitaisiin takaisin maksaa. Miksi meidäil pitäisi pettää niitä herkkäuskoisia työläistovereitamme jotka silloisten tupa-agitaattorien ja ' muun agitatäioönin yllytyksestä lainasivat Työkarisall^ kun se .oli avun tarpeessa, korpien komeroista ja maankuopista ansaitsemiaan niukkoja säästöjään sillä ymmärryksellä, että heidän rahansa ovat varmassa tallessa ja vielä työväenliikkeessä sijoitettuna työväen .hyväksi? . Tässä yhteydessä voisi ehken mainita että Levackin , osasV)n jäsenet eivät tulisi saamaan yhtään senttiä vaikka nuo toverilainat tulisivat maksettua. ! Levackin osaston puolesta Jani Ponnel Kalle Kopsala. Puheenjohtaja Sihteeri. . •. * . EdcUäolevassa ilmenevän väärinymmärryksen takia asian laisemiseksi julkaisemme alempana edustajakokouksen hyväksymän päätösponnen. Työkansan «toverilainat». Useiden osastojen ja 6 piirin kokonaisuudessaan esittäessä, että Työkansan toverilainat jätettäisiin maksamatta. Edustajakokous asiaa vakavasti harkittuaan päättää että 1. Koska sanotuista lainoista on jo suoritettu "kaikille velkojille noin 60 prosenttia, 2. Koska kolmattakymiijentä osastoa on pyytänyt lykkäystä sanottujen lainojen maksusta ilmoittaen olevansa kykenemättömiä niitä suorittamaan, ^. Koska järjestömme edustajat juuri koolla olleessa puoluekonven-tionissa katsoivat puoluetoiminnan nostattamiseksi ja englanninkielisen työväestön herättämiseksi ja valistustyön vqimaperäistyttämiseksi olevansa velvolliset suostumaan huomattaviin uhrauksiin «Workersin> ylläpitämiseksi viikkolehtenä, tehden tuo , avustuslupaus $2000.00 vuodessa, 4. Koska Työkansa, ei koskaan ole ollut suoranaisesti järjestömme omistama lehti, vaan ainoSstaan sen äänenkannattaja, 5. ja koska näiden lainain maksamatoin summa tekee vielä Jiogfia 75, katsoo edustajakokous e t t ä k aV ki.nämä seikat fiuomioon ottae^" olemme Velvoitetut vapauttamaai järjestömme osastot Työkansan iy verilainataakasta, käyttääksemme kaikkine mahdollisen voiman ja ko., koon saamamme aineeHiset var^' uudten puolueemme avustamiseksi a yleensä, tämänpäiväisen työväeni fceen ja sen luokkatasitelun tukemiseksi. ' Ponsivaliokunnan enemmistö, J. W. Ahlqvist, H. Puio; Tässä päätösponnessa esitetääit eri -seikat joiden perusteella edii<:. tajakokous perinpohjaisesti ja vakavasti harkittuaan vahvisti edellisea edustajakokouksen hj-väksymän kannan ja päätti' kokonaisuudessaan lakkauttaa lainojen jälellä olevan osuuden maksun. Toimeenpaneva, komitea toivoo että jäsenistö ja to- • verit yleensä ymmärtäisivät että päätös on tehty, puoluetoimintamme ja canadalaisen työväenliikkeen val-länkumo| Uksellisten voimien tämänpäiväisissä ponnistuksissa välttämättömän välineen, englanninkielisen sanomalehdistön nostattaminen mahdollisuudet etutilalle asettaen ja siis luokkataisteluliikkeen kokonaisetujen voimakkaimmalla tavalla e-teenpäin viemä^en pyrkimyksessä. Edelleen luotamme että Levackin osastokin näin käsittäisi asian oikeassa valossaan.' • / Toverillisesti Can. Työläispuolueen S. Järj. -Tp.'komitean puolesta • Ä.. T. HILL, sihteeri, uutisia Partiopoikaliikkeen iial kenraali luutnantti Baden-Ponell jä hänen rouvansa vierailivat täkäläistä par-tiopoikaliikiettä tarkastamassa. Mainittu suuruus on kulkenut yli laajan Dominion pienemmätkin keskukset tarkastaen. Point Grcyhin,, jossa täkäläiset juhlat pidettiin huh-tik. 21 p:nä' olikin kokoontunut' 1500 partiopoikaa, opastyttöä ja suden penfua (Eoys Scouts, Guide Giris ja Wolf Cubs), uniformuihm puettuna kuulemaan tuon porvariston tukipylvään neuvoja, tukipylvään jonka partiopoikaliikkeen käsikirjassa'poikaset oppivat käsitfa-mään oikeana urhona isän raVf' haaja ^joikasta, joka kylmäverisesti sanoo: «;Isäni sinä'olet kuollut, mi-. nä tapoin sinut». — Joka puolella, kaupunkia vUisikin noita poikia,'tyt-töjä ja pentuja partiopuvussaa , pojilla noin 5 'jalan seipään pätki sillä paikalla ja asennossa kuin sotilaalla kivääri. Tuon suuruuden rouva sanoi täällä pitämässään puheessa, etta liikkeessä on jäsenenä 1,500,000 poikaa ja 500,000 tyttöä. Kas .isillä tavalla! Porvarillinen koulu ei. enään riitä' pitääkseen nousevaa polvea kylliksi susimaisena ja luotettavana. 'Viesti maailman vallankumouksen . alkaneesta voitosta voisi ilman erikoistoimenpite.ti saada itämisen mahdollisuuden nousevassa polvessa. 'Sen ehkäisemiseksi muodollinenkin sivistys uhrataan että kaikkivaltias verinen kapitall^ mi pysyisi valtaistuimellaan. JöT minkään niin- edelläolevan. täytyyv .'olla kylliksi osottamaan kuinka välttäm&töntä on työläistenkin puolelta antaa nousevalle Palvelle muutakin opetusta kuin m'-^ alkeiskoulut antavat. Helmikuu.'» pidtettiin Torontossa Canadan Kois-munistisen Nuorisoliiton pcrustavji kokous. Huhtikuulla pidetty W. _P- 7men piirin. edustajakokous päätos-^ lauselmassaan painosti Kommun-sn-sen Ntioriso-osastojen perustamista. .Nyt i. on jokaisen meidän tehtävänä, 1 jotka käsitämme noiden r denpenti«en olevan; lähitulevaisoo-. dessa vklmiina hyökkäämään kimr puumme uusimmilla murhakonei-varustettuina, ottaa- syaämenasias- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-05-10-02